Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk gia Sydänkirur alm Ulla-Stina S inen
SISÄLLYS Organisaatio ja toimintatilat 2 Päivystys 4 Koulutus ja meetingit 4 Keskeisimmät toimintaluvut 5 Sepelvaltimokirurgia 6 Aorttaläpän ja aortan kirurgia 6 Mitraaliläpän kirurgia ja robottiavusteinen kirurgia 7 Synnynnäisten sydänvikojen kirurgia 7 Pulmonaaliendarterektomia 8 Konehoidot ja valtakunnallinen vastuu: elinsiirtokirurgia 8 Jononhallinta 9 ORGANISAATIO JA TOIMINTATILAT Sydänkirurgia kuului vuonna 2015 Sydän- ja keuhkokeskuksen Sydänlinjaan, jonka linjajohtaja oli kardiologian ylilääkäri. Sydänlinja yhtenä linjana päättyi vuoden 2015 lopussa, jolloin sydänkirurgia muodosti oman linjansa. Sydänkirurgian klinikan ylilääkärinä toimi syyskuussa 2015 alkaen virkaan valittu professori Tatu Juvonen. Sijaisena, avoimen viran hoitajana tammikuusta elokuuhun 2015 toimi dosentti Ulla-Stina Salminen omasta osastonylilääkärivirastaan vapautettuna. Lääkärit Sydänkirurgian ylilääkäri Tatu Juvonen Professori ylilääkäri Ari Harjula Opetus ja tutkimus Osastonylilääkäri Ulla-Stina Salminen 7 erikoislääkärin virkaa Osastonylilääkäri Transplantaatiokirurgian professori Karl Lemström Osastonylilääkäri Keskuksen hallinnollinen ylilääkäri Antti Vento 4 osastonlääkärin virkaa 2 erikoistuvan lääkärin virkaa 2 runkovaiheen erikoistuvan lääkärin virkaa Sydänkirurgisella teho-osastolla MEM 2A Osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen Anestesiologit HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköltä Päivystys: Sydänkirurgit / Sydänanestesiologit
Muu henkilökunta Ylihoitaja Anniina Lahtinen Vuodeosasto MEM 10 26 vuodepaikkaa Osastonhoitaja Eeva Härkönen Teho-osasto MEM 2 A 11 vuodepaikkaa Osastonhoitaja Jenni Sakki Apulaisosastonhoitajat Mervi Harsunen Arto Holappa Apulaisosastonhoitajat Maria Paloheimo Anneli Laulajainen 24 sairaanhoitajan vakanssia 4 perushoitajan vakanssia 2 osastonsihteerin vakanssia 80 % henkilöstöstä vakinaistettu 72 sairaanhoitajan vakanssia 1 perushoitajan vakanssia 4 osastonsihteerin vakanssia 85 % henkilöstöstä vakinaistettu Väistötiloissa V1S 16.4.2015 asti Väistötiloissa 13.4.2015 asti Laitoshuollosta vastaa HUS-Desiko liikelaitos. Leikkaussalit vuokrataan HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksiköltä. Arkiaamuisin sydänkirurgialla on neljä pöytää. Maanantaista torstaihin yhdellä pöydistä tehdään myös toinen sydänleikkaus. Poliklinikka (ns. aorttapoliklinikka) toimii kardiologisella poliklinikalla. Potilaskäyntejä oli 562, minkä lisäksi on hoidettu potilasasioita puhelimitse tai hoitokirjein yhteensä 200 kappaletta. Kardiologisella poliklinikalla toimii myös transplantaatiokirurginen poliklinikka. Konehoito- (VAD) ja sydänsiirtopotilaiden käyntejä oli vuonna 2015 yhteensä 290 ja keuhkonsiirtopotilaiden käyntejä 35. Sydänkirurginen jonotoimisto toimii kardiologisella poliklinikalla. www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 3
PÄIVYSTYS Sydänkirurgiassa on nelinkertainen päivystys, joka on osittain yhteinen Keuhko- ja ruokatorvikirurgian kanssa. Kaksi päivystäjistä on sairaalassa ja lisäksi on kaksi kotipäivystäjää. Osastopäivystäjä vastaa vuodeosastoista, talon sisäisistä konsultaatioista ja päivystyspoliklinikalle tulleista alan potilaista. Osastopäivystäjänä toimii sydän- ja thoraxkirurgian erikoislääkäri tai kokenut erikoistuva. Takapäivystäjä on alan erikoislääkäri ja vastaa päivystysaikaisesta toiminnasta. Hän osallistuu leikkaustoimintaan tarpeen mukaan ja hoitaa konsultaatiokäynnit