Saarijärven keskustan yleiskaava

Saarijärven keskustan yleiskaava SELOSTUS Omistajaohjauksen jaosto 4.6.2012 (luonnos) Nähtävillä 20.6.- 30.9.2012 (luonnos) Kaupunginhallitus 14.4.2014 (ehdotus) Nähtävillä 26.5. 31.7.2014 (ehdotus) Kaupunginhallitus 13.4.2015 Kaupunginvaltuusto 21.4.2015 Yleiskaava 27.2.2015 Saarijärven keskustan yleiskaava, YLEISKAAVA, SELOSTUS 23.2.2015

Kansikuva: Saarijärven edustusmaisemiin kuuluvaa Palvasalmea keskustassa, Paavontien tuntumassa. Valokuva, 2011. Selostuksen muut valokuvat:, 2008 2011 / Minna Seppänen, Juha Vehmas, Hanna Aitoaho, Sanna Karppinen, Mikko Siitonen. Selostuksen ilmakuvat: / Lentokuva Vallas, 2008.

3 Johdanto 6 1 Yleiskaavan tavoitteet 7 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet 7 1.2 Visio 7 1.3. Tavoitteet 7 1.3.1 Strategiset tavoitteet 8 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet 8 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 9 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset 11 2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueiden käytön ja rakentamisen muu ohjaus 12 2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot 12 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat 14 2.1.4 Yleiskaavat 19 2.1.5 Asemakaavat 22 2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot 23 2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat 23 2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) 23 2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) 24 2.2.3 keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) 25 2.2.4 keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) 27 2.3 Yleiskaavan muut selvitykset 33 2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia 34 3 Yleiskaavan lähtötiedot 35 3.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne 36 3.1.1 Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa 36 3.1.2 Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu 37 3.1.3 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne 39 3.1.4 Väestö 39 3.1.5 Elinkeinot ja työssäkäynti 41 3.1.6 Palvelut 43 3.1.7 Asuminen 50 3.2 Ympäristö 53 3.2.1 Maisema 53 3.2.2 Luonto 57 3.2.3 Kulttuuriympäristö 60 3.2.4 Rakennettu ympäristö 70 3.2.5 Liikenne 72 3.2.6 Yhdyskuntatekniikka 79 3.2.7 Ympäristöterveys 81 4 Yleiskaavan sisältö 84 4.1 Suunnitelman yleiskuvaus 85 4.2 Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain 86 4.2.1 Keskusta ja palvelut 86 4.2.2 Elinkeinot 88 4.2.3 Asuminen 89 4.2.4 Vapaa-aika ja virkistys 92 4.2.5 Liikenne 94 4.2.6 Yhdyskuntatekniikka 96 4.2.7 Ympäristö ja luonto 97 4.2.8 Kulttuuriympäristö 98 4.2.9 Ympäristöterveys 100 5 Yleiskaavan vaikutusten arviointi 101 5.1 Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa 102 5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) 102 5.1.2 Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet 102 5.1.3 Suunnittelun yleistavoitteet 102 5.1.4 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 103 5.2 Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin 103 5.2.1 Keski-Suomen maakuntakaava 103 5.2.2 Saarijärven keskustan asemakaavat 103 5.3 Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin 104 5.4 Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut 104 5.5 Kaavan toteuttaminen 104 5.5.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 104 5.5.2 Maa- ja kallioperä, vesi. ilma ja ilmasto 105 5.5.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 105 5.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne 106 6 Kaavaprosessi ja vuoropuhelu 108 6.1 Kaavaprosessin kulku 108 6.2 Toteutuneet vaiheet 108 6.3 :n työryhmä 109 6.4 Yhteystiedot 110 7 Lähteet 111

4 KAAVASELOSTUKSEN KARTTALIITTEET (A3) Liite 1. Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä, pienennös A3. Liite 2. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset, pienennös A4. 27.2.2015 Liite 3. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartan pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). 27.2.2015. Liite 4. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartta ilman pohjakarttaa, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). 27.2.2015 Liite 5. Saarijärven keskustan yleiskaavan pohjakartta 2014, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). KAAVASELOSTUKSEN ERILLISET LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Päivitetty 27.2.2015. Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven keskustan yleiskaava. Maisemaselvitys.. Tapani Vuorinen 29.10.2010. keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma. 30.12.2011. keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja 14.4.2014 ja 27.2.2015. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. ja Keski-Suomen ELY-keskus. 26.2.2010. Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus,,. Marraskuu 2013.

