A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 70. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS MUUTOS KOSKEE KATU- JA VIRKISTYSALUEITA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUU KORTTELIT 340-349 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEITA KAUNISHARJU, KOSKENNISKA KAAVATUNNUS 70:017 KAAVAN PÄIVÄYS 5.12.2012 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 30.11.2012
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (2/ 30) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 70. kaupunginosan asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavan muutos koskee 70. kaupunginosan katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 70. kaupunginosan korttelit 340 349 sekä katu- ja virkistysalueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi ASEMAKAAVA Kaavan tunnus 70:017 Kaavan päiväys 15.11.2011 Kaavan laatija Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5043 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 27.4.2011 vireilletulo Hyväksymis- Ltk 15.11.2011, 18.9.2012 päivämäärät Kh 1.10.2012, 10.12.2012 Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Kaunisharjun niemen kaakkoiskulmassa. Etäisyys Vaajakosken keskustasta on noin 2 km. Alueen sijaintikartta on selostuksen kansilehdellä. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa matkailuyritystoimintaa palveleva rakentaminen Koskenniskan alueella Leppäveden rannassa, sekä suunnitella uusi pientalovaltainen asuinalue Kaunisharjun alueen kaakkoisosaan.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (3/ 30) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Maanomistus... 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 13 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 13 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 13 3.3.1 Osalliset... 13 3.3.2 Vireilletulo... 14 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 14 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 14 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 15 3.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 3.5.5 Asemakaavaratkaisusta luonnoksen nähtävilläoloaikana annetut lausunnot ja mielipiteet... 15 3.5.6 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa... 15 3.5.7 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 18 3.4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 19 4.1 KAAVAN RAKENNE... 19 4.1.1 Mitoitus... 19 4.1.2 Palvelut... 19 4.1.3 Hulevesien ohjaus... 19 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 19 4.3 ALUEVARAUKSET... 20 4.3.1 Korttelialueet... 20 4.3.2 Muut alueet... 20 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 21 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 24 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 24 4.5.2 Epävarmuustekijät... 24 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 24 4.5.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun... 24 4.5.5 Vaikutusten arviointi... 24 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 26 4.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 26 4.8 NIMISTÖ... 26 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 26 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 27 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 27 6 ASEMAKAAVAN SELOSTUKSEN LISÄLEHDET... 28
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (4/ 30) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.4.2010 2) Asemakaavan seurantalomake 3) Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4) Kaunisharjun yleiskaavallinen tarkastelu 2008 5) Asemakaavan viitteellinen havainnekuva 6) Tonttijakokartat 7) Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen pienennös Muu lähdeaineisto Luonto- ja liito-oravaselvityksen täydennys 2011 Rakennetun ympäristön dokumentointi (kooste osana kaavaselostusta) Maakuntakaava Vaajakosken oikeusvaikutukseton osayleiskaava v. 1990
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (5/ 30) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan laatimisesta päätettiin jo vuonna 2007 Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksessa. Hanke oli mukana kunnan kaavoitusohjelmassa vuosille 2008-2012. Maalaiskunnan aikana hanke eteni valmisteluvaiheen kuulemiseen vuonna 2008. Kuntien yhdistymisen jälkeen hanke pysähtyi muutamaksi vuodeksi. Kaavaluonnosalue on laajentunut maalaiskunnan aikaiseen luonnokseen nähden merkittävästi, joten kaavahanke on kuulutettu uudelleen vireille ja asemakaavasta on suoritettu uusi valmisteluvaiheen kuuleminen. Alueella on valmiina vesihuollon runkoverkko. Alueen maasto on topografiansa ja maaperänsä puolesta rakentamiseen soveltuva. Suunnittelutyön pohjaksi on laadittu luonto ja liito-oravaselvitys. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 27.4.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 9.11.2011. Kaupunkirakennelautakunta käsittelee asemakaavaluonnoksen 15.11.2011. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 22.11. - 22.12.2011 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 18.9.2012. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 1.10.2012. Kaavamuutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 12.10. 12.11.2012 Asemakaava kaupunginhallituksen käsiteltävänä 10.12.2012 Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuoden 2013 aikana. Kokonaisuudessaan alueen toteuttamiseen tulee vaikuttamaan yleinen taloudellinen tilanne ja asuntomarkkinoiden vilkkaus. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Korttelialueiden rakentamisen toteuttavat yksityiset rakentajat. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti sen tultua lainvoimaiseksi. Kaunisharjun - Koskenniskan alue kytkeytyy jo nyt kaupungin vesihuoltoverkostoon paineviemärillä. Kaava-alueella tullaan tekemään maankäyttösopimuksia kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (6/ 30) 2 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alue rajautuu lännessä Kaunisharjun rakentuneeseen pientalokorttelialueeseen, idässä Koskenniskan matkailupalvelualueeseen, etelässä Leppäveteen ja pohjoisessa voimassa olevan kaavan puistoalueeseen sekä kaavoittamattomaan alueeseen. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Rakentamaton alue on pääosin metsää. Alueen keskivaiheilla on kapea suoalue, joka on ajan myötä umpeen kasvanutta entistä Leppäveden vesialuetta. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maasto on topografiansa ja maaperänsä puolesta rakentamiseen soveltuvaa karkeaa moreenia. Suunnittelualueen korkein kohta on n. + 105 mpy ja matalin kohta Leppäveden ranta, noin + 80 mpy. Alue on pääosin metsää lukuun ottamatta muutamia rakennettuja yksityisessä omistuksessa olevia asuin- ja loma-asuintontteja. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia. Viistokuva suunnittelualueelta Luonnonolot Alueen metsätyypit vaihtelevat kuivahkosta kankaasta lehtomaiseen kankaaseen. V. 2004 luontoselvityksen mukaan alueelta ei ole tavattu uhanalaisia eläinlajeja. Vuoden 2011 keväällä suoritetun täydentävän selvityksen yhteydessä on tavattu liito-oravia, mikä on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Suunnittelualueen maastoa
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (7/ 30) Pienilmasto Alue aukeaa itä- ja eteläreunastaan Leppäveden suuntaan. Pohjoisilta ilmavirtauksilta suojaa metsäinen mäki. Leppäveden läheisyys vaikuttaa alueen tuuliolosuhteisiin. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue rajoittuu Leppäveden rantaan itä- ja eteläosastaan. Leppävesi on melko runsashumuksinen ja lievästi ruskeavetinen järvi, jonka ranta-alueet ovat pääosin kivikkoisia. Suunnittelualuetta sivuaa vesistöreitti. Maa- ja metsätalous Jyväskylän kaupungin omistamat osat alueen metsistä ovat metsätalous- ja virkistyskäytössä. Alueella ei ole maatalouskäytössä olevia peltoja. Luonnonsuojelu Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee lähde, jonka veden laatua valvoo terveysviranomainen. Lähde on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Vuoden 2011 alun tietojen perusteella suunnittelualueen asukasmäärä on 25, joista 48% on lapsia (0-14 vuotta), nuoria ja työikäisiä (15-64 vuotta) 40% ja eläkeläisiä (yli 65 vuotta) 12%. Suunnittelualueen asemakaava lisää toteutuessaan alueen väestömäärää noin sadalla asukkaalla. Suunnittelualue sijoittuu Leppäveden rantaan osittain asemakaavoittamattomalle alueelle. Alueen asunnot ovat yksityisomistuksessa olevia omakotitaloja sekä yksi vuokrakäytössä oleva asuntoosakeyhtiö. Alue tukeutuu Vaajakosken palveluihin. Ote rakennusdokumentoinnista: Suunnittelualueen olemassa olevat rakennukset
1. Rakentamisajankohta: 1980- luku, julkisivumateriaali puu, piharakennuksia ja rantasauna. Kesäasunto. 5. Rakentamisajankohta: 1980-luku, julkisivumateriaali puu, piharakennuksia. Asuintalo. 2. Rakentamisajankohta: 2000-luku, julkisivumateriaali puu As. Oy Kuuranhovi, kolme erillistä asuinrakennusta. 6. Rakentamisajankohta: 1980- luku, julkisivumateriaali puu, piharakennuksia ja rantasauna. Kesäasunto. 3. Rakentamisajankohta: 1990- luku, julkisivumateriaali puu, Kokous- ja juhlatalo Koskenniska 7. Rakentamisajankohta: 1980- luku, julkisivumateriaali puu, useita piharakennuksia. Asuintalo. 4. Rakentamisajankohta: 1980-luku, julkisivumateriaali tiili, piharakennus ja rantasauna. Asuintalo. 8. Rakentamisajankohta: 1990, julkisivumateriaali puu, piharakennuksia. Yhteisön virkistyspaikka. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on nykytilassaan hajanainen. Yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään huomattavasti tekeillä olevan asemakaavan toteutuessa. Kaupalliset sekä julkiset palvelut sijaitsevat noin 3 km:n päässä Vaajakosken keskustassa. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuvallisesti alue on väljästi rakennettua ja jäsentymätöntä. Suunnittelualueella sijaitsee 9 rakennettua ympärivuotista tai loma-asuinkäytössä olevaa rakennuspaikkaa pihapiireineen. Suunnittelualueen rakennuskanta on pääosin 1980-luvulta. Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse kaupallisia tai julkisia palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 3 km:n päässä Vaajakoskella. Julkiset palvelut (koulu, päiväkoti ja terveyskeskus) sijaitsevat 2 km:n päässä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsee Koskenniskan juhlatalo. Vaajakosken työpaikka-alueet sijaitsevat n.3 kilometrin päässä ja Jyväskylän keskustan työpaikka-alueet sijaitsevat n. 12 kilometrin päässä. Virkistys Savonmäen laaja virkistysalue sijaitsee noin 3 km:n päässä suunnittelualueelta. Kaunisharjun kaavoitettavan asuinalueen toteuttamisen jälkeen alueelle jää edelleen laajoja virkistysalueita nykyisten ja uusien asukkaiden käyttöön. Suunnittelualue liittyy hyvin lähiympäristön kevyen liikenteen verkostoon.