ALANSA YKKÖNEN 4/2009 Vesistölämpö on Järvenpäähän urheiluopistolle nollaenergiakerrostalo, Marko hyvä ratkaisu, Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi lupaa. sivu 40 sivulla 36 Tammerkosken tehdasmiljöö maailmanperintökohteeksi? sivu 12 Uusi Raasepori vaihtaa katukylttejä urakalla sivu 26 Salo ja Hämeenlinna ovat monen kunnantalon loukussa sivu 44 Oy tuottaa kuntatekniikan palvelut Lahden seudulla sivu 54 Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA 27. 29.5. Tästä kasvaa sivu 6 VUORES
AxFlow täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipakoja tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat ja edulli set ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn, kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin. Mono Epäkeskoruuvipumput nash_elmo Nesterengaspumput ja koneikot Flowserve Pleuger-uppopumput Flowserve Vesipumput Flowserve Prosessipumput fl uidity.nonstop on AxFlow Groupin rekisteröity tavaramerkki. Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin pumpataan lisää tehoa prosesseihisi! HELSINKI: Jokisuunkuja 3 00560 Helsinki Puh. 010 836 9900 Fax 010 836 9950 TAMPERE: Verstaankatu 3E LH5, 33100 Tampere Puh. 010 836 9911 Fax 010 836 9960 OULU: Puh. 010 836 9933 tai 0400 362 012
SISÄLTÖ 4/ 2009 19. toukokuuta 29 Koko maan ulkovalaisimista joudutaan uusimaan yli puolet vuoteen 2015 mennessä kiristyneiden EU:n energiatehokkuusvaatimusten takia. Kunnille se merkitsee 200 300 miljoonan euron investointeja. 22 Muunneltava ENSI-omakotitalo valmistuu Valkeakosken asuntomessuille, joiden ykkösteemana on energiatehokkuus. 26 Uuden Raaseporin käytöstä poistettuja katukylttejä ei myydä yksityisille, vakuuttavat Johnny Jonsson ja Rune Lindholm. 48 Tampereen seudulla muhii vesihuollon suurhankkeita: 40 milj. euron tekopohjavesilaitos ja 360 milj. euron keskuspuhdistamo. YHDYSKUNTA Vuores on 13 000 asukkaan pikkukaupunki vuonna 2020 6 Tampereen vanha tehdasmiljöö on elävää kaupunkikeskustaa 12 Liikenne ja maankäyttö saivat vision Tampereen seudulla 17 Valkeakoski esittelee kylämäisiä kortteleita kesän asuntomessuilla 22 KUNNOSSAPITO Vuoden alussa syntynyt Raasepori vaihtoi 500 katukylttiä 26 EU:n ulkovalaistusvaatimukset ajavat kunnat ahtaalle 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Kuntien Putkimestarit 37 UKTY 38 KIINTEISTÖT Järvenpää rakentaa kuusikerroksisen nollaenergiatalon vanhuksille 40 Liitoskunnat etsivät uusiokäyttöä ylimääräisille kunnantaloille 44 Euroopan rakennusperintöpäivät nostavat kunnantalot kunniaan 47 VESIHUOLTO Tampereen seudulla on useita vesihuollon suurhankkeita 48 TEKNISET PALVELUT Osakeyhtiö hoitaa Lahden seudun kuntatekniikan 54 Tilaaja-tuottaja -mallin alkutaival Tampereella 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Yliopisto kaupungissa 25 Kolumni/Mette Granberg: Hyvä tyyppi 53 Uutisia 60 Kirjallisuutta 61 Henkilöuutisia 65 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA 27. 29.5. Kuntatekniikka 4/2009 3
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgnieminen.fi
KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA 27. 29.5. lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kaisu Hurme rakentaa infraa Tampereen ja Lempäälän pikkukaupungissa sivu 6 4/2009 Tammerkosken tehdasmiljöö maailmanperintökohteeksi? sivu 12 Uusi Raasepori vaihtaa katukylttejä urakalla sivu 26 Tästä kasvaa Vesistölämpö on Järvenpäähän urheiluopistolle nollaenergiakerrostalo, Marko hyvä ratkaisu, Ruti Veikko sanoo. Simunaniemi lupaa. sivulla 40 36 Salo ja Hämeenlinna ovat monen kunnantalon loukussa sivu 44 Oy tuottaa kuntatekniikan palvelut Lahden seudulla sivu 54 VUORES Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 Kesän valoa PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntaliitto.fi Kesä tuo mukanaan luonnon valon ja lämmön. Vihreää ja vehreää on muuallakin kuin kasvitieteellisissä puutarhoissa. Puistojen istutukset tarjoavat värikylläistä silmäniloa. Valoisat illat tuovat kaupunkien iltaelämään aivan uuden ulottuvuuden. Vaaleat kesäyöt tarjoavat myös talousahdingossa painiville kunnille yhden, joskin kohtuullisen vähäisen, mahdollisuuden säästöihin. Katuvaloja on jo ainakin 1990-luvun laman ajoista lähtien sammuteltu useissa kunnissa kesäaikana energian säästämiseksi. Sama meno jatkuu. Säästöpaineita lisää myös EU:n direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista ja sen nojalla annettu komission asetus, joka edellyttää mittavaa ulkovalaistuksen uudistamista lähivuosina. Tarvitaan vielä runsaasti tuotekehitystä ja mieluiten nopeasti ennen kuin katujen ja muun kaupunkitilan valaistukseen on käytettävissä hyviä uusia tuotteita. Kun ulkovalaistus joudutaan joka tapauksessa uusimaan, olisi hyvä tarkastella valaistustarpeita laajemminkin. Valaistuskeskustelun avauksemme kannustaa kuntia perusteelliseen pohdintaan ulkovalaistuksen uudistamisperiaatteista. Tämän lehden varsinainen painopiste on kuitenkin Yhdyskuntatekniikka 09 -näyttelyn ja asuntomessujen kotimaakunnassa Pirkanmaalla. Tampereen seutu on valtakunnan merkittävimpiä kasvukeskuksia, ja haasteet yhdyskuntasuunnittelulle ja kuntatekniikan ratkaisuille ovat mittavia. Luettavaa riittää monelta kuntatekniikan lohkolta. Kantavana teemana ovat kuntien rajat ylittävät ratkaisut. Niitä suunnitellaan ja toteutetaan niin maankäytössä, liikennejärjestelmissä kuin vesihuollossakin. Tavoitteena lienee kaikemparee Tampere. YT:tä pukkaa kesän alkajaisiksi YT09-näyttely monine oheistapahtumineen avaa ovensa toukokuun lopulla Tampereella. Kuntatekniikan päivät kokoaa näyttelyviikolla suuren osan teistä lukijoista tutustumaan alan uutuuksiin sekä viisastumaan ja virkistymään yhdessä kollegojen kanssa. Valitettavasti kuntakentältä kantautuu myös viestejä siitä toisesta YT:stä ja henkilöstösäästöjen yleistymisestä. Kuntatekniikan maksurahoitteisten palvelujen tarve ja palveluista saatavat tulot eivät ole mihinkään kadonneet. Palvelut tuottavaan henkilöstöön kohdistuvia säästövaatimuksia onkin vaikea perustella ainakaan rahapulalla. Palvelutuotannon tehokkuutta tulee toki jatkuvasti seurata, vertailla ja parantaa. Taloustaivaan ukkospilvistä huolimatta toivotan kaikille lukijoille virkistävää kesää! SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Kuntamarkkinat 9. 10.9. Kuntatekniikka 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1. 3.10. Kuntatekniikka 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3. 4.11. Kuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27. 28.1.2010 5
Uuden pikkukaupungin rakentamiseen sovelletaan VUORES lu ja korkeaa te Merja Ojala Vuoreksen ensimmäisen asuntoalueen, Mäyränmäen kunnallistekniikan rakennustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat syksyyn mennessä. Viime vuonna järjestetyn meluseiniä ja melukaiteita koskevan taidekilpailun voitti Paavo Räbinän ja Jarkko Reimanin ehdotus Suojelusenkeli, jossa valaistustekniikalla on tärkeä rooli (iso havainnekuva). Taideteos toteutetaan Vuoreskeskuksen kupeeseen rakennettavalla sillalla. Mäyränmäen alueen ensimmäisten omakotitalojen rakentaminen alkaa heinäkuussa. Havainnekuvassa Skanskan tiivis-matalakortteli, joka on yksi Mäyränmäen korttelikilpailun ehdotuksista. Vuores sijaitsee Tampereen Hervannan länsipuolella siten, että osa kaupunginosasta sijoittuu Lempäälän puolelle. Vuoreksesta rakennetaan 2020 mennessä yli 13 000 asukkaan pikkukaupunki viheriöiden ja vesistöjen kainaloon Tampereelle ja Lempäälään. Ihmisen kokoinen mittakaava, taiteen mukanaolo infrassa ja elämyksellinen keskuspuisto houkuttavat viihtymään. Hulevedet ohjataan hallitusti, alueellinen tietoverkko hyödyttää asukkaita ja yrityksiä. Kumppanuuskaavoituksella kaupunki ja yritykset luovat alueen ympäristöstä entistä parempaa. Vuoden 2012 asuntomessut tuovat Vuorekseen aimo annoksen kansainvälisyyttä. 6 Kuntatekniikka 4/2009
YHDYSKUNTA kumppanuuskaavoitusta ontoa, luovuutta knologiaa KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA 27. 29.5. Pertti Tamminen projektijohtaja Tampereen kaupunki Konsernihallinto Vuores-projekti pertti.tamminen@tampere.fi Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kehittyvä kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen, ja alueen ennustetaan kasvavan jopa 60 000 asukkaalla tulevien 30 vuoden aikana. Tämä väestönkasvu yhdessä asumisväljyyden kasvun kanssa merkitsee, että kaupunkiseudulla joudutaan varautumaan 2 000 4 000 asunnon rakentamiseen vuosittain. Vuores-projekti on osaltaan vastaamassa kasvun synnyttämään haasteeseen. Vuoteen 2020 mennessä Vuorekseen rakennetaan asunnot yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat 3 000 5 000 työpaikalle. Vuores sijaitsee Hervannan länsipuolella siten, että osa kaupunginosasta ulottuu Lempäälän puolelle. Vuoreksen visio Pikkukaupunki luonnon kainalossa kuvaa uudelle kaupunginosalle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joita ovat asumisen ja palveluiden sekä työpaikkatoimintojen sekoittuminen, monipuolinen asuntotuotanto, inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys. Vuoreksen sijainti Hervannan korkean teknologian keskittymän kupeessa antaa erinomaiset edel- Kuntatekniikka 4/2009 7
VUORES Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupunginosa 13 500 asukasta, 3 000 5 000 työpaikkaa Hervannan länsipuolella, 9 km Tampereen keskustorilta Asuntomessut vuonna 2012 Virolaisen alue, 650 asukasta teemana kansainvälisyys mukana Europan 10 -kilpailussa Vuoreksen palveluyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen ylläpidosta Huippulaatuinen ICT-alueverkko open access -periaatteella Hulevesien hallinta rakentajien tontinluovutuksen ehtona Ilmakuva Vuoreksen alueesta, etualalla Ruskontie, taustalla Tampereen keskusta. Alueen läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun työmaa erottuu kuvan keskellä. Keskuspuisto sijoittuu peltoalueelle. lytykset huipputeknologian hyödyntämiseen niin asumisessa kuin yritystoiminnassa. Kunnallistekniikan rakentaminen käynnissä Vuoreksen rakentaminen on käynnissä. Ensimmäiseksi toteutettavan Mäyränmäen pientalovaltaisen asuntoalueen kunnallistekniikka valmistuu syksyyn mennessä. Ensimmäisten 30 omakotitalon rakentaminen alkaa jo heinäkuussa. Koko kaupunginosan läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun rakentaminen on edennyt vauhdilla, ja tämän vuoden lopulla käynnistyy Särkijärven sillan rakentaminen. Silta valmistuu 2010, jonka jälkeen alkuvuodesta 2011 yhteys Vuoreksesta Tampereen keskustan suuntaan voidaan ottaa käyttöön. Samalla luodaan edellytykset bussiliikenteelle Vuoreksesta suoraan keskustaan. loasuntoja, muualla toteutetaan omakoti- ja rivitaloasuntoja tai kaupunkivilloja. Vuoreksen monimuotoinen ja luonnonläheinen yleisilme perustuu rakentamisen sopeuttamiseen vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä luonnon kannalta arvokkaiden alueiden ja kohteiden suojeluun. Suurin osa Vuoreksesta on viheralueita ja vesistöjä. Järvien rannoille on lyhyt ja esteetön reitti kaikilta asuntoalueilta. Keskusta on kaupunginosan sydän Vuoreksen keskusta on pikkukaupungin sydän, jossa on sekoittuneena asumista, työpaikkoja ja palveluja. Monipuoliset julkiset, yksityiset ja kaupalliset palvelut ja kaupunkimainen keskusta toreineen ja aukioineen muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden. Vuoreksen torin ympärille sijoittuvat liikekeskus, sosiaali- ja terveysasema sekä kirkko ja seurakuntatilat. Koulukeskukseen sijoittuu koulutoimintojen lisäksi päiväkoti, neuvola sekä liikuntasali ja muita harrastus- ja kokoontumistiloja. Keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tukevat osaltaan keskustan tuntu- Monimuotoisuutta ja luonnonläheisyyttä Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa on tarjolla kerrosta- Vuoreksen eteläosan kaavoitus- ja suunnittelutilanne 8 Kuntatekniikka 4/2009
YHDYSKUNTA Tämän sivun havannekuvat esittävät Vuoreskeskuksen aloituskortteleiden kumppanuuskaavoituksen tuloksia. Kumppanuuskaavoitus-toimintamallin periaate Kunta Yleiskaava Asemakaavoitus Tonttien myynti tai vuokraus Yritykset Hankesuunnittelu Rakentaminen maan sijoittuvat keskuspuisto ja liikuntapuisto. Keskustan rakentaminen käynnistyy vuonna 2010. Tontinluovutuskilpailun perusteella Vuoreksen liikekeskuksen toteuttajaksi on valittu Pirkanmaan Osuuskauppa kumppaninaan NCC Rakennus Oy. Liikekeskus päivittäistavarakauppoineen valmistuu 2011 12. Kumppanuuskaavoitus luo parempaa ympäristöä Vuores on yksi Tampereen kaupungin strategisista projekteista. Projektissa on kehitetty kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen pohjaksi uusia kumppanuusmalleja, joissa yhteistyö rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käynnistyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin alueen asemakaavat ovat edenneet luonnosvaihetta pidemmälle. Kaupunki säilyttää itsellään luonnollisesti kaavoitusmonopolin, jonka avulla kaupungin asettamien laadullisten, ympäristöllisten ja muiden tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa. Toimintamallien kehitystyö aloitettiin Tekes-rahoitteisen Beyond Vuores -hankkeen avulla. Tämän työn lopputuloksena on kehitetty Kumppanuuskaavoitus-toimintamalli, jota Vuoreksessa on sovellettu ensimmäisenä Mäyränmäen pientalovaltaisella asuntoalueella ja tämän jälkeen Vuoreskeskuksen kerrostalovaltaisissa aloituskortteleissa sekä keskustan liikekeskuskorttelissa. Kaksi uutta kumppanuuskaavoitus-hanketta on valmisteilla. Asuntomessujen teemana kansainvälisyys Tampereen kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut ovat asettaneet 2012 järjestettävien asuntomessujen teemaksi kansainvälisyyden. Tavoitteena on löytää eurooppalaisen asumisen, asumiskulttuurin ja asuntoarkkitehtuurin mallien sovelluksia, jotka sopivat Suomen olohin. Teemaa pyritään edistämään tuomalla kohteiden suunnittelijoiksi ja mahdollisesti myös toteuttajiksi ulkomaisia toimijoita. Virolaisen asuntomessualueella on käynnissä tontinluovutuskilpailu, joka ratkeaa syksyllä 2009. Kilpailulla pyritään löytämään mielenkiintoisia ja innovatiivisia asuinrakennus- ja asuntotyyppejä sekä yhteisöllisyyttä tukevia kortteliratkaisuja. Kilpailuun ilmoittautuvassa työryhmässä tulee olla mukana rakennuttaja sekä arkkitehti / arkkitehteja, joilla on sekä kokemusta arkkitehtisuunnittelusta jossain muussa Euroopan maassa kuin Suomessa että hyvää perehtyneisyyttä Suomen asuntorakentamiseen ja sitä ohjaaviin säädöksiin. Työryhmän kokoonpanolla pyritään varmistamaan vakiintuneista suomalaisista asumisratkaisuista poikkeavien ehdotusten esilletulo. Virolaisen alueen yksi kortteli on mukana Europan 10 -arkkitehtikilpailussa, joka on tarkoitettu nuorille, alle 40-vuotiaille ark- Kuntatekniikka 4/2009 9
MEILLÄ JA MUUALLA KUVAT STOCK.XCHNG VÄÄNTÖÄ SUNNUNTAIAUKIOLOSTA KEVÄTILOA ORVOKEISTA Kaupan sunnuntaiaukiolosta päättäminen siirtynee syksyyn 2009, arvelee Suomen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala. Eduskunnassa vihreät ja keskusta ovat olleet erimielisiä keskenään sekä ryhmiensä sisällä aukioloajoista. Yksimielisiä ollaan siitä, että alle 400 neliön myymälöille voidaan sallia vapaat aukioloajat. Työmarkkinaosapuolten esityksen mukaan tätä suurempien myymälöiden sunnuntaiaukioloajan tulisi olla kello12 18, kun vihreät ja keskusta esittävät ajaksi kello 12 16. Nykyisen lain mukainen kesäkauppakausi alkaa 3.5. Se sallii yli 400-neliöisten kauppojen pitävän ovet auki elokuun loppuun asti sunnuntaisin kello 12 21. KIERRÄTYS KUNNIA-ASIA Suomen panttijärjestelmiin kuuluvista pulloista ja tölkeistä palautui takaisin kauppoihin 94 % vuonna 2008, käy ilmi Pirkanmaan ympäristökeskuksen kokoamista valtakunnallisista tilastoista. Parhaiten kiersivät uudelleentäytettävät lasipullot, joista 96 % palautettiin. Kertatäytteisistä lasipulloista kauppoihin palautui 94 %. Alin palautumisaste, 75 %, oli kertatäytteisillä muovipulloilla. Kaikki palautuneet pullot ja tölkit päätyivät uudelleentäyttöön tai kierrätykseen. Kevään tärkeimmän ryhmäkasvin, orvokin, sesonki on vuosi vuodelta aikaistunut. Pikkuruukuissa tai amppeleissa kasvavat orvokit tulevat eteläisimmässä Suomessa markkinoille jo huhtikuun alussa. Menekki hiipuu vasta kesäkuun puolella. Orvokkeja on reilu neljännes, noin 12 miljoonaa, kaikista ryhmäkasveista. Orvokkiamppeleita myytiin viime vuonna arviolta hieman alle 700 000 kappaletta. Orvokit kestävät jopa viiden asteen yöpakkaset. Suomalaiset juovat edelleen eniten kahvia maailmassa: 9,9 kiloa per kansalainen. ENSI- REKISTERÖINNIT LASKUSSA KESKO KAMPPAILEE Keskon toiminnassa vain Ruokakesko tekee tulosta, sillä kaikki muut liiketoiminnat ovat pakkasella. Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki toteaa Kauppalehdessä, että ruokakauppa on parantanut suhteellista hintakilpailukykyään ja tehostanut toimintoja mm. pienentämällä hävikkiä. Tammi maaliskuussa K-ruokakauppojen pt-myynti kasvoi 5,3 %. S-ryhmän ptkauppa kasvoi samana aikana 6,2 %. JUOMAMYYNTI TAKKUILEE Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tammi maaliskuussa suomalaiset joivat panimojuomia yhteensä 168,5 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti laski lähes neljä prosenttia. Olutmyynti laski 2,7 %, mutta myös alkoholittomien juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynnit laskivat. Vain long drink -juomien myynti jatkoi kasvuaan 8,8 %. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan huhtikuussa 2009 rekisteröitiin 7 435 uutta henkilöautoa, eli 52 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Ensirekisteröinnit vähenivät 40 prosenttia tammi huhtikuussa 2009, jolloin rekisteröitiin vajaat 37 000 uutta henkilöautoa. Käytettyjen autojen kauppa on sujunut hyvin. LISÄÄ ROBINHOODEJA Tokmanni-konserni avasi huhtikuun lopulla uuden Robinhoodmyymälän Nastolaan. Kevään aikana Tokmanni-konserni avaa vielä kolme uutta myymälää: Lietoon, Inkeroisiin ja Kouvolaan. 10 ÄSSÄ YOSA-SMOOTHIESTA VUODEN TÄHTITUOTE Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähtituote 2009 -kilpailun voittajiksi valittiin vähittäiskauppasarjassa Biofermen Yosa-smoothiet ja suurkeittiösarjassa Kasvis Gallerian Punajuurilasagne. Kunniamaininnan suurkeittiösarjassa sai Liha-Saarioisen Porsaan sisäfilee. Kilpailuun osallistuneet tuotteet olivat raadin mukaan korkeatasoisia. Herkullisuuden ohella raati arvioi tuotteiden innovatiivisuutta ja kaupallistettavuutta. Painoarvoa annettiin myös ravitsemuksellisuudelle. OSTOSKORIN HIILIJALANJÄLKI? Keskolla on Joensuussa käynnissä pilottiprojekti, jossa selvitetään hiilidioksiditietoja ostoskoritasolla. Tiedot hiilijalanjäljestä kerätään samalla tavalla kuin ravintokoodipalvelussa eli Plussakortin avulla. JARMO TEINILÄ
Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä (Atelier Dreiseitl) 118.50 IL 116.70 Street and roof run-off kitehdeille. Kaupunki ja Rakennustoimisto Palmberg osallistuvat kilpailuun yhteistyössä. Tarkoitus on, että kortteliin toteutettavat asunnot voivat olla myös asuntomessuilla messukohteina. Kilpailun teemana on asuminen ja kaupunkisuunnittelun uudet tavoitteet muuttuvassa Euroopassa. Kilpailuaika päättyy kesäkuussa 2009, ja lopputulos julkistetaan tammikuussa 2010. Kilpailuun odotetaan 20 30 ehdotusta. ca. 6.00 m ca. 10.00 m 3.50 m ca. 30 m 117.00 +115.80 Retention max.wl115.60 IL 115.60 WL 115.00 +115.30 DN 600 WL 114.80 Stormwater sewer system Hulevesien hallintasuunnitelma Settling tank with downflow buffle Cleansing swale valittiin kilpailuttamalla kaksivaiheisena EU-hankintana. Puiston maisemaniittyä korostavat erilaiset toimintapisteet ja taideaiheet. Kiinnekohtana on iso vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan ympärilleen. Drainage passage Retention lake Kävelyreittien varrelle luodut taideaukiot tuovat vaihtelua ympäristöön. Sadepuutarhaksi nimetyllä aukiolla on istutuksia ja vesialtaita, joissa hyödynnetään hulevesiä. Vuoreksen keskuspuisto on laaja, noin 15 hehtaarin viheralue, minkä vuoksi suunnittelussa on otettu huomioon toteutuskelpoisuus ja realistiset rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Suurin osa alueesta on suunniteltu helppohoitoiseksi maisemaniityksi. Vaativimpia rakenteita ovat vesialtaat ja aukiot, joiden laadukas toteuttaminen on perusteltua kohteen keskeisen sijainnin vuoksi. Hulevedet hallintaan Vuoreksen keskuspuiston ja viereisten asuinkortteleiden hulevedet on tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä ja johtaa ne keskeiseen vesiaiheeseen. Vesiaihe käsittää keskuslammikon, patorakennelmin jaksotetun puron sekä tulvaniityt. Hulevesijärjestelmän tekniset rakenteet on muotoiltu osaksi puiston kokonaistaideteosta. Suunnittelun lähtökohta on, että valuma-alueen vesistöjen vesitase ei muutu eikä vesiuoma aiheuta hallitsemattomia tulvia. Hulevesijärjestelmä on mitoitettu yleisen Euroopassa käytetyn standardin mukaan sateille, joiden on arvioitu toistuvan noin viiden vuoden välein. Myös kerran 10 vuodessa toistuvat tulvahuiput on otettu huomioon. Hulevesijärjestelmä rakenne- Keskuspuistosta elämyksellinen nähtävyys Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein viheralue, josta luodaan kaupunginosansa ainutlaatuinen ja elämyksellinen nähtävyys. Keskuspuiston yleissuunnitelma valmistui 2008. Sen keskeisinä piirteinä ovat veistoksellinen maaston muotoilu ja monipuolinen vesiaihe, johon liittyy allasrakenteita, luonnonmukaisia vesiuomia ja tulvaniittyjä. Suunnitelman on laatinut kansainvälisesti tunnettu saksalainen konsulttitoimisto Atelier Dreiseitl, joka on erikoistunut hulevesien hallintaan ympäristötaiteen keinoin. Konsultti Keskuspuiston yleissuunnitelma (Atelier Dreiseitl) 10 Kuntatekniikka 4/2009
YHDYSKUNTA Tilatakomo/Taina Jordan taan siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta tuleva ns. perusvirtaama kulkee lammikon ja puron läpi nostamatta vedenpintaa, mutta sateiden aiheuttamia hulevesiä viivytetään lammikossa sekä tulvaniityillä. Tulva-alueiden laajuus ja veden syvyys riippuvat sateen rankkuudesta. Vedenkorkeuden vaihtelu on suurimmillaan 20 30 cm, ja tulvaniittyjen tyhjeneminen tapahtuu enintään vuorokauden kuluessa sateen jälkeen. Kuivina aikoina tulva-alueet ovat maisemaniittyä. Puiston hulevesijärjestelmän Virolaisen asuntomessualue, katunäkymä omakotialueelta/arkkiteh- titoimisto Jukka Turtiainen Oy lisäksi Vuoreskeskuksen tonteilla viivytetään hulevesiä esimerkiksi maanalaisilla, karkealla kiviaineksella täytetyillä kaivannoilla. Kiinteistöjen hulevedet johdetaan hulevesiviemäreillä asutuksen ja puiston väliseen istutuspainanteeseen, jossa ne suotautuvat puhdistavien maakerrosten lävitse puiston vesiaiheisiin. Taide mukana infrahankkeissa Vuoreksen houkuttelevuutta tulevaisuuden asunto- ja työpaikkaalueena lisätään kytkemällä taide saumattomasti kaupunkirakenteeseen. Taideteos voi olla irrallinen, ympäristöön sijoitettu teos tai se voi olla osa rakennettua ympäristöä, seiniä, silta- tai katurakenteita. Taiteen mukanaolo rakennusprojekteissa lisää oleellisesti rakennetun ympäristön omaleimaisuutta ja parantaa sen monipuolisia käyttötapoja. Taide on mukana kaikissa merkittävissä Vuoreksen infrahankkeissa suunnitteluvaiheesta lähtien. Vuores-projekti järjesti viime vuonna meluesteitä ja melukaiteita koskevan suunnittelukilpailun. Sen tarkoituksena oli hankkia taiteellisesti korkeatasoisia, ympäristötaiteen tunnusmerkit täyttäviä ehdotuksia Särkijärven sillalle ja sillan ympäristöön. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Suojelusenkeli tekijöinään Paavo Räbinä ja Jarkko Reiman. Suojelusenkeli antaa tilaa maisemalle päiväaikaan, jolloin näkyvillä on meluseinien graafinen pintakuvio. Pimeän aikaan teoksesta on näkyvillä ohikulkijoiden liikkumiseen aktivoituva valoteos. Kiinteistöt ja tietoverkko palveluyhtiön vastuulla Vuores-projektin yhteydessä on uudelle kaupunginosalle kehitetty palveluyhtiö-toimintamalli. Alueen asukkaille ja yrityksille taataan korkealuokkainen asuin- ja työympäristö järjestämällä edullisesti laadukkaat kiinteistöjen ylläpitopalvelut ja toteuttamalla alueellinen tietoverkko. Vuores Palvelu Oy:n liiketoiminta jakautuu kiinteistöjen ylläpitopalveluihin ja ICT-liiketoimintaan. Vuoreksen ICT-toteutuksen pohjaratkaisu on optiseen kuituun pohjautuva verkko, jonka toteuttamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Vuores Palvelu Oy. Sen päälle rakennetaan Vuoreksen alueverkko, jonka avulla toteutetaan edelleen asukkaille ja yrityksille tietoliikenneliittymät. ICT-ratkaisu mahdollistaa uudenlaisten palvelujen syntymisen alueen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin ja osittain myös heidän itsensä toteuttamina. Korkeatasoinen tietoliikennejärjestelmä houkuttelee alueelle ICT-palveluita hyödyntäviä asukkaita ja yrityksiä sekä kyseisiä palveluita tarjoavia yrittäjiä. Pitkällä tähtäimellä Vuores Palvelu Oy:n toiminnassa on kyse palvelu- ja tietoyhteiskunnan edistämisestä ja innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisesta Vuoreksessa ja samalla koko kaupungissa. Liikekeskuksen tontinluovutuskilpailun voittivat Pirkanmaan Osuuskauppa ja NCC. Kuntatekniikka 4/2009 11
Tampereen vanha tehdasmiljöö on kansallismaisemaa TAMMERKOSKESTA maail 12 Kuntatekniikka 4/2009
ja elävää kaupunkikeskustaa manperintökohde? Lentokuva Vallas Oy YHDYSKUNTA Mikko Järvi Tammerkosken teollisuusalueet En tiedä toista kaupunkia, jossa samassa määrin olisi suojeltu ja uudessa käytössä vanhoja teollisuusrakennuksia keskellä elävää kaupunkikeskustaa, komean kosken rannalla, kahden järven välissä. Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuudet saada Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintökohteeksi. KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA 27. 29.5. Mikko Järvi, arkkitehti Tampereen kaupunkikehitysryhmä Kirjoittaja on aikaisemmin toiminut Tampereen asemakaava-arkkitehtina (1990 2004), koulutuspäällikkönä Kaupunkiopistolla (1988 90), Vantaan yleiskaavapäällikkönä (1984 88), kaupunkisuunnittelijana Saudi-Arabiassa (1982 84), Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja seutukaavaliitossa sekä opiskeluaikana Olli Kivisen ja Alvar Aallon arkkitehtitoimistoissa. Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Tampereen kaupungin vuonna 1779. Kaupungilla on komea sijainti kahden suuren järven välissä. Näsijärven vedet virtaavat Tammerkoskea pitkin kaupungin keskustan halki 18 metriä alemmaksi Pyhäjärveen. 1800-luvulla kosken rannalle perustettiin Kuntatekniikka 4/2009 13
paperi-, tekstiili- ja konepajateollisuutta. Elinkeinoelämän rakennemuutos alkoi Tampereella 1960- luvulla. Vuonna 1970 teollisuudessa oli 36 700 työpaikkaa vuonna 1994 enää 18 196 eli alle puolet. Menetystä ovat korvanneet hallinto- ja palvelutyöpaikat. 1960-luvulla kaupunkiin perustettiin yliopisto ja teknillinen korkeakoulu. Tampereen teollisuus on edelleen kehityksen kärjessä mm. kallioporauslaitteissa, teollisuusautomaatiossa sekä poltto- ja lämmitystekniikassa. Myös Nokia-yhtiöllä on merkittävät kehitysyksiköt Tampereella. Tehdasrakennukset halutaan säilyttää Kaupunki on kasvanut Tammerkosken ympärille. Koski sekä sen rantojen punatiiliset tehdasrakennukset, vesivoimalat ja vihreät puistot leimaavat kaupungin keskustaa. Kosken alajuoksulta purettiin Verkatehdas 1970-luvulla. Purkaminen herätti voimakasta keskustelua, ja sen jälkeen kaupungissa on vallinnut laaja yksimielisyys jäljellä olevien kaupunkikuvassa keskeisten teollisuusrakennusten säilyttämisestä. Myös merkittävimmät savupiiput on suojeltu asemakaavassa muistona teollisesta perinteestä. Museovirasto on luokitellut 1993 Tammerkosken teollisen kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Ympäristöministeriö määritteli 1995 Tammerkosken teollisuusmiljöön kansallismaisemaksi yhtenä harvoista kaupunkimaisemista Suomessa. Teollisuusrakennusten uudiskäyttö onnistunutta Tammerkosken ranta-alueiden voimassa olevat asemakaavat ovat yli sadan vuoden ajalta, vanhin vuodelta 1897. Asemakaavaa on muutettu tarpeen mukaan suunniteltaessa maankäytön muutoksia. Merkittävimmät uudet asemakaavat laadittiin yläputouksen kummallekin rannalle Finlaysonin ja Tampellan alueille. Finlaysonin suunnittelu alkoi 1987 ja Tampellan 1989. Molemmat asemakaavat hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa 17.5.1995, eikä niistä kummastakaan jätetty yhtään valitusta. Prosessista vastasi kaupungin silloinen kaavoituspäällikkö Markku Teräsmaa, ja kaavat laati apulaisasemakaava-arkkitehti Kristiina Jääskeläinen. Teollisuusrakennusten muuttaminen Tampereen keskustassa on ollut monipuolista ja onnistunutta. Tampereen kaupunki sai Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon 1996 erityisesti Keskustorin, Finlaysonin ja Tampellan alueiden suunnittelusta. Tammerkosken valaistus voitti Vuoden valaistuskohde palkinnon 1999 ja oli finalisti kansainvälisessä European Light Trophy -kilpailussa historiallisesti arvokkaiden kohteiden sarjassa. Finlaysonin alueen uudelleenkäyttö sai 2004 kansainvälisen DIFA Award -palkinnon. Tampereen keskustassa tonttimaan arvo on aina ollut positiivinen huolimatta mahdollisesta teollisuustoiminnan aiheuttamasta pilaantumisesta. Myös uusien liike- ja toimistotilojen kysyntä keskustassa on ollut jatkuvaa. Tämä on antanut taloudelliset edellytykset joskus uudisrakentamista kalliimpiinkin suojeluratkaisuihin. Keskustan teollisuusalueet ovat nyt uudessa käytössä lukuun ottamatta Takon kartonkitehdasta. Keskustan ulkopuolisilla suurilla teollisuusalueilla vanhojen rakennusten suojelu voi olla taloudellisesti hankalampaa. Vanhat teollisuusrakennukset on suhteellisen yksinkertaista muuttaa liike-, museo- tai toimistotiloiksi. Sen sijaan asuntojen rakentaminen edellyttää yleensä huomattavasti väliseinien sekä vesi- ja viemäripisteiden lisäämistä ja vaativampia ilmastointiratkaisuja. Lisäksi teollisuusrakennusten runkosyvyys ja kerroskorkeus soveltuvat harvoin asuntorakentamiseen. Finlayson on Tampereen vanha kaupunki Noin seitsemän hehtaarin laajuinen Finlaysonin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen länsirannalla. Finlaysonin puuvillatehtaan FINLAYSON Finlaysonin tehtaat 1877 Finlaysonin katuvapriikki Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/svante Lagergrén Keskustorin päätteenä oleva Siperia valmistui 1899 (C. Sequin-Bronner). Rakennuksessa on nyt Aamulehden toimitus (arkkitehti Petri Pussinen). Vanhin säilynyt tehdas, Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Leszigin suunnittelema kuusvooninkinen vuodelta 1837 on suojeltu rakennussuojelulailla ja muutettu museo-, näyttely- ja toimistokäyttöön. Petri Pussinen Aula Finlaysonin alueella (arkkitehti Petri Pussinen) Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Tampereen kuva-arkisto/jari Mäkinen 14 Kuntatekniikka 4/2009
YHDYSKUNTA TAMPELLA Tammerkosken rannan kaupunkikuvassa keskeiset punatiiliset rakennukset on säilytetty. Entinen pääkonttori säilyy toimistokäytössä. Uusia asuintaloja vanhalla teollisuusalueella (arkkitehti Keijo Heiskanen) Vapriikin kuva-arkisto/martti Tammisto Keijo Heiskanen Syvärunkoisen entisen teollisuusrakennuksen halkaisee oikeustalon valoisa aula. Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen Satakunnansilta ja taustalla Vapriikki. Entinen konepaja on kunnostettu kaupungin museokeskukseksi (noin 10 000 m 2, arkkitehti Mauri Niemi). Rakennuksessa pidettiin mm. EU:n huippukokous 1999. Vapriikin keskushalli (kuva vas.) Vapriikin kuva-arkisto/marika Tamminen toiminta käynnistyi 1820. Tekstiilituotanto alueella lopetettiin 1990-luvun alkuvuosina. Alueen uudelleenkäytön suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu 1988. Sen voitti arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy. Alueen uusi asemakaava perustui monivuotisiin maanomistajan, kaupungin, ympäristöministeriön ja museoviraston välisiin selvityksiin ja neuvotteluihin. Runsaasta 100 000 kerrosneliöstä on säilytetty noin 70 000 neliötä. Lisäksi alueelle on rakennettu uudisrakennuksia noin 30 000 neliötä, pääosin asuntoja noin 800 asukkaalle. Useita vuosia myöhemmin käytiin kiista Tammerkosken niskan yli suunnitellusta autoliikenteen sillasta. Siitä päätettiin luopua ja rakentaa vain kevyen liikenteen silta hieman alemmaksi. Toinen kiista oli vuosina 1844 58 rakennetun ns. värjäämön purkamisesta. Vuodesta 1861 rakennus oli ollut varastona värjäämön siirryttyä katuvapriikkiin. Paikalle rakennettiin asemakaavan mukainen kerrostalo ja vain vanhin osa vuodelta 1844 säilytettiin. Säilytetyissä rakennuksissa toimii museoita, oppilaitoksia, toimisto ja ravintoloita. Eriikäiset rakennukset, kapeat kujat, ahtaat porttikäytävät ja erilaiset aukiot tekevät alueesta poikkeuksellisen vaihtelevan ja mielenkiintoisen Tampereen vanhan kaupungin. Alueella on nyt yhtä paljon työpaikkoja kuin tehtaan suuruuden aikaan. Erityisesti informaatiotekniikan yritykset ovat kotiutuneet alueelle. Finlayson on elävä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina (www.finlaysoninalue.fi). Ranta-Tampellan alue odottaa tietunnelia Tampellan noin 25 hehtaarin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen itärannalla. Ensimmäinen masuuni rakennettiin alueelle 1844. Teollinen toiminta loppui vuonna 2000. Tampella ja kaupunki järjestivät 1990 91 kilpailun alueen suunnittelusta. Sen voitti arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen Oy. Rautatien eteläpuoleisen alueen asemakaava säilytti noin 60 000 neliötä vanhaa rakennuskantaa. Uudisrakentamista, pääosin asuntoja, on alueella noin 140 000 neliömetriä. Radan pohjoispuolisen Näsijärven rantaan ulottuvan alueen rakentaminen odottaa alueen halkaisevan Kekkosentien siirtämistä tunneliin. Alueen suunnittelusta järjestetyn kutsukilpailun tulokset julkistettiin 29.4. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto B&M Oy. Frenckellin paperitehdas ja keskiputous Frenckellin paperitehdas aloitti 1783 keskiputouksen länsirannalla. Rakennuksen julkisivut ovat 1900-luvun alusta (arkkitehti Birger Federley). Tehdas suljettiin 1928, ja samana vuonna kaupunki osti alueen rakennuksineen. Vuonna 1936 järjestettiin arkkitehtikilpailu Keskustorin ja Frenckellin alueen suunnittelusta. Kilpailuohjelman lähtökohtana oli Frenckellin rakennusten purkaminen. Vain Vanha Kirkko, Tampereen teatteri ja 11 vuotta aikaisemmin valmistunut Kirjastotalo piti säilyttää. Lunastuksen saaneessa ehdotuksessa Raatihuone ja torin varren jugend-rakennukset olikin purettu ja korvattu uusilla funkkistaloilla. Kilpailun tuloksena 1938 vahvistettiin uusi asemakaava, jossa Frenckellin paikalla Keskustorin päätteenä oli 11-kerroksinen kaupungintalo ja sen takana uusia kerrostaloja. Koskenranta varattiin puistoksi. Sotien johdosta suunnitelma jäi Kuntatekniikka 4/2009 15
FRENCKELLIN PAPERITEHDAS Tammerkoski ja Frenckellin paperitehdas 1876 Frenckellin valaistus voitti kansainvälisen LUCI-palkinnon 2005 ja sai kunniamaininnan valtakunnallisessa valaistuskilpailussa 2004 (Valoa Design Oy, Roope Siiroinen). VERKATEHDAS Verkatehdas vuonna 1920, vasemmalla värjäämö ja sen takana pääkonttori. Verkatehtaan alue nykyisin. Vapriikin kuva-arkisto/svante Lagergrén Valoa Design/Roope Siiroinen Vapriikin kuva-arkisto/niels Rasmussen Mikko Järvi kuitenkin toteuttamatta. Frenckellin tehdasrakennukset suojeltiin asemakaavalla 2001. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ne on kunnostettu (arkkitehti Mauri Niemi, Tilakeskus, noin 12 000 m 2 ). Alun perin kaksikerroksisessa tehdasrakennuksessa on torin puolella nyt viisi toimistokerrosta. Rakennuksessa on kaupungin teknisen toimen toimistot ja teatteri. Verkatehtaasta pitkä kiista Verkatehtaan ensimmäiset rakennukset rakennettiin alaputouksen itärannalle 1856. Vuonna 1967 toiminta siirrettiin keskustasta kahdeksan kilometriä itään Hankkioon uusiin ajanmukaisiin tiloihin, joissa Tamfeltin toiminta jatkuu edelleen. Verkatehtaan purkamisesta tai suojelemisesta käynnistyi yli 10 vuotta jatkunut kiista. Pääosa tehtaasta purettiin 1976 82 ja tilalle rakennettiin kauppakeskus, hotelli ja kolme asuinkerrostaloa. Tehtaan pääkonttori ja värjäämö säilytettiin. Pääkonttorissa on toiminut kaupungin matkailutoimisto. Värjäämö on käsi- ja taideteollisuuden näyttelytilana. Tako toimii edelleen Alaputouksen länsirannalla käynnistettiin 1866 puuhiomo, josta kehittyi monien laajennusten ja muutosten jälkeen nykyinen M-Realin kartonkitehdas Tako. Rakennukset ja tehtaan ulkoasu ovat pääosin 1930- ja 1960-luvuilta. Tehdas toimii edelleen keskellä kaupunkia. Rakennusten kaupunkikuvassa merkittävät osat on ehdottomasti syytä säilyttää, vaikka toiminta rakennusten sisällä tulevaisuudessa muuttuisi. Kehräsaaressa kehrättiin Alaputouksen varrella nykyisen Kehräsaaren alueella oli 1800-luvun puolivälissä neulaverstas. Henrik Liljeroos osti 1871 saaren, perusti sinne värjäämön ja myöhemmin villakehruutehtaan. Nykyiset rakennukset on rakennettu monessa vaiheessa. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1897 ja uusimmat 1970-luvulta. Tehdastoiminta alueella lopetettiin 1983. Rakennukset ovat nykyisin toimistoina, kauppoina, ravintoloina. Alueella on myös elokuvateatteri ja kokoustiloja (www.hliljeroos.fi). Tammerkoskesta maailmanperintökohde? UNESCO:n maailmanperintökohteiden ajatellaan yleensä olevan vanhoja temppeleitä, palatseja tai kaupunkeja. Itämeren alueella Tallinnan, Riian, Vilnan, Visbyn, Stralsundin, Wismarin ja Lyypekin vanhat kaupungit ovatkin listalla samoin uudemmalta ajalta Pietarin keskusta. Suomestakin Vanha Rauma on maailmanperintökohde. Kaikki perintökohteet eivät ole vanhoja. Listalla on Tel-Avivin 1930 50- luvuilla rakennetut funkkisalueet, Le Havren toisen maailmansodan jälkeen rakennettu keskusta ja Brasilian uusi pääkaupunki Brasilia. Suomi on esittänyt maailmanperintölistalle Alvar Aallon suunnittelemaa, 1929 33 rakennettua Paimion parantolaa. Maailmanperintölistalla on monia kaivoksia ja kaivoskaupunkeja. Teollisuutta listalla on Englannista Derwentjoen puuvillatehtaat (1700-ja 1800-luvut) ja Saltairen tekstiilitehdasyhdyskunta 1800-luvulta, Saksasta Völklingen terästehdas ja Zollverein XII hiilikaivos Essenissä. Viimeksi mainittu on rakennettu 1928 32 ja suljettu 1986. Suomesta listalla on Verlan museoitu puuhiomo ja pahvitehdas (1872 1964). Yleisesti ottaen listalla on varsin vähän teollisuutta ja työtä edustavia kohteita. Tampereen kaupunki on esittänyt selvitettäväksi mahdollisuudet saada Tammerkoski ympäristöineen maailmanperintölistalle. Tammerkosken alue on erinomainen esimerkki merkittävää historiallista aikakautta edustavasta rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta ja maisemasta (maailmanperintökriteeri 4). Kehräsaari, Tako ja Alakoski Oy:n voimalaitos. Mikko Järvi 16 Kuntatekniikka 4/2009
Rakennemallityö tähtää vuoteen 2030 YHDYSKUNTA LIIKENTEELLE JA MAANKÄYTÖLLE yhteinen visio Tampereen seudulla Ylöjärvi Tampere Orivesi KUNTA- TEKNIIKKA TAMPEREELLA 27. 29.5. Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti Kangasala Tampereen kaupunkiseutu, 345 334 asukasta Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa ovat parisen vuotta työstäneet vuoteen 2030 tähtäävää rakennemallia seudun liikenteelle ja maankäytölle. Neljän rakennemallivaihtoehdon suunnittelussa on hyödynnetty myös konsulttitiimejä. Auli Heinävä seutuarkkitehti ma. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi Tampereen kaupunkiseudun kunnat olivat laatineet seutustrategian ja perustaneet kuntayhtymän kaupunkiseudun yhteistyöelimeksi vuonna 2005. Jo seutustrategiassa kunnat sopivat laativansa yhteisen maankäytön rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman ja asuntopoliittisen ohjelman. Vauhtia seutuyhteistyölle syntyi Paras-lainsäädännön kautta. Vuoden 2006 lopussa seutuhallitus nimesi kuntien johtavista viranhaltijoista pysyvät seudulliset asiantuntijatyöryhmät, joiden ensimmäisenä tehtävänä oli ohjelmoida Parasyhteistyösuunnitelma. Vuoden 2007 alussa työryhmien esitykset käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa, joka vei yhteistyösuunnitelman Paras-ohjausryhmään (Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja Oriveden edustaja). Seutuhallitus vei yhteistyösuunnitelman seitsemään jäsenkuntaan sekä Oriveden kaupungille hyväksyttäväksi, ja yhteistyösuunnitelma hyväksyttiin yhtenevästi kaikissa kahdeksassa kunnassa. Orivesi liittyi kuntayhtymään 2009 alussa. Hankekokonaisuus ja haasteet Tiivis työrupeama teki hyvää keskuskaupungin ja kehyskuntien keskinäiselle luottamukselle. Kaupunkiseutusuunnitelman keskeinen näkemys oli, että yhteistyössä tulee laatia kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnitelma, jossa irrottaudutaan sektorikohtaisesta kehittämisestä. Liikennettä ei suunnitella ilman vahvaa sidosta maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitteluun, ja julkisten palveluiden suunnittelu tulee tehdä kiinteästi maankäytön ja liikenteen suunnittelun kanssa samanaikaisesti. Tämä oli Tampereen kaupunkiseudulla melko uusi oivallus, oltiinhan täälläkin tehty perinteisesti liikenteen seudullista suunnittelua pystymättä kyseenalaistamaan maankäytön vallitsevia näkemyksiä. Nyt ensimmäistä kertaa selvitettiin julkisten palvelujen verkko ja sen käyttö sekä arvioitiin, paljonko uusia kouluja, päiväkoteja ja terveysasemia kuntiin tarvitaan 2030 mennessä ja missä ovat ne raja-alueet, joiden palveluiden suunnittelua tulee viedä yhdessä eteenpäin. Kaupunkiseudulle oli 2000-luvun alkupuolella laadittu asuntopoliittinen esiselvitys. Nyt koettiin jo olevan kiire tehdä yhteistä asuntopoliittista suunnittelua, koska tarvittiin erityyppisten asuntojen tuotannon ohjelmointia vastaamaan kovaan kysyntään ja toisaalta myös sosiaalisen asumisen ja sen tukipalveluiden tasapainoista kehittämistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen haluttiin ottaa omaksi hankkeekseen. Alusta asti kuitenkin nähtiin, että ilmastostrategiahanke on osa yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuutta ja merkittävästi rakennemallin suunnittelua ohjaava kriteeri. Vaikka elinkeinostrategiatyö oli käynnissä samaan aikaan rakennemallityön kanssa ja töitä pyrittiin linkittämään vahvasti yhteen, rakennemallin elinkeinoalueiden sijoitustrategia ei vielä ole kirkas. Työtä jatketaan vuoden alussa perustetun seudullisen elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Tampereen kaupunkiseudulla kauppaa on rakentunut merkittävästi keskustojen ja Kuntatekniikka 4/2009 17
RAKENNEMALLI- VAIHTOEHDOT Tiivistyvä kaupunkiseutu Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne Monikeskusmalli Vertailupohja: hajautuva kaupunkirakenne asuinalueiden ulkopuolelle. Monessa kunnassa uudet, tiedossa olevat merkittävänkokoiset kaupan hankkeet ovat lähes kaikki sijoittumassa keskustojen ulkopuolelle. Rakennemallityön tavoitteena on sijoittaa kauppa keskustoihin. Kaupan volyymien ja sijoituksen vaikutukset asukkaiden arkielämään ja liikkumistarpeeseen ovat merkittävät. Kuntien pääkeskustoista ja niiden elävyydestä kannetaan huolta. Rakennemalliluonnoksen suunnittelun aikana asiaan paneudutaan lisää. Vaihtoehtoja yli kuntarajojen Rakennemallivaihtoehdot on tarkoituksella suunniteltu ilman kuntarajojen huomioimista. Kun vaihtoehdon Tiivistyvä kaupunkiseutu lähtökohtana on rakentaa mahdollisimman tiiviisti olevaan Tampereen kantakaupunkiin ja rajoille, ei mallissa oteta käyttöön isoja uudisalueita kehyskunnista eikä Tampereen Nurmi-Sorilan uutta kaupunginosaa. Sen sijaan joukkoliikennevaihtoehdot 2a ja 2b osoittavat maankäyttöä runsaasti joukkoliikennekäytäviin ja myös kehyskuntiin. Monikeskus-vaihtoehto kehittää malleista voimakkaimmin kehyskuntien kuntakeskustoja. 2000-luvulla kasvu on ohjautunut voimistuvasti kehyskuntiin ja nyt kunnat pohtivat yhdessä vastuunkantoa kasvusta. Uutta asutusta 150 000 asukkaalle Liikennejärjestelmävaihtoehtovaiheessa uudet tiehankkeet on mallinnettu kaikkiin vaihtoehtoihin samalla tavalla. Mukana on Paasikiven-Kekkosentien Tampellan tunneli ja valtateiden 9 ja 12 moottoriliikennetiet. Kaikkiaan kaupunkiseudulla ei ennusteta ruuhkautumista merkittäväksi kitkaksi. Uudelle väestölle sekä väljyyskasvusta aiheutuen seudulle mallinnetaan uutta asumista 150 000 asukkaalle. Maankäyttöä on sijoitettu vaihtoehdoissa kuntien täydennysrakentamisarvioiden mukaisesti reilun 40 000 asukkaan verran. Hajarakentaminen on 2000-luvulla ollut erittäin runsasta Kangasalla, Ylöjärvellä ja Lempäälässä. Rakennemallin mitoituksessa on lähdetty siitä, että hajarakentamista toteutuu huomattavasti vähemmän. Liikenteen ja maankäytön yhteissuunnittelu Vuoden vaihteesta 2008 09 alkaen rakennemallin ja liikennejärjestelmätyön suunnitteluryhmän kokoukset on yhdistetty. Näin on saatu turvattua liikenteen ja maankäytön suunnittelijoiden yhteinen ymmärrys ja tiedonkulku. Rakennemallivaihtoehtojen maankäytön ja liikennejärjes- Rakennemallityön hankkeiden suunnitteluprosessi Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun keskiössä on rakennemallityö, johon muut strategia- ja suunnitteluhankkeet kytketään tiiviisti ja samoin aikatauluin. Kaikkiin hankkeisiin otettiin mukaan toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset. Hankkeet rakennettiin erillisiksi konsulttitoimeksiannoiksi, koska nähtiin, että näin saadaan kilpailutettua alojensa parhaat voimat. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin. Perinteitä näin laaja-alaiselle suunnittelulle on Suomessa vähän. Konsulttitiimien työt kytketään suunnittelupalavereilla yhteen. Myös seutuarkkitehti koordinoi tiiviisti suunnittelua ja osallistuu kaikkien työryhmien kokouksiin. Erityisesti rakennemalli- ja liikennejärjestelmäkonsultit työskentelevät taajaan saman pöydän ääressä. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi tehtiin kaikkien konsulttien yhteistyönä 18 Kuntatekniikka 4/2009 niin, että esimerkiksi ilmastostrategiakonsultti arvioi rakennemallivaihtoehtojen ja niiden liikennejärjestelmäsuunnitelmien ilmastovaikutukset. Liikenteen energiakulutus- ja kulkumuotojakauma- yms. tiedot arvioiden pohjaksi puolestaan tuotti TTY:n liikennetekniikan laitos TALLI-mallillaan. Kunnat ja seutuhallitus suunnittelussa mukana Kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvat työryhmät osallistuvat tiiviisti kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnitelman laatimiseen. Rakennemallityön tavoitteita sekä vaihtoehtoja joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoineen käsiteltiin kaikissa seudullisissa työryhmissä: maankäyttö- ja rakennetyöryhmä, elinkeinot ja osaaminen työryhmä sekä liikennejärjestelmätyön, ilmastostrategian, hyvinvointipalveluiden ja asuntopoliittisen ohjelman työryhmät. Lisäksi työryhmien edustus on koottu yhteisiin työpäiviin työstä- Seudullinen palveluverkko Seudullinen liikennejärjestelmä Kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkiseudun maankäytön rakennemalli 2030 Seudullinen ilmastostrategia Seudullinen asuntopolitiikka Seudullinen elinkeinopolitiikka mään konsulttien alustusten kautta suunnittelua eteenpäin. Työryhmien eri alojen edustajat sekoitettiin niin, että esimerkiksi toisen kunnan hyvinvointipuolen viranhaltija keskustelikin ryhmässä, jossa oli eri kunnan kaavoittaja. Työryhmien työskentely auttoi hallintokuntia ymmärtämään toistensa kunta- ja seututason haasteita. Seuraavaksi työvaiheet vietiin kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisiin työseminaareihin ja jälleen kaikkien konsulttien alustamina. Työseminaarien ryhmät koottiin niin, että niissä oli sekoitettuna eri kuntien ja poliittisten ryhmien edustus. Ryhmätöihin osallistuivat myös kaikkien hankkeiden konsultit sekä seututoimiston asiantuntijoita. Työseminaaripäivät ovat olleet erittäin keskustelevia, analyyttisia, tuottavia ja vahvasti sitouttavia. Sidosryhmien osallistuminen ja tiedottaminen Sidosryhmien edustajilta pyydettiin kommentteja jo rakennemal-
YHDYSKUNTA Esimerkki rakennemallivaihtoehdosta Ve 2b, katuraitiotiekäytäviin tukeutuva rakenne Joukkoliikennekäytävistä tärkeimmiksi nousevat Hervannan, Lielahden ja Siivikkalan, Hatanpään valtatien ja Teiskontien suunnat. 38,1 milj. joukkoliikennematkaa/v., lipputulot 56 milj. euroa Raideliikenneinvestoinnit yhteensä 884 milj. euroa Katuraitiotie 524 milj. Lähijunaliikenne 357 milj. Ve 2b/uudet asukkaat 6 000 3 000 600 telmien suunnittelussa on tavoiteltu joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen vyöhykkeiden maksimaalista maankäytön ja palveluidenkin kehittämistä. Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arviointien valmistuttua jouduttiin kuitenkin toteamaan, että näillä pehmeillä liikenteen ja maankäytön suunnittelun keinoilla ei saavuteta haluttuja vaikutuksia. Laaditut rakennemallit eivät liikenteen näkökulmasta ole riittävän tehokkaita, sillä käytännössä eri tavalla sijoittuva maankäyttö rakennemalleissa on suurimmillaan noin 12 prosentin luokkaa. Sekä liikennejärjestelmätyön pohjaksi laadituissa liikennepoliittisissa tavoitteissa että rakennemallityön tavoitteissa on vahvat tavoitteet kulkumuotojen prosenttiosuuksien muuttamiseksi niin, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuudet saadaan kasvamaan ja henkilöautomatkojen osuuden kasvu taitettua. Vaihtoehdot lausunnoille Eri vaihtoehtojen kulkumuotojakaumien TALLI-malliennusteiden mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus saadaan suurimmillaankin ennustettua 16 prosentiksi (nykytilanteessa kaupunkiseudulla 13,5 % ja trendivertailuennusteessa 12,9 %), kevyen liikenteen kulkumuodon kasvu ei toteutuisi juurikaan ja henkilöautoliikenteen matkojen osuuden kasvua ei saada taitettua. Liikennejärjestelmäluonnoksen suunnittelun vaiheessa maankäyttöä sijoitetaan yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisesti, jolloin periaatteesta riippuen voidaan vielä pyrkiä puhtaammin haluttujen kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Lisäksi mukaan otetaan muita suunnittelun muuttujia, esimerkiksi taksapolitiikkaa. Kuntien lausuttua mielipiteensä vaihtoehdoista on mielenkiintoista nähdä, löytyykö yhteinen näkemys kehitettävästä liikennejärjestelmästä, johon myös maankäytön ja yhdyskuntarakenteen ja palveluiden kehittämisellä vahvasti sitoudutaan. Tavoitteena on ohjata kulkutapoja joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä suosien, vähentää liikkumistarvetta ja liikenteen energiankulutusta. Jos tässä onnistutaan, seutu on matkalla vastaamaan Suomen EU-ilmastositoumuksiin. Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman toteutumista seurataan ympäristöministeriön käynnistämässä ns. STRASIhankkeessa (strategisen suunnittelun sisältö ja muodot alueidenkäytössä). Myös liikenne- ja viestintäministeriö ja Kuntaliitto seuraavat työtä. lityön tavoitteista. Kuitenkin vahvemmin sidosryhmät kytkettiin mukaan rakennemallivaihtoehtoehtojen vaikutusten arvioinnin valmistuttua. Maalis-huhtikuussa 2009 järjestettiin elinkeinokehittämisen, rakentamisen ja asumisen, poliittisten ryhmien ja liikenteen ja infran edustajille työpajat Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten vetäminä. Sidosryhmätyöpajat järjestetään seuraavan kerran syksyllä arvioimaan rakennemalliluonnosta ja sen toteuttamisohjelmaa. Kaikille seudun valtuutetuille on järjestetty puolivuosittain seutufoorumeita, joista kevään 2009 foorumi paneutui rakennemallin ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Medialle on järjestetty mediatilaisuuksia ja -tiedotteita. Kehyskuntien paikallislehdissä aihe on saanut tilaa, mutta maakunnan päälehdessä vähänlaisesti. Ilmastostrategiahankkeen rinnalla on käynnissä internet-foorumina Ilmankos-kampanja www.ilmankos.fi. Sinne sekä kuntayhtymän sivuille www.tampereenseutu.fi on tulossa toukokuun ajaksi ilmastostrategian kansalaiskysely. Aikataulu ja päätöksenteko Rakennemalliväliraportti on parhaillaan lausunnoilla kunnissa ja viranomaistahoilla. Maaliskuussa valtuustoissa sekä osassa kunnanhallituksia ja ympäristölautakuntia järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Lausuntojen pohjalta linjataan rakennemalli- ja liikennejärjestelmäluonnosten päälinjaukset. Käsittelyt etenevät maankäyttö- ja rakennetyöryhmän ja liikennejärjestelmän suunnitteluryhmän kautta kuntajohtajakokoukseen. Päälinjaukset ovat seutuhallituksessa päätettävinä 24.6. Loppusyksystä seutuhallitus saa hyväksyttäväkseen rakennemallin toteuttamisohjelmineen. Sitovuus muodostuu kuntien hyväksymispäätösten kautta tämän vuoden lopulla. Tällöin yhteistä suunnittelurupeamaa on takana kaksi vuotta. Sekä keskuskaupunki Tampere että kehyskunnat pohtivat parhaillaan, mitkä asiat ne näkevät oman kuntansa ja seudun kokonaisuuden kannalta keskeisiksi. Seurantaa ja arviointia Samanaikaisesti seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeiden hyväksymisen kanssa viedään hyväksymiskäsittelyyn myös seudun kuntien yhteiset maapoliittiset periaatteet. Kuntien raakamaan hankinta on erityisen tärkeä toteuttamissuunnitelmien varmistamiseksi, ja sille aletaan luoda seurantajärjestelmää. Julkisten palveluiden ja asumisen yhteissuunnittelulle luodaan seudullinen ohjelmointimenetelmä ja kuntien yhteissuunnitteluvelvoite. Tämän vuoden aikana luodaan seudun yhdyskuntasuunnitteluhankkeille ja niiden toteuttamisohjelmille seurantamenetelmä. Hankkeiden suunnitteluun kuuluu kustannusten arviointia. Tavoitteena on käynnistää loppuvuodesta väestönkasvusta seudun kunnille aiheutuvien kustannusten tarkempi arviointi ja saada kasvu toteutumaan huomattavasti nykyistä taloudellisemmin. KONSULTIT JA PROJEKTIPÄÄLLIKÖT HANKKEISSA Rakennemallityö, Pöyry Environment Oy, Pasi Rajala Liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, Strafica Oy, Markku Kivari, alikonsulttina TTY, Hanna Kalenoja Asuntopoliittinen ohjelma, Net Effect Oy, Sampo Ruoppila Ilmastostrategia, Sito Oy, Raisa Valli ja VTT, Irmeli Wahllgren ja Motiva Oy Kuntatekniikka 4/2009 19