Henkilöstötilinpäätös 2004

Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstötilinpäätös Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

TURVATEKNIIKAN KESKUS

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

Koulutusaste Koulutuspohja

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstöön panostaminen

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

Henkilöstökertomus 2014

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilötyövuodet

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

Henkilöstöraportti 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

TILASTOKATSAUS 4:2017

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

TILASTOKATSAUS 3:2019

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

Henkilöstökertomus 2015

Yhtymävaltuusto

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Henkilöstöraportti Kh Kv

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

TILASTOKATSAUS 5:2018

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

Työelämään sijoittuminen

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio:

Henkilöstötilinpäätös 2004 MAANMITTAUSLAITOS 2005

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...2 2 HENKILÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖKULUT...2 2.1 Henkilöstömäärä...2 2.1.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä v.1999-2004 vuoden lopussa...3 2.1.2 Pysyväisluonteisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä v.1999-2004 vuoden lopussa...3 2.2 Henkilöstökulut...3 3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY...5 3.1 Henkilöstön osaamisen varmistaminen...5 3.1.1 Koulutusrakenne 31.12.2004...5 3.1.2 Uudet tutkinnot ja ydinosaamisen vahvistaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella..5 3.2 Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito...7 3.3 Sairauspoissaolot 2002-2004...7 3.4 Työterveydenhoidon investoinnit 2002-2004...8 3.5 Ansiotaso keskipalkat toimiluokittain...8 4 HENKILÖSTÖN IKÄ...8 4.1 Henkilöstön ikärakenne ansiotasoittain ja sukupuolen mukaan 31.12.2004...8 4.2 Eläkkeelle siirtyneen henkilöstön määrä 1999-2004...9 4.3 Eläkeikään tulevan henkilöstön määrä tuloluokittain 2005-2014...9 5 YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA...10 6 TYÖAIKA...11 6.1 Työajan jakautuminen...11 6.2 Työssäoloaika...11

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 2(13) 1 YLEISTÄ Henkilöstöstrategian osa-alueet ja niiden tavoitteet vuosille 2006-2009 vahvistettiin: Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtävien määrää ja rakennetta. Henkilöstö suoriutuu, vaikka toimintaympäristö ja tehtävien vaatimukset muuttuvat. Yhteistyö toimii esimiesten ja henkilöstön välillä sekä henkilöstön kesken. Menettelyt ovat yhtenäiset, oikeudenmukaisuus toteutuu. Tavoitteiden toteutumisen mittareita ovat strateginen kehittyminen (henkilöstöstrategiassa yksilöityjen osaamisten kehittäminen) sekä henkilöstötutkimuksen tulos ja sen kehittyminen. 2 HENKILÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖKULUT 2.1 Henkilöstömäärä Maanmittauslaitoksen henkilöstömäärä henkilötyövuosina oli 1830 htv. mitattuna palkkajärjestelmän mukaan. Toimintamenoista rahoitetun henkilöstön määrä oli 1812 henkilötyövuotta. ja ulkopuolisella rahoituksella, pääasiassa työllistämisvaroin 9 henkilöä. Lisäksi tukemismomentilta käytettiin 9 henkilötyövuotta, yli kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmin. Henkilötyövuosien määrän aleneva suunta loiveni. Toimintamenomomentilta palkattujen määrässä oli vähennystä edellisestä vuodesta vain 2 htv. Vähennystä vuonna 2003 oli 22 htv ( 1,2 %) Htv 2 000 Henkilötyövuosien kehitys 1 950 1 900 toteutunut tavoite 1 850 1 800 1 750 1 700 1999 2000 2001 2002 2003 2004

