LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien lausunto perustuslakivaliokunnan pykälämuutosehdotuksesta saamelaiskäräjälain 3 HE 167/2014 vp, perustuslakivaliokunnan lausuntopyyntö , määrä-aika 5.3. kello Saamelaiskäräjien kanta Saamelaiskäräjät on antanut kirjalliset lausunnot perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä saamelaiskäräjälaiksi (Dnro: 490/D.a.4/2014) ja (Dnro: 565/D.a.4/2014). Saamelaiskäräjät on ollut kaksi kertaa kuultavana valiokunnassa. Saamelaiskäräjät on erikseen vedonnut kaikkiin kansanedustajiin saamelaiskäräjälain hyväksymiseksi (Dnro:53/D.a.4/2015). Saamelaiskäräjät pitää hyvin valitettavana asian käsittelyn viivästymistä ja käsittelyn viivästymisen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia saamelaisille. Valiokunta on antanut saamelaiskäräjille vajaan päivän aikaa ilmaista kirjallisen kantansa valiokunnan esittämistä muutoksista saamelaiskäräjälakiin saamelaismääritelmän osalta. Saamelaiskäräjille on annettu vain pykälämuutokset eikä saamelaiskäräjien tietoon ole saatettu näiden esityksien taustalla olevia perusteita tai syitä. Saamelaiskäräjät korostaa, että saamelaiskäräjät on hyväksynyt sekä lakiesityksen että sen perustelut kokouksessaan Lakiesitys ja erityisperustelut ovat erottamattomia ja niitä tulee käsitellä yhdessä, jotta valiokunnan esittämiä muutoksia voitaisiin arvioida kokonaisuutena. Lausuntopyynnön yhteydessä ei ole myöskään saamelaiskäräjien tietoon tuotu lain voimaantulosäännöksiä milloin saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säännöksiä aiotaan soveltaa. Saamelaiskäräjät korostaa, kuten kaikissa antamissaan lausunnoissa, että vaaleja koskevia säännöksiä on sovellettava syksyn 2015 saamelaiskäräjävaaleissa ja esitys on hyväksyttävä saamelaiskäräjien kokouksen kannan mukaisesti. Saamelaiskäräjien kokous on 2/2014 hyväksynyt hallituksen esityksen saamelaiskäräjälaiksi. Kokous on antanut tukensa esitetyille pykälille sekä niiden erityisperusteluille. Saamelaiskäräjien kokous on saamelaiskäräjien korkein päättävä elin. Saamelaiskäräjien hallituksella tai puheenjohtajistolla ei ole valtuuksia hyväksyä päätöksiä, jotka ovat vastoin saamelaiskäräjien yleiskokouksen päätöstä. Perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset ovat merkittäviä eikä niillä ole saamelaiskäräjien kokouksen tukea. Saamelaiskäräjien kokous on ilmaissut kantansa hyväksymällä saamelaiskäräjälain ja sen perustelut kokouksessaan 2/2014 ja päätös ohjaa saamelaiskäräjien poliittista johtoa. Saamelaismääritelmä on kompromissi, joka on saavutettu Suomen valtion ja saamelaiskäräjien välille. Saamelaiskäräjät on neuvotellut muotoiluista saamelaismääritelmän osalta oikeusministeriön kanssa toistuvasti ja on ollut valmis kompromisseihin. Saamelaiskäräjät tul- Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN99870 Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT 2 (6) kitsee, että hallituksen esitys on sopimus Suomen valtioneuvoston ja saamelaiskäräjien välillä. Saamelaiskäräjät kunnioittaa tehtyjä sopimuksia vaikka, kuten saamelaiskäräjät on lausunnoissaan todennut, esitys ei ole vastannut saamelaiskäräjien alkuperäisiä tavoitteita myöskään saamelaismääritelmän osalta. Saamelaiskäräjät on pitänyt valtioneuvoston ja ennen kaikkea oikeusministeriön kanssa saavutettua yhteisymmärrystä historiallisena, merkittävänä ja uutena alkuna Suomen alkuperäiskansapolitiikassa. Suomen eduskunnalla ja perustuslakivaliokunnalla olisi historiallinen mahdollisuus hyväksyä laki, jolla on saamelaisten tietoon perustuva ennakkosuostumus. Se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus. Saamelaiskäräjälain uudistus hallituksen esityksen mukaisena mahdollistaisi ILO 169- sopimuksen ratifioinnin. Saamelaiskäräjälain hyväksyminen hallituksen esityksen mukaisena loisi uuden