SÁHKA 1 (5) 26.11.2008 Gudnejahtton oaiveministtar Vanhanen, eananhearrá Siuruainen ja buorit árvoguossit Arvoisa pääministeri Vanhanen, maaherra Siuruainen ja hyvät arvovieraat, Kiitän että saan tuoda Suomen Saamelaiskäräjien tervehdyksen tähän tilaisuuteen. Kiitän järjestäjiä haasteellisesta aiheesta sosiaalis-taloudelliset hyvinvointipalvelut yhteiskunnan rakenteiden perustana. Otan haasteen vastaan Suomen saamelaiskäräjien nuorimpana jäsenenä. Näkökulmani aiheeseen on nuoren saamelaisen poliitikon, poromiehen ja järjestöaktiivin näkökulma. Olen iloinen että alkuperäiskansat on otettu osaksi tärkeän seminaarin ohjelmaa ja toivon että seminaari antaa eväitä ja poliittista ohjeistusta eri Barentsin alueen toimijoille alkuperäiskansa-asioiden huomioimisesta politiikassaan ja toiminnassaan. Kun puhutaan saamelaisten tai yleisesti alkuperäiskansojen oikeuksista ja kulttuurinmukaisista palveluista on tärkeä keskustella rakenteista. Rakenteet ovat abstrakti käsite, se kertoo minulle tavasta miten yhteiskunta toimii, millaiset ovat totutut tavat ja ketä ja mitä ryhmiä yhteiskunta huomioi järjestelmässään. Lainsäädännölliseltä kannalta katsottuna Suomen saamelaisten asema on verrattain hyvä. Meidän asemamme on turvattu perustuslain tasolla, meillä on oma edustuksellinen elimemme saamelaiskäräjät ja kieltämme suojelee saamen kielilaki. Suomessa myös yhdenvertaisuuslaki suojaa saamelaiskulttuuria ja estää saamelaisten syrjimisen. Laki takaa myös se, että saamelaisia voi kohdella positiivisen erityiskohtelun kautta eli kulttuurimme suojelu ja kehittäminen voi saada erityistukea ja huomiota. Suomen saamelaisten asema lainsäädännölliseltä kannalta on parempi kuin monessa muussa maassa, mutta lakien toteutuminen käytännössä ei ole näin hyvä. Saamelaisten asema Pohjoismaissa on kohtalaisen hyvä, ja onneksi voimme myös olettaa tilanteen paranevan myös Venäjällä, jonne ollaan kaikkien saamelaisten iloksi perustamassa saamelaiskäräjiä saamieni tietojen mukaan. Saamelaiskulttuurissa on omat yhteisölliset, sosiaaliset ja taloudelliset rakenteensa jotka eroavat valtakulttuurin rakenteista. Meidän kulttuurimme perustuu yhteisöllisyyteen, jossa sukukeskeisyys on tärkeää. Itse olen poronhoitokulttuurin edustaja, jossa tärkeää on paimennustyö omien sukulaisten kesken. Yhteisörakenteemme on luonteeltaan tasa-arvoinen. Sekä naiset ja miehet osallistuvat poronhoitotöihin ja ovat poronomistajia. Yhteisömme ihanteita ja tasa-arvoisuutta kohtaan on tullut painetta valtakulttuurista. Taloihin muutto 1950-60 luvuilla toi suomalaisen yhteiskunnan sukupuolirakenteet myös saamelaiseen kulttuuriin, ja työtehtävät alkoivat jakaantua yhä enemmän naisten ja Angelintie 696 Tel. +358 (0)10 839 3100 FIN-99870 Inari www.samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi
SAAMELAISKÄRÄJÄT SÁHKA 2 (5) miesten töihin. Nyt olemme palanneet enemmän perinteiseen tilanteeseen jossa naiset ja miehet toimivat tasa-arvoisesti poronhoitotöissä. Tämän halusin kertoa esimerkkinä teille siitä, miten yhteiskunnan rakenteisiin luodut kirjoittamattomat sukupuolirakenteet ja hyväksytyt käytänteet ovat vaikuttaneet myös saamelaiskulttuuriin ja sen perinteisiin arvoihin. Jos tutkimme rakenteiden vaikutusta saamelaiskulttuurin emme voi täten käsitellä vain kirjoitettuja käytänteitä, vaan on selvitettävä myös kulttuuriset rakenteet jotka ovat näiden käytänteiden taustalla. Suomalaiseen yhteiskuntamalliin vaikuttaa syvästi maatalouskulttuuri vielä nykyäänkin, erityisesti sukupuoli-, maankäyttö- ja poliittisiin rakenteisiin. Paimentolaissaamelaiskulttuurissa yhteisöelämä pohjautuu paimentolaiseen saamelaisporonhoitoon, luonnon kestävään käyttöön ja hyödyntämiseen sekä yhteisöllisyyteen. Verratessa suomalaista ja saamelaista talousrakennetta voidaan havaita ehkä suurimmat erot. Saamelaiskulttuurissa luonnon hyödyntäminen on aina perustunut luonnon kestävälle käytölle ja luontoa on pyritty hyödyntämään siten, että maisemaan on jäänyt hyvin vähän jälkiä. Käyttämämme raaka-aineet käsitöihimme ja tarve-aineisiin on hyödynnetty kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasta, melkeinpä kaikkia poron ruhon osia on hyödynnetty joko ruokina ja tarvikkeina ja käsityöt perustuvat erilaisten kasvien ja puiden hyödyntämiseen. Saamelaiskulttuuri on aineellisesti