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 3(13) HTV, palkkajärjestelmä 2002 2003 2004 Muutos 2003-2004 Muutos % Maanmittaustoimistot 1 583 1 555 1 549-6 -2 % Valtakunnalliset toimintayksiköt 245 250 244-6 2 % 28 29 28-1 4 % Henkilöstö yhteensä 1 856 1 834 1 821-13 -1 % josta toimintamenoista rahoitetut 1 844 1 822 1 812 22-1 % Työajan seurantaan perustuva työajan jakaantuminen tuoteryhmille on liitteessä 5. Maanmittauslaitoksen henkilöstömäärä henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2004 oli 1839. Palkkajärjestelmän mukaan määrä oli 1830 htv. 9 htv:n ero johtuu osittain siitä, että maanmittaustoimistoissa varauduttiin alkuvuoden 2005 aikana tapahtuviin tuotantokatkoksiin, joita kesäkuussa tapahtuvan UKTJkii:n käyttöönoton tiedettiin tuovan mukanaan. Maanmittaustoimistoissa tehtiin töitä sisään ja ne pidetään vastaavasti vapaana vuonna 2005. Osa erosta johtuu siitä, että syksyllä tehdään maastotöitä, jotka pidetään vapaana seuraavan vuoden puolella. 2.1.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä v.1999-2004 vuoden lopussa Vuosi Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Näistä osa- Henkilömäärä %-osuus Yhteensä aikaeläkkeellä Henkilömäärä %-muutos 1999 1778 93,7 119 1897-1,7 2000 1778 93,9 116 96 1894-0,2 2001 1726 91,8 154 116 1880-0,7 2002 1687 91,0 166 145 1853-1,4 2003 1649 90,4 176 132 1825-1,5 2004 1622 89,4 193 143 1815-0,5 Kokoaikaisen henkilöstön määrä väheni 1,7 %:lla ja osa-aikaisten määrä kasvoi 9,7 %:lla. Osa-aikaeläkkeellä oli 7,3 % henkilöstöstä. 2.1.2 Pysyväisluonteisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä v.1999-2004 vuoden lopussa Vuosi Pysyväisluonteiset Näistä työ- Määräaikaiset suhteisia lukumäärä %-osuus lukumäärä %-osuus 1999 1897 95,4 208 88 4,6 2000 1894 93,1 212 131 6,9 2001 1880 95,9 209 77 4,1 2002 1853 96,0 212 74 4,0 2003 1825 94,4 217 102 5,6 2004 1815 86,9 238 62 3,4 2.2 Henkilöstökulut Pysyväisluonteisen henkilöstön määrä väheni 0,5 %:lla. Määräaikaista henkilöstä palkattiin vian 65 % edellisen vuoden lukumäärästä (lisäksi harjoittelijoita 109 ja mittamiehiä 212). Työsuhteisten osuus on kavanut 13 %:een (12 % 2003). Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4 %. Vertailua vaikeuttavat vuosittain vaihtelevat tulospalkkiot, lomapalkkavelan muutokset, eläkemak-

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 4(13) sujen palautukset ja henkilösivukulujen muutokset. Em. tekijöiden vaikutuksesta palkkakulut kasvoivat noin 1 %. Palkankorotusten vaikutus oli noin 3 %. Henkilömäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, sen vaikutus henkilöstökuluihin oli vähäinen. Henkilötyövuosien, henkilöstökustannusten ja liikevaihto/htv tunnusluvun kehittyminen on esitetty seuraavassa kaaviossa. 130 Henkilötyövuosien ja henkilöstökustannusten kehitys (1999=100) indeksi 120 110 100 90 Liikevaihto/htv, euroa Henkilöstökustan nukset Henkilötyövuodet 80 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Virka- ja työehtosopimusten mukaisesti palkkoja korotettiin 1.3.2004 alkaen 2,43 %. Lisäksi 1.3.2004 maksettiin palkkausjärjestelmän uusimisesta johtuvat siirtymäajan korotukset, jonka kustannusvaikutus keskimäärin oli 1,35 %. Työnantajamaksut, jotka sisältävät eläkemaksun ennakkoprosentin suuruisena, olivat keskimäärin 23,5 %. Ennakkomaksu nousi edellisestä vuodesta 0,4%. Edellisenä vuonna ennakkoon maksettiin liian suurta työnantajan eläkemaksua, joten vuonna 2004 edellisenä vuonna maksettuja eläkemaksuja palautui 156 000 euroa. Sen kustannusvaikutus palkkasummasta oli noin 0,3 %. Lomapalkkavelka kasvoi 0,4 milj. euroa.