alun Suomen kansainväliseen ja kansalliseen ihmisoikeuspolitiikkaan, olisi perus- ja ihmisoikeusmyönteinen ja lisäisi Suomen uskottavuutta kansainvälisillä areenoilla. Se myös toisi rauhan saamelaisten kotiseutualueelle ja mahdollistaisi tulevan eduskunnan ja valtioneuvoston keskittymisen toimeenpanoon sekä kehittämään uusia toimintamalleja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi yhteisymmärryksessä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Suomi tarvitsee ratkaisuja ja poliittista johtajuutta. Saamelaiskäräjät korostaa yhä edelleen, että hallituksen esityksellä on kaikkien Suomen saamelaisryhmien tuki, saamelaisten kansalaisjärjestöjen, kolttien kyläkokouksen sekä tiedeyhteisön tuki. Suomessa on laaja konsensus hallituksen esityksestä. Saamelaiskäräjät painottaa, että valiokunnan kutsumat kuultavat tahot ovat voineet luoda virheellisen mielikuvan siitä, että saamen kansa ei olisi yhtenäinen ja Suomessa olisi myös saamelaisryhmiä, joita saamelaiset eivät pitäisi saamelaisia syrjien heitä. Saamelaiskäräjät korostaa, että tällaiset väitteet eivät vastaa sitä todellisuutta, missä saamelaiset elävät. Joidenkin alueella asuvien valtaväestön edustajien, jotka edustavat vähemmistöä kotiseutualueen asukkaista pelot erityisesti maa- ja vesioikeuksiin liittyen ovat luoneet tilanteen, jossa etnisesti suomalaisia on julistautunut "lappalaisiksi", "statuksettomiksi saamelaisiksi" ja "metsäsaamelaisiksi". Saamelaiskäräjät korostaa, että suurin osa kotiseutualueen valtaväestöstä tukevat saamelaisten oikeuksia ja saamelaisten ja valtaväestön suhteet ovat pääosin hyvät. Pieni, mutta äänekäs joukko on saanut aikaan myös mielikuvan siitä, että kaikki valtaväestön asukkaat saamelaisten kotiseutualueella vastustaisivat saamelaisten oikeuksia ja niiden kehittämistä. Tämä pienen joukon turha pelko omien oikeuksiensa menetyksestä estää alkuperäiskansaoikeuksien edistämisen Suomessa ja on nyt myös murentamassa edellisten eduskuntien työn saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon luomiseksi ja kuluvan eduskuntakauden hallituspuolueiden työn saamelaisten itsehallinnon kehittämiseksi, jos valtioneuvoston ja saamelaiskäräjien kompromissina saavutettu yhteisymmärrys saamelaismääritelmästä ei tule hyväksytyksi. Saamelaiskäräjät ei syrji saamelaisia eikä mitään muutakaan etnistä ryhmää. Saamelaiset tuntevat kaikki Suomen saamelaiset ja saamelaissuvut, niiden historian, kulttuurin ja tuntevat niihin yhteenkuuluvuutta. Saamen kansa on pieni kansa. Saamelaiskäräjät toimii virkavastuulla ja kuulee saamelaisia hyvin laajasti ja sen kannalla on saamelaisyhteisön tuki. Saamelaiskäräjät edustaakin saamelaisia Suomen valtion virallisen tahdon mukaisesti.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT 3 (6) Saamelaiskäräjillä on vakaa tahto ja halu siihen, että saamelaiskäräjälaki hyväksytään yhteisymmärryksessä saamelaiskäräjien ja eduskunnan kanssa. Saamelaiskäräjät on valmis auttamaan Suomen eduskuntaa saavuttamaan tavoitteensa ja tekee kaikkensa, että saamelaiskäräjälaki voidaan hyväksyä. Saamelaiskäräjät ei voi kuitenkaan hyväksyä sellaisia ratkaisuja, jotka voivat vaarantaa saamelaisten alkuperäiskansa-aseman ollen vastoin saamelaiskäräjien kokouksen kantaa. 2. Valiokunnan esittämien muutoksien arviointi Valiokunta on esittänyt tarkistuksia saamelaismääritelmään. Saamelaiskäräjät korostaa, että sillä ei ole liikkumavaraa hyväksyä muutoksia saamelaismääritelmään. Saamelaiskäräjillä on mahdollisuus hyväksyä teknisiä ja tarkentavia muutoksia lakitekstiin, mutta asiasisältöisiä muutoksia ei ole mahdollista hyväksyä. Hallituksen esitys 3 Saamelainen Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai 2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; tai 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja PEV Muutokset hallituksen esitykseen kursiivilla/yliviivauksella 3 Saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutettu saamelainen Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: (1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai 2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitää yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; tai 3) että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi. Saamelaiskäräjien kanta Otsikkomuutos ei ole hyväksyttävissä. Pykälää 2 on mahdollista muuttaa, mikäli siihen nähdään tarvetta siten, että se kuuluisi seuraavasti: 2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja on ylläpitänyt ja ylläpitää yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; Saamelaiskäräjät korostaa, että ylläpitää/on ylläpitänyt eivät ole vaihtoehtoisia vaan ne tulee sisällyttää samaan lauseeseen. 3) Muutosesitys ei ole hyväksyttävissä. Asia on mahdollista muotoilla

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT 4 (6) ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi. uudelleen kahteen lauseeseen, mikäli pykälässä on epäselvyyttä: --- että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien tai saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa Saamelaiskäräjät ei voi hyväksyä valiokunnan tekemää esitystä otsikon muuttamiseksi. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan otsikko olisi ristiriidassa perustuslain kanssa ja loisi Suomeen hyvin epäselvän tilanteen. Suomen perustuslain 17.3 mukaan saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. Jotta saamelaiset voivat nauttia perustuslain suojasta, on saamelainen määriteltävä. Tähän asti tämä määritelmä on löytynyt saamelaiskäräjälaista. Nyt valiokunnan esittämä muutos tarkoittaisi sitä, että saamelaista ei määritettäisi laissa, vaan saamelainen äänioikeutettu määritettäisiin laissa. Tämä on iso ja hyvin periaatteellinen muutosesitys, jonka vaikutukset koko saamen kansaan ja saamelaiskäräjien legimiteettiin olisivat arvaamattomat. Saamelaismääritelmää ei voida tarkastella vain suhteessa vaaleihin ja saamelaisten alkuperäiskansa-asemaan, mutta myös saamelaiskäräjien tehtäviin. Hallituksen esityksen mukaan (6 ) saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtävissään ja 5 :n mukaan saamelaiskäräjien tehtävänä on edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista Suomessa sekä hoitaa saamelaisten omaa kieltä, kulttuuria ja asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Perustuslakivaliokunnan esityksen mukaan saamelaista ei määritettäisi lainsäädännössä ja tämä aiheuttaisi hyvin suuria ongelmia lain 5 ja 6 osalta vieden saamelaiskäräjiltä legimitetin edustaa saamelaisia. Esitys on ristiriidassa myös perustuslain momentin kanssa, jonka mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Koska lain tasolla ei säädettäisi enää saamelaisesta, esitys olisi toteutuessaan ristiriidassa perustuslain kanssa eikä täten toteuttamiskelpoinen. Saamelaiskäräjät on kannassaan ehdoton. Perustuslain 106 :n mukaan perustuslailla on aina etusija. Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Saamelaismääritelmää ei voida muuttaa sellaiseksi, että se olisi ristiriidassa perustuslain 17.3 :n kanssa, jossa säädetään saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta. Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Perusoikeuteen ei voida puuttua niin laajasti, että se mitätöisi perusoikeuden ydinsisällön. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimuksella on kuitenkin käytännössä vain harvoin itsenäistä merkitystä, koska perusoikeuden ydinalueeseen puuttuvat rajoitukset olisivat yleensä jo suhteellisuusvaatimuksen ja todennäköisesti myös

