Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Transkriptio

1 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan päättänyt lähestyä teitä oheisella kirjeellä ja esityksillä. Eduskuntavaalien kynnyksellä toivomme, että puolueenne ottaa saamelaisten aseman turvaamisen ja kehittämisen osaksi vaaliteemojanne, mahdollisia hallitusneuvotteluja ja on mukana luomassa perusja ihmisoikeusmyönteistä Suomea. Saamelaiskäräjät tietää että tulevalla kaudellaan eduskunnalla on vaikeita taloudellisia ja rakenteellisia päätöksiä tehtävänään. Tämän johdosta saamelaiskäräjät haluaa saattaa tietoonne katsauksen saamelaiskulttuurin tilanteesta ja tulevista haasteista. Vielä kuluvalla eduskuntakaudella on tarkoitus kehittää saamelaisten oikeusasemaa, mikäli hallituksen esitykset ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja saamelaiskäräjälain uudistamiseksi etenevät. Saamelaiskäräjät on valmistellut näitä esityksiä hyvässä yhteistyössä valtioneuvoston kanssa ja uskoo, että sama hyvä yhteistyö voi jatkua seuraavalla kaudella. Tämän eduskunnan päätökset kehittää saamelaisten oikeusasemaa tulevat seuraavan eduskunnan ja saamelaiskäräjien vastuulle. 1

2 Saamelaisia on Suomessa noin Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: koltan-, inarin- ja pohjoissaamea. Kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Saamelaiset ovat sekä Suomen että Euroopan Unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiset ja saamelaiskulttuuri ovat rikkaus Suomelle. Toivomme saamelaisuuden nousevan esille eduskuntavaaleissa Suomen rikkautena tuoden esille sitä, miten tärkeää koko maailman kulttuuriselle moninaisuudelle on, että pieni Suomen valtio on pystynyt tukemaan omaleimaisen ja ainutlaatuisen saamelaiskulttuurin säilymistä Suomessa. Suomella on sekä kansallinen että kansainvälinen vastuu turvata saamen kansan ja kulttuurimuodon tulevaisuus. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksissa turvaamaan saamelaiskulttuurin tulevaisuuden. Eduskunta on osoittanut saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan vajaat 1,7 miljoonaa euroa. Sillä rahoitetaan saamelaiskäräjien poliittista toimintaa, vajaan 30 henkilön palkkakulut sekä saamen kielen toimiston kulut. Saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamenkielisiin sosiaalija terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen ja kielipesiin, saamelaiseen kulttuuri- ja järjestötoimintaan sekä saamenkieliseen koulutus- ja oppimateriaalityöhön. Lisäksi saamelaiskäräjillä on erilaisia projekteja ja erillisellä valtionavustuksella toimivia hankkeita, joilla luodaan mm. kulttuuritapahtumia ja tuetaan opetusta ja varhaiskasvatusta. Saamelaiskäräjät tukee hankkeillaan saamelaiskulttuurin säilymistä ja kehittymistä sekä saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta. 2

3 Saamelaiskäräjien toimintaa ohjaavat lainsäädännön lisäksi saamelaiset arvot. Niitä ovat: vahva saamelainen identiteetti saamen kielten elinvoimaisuus saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus saamelainen luontoyhteys saamelainen kulttuurimaisema saamelaisten kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys saamelaisten perinteiden ylläpitäminen ja perinteisen tiedon elvyttäminen ja turvaaminen Per-Jona Labba, 2. lk Saamelaiset joutuvat kohtaamaan paljon haasteita ja uhkia. Saamea äidinkielenään puhuu alle puolet saamelaisista ja erityisesti pienemmät saamen kielet ovat vaarassa kadota. Saamelaisten poismuutto pois kotiseutualueelta jättää lapset ja nuoret ilman riittäviä mahdollisuuksia oppia saamen kieltä. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat myös uhanalaisia. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityö ylläpitävät saamelaista identiteettiä ja saamen kieltä sekä tukevat saamelaiskulttuurin elinvoimaisuutta. Ne ovat edelleen suuri osa saamelaisten elämää saamelaisten kotiseutualueella, vaikka lisäansioita saataisiinkin myös muista töistä. Moni saamelainen on onnistunut yhdistämään ekologista matkailua perinteisiin elinkeinoihin. Saamelaisista on keskusteltu Suomessa paljon ongelmakeskeisesti. Tämä on tuonut esille saamelaisvastaisuutta sekä halua olla antamatta saamelaisille alkuperäiskansa-asemaan kuuluvia oikeuksia. Kielteinen ilmapiiri on erityisen vahingollinen saamelaislapsille ja nuorille. Saamelaiskäräjät luottaa 3