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 5(13) HENKILÖSTÖKULUT (1 000 ) 2002 2003 2004 Muutos Muutos % Palkat 51 172 52 956 55 180 2 224 4 % Palkkiot 486 520 501-18 -4 % Tulospalkkiot 541 516 1 192 675 131 % -SVL:n palautukset -433-487 -497-10 2 % Palkat ja palkkiot 51 766 53 505 56 377 2 872 5 % Sotu-maksut 3 549 3 679 3 876 197 5 % -SVL:n palautukset -27-33 -34-1 2 % Eläkemaksut 8 124 8 714 9 158 444 5 % -eläkemaksujen palautus/lisämaksu -164 504-156 -661-131 % Tapaturmamaksut 137 200 291 91 45 % Henkilöstösivukulut 11 619 13 064 13 134 70 1 % Maksetut henkilöstökulut 63 384 66 569 69 510 2 941 4 % Lomapalkkavelan muutos 183 563 359-205 -36 % Henkilöstökulut yhteensä 63 568 67 132 69 869 2 737 4 % Henkilöstökulujen rahoitus: Toimintamenot 63 038 66 095 69 013 2 918 4 % Työvoimahallinto 210 214 145-69 -32 % Muut 21 120 133 13 11 % Yhteensä 63 269 66 428 69 290 2 862 4 % Tukemismenot 116 141 220 79 56 % Kaikki yhteensä 63 384 66 569 69 510 2 941 4 % 3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY 3.1 Henkilöstön osaamisen varmistaminen 3.1.1 Koulutusrakenne 31.12.2004 Henkilöstön lukumäärä oli vuoden lopussa 1815 henkilöä, josta noin kolmannes oli suorittanut keskiasteen tutkinnon. Alimman korkea-asteen tai perusasteen tutkinnon oli suorittanut noin viidennes henkilöstöstä. Korkeakoulututkinto oli neljäsosalla henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 80 % oli miehiä. Koulutusaste Lukumäärä % koulutusasteen mukaan % sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Perusaste 126 253 379 15,0 25,9 20,9 33,2 66,8 100 Keskiaste 135 456 591 16,1 46,7 32,6 22,8 77,2 100 Alin korkea-aste 214 168 382 25,5 17,2 21,0 56,0 44,0 100 Alempi korkeakouluaste 120 31 151 14,3 3,2 8,3 79,5 20,5 100 Ylempi korkeakouluaste 234 66 300 27,9 6,8 16,6 78,0 22,0 100 Tutkijakoulutus 10 2 12 1,2 0,2 0,6 83,3 16,7 100 Yhteensä 839 976 1815 100 100 100 46,2 53,8 100 Vuoteen 2003 verrattuna korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä pysyi ennallaan. Koulutuksen jakautuminen sukupuolen mukaan ei muuttunut vuoden aikana. 3.1.2 Uudet tutkinnot ja ydinosaamisen vahvistaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella Toimintayksiköt laativat edellisenä vuonna tehtyihin tiimien osaamisen tavoiteprofiileihin ja kehittymissuunnitelmiin perustuvat henkilökohtaiset, useammalle vuodelle jaksottuvat kehittymissuunnitelmat, joita osin myös jo toteutettiin. Johtamisen ammatillistamiseen tähtäävä koulutus alkoi 10 toimintayksikön osalta. Yhteensä 37 esimiestä aloitti oppisopimusrahoitteisen Johtamisen

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 6(13) erikoisammattitutkinnon (JET) tai vastaavan koulutusohjelman suorittamisen. Opiskelu on vaatinut esimiehiltä paljon, mutta kyseisten toimintayksiköiden johtajat arvioivat myönteisten vaikutusten osaltaan jo näkyneen yksiköidensä tuloksessa. Muut yksiköt tekivät valmisteluja JET- koulutuksen käynnistämiseksi yhdessä paikallisten sidosryhmiensä kanssa seuraavan vuoden alussa. Tutkinto tai vastaava Tutkintoja tai koulutusohjelmia kpl 2004 Koulutukseen osallistujia kpl 2004 Koulutukseen osallistujia kpl 2003 Kartoittaja 2 13 17 AMK-insinööri, tradenomi 4 18 13 DI, lis., tohtori 1 13 14 Muut pitkäkestoiset opinnot 39 87 52 - josta JET- ym. johtamisopinnot - 37 3 Yhteensä 46 131 96 Uusia tutkintoja suoritettiin 7, ja niiden lisäksi erillisiä täydennysopintoja. Yhteensä 131 henkilöä (7 % henkilöstöstä) osallistui ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen. Ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen on 2000-luvulla osallistunut n. 60 henkilöä/v. Vuonna 2004 on lisäystä aiheutunut 35 henkilön uudelleenkoulutuksesta käynnistämisestä irtisanomisen vaihtoehtona sekä johtamisen erikoisammattiopinnoista. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi kokeneilta asiantuntijoilta nuoremmille toteutettiin ensimmäinen mentorointiohjelma. Siinä on vuosittain mukana 10 mentori-aktoriparia. Strategisen kehittymisen mittarin arvo oli 5,2 % ( tavoitearvo 5,8 %). Siihen kuuluu ammattimainen johtaminen, mentorointiohjelma, suoritetut tutkinnot ja koulutusohjelmat suhteutettuna vakinaisen henkilöstön määrään. Henkilöstökoulutuksen painopistealueita olivat esimiestaitojen, johtamisen ja mentoroinnin lisäksi laadun ja prosessien hallinta sekä auditoinnit, maanmittaustehtävien teknisammatillinen kehittäminen, mm. VRS-verkko ja GPS osaamisen laajentaminen sekä UKTJkii ja tiimitaidot. Henkilöstökoulutuksen tarve ja niin ollen siihen käytetty työaika vaihtelee vuosittain. Vuoden 2004 tilastoluvun mukaan siihen käytettiin 4,5 päivää henkilöä kohti. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Koulutuspäiviä/henkilö 5,2 5,7 5,9 6,6 5,7 4,5 Koulutuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista (%) 1,8 2,6 2,5 3,0 2,2 1,8 Yksiköt tekivät yhteistyötä maanmittausalan oppilaitosten sekä lukioiden ja peruskoulujen kanssa. Yhteistyömuotoja olivat opetustyöhön osallistuminen, laitoksen ja alan tunnetuksi tekeminen erilaisissa tilaisuuksissa, TETtoiminnan (Työelämään tutustuminen) järjestäminen sekä harjoittelijoiden palkkaaminen. Vuonna 2004 oli yhteensä 109 harjoittelijaa (2003: 114). Laitostasolla maanmittausalan tunnettuuden lisäämiseksi mm. suunniteltiin toi-

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 7(13) 3.2 Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito 3.3 Sairauspoissaolot 2002-2004 mialan yhteisiä www-sivuja oppilaitosten, eri työnantajien sekä ammattijärjestöjen kanssa (IMAGO-työryhmä). Henkilöstö voi hyvin, kun osaaminen on kunnossa ja kun johtaminen ja yhteistyö toimivat. Kaikki toimintayksiköt toteuttivat laatimaansa työhyvinvoinnin suunnitelmaa, jonka osatekijöitä ovat ergonomiainvestoinnit, kuntoutusryhmät ja liikunta- ja virkistystoiminta. Henkilöstön osallistumista laitoksen yhteiseen harrastus- ja virkistystoimintaan tuettiin sekä oman yksikön henkilöstölle järjestettiin myös erikseen liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Henkilöstön tyytyväisyyttä on seurattu vuosittain vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 2003 otettiin käyttöön konsulttiyrityksen tekemä henkilöstötutkimus, joka mahdollistaa myös ulkopuolisen vertailun. Samalla arviointi ulotettiin esimiestasolle asti. Henkilöstö on vertailuaineistoa tyytyväisempää omaan työhönsä ja tiiminsä toimintaan, mutta tyytymättömämpää esimiehen johtamistapaan. Arviointiasteikolla 1-5 saatiin seuraavat tulokset: 2003 2004 Sisäinen toimivuusindeksi 3,5 3,7 Organisaatiokuvaindeksi 3,1 3,3 Vastausprosentti 80,6 81,2 Vastaajista 69 % olisi valmis suosittelemaan Maanmittauslaitosta ystävälleen. Kaksi kolmasosaa vastanneista on tyytyväisiä työn motivoivuuteen, työskentelyedellytyksiin ja tiimin toimintaan. Esimiehen johtamistyyliin, toimintaan suorituksen ohjaajana ja kehittämishakuisuuteen tyytyväisten osuus oli 61 %. Palkitsemiseen tyytyväisiä oli 31 % vastaajista. Työyhteisöjen sisäistä toimivuutta selvitettiin omaan työhön, tiimin ja toimintayksikön toimintaan sekä esimiehen johtamistapaan perustuen. Sisäisen toimivuuden indeksiksi saatiin 3,7. Vuonna 2003 se oli 3,5. Vapaiden kommenttien perusteella hyvin toimivat asiat keskittyvät johtamiseen ja esimiestyöhön (avoimuus, tunnustus, nopea päätöksenteko), työtovereiden väliseen vuorovaikutukseen (auttaminen, osaamisen jakaminen), toimitiloihin ja työkaluihin, turvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Vastaavasti kehitettäviä alueita ovat palkkausjärjestelmä, mahdollisuudet tehtävien vaihtoon ja sisäisiin siirtoihin sekä työmäärän kohtuullisuus. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (työpäivien lukumäärä) vähenivät edellisestä vuodesta 4,5 %. Näiden suhteellinen osuus kaikista sairaustapauksista oli kuitenkin vähän suurempi kuin edellisenä vuonna. 2002 2003 2004 tpv % tapauksista tpv % tapauksista tpv % tapauksista 1-3 päivän sairauspoissaolot 4718 77,3 4915 76,6 4705 78,3 Sairauspoissaolot pv/htv 8,9 9 8,5 tpv/htv tpv/htv tpv/htv Tapaturmat 293 0,2 316 0,2 467 0,3

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 8(13) 3.4 Työterveydenhoidon investoinnit 2002-2004 Henkilötyövuotta kohti laskettujen sairauspoissaolopäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 0,5 työpäivällä. Tapaturmapäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 5 % ja vuoteen 2002 verrattuna 6 %. Kaksi kolmasosaa tapaturmatyöpäivistä keskittyy kahteen toimintayksikköön. Työterveydenhoidon kustannukset kasvoivat 17,8 %:lla edellisestä vuodesta (myös henkilötyövuotta kohti laskettuna). Tämän lisäksi on investoitu työpisteiden ergonomiaan. 2002 2003 2004 /htv /htv /htv 318 950 172 368 950 202 434 756 238 3.5 Ansiotaso keskipalkat toimiluokittain Henkilöstötutkimuksen mukaan palkkaukseen oltiin tyytymättömiä. Palkkaus työn asettamiin vaatimuksiin nähden sai arvion 2,8, hyvien suoritusten palkitseminen 2,7 ja palkkausjärjestelmän kannustavuus 2,6. 4 HENKILÖSTÖN IKÄ 2003 2004 Keskiarvo Henkilö- Keskiarvo Henkilö- Toimiluokka /kk lukum. *) /kk lukum.*) 1 1579 4 1534 6 2 1706 33 1767 30 3 1770 14 1806 11 4 1775 244 1858 209 5 1843 322 1921 349 6 1921 379 2004 393 7 2134 95 2232 101 8 2255 72 2362 72 9 2357 295 2470 312 10 2820 69 2956 75 11 3268 95 3363 93 12 3598 128 3703 139 13 4095 54 4264 58 14 4588 18 4702 22 Koko laitos 2290 1822 2397 1870 *) Lukuun sisältyy myös määräaikaista henkilöstöä. Keskipalkka oli 4,7 % edellisvuotista korkeampi. Maanmittauslaitoksen palkkataso on valtiovarainministeriön henkilöstöosaston ylläpitämän VPLtilaston perusteella noin 5 % valtion palkkatasoa korkeammalla (vuoden 2003 tilasto, 2004 tilasto ei vielä käytettävissä). 4.1 Henkilöstön ikärakenne ansiotasoittain ja sukupuolen mukaan 31.12.2004 Henkilöstön keski-ikä nousi 47,6 vuoteen (2003 47,3 v; 2002 46,5 v). Naisten keski-ikä oli 48,4 vuotta (2003 48,1 v) ja miesten 46,6 vuotta (2003 46,3 v).

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 9(13) Ikäluokka Ansiotaso/kk Koko henkilöstö yli 3021 2391-3020 1871-2390 alle 1870 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset %- osuus 15-19 20-24 2 1 2 2 3 0,3 25-29 3 1 4 2 28 6 11 5 46 14 3,3 30-34 13 1 9 3 36 11 8 14 66 29 5,2 35-39 25 4 14 4 50 29 9 47 98 84 10,0 40-44 40 17 28 10 52 85 7 81 127 193 17,6 45-49 45 18 38 7 50 95 9 83 142 203 19,0 50-54 60 15 32 7 38 107 5 66 135 195 18,2 55-59 56 4 48 7 44 82 6 70 154 163 17,5 60-64 24 3 23 3 22 57 29 69 92 8,9 65- Yhteensä 266 63 196 45 320 473 57 395 839 976 100 Henkilöstöstä 18,8 % oli alle 40-vuotiaita. Osuus on edellisen vuoden tasolla. 4.2 Eläkkeelle siirtyneen henkilöstön määrä 1999-2004 Eläkeperuste 1999 2000 2001 2002 2003 2004 % koko henkilöstästä lkm lkm lkm lkm lkm lkm v.2004 Vanhuuseläke 27 20 23 33 21 31 1,7 Työkyvyttömyyseläke 1 4 4 5 4 8 0,4 Työttömyyseläke 10 11 1 Varhaiseläke 5 3 2 7 2 4 0,2 Varh. vanhuuseläke 2 2 3 1 6 2 0,1 Muu poistuma 10 14 0,8 Yhteensä 35 39 43 47 43 59 3,3 Tulovaihtuvuus 23 33 45 29 40 28 1,5 Eläkkeelle siirtyi yhteensä 45 henkilöä ja muiden työnantajien palvelukseen siirtyi 14 henkilöä. Uusrekrytointeja tehtiin 28. 4.3 Eläkeikään tulevan henkilöstön määrä tuloluokittain 2005-2014 Seuraavien 10 vuoden aikana eläkeikään tulee keskimäärin 54 henkilöä/ v (laskettu 63 v perusteella). Eniten eläkeikään tulevia on kahdessa alimassa tuloluokassa.

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 10(13) Vuosi Tuloluokka euroa yli 3021 2391-1871- alle 1870 Yhteensä 3020 2390 2004 10 6 12 10 38 2005 7 4 12 9 32 2006 7 6 25 12 50 2007 5 7 24 16 52 2008 10 9 25 20 64 2009 7 7 25 28 67 2010 9 13 21 22 65 2011 12 9 15 17 53 2012 18 7 23 21 69 2013 16 11 18 26 71 Yhteensä 101 79 200 181 561 5 YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Tunnusluku Mittayksikkö V. 2000 V.2001 V. 2002 V. 2003 V.2004 Henkilöstön määrä lkm 1894 1880 1853 1825 1815 Henkilöstön keski-ikä vuosi 45,9 46,2 46,5 47,3 47,6 Henkilöstön poistuma lkm 69 59 62 43 59 Henkilöstön tulovaihtuvuus lkm 33 45 29 40 28 Eläkepoistuma lkm 39 43 47 33 45 Osa-aikaeläkkeelle lähteneiden määrä lkm 31 30 45 24 11 Työtyytyväisyysindeksi piste 3,2 3,5 3,4 3,5 3,7 Sairauspoissaolot tpv/hlö 8,9 8,4 8,9 9,0 8,5 Työterveydenhoidon kustannukset /htv 179 212 172 202 238

MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 11(13) LIITE 1 6 TYÖAIKA 6.1 Työajan jakautuminen (%) 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Työssäoloaika 81,1 % 81,0 % 80,4 % 80,3 % 81,0 % 81,0 % Loma 14,1 % 13,6 % 13,9 % 14,2 % 13,8 % 14,1 % Sairaus 3,2 % 3,6 % 3,6 % 3,6 % 3,8 % 3,6 % Lapsen sairaus 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % Äitiysloma,vanhempainloma 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,1 % 0,2 % 0,1 % Virkistystoiminta 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,7 % *) Lomarahavapaat 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,4 % 0,7 % 0,6 % Muut poissaolot 0,1 % 0,3 % 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100,0 % *) Vuoden 2003 alusta alkaen virkistystoimintaa ei lueta poissaoloihin. Projekteille M1113 'Virkistystoiminta' ja M1115 'Työhyvinvointitoiminta' kirjattu työaika on 0,5 % kokonaistyöajasta. 6.2 Työssäoloaika Tuotanto (%) 2000 2001 2002 Suunnitelma 2002 2003 2004 Suunnitelma 2004 budjettirahoitteinen 35,5 % 34,9 % 35,0 % 36,7 % 35,2 % 34,9 % 36,1 % maksullinen 38,4 % 37,6 % 36,6 % 35,9 % 36,1 % 36,2 % 35,9 % Tuotanto yhteensä 73,9 % 72,5 % 71,6 % 72,6 % 71,3 % 71,1 % 72,0 % Tuotannon tuki 3,6 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,7 % 5,1 % 4,7 % Kehittäminen 4,5 % 4,4 % 5,5 % 5,4 % 5,3 % 5,1 % 5,3 % Tukipalvelut ja yleishallinto 5,0 % 5,1 % 5,3 % 5,2 % 5,1 % 5,3 % 5,1 % Asiakaspalvelu ja markkinointi 4,6 % 4,8 % 4,9 % 4,3 % 4,8 % 4,8 % 4,6 % Yksikön muut yhteiset 8,5 % 9,4 % 8,7 % 8,3 % 8,9 % 8,6 % 8,2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %