Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu

Transkriptio

1 Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari Inarissa

2 Saamelaisen ainettoman kulttuuriperinnön listaus Saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön kuvaus ja listaus Saamelaisen aineettoman perinnön määrittäminen Lähtökohtana saamelaisyhteisön tarpeet ja sopimuksen sisältö sidosryhmät yhteispohjoismainen ulottuvuus perinnön haltijat Saamelaisyhteisön hyväksyntä määritelmälle Uhanalaisuusasteen määrittäminen: Mitkä osa-alueet uhanalaisia, mitkä elinvoimaisia Mitkä tekijät uhkaavat aineetonta perintöä ja miksi Millainen on aineettooman kulttuuriperinnön tulevaisuus Mitä synergiaetuja eri sopimuksilla, toimilla ja hallinnolla on? Mitä on tarpeen listata ja mitä ei Toimenpiteet tilanteen parantamiseksi nykyisillä resursseilla Uusia resursseja vaativat toimenpiteet Seuranta Yhteispohjoismainen hyväksyntä, hallinnointi ja hankkeet Elinvoimainen Uhanalainen Saamen käsityö taiteena ja ilmiönä Kovat käsityöt, niiden laadinnan perinteinen tieto Katoamisvaarassa ilman erityistoimenpiteitä Inarin- ja koltansaamen käsityöperinteen perinteinen tieto Kaavio: Näkkäläjärvi 2016

3 Saamelaisen ainettoman kulttuuriperinnön määritelmä tutkijan ja saamelaisen näkökulma Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö on kehittynyt ja ja kehittyy kulttuurin, saamelaisyhteisöjen ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Siirretään sukupolvelta toiselle perinteisissä saamelaiselinkeinoissa, käsityössä, taiteessa, saamelaismusiikissa (joiku), luonnossa liikkumisella, yhteisöllisissä tapahtumissa, tarinoimalla, opettamalla ja osallistumalla yhteisön toimiin. Aineettoman kulttuuriperintöön kuuluu saamen kielen erityinen tietojärjestelmä luonnosta ja elinkeinoista, saamelainen maailmankuva, perinteet ja tieto elinkeinojen ja käsityön harjoittamiseen liittyen, joiku, tanssi ja tarinankerrontaperinne. Eri saamen kieli- ja kulttuuriryhmillä on omia perinteitään, kuten kolttasaamelaisilla katrilli. Saamelainen aineeton kulttuuriperintö on saamen kansan ainutlaatuista kulttuuriperintöä ja osa saamelaista identiteettiä.

4 Aineettoman kulttuuriperinnön siirto ja rakentuminen Kaavio: Näkkäläjärvi 2016

5 Saamelainen aineeton kulttuuriperintö, sen toimintaympäristö ja sen elinvoimaisuutta uhkaavat tekijät Kaavio: Näkkäläjärvi 2016

6 Kotiseutualue resurssien ja hallinnon maisema Lapin liitto, ote maakuntakaavakartasta

7 Maisema kulttuurisena tietojärjestelmänä Näkkäläjärvi 2013: Jauristunturin poropaimentolaisuus

8 Saamelaisen ainettoman kulttuuriperinnön tila 1/2 Saamelainen aineeton kulttuuriperintö on elävää mutta uhanalaista Aineettoman kulttuuriperinnön tilaa kuvaa saamen kielen puhujien määrä ja elinkeinojen tilanne Vuonna 1962 saamea ensimmäisenä kielenään puhui noin 75 % saamelaisista, vuonna 2007 enää 26 % saamelaisista puhui saamea ensimmäisenä kielenään (Nickul 1963, Saamelaiskäräjät 2008). Vuonna 2007 saamelaisista pohjoissaamea puhui noin 19 % ensimmäisenä kielenään (1766), 3 % inarinsaamea (296) ja vajaa 4 % koltansaamea (364) (Saamelaiskäräjät 2008) Tilastot ovat suuntaa antavia.

9 Saamelaisen ainettoman kulttuuriperinnön tila 2/2 Sukupolvien kohtaaminen, tiedonsiirto ja ylläpitäminen: Kotiseutualueen ulkopuolella asuu 75 % juridisista saamelaislapsista, - nuorista ja nuorista aikuisista (0-34-vuotiaat). Kotiseutualueella asuu 62 % yli 65 vuotiaista. Poronomistajien ja saamen käsityöntekijöiden määrä on laskussa Päätoimisia kalastajia alle 10 Suuri osa saamelaisista saa elantonsa yhdistelmäelinkeinoista Saamelaiskulttuurin, perinteiden ja arvojen hyväksikäyttö ja perinteen siirtäminen kulttuurin ulkopuolelle uhkaavat aineettoman kulttuuriperinnön säilymistä