4 siihen, että saamelaiset ja heidän oikeutensa tulevat puolueenne vaalikampanjoissa esille rikkautena ja positiivisena asemana, jolloin olette luomassa perus- ja ihmisoikeusmyönteistä ilmapiiriä. Saamelaisten oikeusaseman kehittäminen ja heidän kulttuurinsa turvaaminen eivät ole miltään kansanryhmältä pois, vaan ne luovat edellytykset koko saamelaisten kotiseutualueen kukoistukselle. Saamelaiskäräjät on koonnut oheen keskeisiä teemoja, joita toivomme Teidän ja puolueenne tukevan ja edistävän eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeenkin. Saamelaiskäräjät on valmis antamaan käyttöönne tietoa ja toimimaan kanssanne hyvässä yhteistyössä. Saamelaisten oikeusasema Mikäli saamelaiskäräjälaki uudistetaan ja ILO 169-sopimus ratifioidaan vielä kuluvalla eduskuntakaudella, myös tulevan eduskunnan mahdollisuudet edistää ja turvata saamelaiskulttuurin säilyminen ovat entistä paremmat. Oikeusaseman kehittyminen ei voi kuitenkaan pysähtyä kuluvaan eduskuntakauteen, vaan Suomen ja saamelaiskäräjien on yhdessä täytettävä kansainväliset velvoitteet ja kehitettävä lainsäädäntöä ja hallintoa. Saamen kielilain päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Kielilakia on tärkeää kehittää vastaamaan saamen kansan kielellisiä tarpeita. On aika tehdä saamenkielisistä palveluista luontevia ja osa viranomaisten arkipäivää. Luonnonsuojelulainsäädäntö on tarkoitus uudistaa tulevilla eduskuntakausilla. Luonnonsuojelulainsäädäntö on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi turvata saamelaisen luontosuhteen ja kulttuurin tulevaisuutta. Suojelulla turvataan luonnon lisäksi myös virkistysmahdollisuuksia ja tuetaan alueen matkailua. Tulevalla eduskuntakaudella on tärkeää pohtia luonnonsuojelualueiden lisäämistä ja aluerajauksia siten, että metsätalouden ulkopuolelle siirretyt alueet ja luonto- ja kulttuuriarvoiltaan tärkeät alueet tulisivat nykyistä paremman suojelun piiriin. Ilmastonmuutos ja arktisen alueen tulevaisuus tulevat olemaan teemoja tulevilla eduskuntakausilla. Ne ovat saamelaisillekin hyvin tärkeitä kysymyksiä. Ilmastonmuutos voi olla osalle Suomea mahdollisuus, mutta saamelaisille se on uhka. Saamelaiskäräjät haluaa torjua tätä uhkaa ja luoda ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategioita ja kehittää lainsäädäntöä ja hallintoa yhdessä Suomen valtion kanssa siten, että ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan minimoida. 4

5 Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät on tehostanut toimintaansa ja pyrkii pienillä resursseilla tekemään lakisääteiset tehtävänsä ja kehittämään saamelaiskulttuuria. Tehtävät tulevat kuitenkin lisääntymään tulevaisuudessa. On tärkeää, että saamelaiskäräjille annetaan mahdollisuus toimia, tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa, luoda projekteja ja tukea saamelaisia. Siihen tarvitsemme resursseja. Suomen saamelaiskäräjien rahoitus on pienin kaikista saamelaiskäräjistä. Pienetkin leikkaukset saamelaiskäräjien rahoituksessa voivat olla kohtalokkaita. Saamelaiselinkeinot Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat edelleen elinvoimaisia, mutta tulevaisuus ja perinteen jatkuminen huolettaa monia. Monet nuoret haluaisivat perinteisten elinkeinojen pariin, mutta epävarma tulevaisuus huolettaa monia. Elinkeinot ovat tärkeitä myös saamen kielen säilymisen kannalta. Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet sekä korkea verotusaste aiheuttavat haasteita saamelaisille taiteilijoille. Arvolisänveron alentaminen saamelaiselta käsityöltä parantaisi käsityöntekijöiden toimintamahdollisuuksia ja toisi myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Se olisi taloudellisesti ja kulttuurisesti kannattavaa. Poronhoitoa tuetaan maatalouselinkeinoista vähän, vain noin 14 % poronhoitajien tuloista tulee yhteiskunnallisista tuista. Poronhoito on hyvin tärkeä myös matkailulle. Saamelaisella ekologisella matkailulla ja poronhoidolla on mahdollisuus kehittyä ja tuottaa tuloja ja elinvoimaisuutta yhä enemmän saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaisen elinkeinorahaston luominen loisi mahdollisuudet perinteisten elinkeinojen omaehtoiseen kehittämiseen luoden uusia työpaikkoja ja kehitysmahdollisuuksia. Suomen poronhoitolainsäädäntö on vanhentunut eikä se turvaa ainutlaatuisen saamelaisen poronhoitokulttuurin jatkumista. On tärkeää että se uudistetaan toimivammaksi ja tehokkaaksi. Paras keino turvata laidunten kantokyky ja saamelaisen poronhoidon jatkuvuus on luoda edellytykset saamelaiselle siidajärjestelmälle toimia ja järjestää poronhoito perinteisillä sukualueillaan ja parantaa saamelaisen poronhoidon suojaa. 5

6 Saamelaiset haluavat harjoittaa perinteisiä elinkeinoja perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti ja siihen on annettava mahdollisuus. Kalastus ja siihen liittyvät perinteet ylläpitävät saamelaista elämänmuotoa. Poronhoidon tukea tulisi kehittää siten, että se tukisi nykyistä paremmin porotyötä eli paimennusta. Poro on kuulunut aina Suomen luontoon ja Suomen tulee huolehtia siitä, että se pysyy jatkossakin osana Suomen luontoa. Saamen kieli Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että tulevaisuudessa kielipesiä ei enää tarvita, vaan ne tulevat tarpeettomiksi tämän sukupolven jälkeen ja lapset voivat siirtyä suoraan saamenkieliseen päivähoitoon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimia. Saamen kieli on kulttuurinen rikkaus, mikä on tärkeä muistaa. Saamen kielten elvytysohjelma on hyväksytty, mutta ohjelman toimeenpano on jäänyt kesken. Asia tulee ajankohtaiseksi seuraavalla eduskuntakaudella ja tällöin tulisi löytää myös pysyvä ja vaikuttava malli saamen kielten elvyttämiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä olemassa olevien resurssien vahvistamista että uusia rahoituslähteitä. Saamelaiset haluavat ottaa vastuun saamen kielen huollosta, kehittämisestä ja terminologiatyöstä. Toivomme, että eduskunta antaisi tehtävän saamelaisille. Saamen kieli on rajaton kieli ja kielen turvaaminen ei ole vain Suomen, mutta myös Venäjän, Norjan ja Ruotsin asia. Saamelaiset ovatkin luoneet toimivan mallin saamen kielen huollolle, yhteispohjoismaisen Giellágaldun (Kielikaltio), joka olisi valmis ottamaan tehtävät hoitaakseen jos saamelaiskäräjät saisi siihen resursseja. Sosiaali- ja terveyspalvelut Laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat avain alueen elinvoimaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Se, miten yhteiskunta tukee heikoimmassa asemassa olevaa, kertoo yhteiskunnan arvoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut tullevat mullistumaan tulevalla eduskuntakaudella. Yhdeksi tarkastelukohteeksi tulee varmasti rahoitus. Saamelaiskäräjät 6