rikas ja kaunis kulttuuri, mutta kulttuurimme ja elinkeinojemme tavoite ei ole koskaan ollut rikastuminen aineellisesti, vaan ennen kaikkea elannon saaminen ja oman kulttuurin harjoittaminen. Suomalainen valtakulttuuri perustuu luonnon intensiiviselle ja laajamittaiselle hyödyntämiselle metsä- ja maatalousmaana ja teollisuusmaana. Taloutta ohjaavana ideologiana on jatkuvan kasvun periaate. Tällaisista lähtökohdista asiaa tarkasteltaessa on selvää, että jompikumpi kulttuuri joutuu väistymään taka-alalle ja poikkeuksetta väistyvänä rakenteena on aina ollut saamelaiskulttuuri ja elinkeinot. Saamelaisena minusta on hyvin surullista että saamelaisporonhoitoa kohdellaan pelkästään taloudellisena liiketoimintana. Tätä se ei ole ollut saamelaiskulttuurissa, ja koen ajatuksen hyvin vieraaksi. Meille poronhoito on kulttuuria ja elämäntapa. Saamelaisporonhoitajat kokevat suurta turhautumista siitä, kun heidän kulttuuriaan ei tunnusteta ja poronhoitoa kohdellaan maataloutena. Tässä tilanteessa kohtaavat taas saamelais- ja suomalaiskulttuurin erilliset rakenteet. Nykymaailmassa on selvää, että saamelaiskulttuurin on tehtävä kompromisseja säilyttääkseen oman kulttuurinsa. Mutta kompromisseja tulee tehdä myös valtioiden puolelta, jotta erilliset talous- ja yhteisörakenteemme kohtaisivat edes keskitiellä. Tilanne on monessa mielessä surullinen, koska mm. Suomen liittymissopimus EU:hun ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset mahdollistavat saamelaisporon-
SAAMELAISKÄRÄJÄT SÁHKA 3 (5) hoidon kehittämisen saamelaiskulttuurin lähtökohdista käsin. Vetoankin että näitä mahdollisuuksia käytetään. Alkuperäiskansat ympäri Barentsin alueella kamppailevat samojen kysymyksien parissa. Globalisaatio ja valtioiden ja alueiden väliset yhteistyömuodot ja kansainvälisen talouden verkottuminen yhä syrjäisemmille seuduille ovat tuoneet merkittäviä vaikutuksia alkuperäiskansoille ja niiden toimintaympäristöön. Kansainvälinen energiaan ja luonnon hyödyntämiseen perustuva jatkuvan kasvun periaatteelle luotu talousjärjestelmä ei anna paljoa sijaa alkuperäiskansoille ja heidän kulttuurilleen. Erityisesti energiateollisuus hyödyntää intensiivisesti luontoa ja ne ovat verkottuneet osaksi kansainvälistä energiateollisuutta. Me alkuperäiskansat toivomme, että vastapainona kansainväliselle talousjärjestelmälle valtioiden väliset poliittiset elimet kuten Barentsin Euro-Arktinen alueyhteistyö voivat tarjota alkuperäiskansoille mahdollisuuden vaikuttaa kansainväliseen talousjärjestelmään ja alueiden luonnonkäyttöä ohjaaviin poliittisiin päätöksiin. Toivonkin että alkuperäiskansat pääsevät osallistumaan tasa-arvoisesti ja täyspainoisesti kaikkiin Barentsin alueen yhteistyön tasoihin ja alkuperäiskansakysymykset otetaan yhdeksi yhteistyön tärkeimmiksi osa-alueiksi. Niin kuin Herra pääministeri Vanhanen toi esille puheessaan. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät arvovieraat, Hyvinvointipalvelut ovat yhteiskuntajärjestyksemme perusta. Lähtökohtana on, että kaikki kansalaiset saavat tasa-arvoisia ja laadukkaita palveluita. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta ja selvältä, mutta valitettavasti tilanne ei ole sitä. Hyvinvointipalvelujen saatavuudessa on suuria eroja alueellisesti. Alkuperäiskansat asuvat pääosin valtakulttuurin näkökulmasta harvaan asutulla alueella. Meidän näkökulmastamme asumme tiheästi, koska kulttuurimme ja luontomme haavoittuvaisuus edellyttävät luonnon kestävää käyttöä ja harvaan asutusta. Hyvinvointipalvelut ovat usein saatavilla valtakulttuuriin kielellä ja etäällä asutuskeskuksissa. Hyvinvointipalvelut on rakennettu pääasiassa valtakulttuurin tarpeita ja yhteiskunta järjestelmää varten. Nomadisia kulttuureja hyvinvointipalvelut eivät tunnusta, ja palvelut on itse haettava asutuskeskuksista. Hyvinvointipalvelut eivät välttämättä tunnista alkuperäiskansojen kulttuurisia ja elinkeinollisia erityispiirteitä ja kielelliset eroavaisuudet vaikuttavat osaltaan hyvinvointipalvelujen toimivuuteen. Onkin tärkeää, että alkuperäiskansoille taataan oikeus äidinkielisiin hyvinvointipalveluihin ja koulutetaan myös alkuperäiskansan edustajia hyvinvointipalveluihin. Tämä takaa äidinkieliset palvelut ja mahdollistaa alkuperäiskansakulttuurin elinvoimaisuutta omilla perinteisillä alueillaan.