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT 5 (6) Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia. 1 Saamelaismääritelmän laventaminen ei ole mahdollista tavallisella lailla, koska saamelaismääritelmän laventaminen vastoin saamelaisyhteisön kantaa puuttuisi perusoikeuksien ydinalueeseen. Saamelaiskäräjät korostaa, että Suomessa ei ole saamelaisia, jotka eivät pääsisi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon niin halutessaan. Saamelaismääritelmän tarkoitus on suojata saamelaisia assimilaatiolta. Saamelaismääritelmässä ei ole kyse valtakulttuurin edustajien oikeuksista tai siitä, että ihmiset eivät saisi identifioitua saamelaisiksi. Jokainen saa identifioitua saamelaiseksi, mutta se ei tee kenestäkään saamelaista, ellei hänellä ole yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin eikä saamelaisten ryhmähyväksyntää. Kohdan 2 osalta saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä, että kohdassa käytetään termiä on ylläpitänyt, koska yhteyden saamelaiskulttuurin on täytynyt olla jatkuvaa ja se on pystyttävä validisti osoittamaan. Saamelaiskäräjät ei pidä ongelmallisena sitä, että kohdassa olisi verbin on ylläpitänyt lisäksi verbi ylläpitää, koska se korostaa jatkuvuutta. Ne eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoisia toisilleen. Saamelaiskäräjät on kannassaan ehdoton. 3 kohdan osalta valiokunnan esittämä muutos ei ole hyväksyttävä, koska se tuo lakiteknisesti sellaisen oletuksen, että samanaikaisesti voisi olla voimassa sekä nykyinen saamelaiskäräjälaki sekä uusi perustuslakivaliokunnan määritelmä. Se on kestämätön tilanne, jota ei voida ratkaista erityisperusteluissa ja se tulee ratkaista lakitekstissä. Tekstuaalisesti kohta 3 voi olla ongelmallinen, koska samaan yhteyteen on yhdistetty kuuluminen vaaliluetteloon ja mahdollisuus kuulua vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjät pitää mahdollisena sitä, että asiaa voidaan selventää jakamalla hallituksen esityksen kohdan 3) määräys kahteen eri lauseeseen. Saamelaiskäräjät ei voi hyväksyä esitettyä poistoa, koska se jättää tulkinnanvaraa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Asian käsittelyssä on huomioitava, että korkein hallinto-oikeus on viimeinen päättävä elin siitä, kuka on saamelainen. Ratkaisukäytännössä käytettävät oikeuslähteet voidaan jakaa kahteen osaan eli vahvasti ja heikosti velvoittaviin lähteisiin. Saamelaiskäräjät haluaa palauttaa mieliin, että oikeudessa ratkaisukäytännössä ensisijaiset tulkintalähteet ovat perustuslaki ja erityislaki sekä mahdolliset asetukset. Lisäksi ratkaisukäytännössä velvoittavat vahvasti Eurooppa-oikeudellinen normisto, EU-säädökset, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamisratkaisut. Lisäksi perusoikeuksia koskevissa asioissa perustuslain 22 :n mukaisesti huomioidaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja niiden ratkaisukäytäntö, erityisesti KP-sopimus. Heikosti velvoittavilla oikeuslähteillä tarkoitetaan oikeuslähteitä, joiden lähteen ilmaiseman normin sivuuttamisesta ei seuraa virkavirhesanktiota. Tällaisia oikeuslähteitä ovat lainvalmisteluaineisto ja tuomioistuinten antamat ennakkoratkaisut. Perusteluilla ei voida täten korvata lakitekstiä eikä jättää epäselvää tulkintavaraa oikeudelle. Saamelaiskäräjät on kannassaan ehdoton. Mikäli perustuslakivaliokunta muuttaa asiasisältöisesti saamelaiskäräjälakia vastoin hallituksen esitystä ja saamelaiskäräjien kantaa, sillä on kansallisesti ja kansainvälisesti pitkäkantoisia, kielteisiä ja suuria vaikutuksia. Perustuslakivaliokunnan on kiinnitettävä tähän huomiota Lainkirjoittajan opas s. 58.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT 6 (6) Klemetti Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pia Ruotsala ma. hallintopäällikkö Lausunnon hyväksyi saamelaiskäräjien puheenjohtaja kuultuaan saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiota ja II varapuheenjohtajaa Heikki Palttoa.