muihin HYKS-sairaaloihin. Sydänkirurgisella teho-osastolla M 2A päivystää sydän- ja thoraxkirurgiaan erikoistuva lääkäri tai erikoislääkäri muulloin paitsi keskiviikkoisin ja torstaisin, jolloin päivystää sydänanestesiologi. Transplantaatiokirurgia vaatii oman päivystäjänsä, joka on transplantaatioihin perehtynyt alan kirurgi. Hän vastaa transplantaatioiden organisoinnista yhdessä koordinaattorin kanssa ja vastaa myös sairaalassa olevista alan konehoito- ja elinsiirtopotilaista sekä konsultaatioista valtakunnallisella tasolla. KOULUTUS JA MEETINGIT Sydän- ja thoraxkirurgialla on yhteensä neljä koulutusvirkaa, joista kaksi on Sydänkirurgian virkapohjaa. Koska erikoisala on yhteinen, koulutusyhteistyötä tehdään Keuhko- ja ruokatorvikirurgian kanssa, jonka virkapohjaa kaksi muuta erikoistuvan virkaa ovat. Koulutusta voidaan räätälöidä sen mukaan, kummalle alalle erikoistuva suuntautuu, mutta perustaidot edellytetään kaikilta. Lisäksi klinikoilla on yhteensä kolme runkovaiheen koulutettavan virkaa. Runkovaiheen vierailu on 1 kk:n mittainen kummassakin yksikössä. Joka aamu kokoonnutaan meetingiin, jossa annetaan päivystysraportti. Maantaisin ja tiistaisin pidetään yhteismeeting kardiologien kanssa. Maanantaisin viikonvaihteen raportin lisäksi referoidaan molempia aloja kiinnostavia julkaisuja ja tiistaisin käsitellään ongelmatapauksia ja linjataan hoitoja, joissa myös radiologiedustus on mukana. Keskiviikkoisin on oma päivystysraportti. Koulutettaville on järjestetty torstaiaamuisin tunnin pituinen, professorin johtama kinkerikoulutus. Tällöin seniorit pitävät hallinnollisen meetingin. Perjantaisin pidetään päivystysraportin lisäksi aihemeeting, jossa suunnitellun koulutusohjelman mukaisesti joko vieraileva luennoitsija tai joku omista kollegoista pitää esityksen. 4
KESKEISIMMÄT TOIMINTALUVUT Toimenpiteitä tehtiin kaikkiaan 1836. Näistä 1234 oli varsinaisia sydänkirurgisiksi toimenpiteiksi luokiteltuja ja 602 muita toimenpiteitä, joukossa 197 kirurgisen poliklinikan toimenpidesalissa tehtyä tahdistingeneraattorin vaihtoa tai poistoa. Päivystysleikkauksia tehtiin 376. Näistä 192 oli varsinaista sydänkirurgiaa, ja niihin sisältyy 21 sydän- ja 24 keuhkonsiirtoa. Lisäksi sydänkirurgit osallistuvat thoraxkirurgisten potilaiden päivystysleikkauksiin päivystysvuorollaan. Toimenpideluvut ovat pysytelleet viime vuosina melko vakiintuneella tasolla. Sydänkirurgian kokonaiskuolleisuus on ollut kansainvälisesti tarkastellen matala. SEPELVALTIMO- KIRURGIA Sepelvaltimokirurgian osuus on hienokseltaan vähenemässä, mutta se oli yksittäisenä toimenpiteenä edelleen yleisin leikkaus Sydänkirurgiassa. Vuonna 2015 tehtiin noin 500 sepelvaltimo-ohitusleikkausta ja sen lisäksi noin 100 sepelvaltimoleikkausta, joissa tehtiin liitännäistä läppäkirurgiaa. www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 5
AORTTALÄPÄN JA AORTAN KIRURGIA Aorttaläpän protetisointi on toiseksi yleisin leikkauksemme. Avosydänkirurgiassa näkyy suurin muutos siinä, että vuosituhannen vaihteesta biologisten läppien suhteellinen osuus on merkittävästi kasvanut. Vuonna 2011 mekaanisten läppien osuus oli enää noin 20 % ja vuonna 2015 se oli 15 %. Kun on kyseessä vuotavan läppä, on myös plastiatoimenpiteitä tehty lisääntyvästi. Suurin muutos näkyy kuitenkin katetriläppien (TAVI) suhteellisessa määrässä. TAVItoimenpiteet tehdään yhteistyössä kardiologien kanssa. TAVI-läppien osuuden lisääntyessä aorttaläppätoimenpiteiden kokonaismäärä on lisääntynyt jonkin verran ja oli vuonna 2015 yhteensä 