SAAMELAISKÄRÄJÄT SÁHKA 4 (5) Olen nuorena saamelaisena hyvin huolissani siitä, että politiikan, talouden ja hyvinvointipalvelujen rakenteissa ei huomioida riittävästi nuoria. Barentsin alueen yhteistyössä nuoriso on huomioitava paremmin, koska me nuoret olemme kuitenkin alueen tulevaisuus. On tärkeää luoda nuorille yhteenkuuluvuutta eri valtioiden välisenä yhteistyönä ja nuorisolle on turvattava laajempi ja parempi edustus myös Barentsin alueen yhteistyössä. Eilen kuulimmekin erityisesti nuorison tervehdyksen tähän seminaariin. Hyvinvointipalvelujen osalta alkuperäiskansanuoriso tarvitsee erilaisia palveluja kuin valtaväestö. Alkuperäiskansanuoriso tarvitsee ennen kaikkea tukea oman kulttuurinsa säilyttämiseksi. Valtakulttuuri, kansainvälinen nuorisokulttuuri luovat painetta alkuperäiskansanuorille hylätä oma kulttuurinsa. Alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen kannattavuus ei kannusta nuoria riittävästi oman kulttuuristen elinkeinojen pariin. Nämä ovat suuria uhkatekijöitä, jotka voimme välttää tukemalla aktiivisesti alkuperäiskansakulttuureja ja niiden ainutlaatuisuuttaan. Usein myös asenteet alkuperäiskansoja kohtaan ovat negatiivisia, heistä ei tiedetä riittävästi eikä ymmärretä heidän asemaansa ja kulttuuriaan. Alkuperäiskansoja voidaan jopa pitää historiallisina reliikkeinä joiden on aika sopeutua nykymaailmaan ja sulautua valtakulttuuriin. Tällaiset asenteet kumpuavat yhteiskunnan rakenteista, koska kansallisvaltioiden idea on aina perustunut kansan yhtenäisyydelle ja samankaltaisuudelle. Olisi korkea aika muuttaa näitä käytänteitä ja hyväksyä aidosti alkuperäiskansat osaksi kansallisvaltioita omana kansanryhmänään joiden kulttuuria, kieltä ja elinkeinoja tuetaan ja arvostetaan heidän itsensä vuoksi. Kuten aikaisemmin totesin, on hyvin tärkeää että alkuperäiskansakysymykset otetaan Barentsin alueen yhteistyön ytimeen. On hyvin tärkeää, että valtiollisella ja alueellisella yhteistyötaholla tunnustetaan alkuperäiskansojen ainutlaatuisuus ja merkitys Barentsin alueelle ja konkretisoidaan tämä poliittiseksi linjaksi, hankkeiksi ja toimenpiteiksi. Me alkuperäiskansat olemme tämän alueen alkuperäisiä asukkaita, ja meitä tulee kohdella sen mukaisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät arvovieraat, puheessani olen käsitellyt laajemmin rakenteellisia kysymyksiä alkuperäiskansojen ja erityisesti saamelaisten näkökulmasta. Voisin tiivistää sanomani tähän, että meidän on tutkittava ja purettava ne yhteiskunnan rakenteet jotka estävät alkuperäiskansakulttuurien kehittymistä ja ovat vastoin niiden kulttuurisia rakenteita. Jo ajankohtainen ilmastonmuutos tuo vaatimuksen valtioille luonnon huomioimisesta. Meille alkuperäiskansojen edustajille tämä on luonnollista ja kulttuurin ydin ja uskoisin että meillä on paljon opetettavaa teille luonnon kantokyvystä ja sen kulttuurisesti ja ekolo-
SAAMELAISKÄRÄJÄT SÁHKA 5 (5) gisesti kestävästä hyödyntämisestä. Barentsin alueen yhteistyön tulevaisuuden kannalta on keskeistä että alkuperäiskansat ja ilmastonmuutos otetaan yhteistyön ytimeen. Ja vielä kerran haluan korostaa suuresti yhteistyön merkitystä alkuperäiskansojen kanssa alueen kehittämisessä. Vaikutus mahdollisuuksien luominen ja ylläpitäminen on tärkeää, esimerkiksi olen näyttävästi ainoa virallinen alkuperäiskansojen edustaja, ja me puhumme tulevaisuudesta? Giitu lágideddjiide beroštumis. Kiitos mielenkiinnosta.