10 Saamelaisen ainettoman kulttuuriperinnön rahoitus Saamelaista aineetonta kulttuuriperintöä tuetaan yhteiskunnallisesti kulttuurimäärärahoilla (saamelaiskäräjät), harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla ja säätiötuella Erillistä aineettoman kulttuuriperinnön rahoitusmomenttia ei ole olemassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että saamelaisille annetaan mahdollisuus omaksua oma kulttuuriperintö saamelaisopetuksessa, mutta oppikirjoja, menetelmiä ja resursseja on hyvin vähän opettajien oma aktiivisuus ja lastenkulttuurikeskus Mánnun panos ratkaisevaa huolenaiheena alueelliset erot kulttuuriperinnön opetuksessa saamelaisten kotiseutualueella

11 Unescon kansainvälinen lista koskien alkuperäiskansoja (monikansalliset) Kohde Tyyppi Maat Tavoite/Kuvaus Aimara-intiaanien kulttuuriperintö Garfuna-yhteisön kieli, tanssi ja musiikki Zápara-kansan suullinen kertomaperinne ja kulttuuriset ilmaukset Parhaat käytännöt Kohde Bolivia-Chile- Peru Belize, Guatemala, Honduras, Nicaragua Perinteen kartoitus ja suojelutoimenpiteet yhdessä aimarayhteisöjen kanssa Perinteen merkitys ja uhanalaisuus Kohde Ecuador, Peru Kuvaus ja uhanalaisuus

12 Kansallinen kohdelista Perinteen laji Tanssi 4 Musiikki- ja lauluperinne 3 Perinteinen festivaali ja siihen liittyvä perinne Draama (tanssi, musiikki, teatteri) 2 Alkuperäiskansojen taidekoulu (käytäntö) Maailmankuva/perinteinen lääketiede Kuolleiden muistamisperinne 1 Suullinen perinne ja grafinen ilmaus/taide Taide, erityinen 1 Kertomaperinne ja siihen liittyvät traditiot Yhteensä 18 Määrä Norjalta yksi hakemus kohdeluetteloon: veneenrakennus Norjan 1: raportti: Norjan Taideneuvosto ja saamelaiskäräjät vastuullisia toimeenpanosta Toimeenpano yhdistetty muiden kv-sopimusten toimeenpanoon Ei lisätoimenpiteitä sopimuksen ratifioinnin johdosta

13 Keskeinen viesti 1/2 Aineeton kulttuuriperintö on osa saamelaisyhteisön perintöä, yhteisöllistä, yksilöllistä ja vahvasti sidoksissa saamelaisiin perinteisiin elinkeinoihin, käsityöhön, kieleen sekä kulttuuri-ilmauksiin kuten joikuun aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa tulee olla kokonaisvaltainen lähestymistapa Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö on saamelaisten omaa ja saamen kansan yhteistä perintöä > saamelaiset eivät ole Suomen alakulttuuri, sivulause tai perintö kaikille jaettavissa olevaa kauneutta ja taitoa. Saamelaisten aineetonta kulttuuriperintöä ei voida käsitellä irrallaan juridisesta ja kulttuurisesta kehyksestä toimeenpanossa > muuten uhkana voi olla rakenteellinen syrjintä Sopimuksen toimeenpanossa on mahdollisuus synergiaan eri kansainvälisten sopimusten ja strategioiden toimeenpanon kanssa: Biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma, saamen kielten elvytysohjelma, kulttuuri-ilmauksien yleissopimus, pohjoismainen saamelaissopimus

14 Keskeinen viesti 2/2 Aineeton kulttuuriperintö on uhanalainen kuten koko saamelainen kulttuurimuotokin Saamen kielen puhujien määrä on vähentynyt Perinteisten elinkeinojen määrä on vähentymässä ja elinkeinomuodot uhanalaistumassa Sámi Duodji- yhdistyksen jäsenmäärä on laskulla (luonnollinen väestönpoistuma) Kaupungistuminen Aineettoman kulttuuriperinnön suhde saamelaisuuteen ristiriita juridisen saamelaisuuden ja kulttuurisen saamelaisuuden välillä

15 Suositukset Yhteistyötä sekä listan, yhteisten toimenpiteiden ja aineettoman kulttuuriperinnön määrittämiseksi pohjoismaisella tasolla yhdessä aineettoman kulttuuriperinnön haltijoiden kanssa (Sámi Duodji- yhdistykset, ICR, Saamelais- joikaajien yhdistykset, yms ) Pohjoismaisen saamelaissopimuksen mahdollisuuksien huomioiminen Saamelaisopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussisältöjen kehittäminen Aineettoman kulttuuriperinnön säilyminen ja siirto arkipäivässä (elinkeinot, käsityö) Välttää toimeenpanossa laitoslähestymistapaa aineeton kulttuuriperintö ei elä elä laitoksissa Toimeenpanolla tulee olla saamelaisyhteisön hyväksyntä mukaan lukien kulttuurin kantajien/ammattijärjestöjen hyväksyntä Perinnön tallentaminen, kerääminen, palauttaminen ja siirtäminen siten, että se hyödyttää saamelaisyhteisöä, ei instituutioita Sopimuksella tulee olla lisäarvoa saamelaisille toimeenpanon ei tule perustua nykytilan kuvaamiseen, toteamiseen tai kategoriseen ja toteavaan luettelointiin

16 Giitu! Kiitos! Kuva: Petra Magga-Vars