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (9/ 30) Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys pääosalle suunnittelualuetta on Leppävedentieltä Kaunisharjuntien ja Kotamäentien kautta. Nykytilassa Kaunisharju- Koskenniskan alueelle joudutaan Kotaniementieltä kääntymään Yläkoskentielle ja osittain Alakoskentielle ennen Kotaniementietä. Kaavaratkaisussa alueen ajoyhteys selkeytyy, kulku tapahtuu Kotamäentien kautta suoraan Kotaniementien jatkeelle. Joukkoliikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Kotamäentien varressa. Kevyt liikenne Kaunisharjun alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet pohjoisen ja etelän suuntaan. Kaunisharjuntien ja Leppävedentien varressa kulkee ajoväylästä erotettu kevyen liikenteen väylä. Suuri osa tarvittavista palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen äärelle on toteutettu talousvesijohtoverkosto sekä jätevesiviemäriverkosto. Vesija viemäriverkosto kulkee Yläkoskentien reunassa sekä Koskenniskan kokous- ja juhlatalon suuntaan, missä on myös jäteveden pumppaamo. Asemakaavan aiheuttama vesihuollon rakentaminen ratkaistaan erillisellä sopimuksella. Kaavamerkinnöissä on määräys kiinteistökohtaisen pumppaamon käytöstä padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen osalta. Suunnittelualueella on myös ilmajohtoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella on luontoarvoja, jotka vaativat suojelun turvaavan asemakaavamerkinnän. Ympäristöhäiriöitä ei alueella ole. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla alueella Leppäveden rannassa yksityisen omistamalla maa- alueella sijaitsee yksi muinaisjäänne, Lapinraunio. Laadittavassa asemakaavassa kohde merkitään suojeltavaksi merkinnällä sm -1 ja se sijaitsee kaavan VL-alueella. Leppäveden länsirannalla on pyöreä kalliopohjalle koottu matala röykkiö, joka voi olla myös luonnonmuodostelma (Muinaismuistorekisteri, Museovirasto). Alueella ei sijaitse rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Alueen rakennusdokumentoinnin kooste on liitetty kaavaselostukseen. 2.1.4 Maanomistus Jyväskylän kaupunki omistaa suunnittelualueen länsiosassa valtaosan kaavaan tulevasta maaalueesta. Suunnittelualueesta osa on yksityisomistuksessa. Kaavan hyväksymiskäsittely edellyttää yksityisomistuksessa olevilla alueella maankäyttösopimuksia. Maanomistuskartta. Kaava-alue on rajattu punaisella. Kaupungin maanomistus on merkitty vihreällä.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (10/ 30) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n 1 momentin nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Vaajakosken osayleiskaava (oikeusvaikutukseton, v.1990) Yleiskaavassa suunnittelualueelle on määrätty matkailupalvelujen aluetta (RM), loma-asuinaluetta (RA), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä viheraluetta (V).
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (11/ 30) Karttaote yleiskaavasta v. 1990. Voimassa olevat asemakaavat Alueen länsiosassa on voimassa olevaa asemakaavaa vuodelta 1976. Kaavassa suunnittelualueella sijaitsee puistoaluetta (P) sekä katualuetta. Karttaote ajantasa-asemakaavasta.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (12/ 30) Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset Karttaote Jyväskylän maalaiskunnan aikana nähtävillä olleesta asemakaavan luonnoksesta v. 2008 KymppiR ohjelma Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa Kymppi R -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Kymppi R 2010 ohjelma valmistui toukokuussa 2010. Ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 7.6.2010. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Kymppi R 2010 ohjelmassa arvioidaan asemakaavan toteuttamisen alkavan vuonna 2013. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit - Kaavoitushanke on ollut Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitusohjelman 2008-2012 mukainen - Kaavaluonnos on ollut valmisteluvaiheen kuulemisessa 1. kerran 25.8.-22.9.2008 - Hanke on mukana Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelmassa 2010-2012 - Alue kuuluu Vaajakosken osayleiskaavaan (oikeusvaikutukseton, v.1990) - Yleiskaavallinen tarkastelu v. 2008 - Luonto- ja ympäristöselvitys, liito-oravaselvitys 2004, täydennykset 2011.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (13/ 30) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaava on Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelman mukainen hanke ja sen alustava tavoiteaikataulu on vuosi 2012. Tavoitteena on suunnitella asuin ja matkailupalvelujen aluetta, sekä virkistysalueita Kaunisharjun alueelle. Suuruudeltaan Kaunisharju- Koskenniskan asemakaava on alustavasti noin 22ha ja siihen sisältyy sekä kaupungin että yksityisen omistamia maa-alueita. Kaupungin omistaman alueen koko on noin 12ha. Alueen maasto on topografiansa ja maaperänsä puolesta rakentamiseen soveltuva. Suunnittelutyön pohjaksi on laadittu luonto ja liito-oravaselvitys. Alueella sijaitsee liito-oravan elinympäristöä, mikä tullaan ottamaan kaavaa laadittaessa huomioon. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä aloitusneuvottelussa 22.4.2010. Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 27.4.2011. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat sekä kaavamuutoksen hakija. Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Vattenfall, kaukolämpö Vattenfall, siirto Suur-Savon Sähkö Jyväskylän Energia Oy, vesi Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi Pelastuslaitos Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen merenkulkupiiri
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (14/ 30) 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 27.4.2011 ja maanomistajille 30.9.2011 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallinnon kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.). Kaavoituksen ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen (Keski- Suomen ELY -keskus) kesken on pidetty viranomaisneuvottelu 6.5.2010. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 4.5.4. Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa alueelle yhdyskuntarakennetta täydentävää rakentamista omakotiasutuksen muodossa. Tavoitteena on muodostaa alueelle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinalue hyvien palvelujen äärelle noin sadalle uudelle asukkaalle.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (15/ 30) Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueella voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa Vaajakosken osayleiskaavassa alue on osoitettu pääosin asuinalueeksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää niin, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Suunnittelualueen tiet on linjattu siten, ettei pituuskaltevuus missään kohdassa ole yli 10%. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadinnan aikana on tarkasteltu kaava-alueen hulevesien johtamisen periaatteita. Hulevesien ohjaamisessa tavoitteelliseksi tulee asettaa hulevesien viivyttäminen kaava-alueella. Kaavoituksen yhteydessä on tarkasteltu myös alueelle sijoitettavan kunnallisteknisen verkoston sijoittumista ja kustannuksia. Kaavan alueelle on varattu ohjeelliset yhdyskuntateknistä huoltoa varten varatut alueen osat (et) puistomuuntamoja sekä pumppaamoa varten. 3.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Asemakaavaratkaisun valintaan ovat johtaneet Jyväskylän kaupungin sekä yksityisten maanomistajien asettamat tavoitteet. Jyväskylän maalaiskunnan aikana laadittuun kaavaluonnokseen nähden kaavoitettavaa aluetta on laajennettu kattamaan myös yksityisten maanomistajien omistamat tontit alueen etelä- ja pohjoisosassa, jotta Kaunisharjun alueelle ei jäisi yksittäisiä, pienialaisia kaavoittamattomia alueita. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Selostukseen liitetään ehdotusvaiheessa yhteenveto kaavasta esitetyistä mielipiteistä ja kannanotoista. Näitä ovat kaavan valmistelun aikana saadut suulliset ja kirjalliset kannanotot. 3.5.5 Asemakaavaratkaisusta luonnoksen nähtävilläoloaikana annetut lausunnot ja mielipiteet Kaunisharju- Koskenniskan asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä 22.11. 22.12. 2011. Luonnoksen nähtävilläolon aikana annetuista lausunnoista ja mielipiteistä on kirjoitettu kooste, joka on lisätty kaavaselostukseen. 3.5.6 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Kaavan luonnosvaihe: Asemakaavan luonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 5 lausuntoa ja 9 kirjallista mielipidettä. Näiden lisäksi on tullut suullisia kyselyitä kaavan sisältöön ja kaavoituksen ja rakentamisen aikatauluihin liittyen. Lisäksi kaavaluonnoksesta ja alueen suunnittelusta on tullut suullista palautetta ja sähköpostikyselyitä pääasiassa kaavoituksen ja rakentamisen aikatauluun sekä tulevien rakennusten kokoon liittyen. Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot pääpiirteittäin: Keski-Suomen Museo Keski-Suomen museolla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavaselostuksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman seudullista merkittävyyttä koskeva osa poikkeavat toisistaan. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa luonnoksesta.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (16/ 30) Kaavoittajan vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma korjataan seudullisen merkittävyyden ja viranomaisneuvottelun tarpeen suhteen vastaamaan selostusta kuten lausunnossa on esitetty. Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka (YTEK) Lausunnossa puututaan katualueiden kääntöpaikkoihin sekä katujen yhteydessä rakennettaviin pysäköintipaikkoihin. Lisäksi on puututtu pp/t-väylän korvaamiseen ajorasitteella. Lausunnossa esitetään myös pieniä lumitiloina toimivia vihervyöhykkeitä lisättäviksi kaavan alueelle. Lausunnossa esitetään myös jätepisteiden sijaintia esitettäväksi kaavakarttaan, Kaunisharjun lähteen merkitsemistä, sekä pienten vihervyöhykkeiden tarpeellisuuden arviointia Kotaniemenkujan päässä sekä Alakoskentien kulmassa. Kaavoittajan vastine: Pysäköinti- ja kääntöpaikkojen sekä jätepistevarausten suhteen tehdään, kuten lausunnossa on esitetty. Lisäksi Kotaniemenkujan jatkeena oleva pp/ t-väylä muutetaan ajoyhteydeksi, kuten lausunnossa on esitetty. Kotaniemenkujan jatkeen sekä Alakoskentien kulmauksen viherkaistat on säilytetty lumitiloina. Lisäksi Kotaniemenkujan päässä oleva viherkaista säilytetään turvaamaan ympärivuotinen yleinen virkistysyhteys Leppävedelle. Jyväskylän energia Oy Asemakaavaan tulee merkitä korttelin 341 alueella kulkeva vesijohto- ja jätevesiviemärilinja. "maanalaisille johdoille varattu alue"- merkinnällä. Lisäksi korttelin 346-347 osalta vesihuollon järjestelyt ja niiden kustannusten jako tulee selvittää. Kotaniemenkujan ja Kotaniementien välille tulee merkitä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa mahdollista viettoviemärilinjaa varten. Kaavoittajan vastine: Asemakaavaehdotukseen merkitään maanalaisia johtoja varten varatut alueen osat korttelin 341 osalta, kuten lausunnossa on esitetty. Johtolinja kulkee suurimmaksi osaksi VL/S-alueella. Asemakaavan puistoalueella kulkevia maanalaisia johtoja ei merkitä kaavakartalle. Myös katualueelle on mahdollista rakentaa maanalaisia johtolinjoja, mutta asemakaavassa erillistä johtomerkintää ei esitetä. Vesihuollon järjestelyn periaatteista lisätään asemakaavan selostukseen. Vattenfall verkko Oy Asemakaavaan tulee merkitä korvaavat johto- ja muuntamoalueet. Mahdollisesti säilyvien johtojen osalta kaavaan tulee merkitä 10m johtoalue ja mahdollisesti säilyviä sekä uusia muuntamoja varten tulee osoittaa 15m halkaisijaltaan olevat muuntamoalueet. Kaavoittajan vastine: Asemakaavaehdotukseen merkitään johtoja ja muuntamoita varten varatut alueen osat, kuten lausunnossa on esitetty. Kaavaluonnoksesta annetut mielipiteet pääpiirteittäin: Kalmari Mielipiteen mukaan tonttien rajoja tulee korjata korttelin 346 tonttien 1,2 ja 3 länsirajalla sekä katualuetta ja kääntöpaikan sijaintia siirtää tonttien itärajalle. Lisäksi toivotaan aluerajausten tarkistuksia kiinteistöllä sijaitsevien talousrakennuksien huomioimiseksi siten, että ne tulevat asuintontin alueelle. Mielipiteessä esitetään myös korttelin 347 pintaalan suurentamista, tonttien ajoyhteyttä viheralueen kautta, rakennusoikeuden muutosta korttelin 348 tonteilla, rasitetieoikeuden poistamista Ylinenkoski oy:n tilan alueelta, Aallonmurtajan ja mahdollisen tuulivoimalan rakentamista, viherkaistan poistamista korttelien 348 ja 349 väliltä, korttelin
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (17/ 30) 348 tonttien 1,2 ja 3 tonttien kokoa keskenään yhtä suuriksi, kääntöpaikan ja kadun linjauksen muutosta sekä tontin 347 alueen laajennusta viheralueelle päin, jotta talousrakennukset tulevat asuintontille. Kaavoittajan vastine Korttelin 346 ja 347 rajoja korjataan, kuten mielipiteessä on esitetty. Kääntöpaikan sijaintia ja katuyhteyden linjausta on muutettu siten, että korttelin 348 tonteille 3 ja 7 tapahtuu Koskenniskantieltä tontin 8 kautta ajorasitteena. Kulkuyhteyden muodostaminen perustuu jo olemassa olevaan kiinteistörekisterin mukaiseen kulkuyhteysrasitteeseen. Korttelin tonttien 1,2 ja 3 koko on tarkistettu siten, että ne ovat keskenään likimain yhtä suuret. Talousrakennusten, rakennusoikeuksien sekä korttelin 347 pinta-alan suhteen korttelialueiden rajauksia tarkistetaan, kuten mielipiteessä on esitetty. Ajoyhteyksiä ei muodosteta viheralueiden kautta, vaan ajoyhteyden tulee tapahtua yksityisomisteisen asuintontin kautta. Tuulivoimalan rakentamista varten asemakaavaan on merkitty ohjeellinen, RM-aluetta palvelevan tuulivoimalan rakennusala. Aallonmurtajan rakennusalaa ei voida muodostaa yhteisomistuksessa olevalle vesialueelle Korttelien 347 ja 348 välissä olevaa lähivirkistysaluetta ei voida poistaa alueella sijaitsevan muinaisjäännöksen vuoksi. Vuolle Mielipiteen mukaan kaavaluonnoksessa oleva korttelin 348 tonttien 1,2 ja 3 länsipuoleinen (taloyhtiön) rajalinja on korjattava kiinteistön rajalle, kuten taloyhtiön yhtiökokouksessa on päätetty. Kyseessä on taloyhtiön länsiraja. Kaavoittajan vastine Asemakaavan luonnos korjataan, kuten mielipiteessä on esitetty. Lisäksi asemakaavasta jätettiin sähköpostitse sekä puhelimitse mielipiteitä, joissa esitettiin mm. seuraavaa: Mielipiteissä toivotaan kaupungin kohtuullistavan yksityiselle maanomistajalle aiheutuvia maankäyttömaksuja tieosuuden pituuteen ja kuntoon nähden. Lisäksi mielipiteissä esitetään Koskenniskantietä levennettäväksi ja kevyen liikenteen väylän rakentamista tien varteen sekä korkeiden reunakivien välttämistä suojateiden ja kevyen liikenteen liittymien kohdalla. Mielipiteissä esitetään myös Kotaniementie 41 a-c -rakennuksille kaavaan selkeästi merkittäväksi rasitetie/ tieyhteys. Yhdessä mielipiteessä kysytään myös kaavamerkintöjen AO ja AP- eroa sekä asemakaavan aikataulua sekä tonttien myyntitapaa sekä tonttien hintoja. Lisäksi mielipiteissä esitetään otettavaksi huomioon lisääntyvä liikenne Kotaniementien ja Kaunisharjuntien risteyksen tuntumassa sekä tiedustellaan tarvetta ja kaavallista mahdollisuutta pienen lämpökeskuksen rakentamiseen Kaunisharjun lähiympäristössä. Kaavoittajan vastine Niiden maanomistajien kanssa, jotka saavat asemakaavan myötä uusia rakennuspaikkoja, solmitaan maankäyttösopimus. Kaavoitettavan alueen maankäyttömaksut määräytyvät yksityisille maanomistajille tulevan maan arvonnousun myötä käyttäen uusien tonttien osalta tonttihinnoittelussa kaupungin vyöhykehintoja. Uusien tonttien lukumäärä myös suhteutetaan alueen kunnallistekniikan kustannuksiin siten, että jokaisesta uudesta asuintontista määräytyy kaavoitettavalla alueella sama maksu riippumatta uuden tontin sijainnista kaavan alueella. Kaavoitettavan alueen kunnallistekniikan rakentamishankkeeseen kuuluvan Koskenniskantien uudistamisen yhteydessä tien pinta asfaltoidaan ja tietä levennetään. Erillistä kevyen liikenteen väylää tien varteen ei tonttikaduille rakenneta. Asemakaavaan on merkitty ajoyhteys, jonka varrelle Kotaniementie 41 a-c sijoittuvat.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (18/ 30) Kaavamerkintä AO (erillispientalojen korttelialue) sallii rakennettavaksi kullekin tontille kaksi asuntoa. Merkintä AP (asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue) sallii rakennettavaksi kullekin tontille enintään 4 asuntoa. Kerrosalan määrä ja kerrosluku ilmoitetaan korttelialueilla erikseen. Tavoitteena on saada lainvoimainen Kaunisharju- Koskenniskan asemakaava vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin Jyväskylän kaupungin omistamien tonttien myynti voisi alkaa mahdollisesti vuonna 2013. Tonttien myynnistä ja hinnoittelusta vastaa kaupungin tonttituotanto. Asemakaavan toteuttamisen myötä liikenne tulee lisääntymään Kotaniementien ja Kaunisharjuntien alueilla. Asemakaavan myötä kuitenkin pyritään selkeyttämään nykytilassa monimutkaista kulkuyhteyttä Kotaniementien suuntaan, sekä ohjaamaan liikennettä katuosuuksille, joiden mitoitus on jo valmiiksi tehty vastaamaan suurempaa liikennemäärää katuleveyden sekä erillisen kevyen liikenteen väylän osalta. Lisäksi liikenteen nopeuksien ja jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden turvallisuuden lisäämiseksi voidaan alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä tarvittaessa rakentaa Kotaniementielle/ Kaunisharjuntielle hidastetöyssyjä. 3.5.7 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaa on muutettu luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella. - Kortteleiden tonttikokoja sekä kerrosaloja ja katulinjauksia on tarkistettu - Koskenniskantien kääntöpaikan sijaintia ja katuyhteyden linjausta on muutettu - kortteleiden 345 ja 343 väliin on lisätty pp/h -väylä - korttelissa 345 osa tonteista on muutettu AO-tonteista AP-tonteiksi - korttelissa 341 tontti 1 on muutettu AP-tontista AO-tontiksi - Kotaniementien katualueelle on lisätty tilavarauksia vieraspysäköinnin järjestämiseksi - Korttelissa 348 tontin 3 ajoyhteys on muutettu ajorasitteeksi tontin 1 kautta - Julkisivuja koskevia materiaali- ja värimääräyksiä on lisätty ja täsmennetty - Ohjeellisia et- merkintöjä on lisätty muuntamoja sekä jätepistettä varten - Kortteleiden 347 aluetta on laajennettu - Ohjeellinen ulkoilureittimerkintä on lisätty olemassa olevan reitin kohdalle - Kaavaan on lisätty ajoneuvoliittymäkiellon merkintöjä Kotaniementien varteen - Kaavan selostukseen on lisätty rakennusdokumentointitietoja sekä vesihuollon järjestämistietoja - Kaavaselostuksen nykytilan kuvausta sekä vaikutusarviointia on täsmennetty ja täydennetty - Kaavamerkintä RA korttelissa 343 on muutettu muotoon R-1 nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti - Kaavamerkintään RM on lisätty käyttötarkoitusta koskeva täsmennys - Kaavaselostukseen on lisätty arviointi kaavaehdotuksen ilmastollisista vaikutuksista. 3.4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä / sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.4.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 9.11.2011. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 15.11.2011. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaehdotuksen 18.9.2012 Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen 18.9.2012
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (19/ 30) Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen 10.12.2012 Kaupunkirakennelautakunta käsittelee maankäyttösopimukset 11.12.2012 Kaupunginvaltuusto käsittelee asemakaavaehdotuksen 17.12.2012 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla alueelle muodostuu omakotivaltainen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Asemakaavassa on huomioitu asianmukaisilla määräyksillä luontoarvot sekä vesistön läheisyys. 4.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-alan on noin 22 ha. Kaavan korttelialueiden koko: AO- ja AP - alueet: n. 10 ha RM, R-1 ja RA alueet: n.2,1ha VL ja VL/s: n. 7,9 ha Katualue: n. 2,1 ha Rakennusoikeus Rakennusoikeus AO ja AP: yht. n. 14 000 k- m2 Rakennusoikeus RM, R-1 ja RA -alueilla: yht. n. 1150 k- m2 Kerrosluku: Vaihtelee välillä 3/ 4k I II u 3/4 Rakennuspaikkojen lukumäärä: Uusia rakennuspaikkoja kaupungin omistamalla alueella (AO + AP): 27 kpl. Yksityisten maanomistajien omistuksessa olevia uusia rakennuspaikkoja (AO): 11 kpl. Uusia rakennuspaikkoja alueella yhteensä 38 kpl. Olevia rakennuspaikkoja yksityisten maanomistajien alueilla 10 kpl. Rakennuspaikkoja yhteensä koko alueella: 48 kpl 4.1.2 Palvelut Alue tukeutuu Vaajakosken yksityisiin ja julkisiin palveluihin ja sijoittuu julkisen linja-autoliikenteen reitin läheisyyteen. Kevyen liikenteen reitti kulkee suunnittelualueen länsipuolella Kaunisharjun- ja Kotamäenteitä myöten. Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma Kymppi R laaditaan vuosittain maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi. Kymppi R varmistaa, että uusia asuinalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Alueen asemakaavoittaminen perustuu Kymppi R :n selvityksiin ja mitoituksiin ja kaava-alueen tarvitsemiin palveluihin on varauduttu. 4.1.3 Hulevesien ohjaus Kaava-alueen hulevesien johtamisesta sovitaan yhteisesti kaavoituksen, yhdyskuntatekniikan ja Jyväskylän Energian vesiliiketoimen kanssa kaavaa laadittaessa. Asemakaavakarttaan on merkitty hulevesien ohjaamiseen tarkoitettuja ohjeellisia aluevarauksia. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon tasapainoa. Alueen maaperän vesiolosuhteet sekä maan pieneliöstön ja luonnonympäristössä viihtyvien eläinten olosuhteet muuttuvat.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (20/ 30) Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda alueelle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Asemakaavalla muodostuu alue, joka sopii lähiympäristön asuinkortteleiden mittakaavaan ja taajamakuvaan sekä huomioi alueen korkeuserot sekä vesistön läheisyyden. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue, AO, AP ja AR Korttelialueiden koko on yhteensä noin 10 ha. Rakennusoikeus on esitetty kerrosalaneliömetreinä. Suurin sallittu kerrosluku on II. - Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti; 2 autopaikkaa/ AO tontti ja 2 autopaikka/ asunto AP-alueilla - Korttelikohtaisia määräyksiä julkisivujen ja kattojen väreistä ja materiaaleista sekä kattokulmasta - AP-alueille sallitaan rakennettavaksi enintään 4 asuntoa/ tontti - Lisäksi korttelialueille on osoitettu luonnontilaisina säilytettäviä sekä istutettavia alueita 4.3.2 Muut alueet Esitetään aluevarausten käytön periaatteet ja aluevarauksiin liittyvien kaavamääräysten perustelut. Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL, VL/s) Alueen koko on noin 7,9 ha - aluevaraus yleistä jalankulkua, polkupyöräilyä ja huoltoajoa varten (pp/h) - Ohjeelliset ulkoilureittien merkinnät (ur) Loma- ja matkailualueet Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RA-, R-1 ja RM) Alueen koko on noin 2,1 ha - RM-alueella ohjeellinen aluevaraus yksityisen tuulivoimalan sijoittamista varten. Tuulivoimalan korkeus saa olla enintään 20 m - RM- ja R-1-alueilla autopaikkoja vähintään 1/ 100k-m2 - RM-alueelle sallitaan rakennettavaksi yksi kiinteistönhoidon kannalta välttämätön asunto Liikennealueet Liikennealueet, katualue Kaavoitettavan alueen koko on noin 22 ha, ja katualueita alueella on yhteensä noin 1000 m. Katualueiden leveydet ovat kokoojakaduilla 20 m ja tonttikaduilla 10m. Ohjeellisten kevyen liikenteen reittien leveys kaavassa on 6m.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (21/ 30) 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (22/ 30)
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (23/ 30)
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (24/ 30) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. 4.5.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja - määräyksillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan rakentamista niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voisivat toteutua. 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä. 4.5.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus jatkossa 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen ja kohentaa elinympäristön laatua toimivien ja selkeiden kulkuyhteyksien sekä huolellisen rakennussuunnittelun avulla. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavamerkinnöillä säilytetään arvokkaat luontokohteet, virkistysalueista sekä olevat virkistysyhteydet sekä Leppäveden luontainen rantakasvillisuus. Kaavan alueella sijaitseva muinaisjäännös on merkitty suojeltavaksi. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla parannetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä selkeiden yhteyksien ja alueen toiminnan vaatimien teknisen huollon tilavarausten suhteen 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityiskysymyksiin 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Kaavan alueella ei sijaitse laajempia luonto- tai kulttuuriympäristöjen aluekokonaisuuksia. Kaavamerkinnöillä säilytetään alueen arvokkaat luontokohteet 4.5.5 Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavalla on merkittävät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Uusi rakentaminen tiivistää oleellisesti alueen yhdyskuntarakennetta. Toteutuessaan kaava tuo alueelle noin 100 uutta asukasta. Alueelle ei ole tulossa kaupallisia tai julkisia palveluja, joten alue tukeutuu ympäristön palveluihin. Tämä aiheuttaa oppilasmäärien kasvua lähialueiden kouluissa ja päiväkodeissa. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen mukaan laajentuvan alueen vaiheittaisella toteutuksella nykyinen koulujen ja päiväkotien määrä pystytään pitämään ennallaan. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on arvioitu lähiympäristön palveluiden ja kehittyvän liikenneverkon kestävän kaavan mahdollistaman asukasmäärän lisääntymisen. Toteutuessaan kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta, joka on erityisen suotavaa ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Alueella olevan julkisen liikenteen hyödynnettävyys mahdollistaa yksityisautoilun vähentämistä. Kaava-alue sijaitsee myös hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä. Myös olemassa olevan jo rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (25/ 30) Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset maisemaan ovat kohtalaiset. Kaukomaisemassa vaikutukset ovat vähäiset. Kaukomaisemassa vaikutukset kohdistuvat Leppäveden puolelta katsottuna. Kaava-alue sijoittuu nousevaan, Leppäveteen viettävään rinteeseen. Lähimaisemassa vaikutukset korostuvat nykyisen rakentamattoman alueen muuttumisella rakennetuksi. Lähimaisemassa suurimmat vaikutukset näkyvät Kotaniementiellä liikkuville sekä alueen lähiympäristössä asuville. Asemakaavan vaikutukset luonnonympäristöön ovat melko suuret. Alue on nykyisellään pääosin luonnontilaista metsää, joka tulee paikoitellen muuttumaan asemakaavan toteuttamisen myötä. Alueen luonto- sekä maisemallisia arvoja säilytetään asemakaavan määräyksillä. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavalla muodostuu lähivirkistysalueita sekä viheryhteyksiä, jotka nivoutuvat laajempaan seudulliseen viheralue- ja reittiverkostoon. Kaava-alue on nykyisellään lähes kokonaan asemakaavoittamatonta ja rakentamatonta aluetta, joten nykytilassa alueen virkistyskäyttö ei ole merkittävä lähialueen haja-asutusluonteen vuoksi. Alueella ei nykytilassa kulje sellaisia merkittäviä virkistysyhteyksiä, jotka poistuisivat asemakaavan myötä. Asemakaavan toteuttaminen muuttaa alueen luonnontilaisesta metsäisestä alueesta osittain rakennetuksi ympäristöksi sekä lähivirkistysalueiksi, jolloin metsien ja suunniteltujen uusien reittien käyttö virkistystarkoituksiin kasvaa. Asemakaavassa osoitettu rakentamisen määrä tarkoittaa asukasmäärän kasvamista noin sadalla henkilöllä. Jos asukasmäärän lisäys suhteutetaan kaava-alueelle suunniteltuihin virkistysalueisiin, on virkistysalueiden määrä riittävä. Suunnittelualue sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä yhdestä kaupungin suuresta virkistysalueesta Savonmäestä. Kevyen liikenteen reittiyhteydet alueelle ovat hyvät. Kokonaisuuden kannalta asemakaavan vaikutukset oleviin viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin eivät ole merkittäviä. Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavalla on vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan. Nykyisellään kaava-alue on pääosin rakentamatonta luonnontilaista metsää. Kaupunkikuvallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti alue on väljästi rakennettua. Asemakaavassa alueelle on osoitettu omakoti- ja rivitalorakentamista n. 14 000 kerrosalaneliömetriä. Omakoti- ja rivitalojen kerrosluvuksi on osoitettu I II. Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen toteuttamisen vaikutus alueen kaupunkikuvaan on suuri. Rakentamiselle on asemakaavassa osoitettu kaavamääräyksiä myös julkisivujen osalta. Kaavamääräyksillä on haluttu mahdollistaa alueen eri osien omaleimaisuus ja sopivat erilaiset rakennusryhmät, joka vahvistavat kortteleiden identiteettiä osana isompaa asuinaluekokonaisuutta. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavalla on kohtalaiset vaikutukset alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Asemakaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus, n. 14 000 kerrosalaneliömetriä, vastaa noin 100 uutta asukasta. Alueen asukasmäärä on nykyisellään noin 25 henkilöä, joten asukasmäärän lisäys asemakaavan toteutuessa on merkittävä. Tiivis aluerakenne mahdollistaa myös yhteisöllisyyden muodostumista alueelle. Todellisen yhteisöllisyyden muodostumiseen vaikuttavat asukkaat itse sekä heidän aktiivisuutensa yhteisöllisyyden muodostamisessa. Asemakaava luo kuitenkin hyvät puitteet yhteisöllisyyden muodostumiseen. Asemakaavan toteuttaminen lisää hetkellisesti alueen rauhattomuutta (liikenne, melu, pöly yms.) rakentamisvaiheessa. Rauhattomuuden lisääntyminen on tilapäistä ja tulee tasaantumaan rakentamisvaiheen päätyttyä.
70: 017 / KAUNISHARJU KOSKENNISKA / ASEMAKAAVASELOSTUS 30.11.2012 (26/ 30) Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavalla on kohtalaiset liikenteelliset vaikutukset. Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta noin 14 000 kerrosalaneliömetriä, joka tarkoittaa noin 100 uutta asukasta. Asukasmäärän kohtalaisen suuri lisäys alueen nykyiseen asukasmäärään verrattuna vaikuttaa liikenteen määrään lähiympäristön katuverkossa. Liikennöinti alueelle on Kotaniementien kautta. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa, joten kaupunki vastaa alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista, mutta myös luovuttaa alueen tontit ja saa niistä muodostuvat myyntitulot. Maankäyttösopimusten kautta myös alueen yksityiset maanomistajat osallistuvat kunnallistekniikan kustannuksiin saamiensa uusien tonttien määrään suhteutettuna. Kaava-alue on suunniteltu tiiviiksi kokonaisuudeksi, jossa kunnallistekniset investoinnit ovat taloudellisesti edullisia toteuttaa osoitettuun rakennusoikeuteen suhteutettuna. Kaava-alue liittyy myös olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuurin, joten alueen toteuttaminen on myös siten kokonaistaloudellista. Vaikutukset ilmastoon Asemakaava Jyväskylän kaupungin ilmasto- ohjelman tavoitteisiin nähden neutraali. Asemakaava toteutuessaan sisältää kaupungin ilmasto- ohjelman tavoitteiden mukaisia sekä ohjelmasta eriäviä elementtejä. Suunnittelualueen ilmastovaikutukset muodostuvat pääosiltaan lisääntyvästä liikenteestä ja sen muutoksista, sekä uusien rakennusten rakentamisesta ja energian kulutuksesta. Lisääntynyt henkilöautoliikenne kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä. Asemakaavan alueelle suunniteltavien asuinkortteleiden liikenne perustuu osittain yksityisautoiluun, toisaalta kaavan myötä myös syntyy mahdollisuus parantaa jo alueella olemassa olevan joukkoliikenteen palvelutasoa. Uudet asuinrakennukset tulevat noudattamaan vuoden 2012 heinäkuussa kiristyneitä rakentamismääräyksiä, joten syntyvä rakennuskanta vastaa energiataloudellisuuden vaatimuksiin. Asemakaavassa on myös kiinnitetty huomiota hulevesien hallintaan, jolla pyritään hallitsemaan ilmastollisia ääri-ilmiöitä. 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 4.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat ympäristöministeriön kaavamerkinnät - ja määräykset - oppaan mukaisia. 4.8 NIMISTÖ Kaava-alueelle muodostuu kaksi uutta kadunnimeä: Koskenniskantie ja Kotaniemenkuja. Asemakaavan katujen nimistä on annettu esitys nimistötoimikunnan kokouksessa. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan tarkoituksen välittyminen toteuttajalle on keskeinen hyvän toteuttamisen edellytys. Toteuttamista voidaan edistää kunnan ja muiden toimijoiden toimenpitein sekä säätää ajoitusta. Toteuttamisen seuranta on kunnan tapa selvittää kaavan muutostarpeet sekä muut tarvittavat toimenpiteet ympäristön kehittämisessä. 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita. Rakennussuunnittelun yhteydessä alueelta laaditaan myös pihasuunnitelmia.