417, Bentall ja David mukaan luettuina. TA- VI on edelleen ollut ikääntyneiden ja/tai monisairaiden potilaiden hoitovaihtoehto ja on osoittautunut turvalliseksi. Oheisessa kaaviossa ovat mukana kaikki aorttaläppätoimenpiteet, myös ne joissa on liitännäistoimenpiteitä. Aortan tyven kirurgia, Bentallin (composite) ja läpänsäästävä Davidin leikkaus ovat kuitenkin erikseen esitettyinä kaaviossaan. Bentall ja David ovat paitsi aorttaläpän kirurgiaa, myös torakaaliaortan tyven kirurgiaa. Luvut vaihtelevat jonkin verran vuosittain ja vuonna 2015 tehtiin yhteensä 39 toimenpidettä. Soveltuvissa tapauksissa pyritään läpän säästämiseen. Lisäksi erityisesti, kun on kyseessä nousevan aortan, sinotubularijunktion yläpuolinen dissektio tai dilataatio/aneurysma, tehdään nousevan aortan protetisointi sinusalueeseen koskematta. Suurin muutos näkyy laskevan torakaaliaortan hoitolinjauksissa. Avokirurgiasta ollaan siirtymässä kevyempiin stenttigraftitoimenpiteisiin, joita tehtiin vuonna 2015 yhteensä 21 avokirurgian jäätyä kolmeen potilaaseen. 6
MITRAALILÄPÄN KIRURGIA JA ROBOTTI- AVUSTEINEN KIRURGIA Hiippaläpän eli mitraaliläpän kirurgia on lisääntynyt viime vuosien aikana. Siinä on myös tapahtunut merkittävä muutos läpän protetisoinnista plastisointiin, jossa korjausleikkauksessa oma läppä säästyy. Vuonna 2015 tehtiin 169 hiippaläppäleikkausta, joista 30:ssa asennettiin tekoläppä. Hyksin Sydänkirurgiassa on ollut aktiivinen robottiryhmä, joka on profiloitunut merkittävänä eurooppalaisena robottikeskuksena. Ryhmän osaajat ovat toimineet kansainvälisinä opettajina niin muualle kutsuttuina kuin myös omassa yksikössä lukuisille vierailijoille. SYNNYNNÄISTEN SYDÄNVIKOJEN KIRURGIA Synnynnäisten sydänvikojen aikuisiän kirurgia (GUCH) on tärkeä erityisala lapsena leikattujen potilaiden määrän kasvaessa. Ajan myötä tarvitaan usein uusi leikkaus. Vuonna 2015 tehtiin 32 leikkausta. Eteisväliseinän aukko (ASD) korjataan nykyään useimmiten lapsuudessa. Sulkuja tehdään silti edelleen aikuispotilaillekin. Muu tämän alueen kirurgia on suurimmaksi osaksi uusintaleikkauksia, mikä edelleen lisää toimenpiteiden haastavuutta. Kyseiset leikkaukset ovat merkittävältä osin keskittyneet Hyksiin. www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 7
PULMONAALIENDARTEREKTOMIA Pulmonaaliarterioiden endarterektomia (PEA) eli keuhkovaltimoiden sisäkalvon poisto on toinen vaativa pienten lukujen alue avosydänkirurgiassa. Toimenpiteitä on tehty vuosittain kymmenkunta. Kyseinen toimenpide on suurimmaksi osaksi keskitetty Hyksin Sydänkirurgiaan. Toimenpide vaatii parhaalla tavalla onnistuakseen paitsi kirurgisen osaamisen myös asiaan perehtyneen anestesiologin ja tehohoitolääkärin. KONEHOIDOT JA VALTAKUNNALLINEN VASTUU: ELINSIIRTOKIRURGIA Thoraksin elinsiirrot eli sydänsiirrot, keuhkonsiirrot ja sydän-keuhkoblokin siirrot ovat Hyksin Sydänkirurgian valtakunnallinen vastuualue. Viimeisten 10 vuoden aikana siirtojen määrä on kaksinkertaistunut ja vuonna 2015 tehtiin 21 sydänsiirtoa ja 24 keuhkonsiirtoa. Sydän-keuhkoblokin siirrot ovat viime vuosien aikana jääneet harvinaisuuksiksi indikaatioasettelujen muuttuessa, eikä niitä tehty yhtään vuonna 2015. Hyksin Sydänkirurginen teho-osasto M 2A on viime vuosien aikana profiloitunut ECMO-keskuksena, jolla ei kuitenkaan ole valtakunnallista vastuuta ja resurssitkin ovat rajalliset. Täällä kuitenkin on asiasta merkittävä tieto-taito ja mikäli ECMO-hoidossa olevaa potilasta suunnitellaan elinsiirtoon, tulee siirto tähän yksikköön viimeistään siinä vaiheessa ajankohtaiseksi. ECMO käsittää lyhykäisesti kehonulkoisen hapetuksen. Niin sanottuja keuhko-ecmo -hoitoja on viime vuosien aikana käytetty lisääntyvästi influenssapotilaiden vaikeiden keuhkoinfektioiden hoidossa. Tätäkin merkittävämmin ovat niin sanotut sydän-ecmo -hoidot lisääntyneet. Nämä pitävät sisällään myokardiittipotilaat, vaikeat infarktipotilaat ja sydänleikatut potilaat, joita ei saada turvallisesti irrotetuiksi sydänkeuhkokoneesta. ECMO saattaa toimia hoitona siten, että sydänlihas toipuu ja kehonulkoinen hapetus voidaan lopettaa. ECMO voi toimia myös siltana elinsiirtoon. Sydämen tukipumppuhoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa viime vuosien aikana. Useimmiten niiden käyttö toimii siltana sydänsiirtoon. Nykyisin käytössä oleva vasemman kammion tukipumppu on HeartWare. Vuonna 2015 asennettiin 7 HeartWare-pumppua. Tämän lisäksi tehtiin historiallinen toimenpide, Pohjoismaiden ensimmäinen niin sanottu TAH-asennus (total artificial heart), jonka yhteydessä oma, vioittunut sydän poistetaan ja sen tilalle asennetaan koko oman sydämen korvaava tekosydän. Toimenpide onnistui hyvin. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Scandiatransplantissa ja Eurotransplantissa. Lisäksi tuetaan Tallinnan nuorta sydänsiirto- ja konehoito-ohjelmaa. 8
JONONHALLINTA Avosydänkirurgisten lähetteiden määrä on ollut suhteellisen vakiintunut ja vuonna 2015 tarkka luku oli 906. Päivystyspotilaat eivät ole tässä luvussa mukana. Sydänkirurgisten lähetteiden lisäksi jonotoimistoon ohjautuvat tahdistingeneraattorien vaihtoon tulevien potilaiden lähetteet. Aortta-poliklinikan lähetemäärä on kasvanut jonkin verran ja oli vuonna 2015 yhtensä 182. Sinne ohjautuvat paitsi lähetteet torakaaliaortan sairauksista myös pientoimenpidelähetteet, kuten sternotomia-teräslankojen poistot. Jonossa käytetään kolmea kiireellisyysluokkaa. A1-potilas odottaa kiireellistä leikkausta sairaalassa, mutta ei täytä päivystyspotilaan kriteerejä. A2 on kiireetön jono, jossa odottavat potilaat pyritään hoitamaan alle 90 vuorokaudessa. Tämä keskimäärin on saavutettukin. A2k-jonossa on potilas, jonka lähetteen tekevä kardiologi toivoisi pääsevän leikkaukseen 30 vuorokauden sisällä. Koska A2k-lähetemäärä on suurin ja pysyttelee vuosittain suuruudeltaan varsin samana, noin 450:ssä, tätä kiireellisyysryhmää ei ole kyetty hoitamaan asetetun odotusajan puitteissa. www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 9
Jono pysyi n-luvultaan joitakin viikkoja lukuun ottamatta alle 200:ssa. Keskimäärin jono oli 182 potilaan mittainen. Ennen syvintä lomakautta viikolla 25 n- luku oli 159, elokuun puolivälissä viikolla 32 lukema oli 207, joka oli vuoden korkein arvo ja missä lukemassa jono pysytteli parin viikon ajan. Syksyn mittaan jono saatiin laskuun. Sakkopotilaita ei tullut. Toimintaa ja sen suunnittelua rasitti aiempien vuosien tavoin resurssipulasta (leikkauspöytä tai tehopaikka) johtuva toimenpiteitten peruuttaminen ja siirtäminen toiseen ajankohtaan. Tämä tapahtui useimmiten suunnitellun leikkauspäivän aamuna aiheuttaen ongelmatilanteita niin leikkaukseen valmistautuneille potilaille kuin myös heidän omaisilleen. Jonossa syntyy dominoefekti, jonka vuoksi jonotoimistossa tehdään merkittävästi ylimääräistä työtä. 10
HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia HYKS Meilahden tornisairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki Postiosoite: PL 340, 00029 HUS Puhelin: 09 47111 www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus