TAMPERE MUISTIO 4/ (6) Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus)

Transkriptio

1 TAMPERE MUISTIO 4/ (6) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika klo 9.15 Paikka Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) Läsnä Poissa Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Hietamäki Mari Lahtinen Markku Männikkö Markku Nurminen Mikko Nurminen Päivi Penttilä Tuomo Reiskanen Seppo Riihimäki Asko Ruoppila Sampo Lehtinen Jarmo (sihteeri) Kangasniemi Ritva Rikala Päivi 1. Kokouksen avaus Pekka Hinkkanen avasi kokouksen. 2. Rakennemallityön vaihe Auli Heinävä selvitti rakennemallityön vaihetta kertomalla, että kaikki rakennemallityön väliraportista pyydetyt lausunnot on saatavilla Kuntayhtymän kotisivuilta (etusivun oikeasta laidasta kohdasta Rakennemallityön väliraportin lausuntopyyntömateriaali ja tulleet lausunnot ). Lausunnot on saatu jäsenkunnilta, ympäristöministeriöltä, Ratahallintokeskukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Pirkanmaan liitolta, liikenne ja viestintäministeriöltä, Hämeen tiepiiriltä ja Tampereen kauppakamarilta. Myös sidosryhmille tarjottiin mahdollisuus lausua asiasta. Lausuntomenettelyn rinnalla kaupunkiseudun avaintoimijat osallistuivat vaihtoehtoisten rakennemallien kommentointiin neljässä eri työpajassa, jotka toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön (Senten) kanssa. Lausunnot ovat olleet käsiteltävinä kesäkuun alussa Maankäyttö ja rakennetyöryh

2 TAMPERE MUISTIO 4/ (6) mässä, TASE 2025 hankeen työryhmässä ja kuntajohtajakokouksessa, ja niitä tullaan käsittelemään seutuhallituksessa Tärkeimpinä tavoitteina lausunnoissa korostuu yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja keskustojen vahvistamisen lisäksi liikkumistapojen uudistaminen ja elinkeinojen kehittämistä tukeva maankäyttöratkaisu. Sidosryhmät korostavat valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteita (VAT) ja ilmastonmuutoksen hillintää. Väestön kasvun suhteen useat kehyskunnat esittävät, että Tampere ottaa vastuun nykyistä suuremmasta väestönkasvusta ja varautuu monipuolistamaan asuntotuotantoaan. Omassa lausunnossaan Tampere ilmoittaa valmistautuvansa 50 60% väestönkasvuun edellyttäen päätöksiä seudullisesta joukkoliikennejärjestelmästä. Maankäytön suuntaamisessa kuntien näkemyksissä korostuu keskustoja kehittävät kannanotot. Tampere suosii etenemistä tiiviistä kaupunkiseudun mallista vyöhykkeiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kehyskunnat esittävät ensivaiheessa kuntakeskusten vahvistamista. Lausuntojen mukaan kunnilla on käsitys mille alueille asukkaan ja väljyyskasvun mukainen lisäys sijoitetaan. Kaikki kuntien nimeämät kasvualueet löytyvät vaihtoehdoista. Kuntien lausuntojen henkenä on vahva sitoutuminen rakennemallin toteuttamiseen. Konkreettinen toteuttamissuunnitelma toimisi myös seurannan välineenä. Maankäytön yhteistyön jatkamiseksi esitetään yleiskaavojen yhteistä valmistelua. Rakennemallin jatkovalmistelussa toivotaan kiinnitettävän lisähuomiota kaupallisten ja julkisten palvelujen sijoittumiseen ja kytkentään liikennejärjestelmään. Maankäyttöratkaisujen taloudellisia vaikutuksia myös painotetaan ja esitetään edullisuusvertailujen laatimista. (Liite 1) Auli Heinävä selvitti myös minkälaisiin rakennemallin jatkosuunnittelun päälinjauksiin väliraportista saadut lausunnot ovat ohjanneet. Päälinjaukset, jotka ovat yhdistelmä esitetyistä rakennevaihtoehdoista, ovat: Kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Elinkeinojen kehittämistä tuetaan sijaintistrategian kautta. Liikennejärjestelmää kehitetään yhdistelmäratkaisun suuntaan. Viherverkkoa kehitetään. Rakennemallin toteuttamista ohjataan ja seurataan. Linjaukset on hyväksytty maankäyttö ja rakennetyöryhmässä ja TASE 2025 hankeen työryhmässä 2.6. ja

3 TAMPERE MUISTIO 4/ (6) Seudullinen maankäyttöratkaisu Kasvun ohjaaminen keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen, nykyistä infrastruktuuria mahdollisimman hyvin hyödyntävään, taloudelliseen ja palvelujen saavutettavuutta parantavaan malliin. Palvelut, kauppa ja työpaikat ohjataan keskustoihin. Merkittävät maankäyttöratkaisut pyrkivät nykyisten keskustojen vahvistamiseen ja vahvojen joukkoliikennekäytävien syntymiseen. Asuinrakentamisen painopiste on Tampereen kantakaupungissa ja sen tuntumassa; valtakunnanosakeskuksen painoarvoa ja kilpailukykyä vahvistetaan. Tampere ottaa vastuulleen merkittävän osan kaupunkiseudun asumisen monimuotoisesta kasvusta. Tampereen roolin vahvistaminen kaupunkiseudun kasvun veturina on tärkeää koko alueelle. Tampere kehittää keskustaa aktiivisesti elävänä monipuolisen asumisen, kaupan, erityisesti erikoiskaupan, keskittymänä, osaamis ja tietointensiivisten, työpaikkavaltaisten elinkeinojen kasvavana sijoituspaikkana, kulttuurin ja tapahtumien keskuksena sekä seudun käyntikorttina. Kuntakeskuksia tiivistetään ja täydennetään monipuolisesti. Tavoitteena on kehittää kuntakeskuksia nykyistä paremmiksi ja laadukkaammiksi kaupan ja palveluiden keskuksiksi, jotka toimivat lisääntyvän asukaspohjan ja työpaikkojen keskittyminä. Suunnittelulla edistetään arkielämän sujuvuutta, lähipalveluiden hyvää saavutettavuutta ja joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen käyttöä. Suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Maankäytön ohjauksella edistetään kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Seuranta ja toteuttamisjärjestelmä. Rakennemallisuunnitelman lisäksi laaditaan sille konkreettinen toteuttamisohjelma, johon sitoudutaan. Ohjelmassa määritellään rakennemalliratkaisujen toteuttaminen, sen ajoitus ja vastuut. Siinä otetaan kantaa myös toteuttamisen seurantaan, kustannuksiin ja epävarmuustekijöihin. Asumisen osalta kunnat laativat lisäksi sopimuksen, johon kytketään valtio mukaan. Rakennemallin jatkosuunnitteluun valitut muut päälinjaukset Elinkeinojen kehittäminen, Liikennejärjestelmän kehittäminen ja Viherverkon kehittäminen on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Pekka Hinkkasen mielestä linjauksissa oli hyvä huomio Tampereen keskustan elävöittämisestä, mikä olisi hyvä viedä asunto ohjelmaan. Asunto ohjelman kannalta edellä mainitut linjaukset merkitsevät Auli Heinävän mukaan sitä, että Tampereen tulee linjata asuntopolitiikkansa vetovoimaisuutta toteutettavan tavoitteen mukaiseksi. Myös väestönkasvuosuuksilla on merkitystä Tampereelle ja kehyskunnille. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä voida tehdä tarkempia asuntolaskelmia, vaan siihen päästään vasta syksyllä kaavoituspäälliköt hahmottelevat linjauksia kartoille ja Mara ja

4 TAMPERE MUISTIO 4/ (6) Tase ryhmät käsittelevät asiaa. Tämän jälkeen voidaan pohtia tarkemmin rakennemallin suhdetta asunto ohjelmaan (kunnittaisten asuntotuotantotavoitteiden asettaminen) ja sen toteuttamisohjelmaan. Auli Heinävän mielestä asuntopoliittisen työryhmän olisi hyvä pitää yhteinen kokous mara työryhmän kanssa. Pekka Hinkkanen totesi, että sen organisoimisesta pitää sopia myöhemmin. 3. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnoksen käsittely Sampo Ruoppila oli lähettänyt työryhmän jäsenille päivitetyn luonnoksen asunto ohjelmasta (liite 3), johon hän oli tehnyt edellisessä kokouksessa sovitut muutokset. Lisäksi hän oli muuttanut ohjelman rakennetta. Keskustelussa sovittiin seuraavista muutoksia tekstiin. Johdanto. 1. kpl:een 2. lauseen Sen tärkein tavoite sisältämät kolme tärkeää asiaa tulee esittää perusteellisemmin erillisillä lauseilla lisätään väliraportissa mainitut megatrendit siten, että esitetään miten niihin pyritään vastaamaan asumisen kehittämisen rinnalle myös elinympäristön kehittäminen sekä rakennemallia selittävää tekstiä lisätään haja asutuksen huomioiminen ohjelmassa (Taajamaalueen ulkopuolella rakentaminen pyritään ohjaamaan kyliin, jossa on palveluita; tarjotaan vaihtoehtoja). Asuntotuotantotavoite seudulla ja kunnittain. huomioidaan myös jollakin tavalla talotyypit ja aluetehokkuudet Asuinalueiden ja asumisen kehittäminen. 1. kpl:een 2. lause: muotoiltava uudelleen s. 5: 1. lause Energiatehokkuus tulee muotoiltava uudelleen ja termi niiden asuintalojen Tampereen keskustan kehittämisestä lisätään teksti Hallintamuodot asuntojen uudistuotannossa. lähtötason ja tavoitetason suhdetta selvitettävä ja huomioitava, että piensijoittajilla on hallussaan merkittävä osa vuokra asunnoista; mihin osaan vuokra asumista ohjelma kohdistuu huomioitava, että tämänhetkinen elvytystuotannon rahoituksen välimalli tuottaa vuokra asuntoja, jotka voidaan nopeastikin muuttaa omistusasunnoiksi lisätään ideoita nykyisen talotuotannon trendeistä

5 TAMPERE MUISTIO 4/ (6) Ruoppilaa pyydettiin huomioimaan ohjelmassa myös Tampereen keskustan kehittäminen, energiatehokkuusnäkökohdat ja tiivistämään tekstiä karsimalla toistot, jotka eivät ole tarpeellisia. Lisäksi todettiin, että ohjelman tulisi olla valmis syyskuun alkupuolella. Auli Heinävä kertoi, että rakennemalli tullaan käsittelemään syksyllä kuntajohtajien kokouksissa 18.9., ja Valtion kanssa tehtävän aiesopimuksen suunnittelu Keskustelun pohjaksi työryhmän jäsenille oli lähetetty etukäteen valtion ja Helsingin seudun kesken vuonna 2008 tehty aiesopimus asunto ja tonttitarjonnan lisäämiseksi ja siihen kuuluvat liitteet (liite 4, 5 ja 6). Tällä sopimuksella on tarkoituksena edistää Helsingin seudun tontti ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisillä toimenpiteillä. Sampo Ruoppila oli tehnyt Helsingin seudun sopimuksen pohjalta joitakin alustavia luonnehdintoja, jotka olisi otettava huomioon Tampereen kaupunkiseudun sopimuksessa koskien asuntopolitiikkaa. Niistä keskusteltaessa Päivi Nurminen nosti esille kysymyksen voisiko aiesopimus olla laaja koko kaupunkiseudun rakenteen kehittämistä koskeva sopimus eikä vain pelkästään asuntopolitiikkaa koskeva. Ajatusta laajasta sopimuksesta (MAL) pidettiin hyvänä. Kaupunkiseudun rakennemalli toimisi hyvänä pohjana myös tonttitarjonnan ohjaamiselle ja liikennehankkeiden toteuttamiselle. Lisäksi tuotiin esille, että valtion kanssa tehtävä sopimus olisi sidottu hallituskauteen. 5. Muut asiat Kansallisen MAL verkoston koordinointi. Päivi Nurminen kertoi, että kansallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua kehittävän MAL verkoston koordinointivastuu on myönnetty Tampereen kaupunkiseudulle. Verkosto on osa työ ja elinkeinoministeriön alueellista koheesio ja kilpailukykyohjelmaa (KOKOa) ja sen tavoitteena on tukea suomalaisten kaupunkiseutujen yhdyskuntasuunnittelua kehittämällä kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamista tukevia yhteistyöprosesseja, menetelmiä ja toimintatapoja (ks. liite 7). Yleishyödylliset asuntorakentajat ja ohjelmatyö. Auli Heinävä kertoi, että myös yleishyödyllisten asuntorakentajien edustajia on kuultu rakennemallin suunnittelun yhteydessä. Kaupunkiseudun avaintoimijat osallistuivat keväällä vaihtoehtoisten rakennemallien kommentointiin neljässä eri työpajassa, jotka toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston alueellisen tutkimuksen kehittämisen yksikön kanssa. Muistio Rakennettu ympäristö ja asuminen työpajasta löytyy

6 TAMPERE MUISTIO 4/ (6) kuntayhtymän kotisivuilta samasta kohdasta kuin rakennemallityön väliraportista annetut lausunnot (kohdasta Rakennemallityön väliraportin lausuntopyyntömateriaali ja tulleet lausunnot ; liitteet 8 ja 9). 6. Seuraava kokous Liitteet Kaupunginseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on maanantaina klo seututoimistolla. Liite 1. Jäsenkuntien ja sidosryhmien lausunnot rakennemallityön väliraportista Liite 2. Rakennemallityön jatkotyöskentelyn päälinjaukset Liite 3. Tampereen kaupunkiseudun asunto ohjelma_ Liite 4. Aiesopimus 2008 Helsingin seutu Liite 5. Helsingin seudun aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteet ja niiden toteutuminen Liite 6. Helsingin seudun aiesopimuksen tonttitarjontatavoitteet ja niiden toteutuminen Liite 7. Kuntayhtymän tiedote ; ks. Liite 8. Rakennettu ympäristö ja asuminen työpaja ; ks. yynto/tulleet_lausunnot/ Liite 9. Tiivistelmä sidosryhmätyöpajojen muistioista; ks. yynto/tulleet_lausunnot/ Jakelu työryhmän jäsenet, Kari Kankaala, Juha Sipilä Jarmo Lehtinen