7 rahoittaa saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja saamelaisten kotiseutualueella ja rahoituksella on saatu laadukkaita palveluja. Saamelaiskäräjät myös kouluttaa, neuvoo ja ohjeistaa sote-palvelujen tuottajia saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tuottamisessa. Saamelaiskäräjillä on halua ja asiantuntemusta kehittää saamelaisten kotiseutualueen palveluja. Toivomme, että sille annetaan tähän aito mahdollisuus ja resurssit. Koulutus ja oppimateriaalit Saamelaislapsilla ja nuorilla on valtava halu oppia ja käyttää omaa kieltään ja omakielisiä oppimateriaaleja kouluissa sekä lukea omakielistä kirjallisuuttta. Innokkaat lapset ja nuoret tarvitsevat kannustusta ja tukea oppimiseen. Yhteiskunta ei voi lannistaa herkässä iässä olevia lapsia ja nuoria. Kerhotoiminnalla, oppimateriaalituotannon tukemisella, edellytysten luomisella saamen kielen opetukseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sekä saamenkielisen opettajankoulutuksen tehostamisella voidaan saada ihmeitä aikaan. Kyse on vain tahdosta. Se on sijoitus koko saamen kansan ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen. Kulttuuri Saamelainen kulttuuriperinne on rikasta. Taidokkaat saamen käsityöt, joiku ja moderni musiikki, tanssi, elokuvat, kirjallisuus ja kuvataide kertovat saamelaiskulttuurista ja sen perinteistä. Kulttuurielämä on arvostettua ja rikasta. Saamelaiset taitelijat ja yhdistykset ovat aktiivisia ja se on saamelaisen yhteiskunnan rikkaus. Saamelaiskäräjät tukee kulttuurimäärärahalla saamelaisen kansalaisyhteiskunnan työtä, tapahtumien järjestämistä sekä saamelaistaitelijoita ja -käsityöntekijöitä. Kulttuurimäärärahaa on leikattu valtion toimesta. Määrärahalle on suuri tarve ja sitä tulisi nostaa, jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä, jotta taiteilijat ja järjestöt voisivat toimia nykyistä vapaammin luoden kulttuurista sisältöä koko suomalaiseen yhteiskuntaan. 7

8 Nuoriso Saamelaiskäräjät on perustanut nuorisoneuvoston, joka saa rahoitusta vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuorilla on aitoa vaikutusvaltaa saamelaiskäräjillä. Nuorisoneuvosto on osoittautunut tärkeäksi keinoksi aktivoida saamelaisnuoria ja lisätä heidän yhteisöllisyyttään. Se antaa saamelaisnuorille mahdollisuuden tuoda omaehtoisesti esille heille tärkeitä asioita. Neuvosto saa päättää itsenäisesti sille osoitettujen varojen käytöstä. Nuorisoneuvoston rahoituksen on oltava pysyvää, jotta toiminta voi jatkua ja kehittyä. Nuorisoneuvosto lisää toiminnallaan tietoa saamelaisista oppilaitoksissa ja laajemminkin koko yhteiskunnassa. Nuorisolain uudistuksessa on turvattava nuorisoneuvoston asema ja huomioitava saamelaisnuorten erityistarpeet. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy lisää tietoa saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Saamelaiskäräjien yhteystiedot: Saamelaiskäräjät Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inari info(at)samediggi.fi puhelinvaihde