5 Johdanto Saarijärven keskusta sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella. Pinta-alaltaan laajan Saarijärven kaupungin asukkaista yli puolet asuu keskustassa tai sen läheisyydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuria linjauksia tulevia vuosikymmeniä varten. Yleiskaavan keskeisiä sisältöjä ovat maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Yleiskaavalla on myös strateginen merkitys kaupungin ja koko seudun menestyksekkään kehittämisen välineenä. Yleiskaava palvelee mm. elinkeinojen, saavutettavuuden, asumisen, matkailun ja kaupungin imagon kehittämistä. Saarijärven keskustan yleiskaavan laadinta kirjattiin kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2007. Kaavan valmistelu alkoi vuonna 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuonna 2009. Valmisteluvaiheessa vuosina 2008-2011 laadittiin useita selvityksiä. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä kesällä 2012. Tämän jälkeen tehtiin täydentäviä selvityksiä ja suunnitelmia mm. valtatiestä 13, kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja luonnosta (liito-oravat ja Mustikkakorven alue). Suunnittelun aikana kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi nousi valtatie 13 sijainti ja siihen liittyvät muut liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.5. 31.7.2014. Kaavaehdotuksesta tuli 14 muistutusta ja 4 lausuntoa. Palautteeseen laadittiin vastineet. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtiin kaavakartalle, kaavamääräyksiin sekä kaavaselostukseen muutoksia. Nämä muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittäviä, että kaavaehdotus olisi ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaan tehdyistä muutoksista tiedotettiin muistutuksen jättäneitä, minkä pohjalta saatiin 1 muistutus. Muistutuksen pohjalta kaavaan ei tehty muutoksia. Yleiskaavan hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto.

6 1 Yleiskaavan tavoitteet Tässä luvussa kuvataan Saarijärven kaupungin yleiskaavalle asettamat tavoitteet. Saarijärven keskustan yleiskaavan alustavat tavoitteet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä vuonna 2009, lisäksi OAS on ollut nähtävillä vuosina 2012 ja 2014 kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen yhteydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavatyön tavoitteita ja keskusta-alueiden kehittämisen strategisia linjauksia on pohdittu yleiskaavatyön ohjausryhmässä 2.3.2010 ja 21.6.2010, samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän tavoitteiden kanssa. Tavoitteita voidaan tarkentaa kaavaprosessin edetessä, eikä kaikkia tavoitteita välttämättä voida toteuttaa sellaisenaan. Kuvat: Yleiskaavan tavoitteisiin sisältyvän vision mukaan haluaa kehittyä maaseutukaupunkina. Myönteistä kaupunki-imagoa voidaan kehittää mm. vaalimalla ympäristön arvokkaiksi tunnistettuja maisemia ja miljöitä sekä täydennysrakentamalla keskustan vajaakäyttöisiä kohtia. Yläkuvassa yleiskaava-alueen Jyväskylän puoleista osaa ja kehittyviä yritysalueita valtatien 13, rautatien ja Uuraistentien varressa. Alhaalla vasemmalla Saarijärven kirkko ja urheilukenttä, oikealla yksi mahdollisuus kehittää keskustan kaupallista ydintä. Kuvat ja A-insinöörit Suunnittelu Oy.

7 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet Saarijärven keskustan yleiskaavan tavoitteiden taustaksi yleiskaavan ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustan maankäytöllisiä vahvuuksia, heikkouksia ja haasteita. Saarijärven keskustan vahvuudet maankäytöllisesti ja toiminnallisesti hyvin jäsentynyt ydinkeskusta hieno maisemarakenne, hoidettu ympäristö keskustan liikennejärjestelyt ovat toimivat keskustan perusinfra on kunnossa julkisen hallinnon ja palvelujen aluevaraukset keskusta-alueella ovat pääosin riittävät kulttuuri, rakennettu kulttuuriympäristö sekä liikuntapalvelut tasokkaita kirkon ympäristö hienoa aluetta hienot vesistöt ympäröivät keskustaa Saarijärven keskustan heikkoudet keskustassa on vääränlaista tai tehotonta rantojen maankäyttöä (teollisuusalueet rannalla) maanomistusolot ovat haasteelliset kaupunkipuisto (vihreä nauha kaupungin läpi) puuttuu valtatieympäristö Saarijärven keskustan kohdalla haasteellinen. Näkymät keskustaan valtatieltä puutteelliset ja järvinäkymät keskustasta puuttuvat ydinkeskustan erikoiskaupan näivettyminen ongelma Myllymäentien sisääntulotie ei ole edustava valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuva erityisesti Asemankannaksella, mikä aiheuttaa ongelmia turvallisuudessa, sujuvuudessa ja kaupunkikuvassa Saarijärven keskustan haasteet keskustan sijoittuminen vesistöjen ympäröimälle kannakselle urheilukentän - kirkon ympäristön kehittäminen haasteellista keskustaan saapuminen; ympäristöjen kehittäminen sisääntuloväylillä maamerkki tarvitaan 1.2 Visio Ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustalle vision, joka varsinaisten tavoitteiden lisäksi on ohjeena yleiskaavan suunnittelulle. Visio sopii hyvin myös kaupunkikeskustan imagon ja muun kaupunkikeskustan kehittämisen perustaksi. Saarijärven keskustavisio 2030 Saarijärvi on vireä keskisuomalainen maaseutukaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, yritykset menestyvät ja jonka maisemat ja tapahtumat tunnetaan kaikkialla Suomessa. 1.3 Tavoitteet Yleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Yleiskaavan aluevarausten tulee olla riittävät vähintään tähän tavoitevuoteen saakka, ainakin asemakaavoituksella toteutettavien asuntoalueiden, yritysalueisen ja muiden merkittävien maankäyttömuotojen osalta. Saarijärven keskustan yleiskaavan maankäyttötavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: Strategiset tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet.

8 1.3.1 Strategiset tavoitteet 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet Keskustan asukasluku vuonna 2030 Saarijärven keskustan asukasluku on noin 20 vuoden kuluttua 5600-6000 asukasta. Vuonna 2010 keskustassa asuu 5700 asukasta ja ennuste vuodelle 2025 on 5400 asukasta. Saarijärven ydinkeskustan asukasluku kasvaa, mikä edellyttää tehokasta täydennysrakentamista ja tukee palvelujen säilymistä ja monipuolistamista *. *Asumistottumuksien muutoksiin liittyvä yleinen asumisväljyyden kasvu (38 > 50 m 2 /hlö) vaikuttaa karkeasti siten, että tarvitaan n. 10 m 2 uutta asuntokerrosalaa / 1 nykyinen asukas (5700 x 10) eli 57 000 m 2. Tämä vastaa 670 keskikokoista kerrostaloasuntoa (á 85 m 2 ) tai 230 omakotitaloa (á 250 m 2 ). Tämän päälle pitää vielä arvioida haviteltavien uusien asukkaiden määrä. Keskimääräinen asumisväljyys Saarijärvellä on 41,5 m 2 / asukas (vuonna 2010). Kaupan selvityksen kaavioissa näkyy hyvin, että asumisväljyyden kasvu on jo nyt vähentänyt keskustassa asuvien ihmisten määrää, mikä on huono mm. palvelujen kannattavuudelle. Seudullinen keskus Saarijärvi on seutukuntakeskus kaupan, palveluiden ja asumisen alalla. Saarijärvi on osa maakunnan kehityskäytävää. Saarijärvellä kehitetään tasa-arvoisesti keskustaa ja vahvoja kyläalueita sekä hyödynnetään ja etsitään vahvuuksia taajama- ja maaseutuasumisesta. Saarijärvellä tavoitteena on "Oma hyvä elämänympäristö" maakunnan keskellä. Saarijärven kilpailuvaltteja asuntomarkkinoilla ovat asumisen väljyys ja ympäristön Iapsiystävällisyys Saarijärven imagoon kuuluvat vesistömaisemat, maalaiskaupungin viihtyisyys ja kaupunkitasoiset palvelut Kaupallisen keskustan kehittäminen Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään tehokkuutta lisäämällä, mikä toteutetaan kerroslukua kasvattamalla ja täydennysrakentamalla Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään kävelykeskustana Ydinkeskustan erikoiskaupan näivettymistä estetään maankäytöllisin keinoin eli isot kaupalliset ketjut tulee voida sijoittaa myös keskusta-alueelle Tilaa vievää erikoiskauppaa kehitetään valtatien 13 varrella Saarijärven ydinkeskustan kaupallisen alueen tulee liittyä jouhevasti valtatielle 13. Keskustan asukasmäärän kasvu edellyttää keskustan erikoiskaupan kehittämistä Liikenneväylät, päälinjaukset (tarkistettu 14.4.2014) Valtatien 13 linjauksen sijainti yleiskaavassa ei muutu, mutta liittymiä voidaan kehittää. Asemankannaksen ja kaupunkikeskustan kohdalla järjestetään mahdollisuus käyttää rinnakkaistietä valtatien sijaan. Sujuva pääsy Saarijärven ydinkeskustaan tulee turvata Paavontien ja Kannonkoskentien liittymistä Rautatiealueen kaavallisessa tarkastelussa huomioidaan radan parantamisen ja tavaraliikenteen tarpeet Teollisuusalueet Teollisuus- ja yritysalueita varataan valtatien varrelle Jyväskylän suuntaan Yritysalueet sijoitetaan liikenteellisesti järkevästi Yritystontteja on tarjolla kooltaan ja luonteeltaan erilaisiin tarpeisiin Ympäristölle häiriötä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle asutuksesta ja virkistysalueista

9 Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT alue (tarkistettu 14.4.2014) Saarijärven keskustan ja taajama-alueen läheiset puistot, vanhat kulttuurikohteet, vesistöt ja maisemat täyttävät kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä ainakin osittain. Kansallista kaupunkipuistoa vastaavia sisältöjä kehitetään yleiskaavassa maankäytön keinoin (aluevaraukset, reitit, kohteet). Varsinaisen virallisen kansallisen kaupunkipuiston luokituksen haku jätetään erilliseksi hankkeeksi yleiskaavatyön ulkopuolelle. Jatkossa alustavaksi aluerajaukseksi esitetään laajaa kokonaisuutta Julmat lammit - Mannilan männikkö - VAT-alue - Kusiaismäki - Summassaaren Haikankärki. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (VAT, rky 2009) eli Saarijärven vanha keskusta kirkon lähiympäristössä tulee huomioida yleiskaavatyössä siten, että yleiskaava ohjaa tarkemmin alueen asemakaavamuutoksia ja rakentamistapaohjeiden laadintaa. Alueesta tulee laatia esim. yleiskaavan asiakirjoihin liitettävä apukartta, jossa yksityiskohtaisemmin voidaan ohjata alueen maankäytön suunnittelua. Asuminen Asumisväljyys kasvaa yleisesti, jonka takia yleiskaavaan on varattava asumisalueita Rantoja ja rantojen läheisiä alueita hyödynnetään asuntoalueina Mannilan männikön läheisyydessä olevien asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuus on tutkittava (esim. Sistuslammen rannalla). Omarantaisten tonttien sijoitus Pikku-Pentinniemeen on myös tarkasteltava, koska alue on kaupungin omistuksessa. Mannilan männikköön liittyvän Matorannan alueen maankäytön mahdollisuuksista on esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja (ohjausryhmän kokouksessa ei muodostunut yksimielistä kantaa Matorannan maankäytölle) Matkailu, urheilu, kulttuuri Matkailun kehittämisessä huomioidaan Kolkanlahden - Summassaaren matkailukäytävä. Heramäen, keskustan, Kusiaismäen ja Summassaaren välistä yhteyttä kehitetään maankäytön keinoin Saarijärveä kehitetään monipuolisena urheilu-, liikunta ja retkeilykeskuksena (Kusiaismäessä erityisesti talviurheilu, urheilukentällä erityisesti yleisurheilulajit, uutena vesiurheilukeskus ja myös palloilulajit tulee huomioida) Saarijärveä ja kaupunkiympäristöä kehitetään kulttuuri- ja taidekaupunkina Rannat Kaupungin imagolle tärkeiden järvinäkymien avaaminen ja säilyminen huomioidaan yleiskaavoituksessa. Rantojen viheralueet ja niihin kytkeytyvät verkostot palvelevat sekä arkielämää että matkailua 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Ydinkeskustan kehittämiskohteet (tarkistettu 14.4.2014 ja 27.2.2015) Keskustan kehittämisalueita ovat mm. Villenkulman ja Ilolantien ympäristö. Villenkulman "mammuttiparkkialue" on huono kohde taajamakuvassa. Nahkurintien valtatieliittymä katkaistaan ja Paavontien liittymää parannetaan Timonmäen alue varataan kerrostaloalueeksi (7 kerroksisia kerrostaloja). Saarijärven ydinkeskusta voi olla IV kerroksinen Täydennysrakentamista mahdollistetaan Linja-autoasemalle osoitetaan uusi sijainti, joka on ohjeellinen Asemankannasta kehitetään ydinkeskustan kaupallisia palveluja täydentävänä ja tilaa vievän kaupan alueena

10 Ydinkeskustan lähestymisalueet Saarijärven keskustan lähestymisalueiden imagoa kehitetään joko luonnonelementeillä (puut, istutukset), rakenteilla (valaisimet) tai rakennuksin Lähestymisalueiden siisteyttä ja ympäristön hoitamista on kehitettävä Asuminen Keskusta-alueella huomioidaan vuokra-asuntojen riittävyys tulomuuttajien tarpeisiin Opiskelijoiden vuokra-asuntotarjontaa kehitetään Rannat (tarkistettu 14.4.2014) Saarijärvelle toteutetaan asiointisatama ja hyvä veneiden laskupaikka Laituri- ja satamapaikkoja kehitetään Rantojen saavutettavuutta ja virkistyskäytönmahdollisuuksia parannetaan (reitit, ulkoilun tukikohdat, alueet) Urheilu, kulttuuri (tarkistettu 14.4.2014) Liikuntakulttuurin aluevaraukset huomioidaan yleiskaavoituksessa (Kusiaismäki, urheilukenttä, vesiurheilukeskus (matkailustrategiasta) Kisasuojan alue on mahdollinen monipalvelu-kulttuurikeskus, joka voisi toimia seniorien palvelukeskuksena Jalkapalloilulle ja koiraurheilulle mahdollistetaan harrastuspaikkoja

11 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset Tässä luvussa kuvataan yleiskaavoituksessa huomioon otettavat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset kaavat ja muut maankäyttösuunnitelmat sekä alueidenkäytön ohjauksen ja rakentamisen ohjauksen keskeiset tiedot. Luvussa kuvataan myös yleiskaavan sisältöön merkittävästi vaikuttaneet, yleiskaavaa varten tehdyt esisuunnitelmat sekä yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja muut merkittävät tausta-aineistot. Kuvat: Yleiskaavan suurimmat suunnitteluhaasteet keskittyvät valtatien 13 ympärille keskustan ja Asemankannaksen kohdalla. Näistä kohdin tehtiin yleiskaavan valmisteluvaiheessa erilliset selvitykset ja esisuunnitelmat, joissa käsiteltiin erityisesti liikenteen, kaupan toimintojen ja täydentävän asuntorakentamisen kysymyksiä. Ilmakuva: / Lentokuva Vallas, 2008. Valokuvat:, 2011.

12 2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueidenkäytön ja rakentamisen muu ohjaus Yleiskaavan kaavallisia lähtöaineistoja ovat Keski-Suomen maakuntakaava sekä Saarijärven kaupungin maankäyttösuunnitelmat. Näistä oikeusvaikutteisia ovat Keski-Suomen maakuntakaavat (2009) ja Saarijärven kaupungin voimassa olevat asemakaavat. Näiden lisäksi kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009). 2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot Yleiskaava laaditaan Maanmittauslaitoksen laatimalle maastotietokantaan perustuvalle pohjakartalle mittakaavassa 1:10 000. Maastotietokannan aineisto on vuodelta 2013. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan lisäksi suunnittelussa on käytetty apuna asemakaavoituksen pohjakarttaa, joka on tarkistettu ja ajantasaistettu mm. vuonna 2011. ylläpitää ja ajantasaistaa pohjakarttaa jatkuvasti, minkä vuoksi kartalla ei ole virallista hyväksymispäivämäärää. Pohjakartan ajantasaisuudesta vastaa maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen. Kaavoituksen apuna on käytetty myös orto- ja viistoilmakuvia vuodelta 2008 (kuvaaja Hannu Vallas, Lentokuva Vallas Oy). 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on laadittu vuonna 2000. Tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat alueidenkäytön kansallisen tason ohjausväline, joilla linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Saarijärven keskustan yleiskaavatyössä erityisesti huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Monikeskuksinen, verkottuva, hyvät liikenneyhteydet Erityisesti taantuvilla alueilla olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja eheyttäminen Taajamia eheytettäessä elinympäristön laadun parantaminen Palvelut ja työpaikat hyvin eri väestöryhmien asuinpaikkojen läheisyydessä Keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Yleiskaavan lähtökohtana perusteltu väestönkehitysarvio Asunto- ja työpaikkarakentamiseen riittävästi tonttimaata Edellytykset hyvälle taajamakuvalle Viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan välttäminen ja vähentäminen Energian säästön sekä uusiutuvien energiamuotojen ja kaukolämmön käytön edellytysten parantaminen

13 Kulttuuri- ja luonnonperintö Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilyttäminen Ekologisten yhteyksien säilyttäminen Yhtenäisten luonnonalueiden säilyttäminen pirstomattomina Hiljaisten alueiden säilyttäminen Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Liikennejärjestelmät eri liikennemuotojen kokonaisuuksia Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen Riittävästi tilaa tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille

14 2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat Keski-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava ja neljä vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavat täydentävät ja/tai muuttavat kokonaismaakuntakaavaa tai aikaisemmin laadittuja maakuntakaavoja. Maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Keski-Suomen maakuntakaavoista Saarijärven keskustan yleiskaava-aluetta tai sen vaikutusaluetta koskettavat: Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto 3.5.2013. Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen maakuntakaava laadittiin vuosina 2003 2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (ym 2009). Saarijärven keskustan yleiskaava-alue on merkitty punaisella.

15 Keskeisiä sovellettavia sisältöjä ovat: Saarijärven keskusta on merkitty seudullisesti merkittäväksi keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, c-tunnus). Alueen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen, keskusta-alueen kaupunkikuvaan ja suojelukohteiden (kulttuuriympäristö, luonto jne.) säilymiseen. Valtaosa yleiskaava-alueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Asemankannaksen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon valtatien 13 ohikulku- ja sisääntulovaihtoehtojen sekä rinnakkaistie-, kevytväylä- ja liittymäjärjestelyjen tilantarve. Summanen-järven ja vt 13:n välinen alue on merkitty ranta-alueita lukuun ottamatta merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T ja t). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuus tulee turvata tarvittavilla rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyillä. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt tulee säilyttää. Asemankannakselle on osoitettu keskustatoiminnoista erillään oleva, seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö (oranssi ympyrä ja km-tunnus). Valtatie 13 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi (ruskea viiva) ja sen Jyväskylä-Saarijärvi-osuus joukkoliikenteen laatukäytäväksi (jl). Tällä osuudella joukkoliikenteen tarpeet tulee korostetusti huomioida tie- ja ratasuunnittelussa. Seututeiksi (st) on merkitty Ähtäriin (lounaaseen) ja Kannonkoskelle (pohjoiseen) johtavat tiet. Yhdysteiksi on merkitty Saarijärveltä Uuraisiin (kaakkoon) ja Viitasaaren suuntaan (koilliseen) johtavat tiet. Saarijärven keskustaan on osoitettu uusi eritasoliittymä (valkoinen ympyrä) ja kaava-alueen poikki olemassa oleva rautatie. Kusiaismäki on osoitettu seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi (vihreä). Saarijärven ydinkeskustan poikki etelästä pohjoiseen ja suunnittelualueen itäosista Kusiaismäelle on osoitettu ohjeellisena Keski-Suomen maakuntaura tai sitä tukeva ulkoilureitti (vihreä palloviiva). Summaselta Saarijärvelle Leuhunjoen kautta on osoitettu vesiretkeilyyn sopiva reitti (sininen palloviiva). Moottorikelkkailun ohjeellisia runkoreittejä on osoitettu niin ikään Summaselta Saarijärvelle sekä Summaselta Pyhäjärvelle (väkäsviiva). Ydinkeskustan pohjoispuolisia alueita lukuun ottamatta koko kaava-alue kuuluu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (vaaleansininen rajaus, kuk). Kirkonseutu on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (vihreä ympyrä). Suunnittelualueeseen rajautuva Rahkolan kulttuurimaisema on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi (sininen vaakaviivoitus ja m- tunnus). Yleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi muinaismuistokohdetta (ruskeat neliöt). Suunnittelualueen itäosien teollisuusalueiden poikki ja suunnittelualueen pohjoisosien poikki on osoitettu voimalinja (musta viiva ja z-tunnus). Pylkönmäeltä Saarijärven ydinkeskustaan on osoitettu ohjeellinen päävesijohdon linjaus (musta katkoviiva ja v-tunnus), jolla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Summasen luoteiskulma ja Saarijärven keskustan eteläranta on merkitty pohjavesialueeksi (sininen pistekatkoviivarajaus).

16 Keski-Suomen 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen toisessa vaihemaakuntakaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012) Saarijärven keskustan yleiskaavaalueella on pohjavesialueiden merkintöjä (pv). Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012) ei ole merkintöjä Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Lähin tuulivoima-alue (tv8) on lähellä Pylkönmäkeä, joka on Saarijärven kaupungin suurin taajama. Merkittäviä turpeenoton alueita (tu) on niin ikään samalla suunnalla.

17 Keski-Suomen neljännessä vaihemaakuntakaavassa (Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto 3.5.2013) annetaan määräyksiä erityisesti kaupan toimintojen sijainnista ja määristä. Saarijärvellä nämä koskettavat erityisesti keskustaa ja Asemankannaksen aluetta. Kartan jälkeen lainauksena ovat tätä erityisteemaa koskevat ja yleiskaavan suunnittelua ohjaavat maakuntakaavamääräykset.

18

19 2.1.4 Yleiskaavat Saarijärven kirkonkylän yleiskaava (1982, oikeusvaikutukseton) Kaavoitettavalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Saarijärven keskustaalueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982 mittakaavaan 1:20 000 (Suunnittelukeskus Oy, Helsinki). Yleiskaavan aluevaraukset eivät enää kaikilta osin vastaa keskustan kehittämistarpeita.

20 Kyläyleiskaavat (vireillä, kaavaehdotukset 2014) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu parhaillaan laadittavana oleviin kyläyleiskaavoihin. Kaavat laaditaan viiden kylän alueelle oikeusvaikutteisina niin, että niiden perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Kaavoitus käynnistyi 2009. Kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011 ja kaavaehdotukset heinäelokuussa 2014. Kaavoitettavia kyläalueita ovat Kolkanlahti, Rahkola, Linna, Tarvaala ja Lannevesi. Kaavat laaditaan neljässä osassa, jossa Rahkola-Linna käsitellään yhtenä kaava-alueena ja muut kylät omina alueinaan. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on turvata kyläalueiden ja ranta-alueiden monipuolinen käyttö huomioiden asutus, elinkeinot, virkistys- ja suojelualueet. Kuva: Kyläyleiskaavojen rajaukset. Kartta.

21 Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava (vireillä, OAS 2011) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu etelä- ja kaakkoisosistaan parhaillaan laadittavana olevaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä joulu-tammikuussa 2011. Kaava laaditaan niille kaupungin kaavoittamattomille pienvesistöille, jotka sijoittuvat taajama-alueen, kyläyleiskaava-alueiden, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan sekä Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ulkopuolelle. Kaavoitettava alue on jaettu neljään osaan eli itäiseen osaalueeseen, pohjoiseen osa-alueeseen, läntiseen osa-alueeseen ja eteläiseen osaalueeseen. Saarijärven keskustan yleiskaava rajoittuu läntiseen (Saarijärvi) ja eteläiseen (Leuhunjoki ja Kirjapainontien lounaispuolinen lampi) osa-alueeseen. K Kuva: Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan kuuluvat alueet sinisellä.

22 2.1.5 Asemakaavat Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on lukuisia yksittäisiä asemakaavoja eri vuosikymmeniltä. Keskustan asemakaava-alue on digitoitu tekniseksi apukartaksi (kaavayhdistelmäkartta, 2008). Aivan ydinkeskustassa on myös asemakaavaltaan vanhentunutta aluetta. Uusia asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kaiken aikaa. Kuva: Asemakaavoitettu alue Saarijärven keskustassa. Punaisella asemakaava-alueet (n. 600 ha), joita ei ole laadittu numeerisessa muodossa ja vihreällä uudet numeeriset asemakaavat. Kuva: Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä vuodelta 2009. Asemakaavoitettua aluetta on lisäksi mm. yleiskaava-alueen itäosassa Linnan alueella.

23 2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. 2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtiin kaksi merkittävää esisuunnitelmaa yleiskaavan yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen pohjaksi. Esiselvitykset tehtiin Asemankannakselta liittyen valtatiehen 13 sekä ydinkeskusta Asemankannaksen alueelta liittyen täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin ja liikenteeseen. Molempia päivitettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksen laatimista varten. Esisuunnitelmien kannalta erittäin merkittävä muutos oli valtatein linjaukseen liittyvä periaate: yleiskaavaluonnoksessa esitetystä valtatien radan varteen siirrosta peräydyttiin, yleiskaavaehdotuksessa valtatietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Seuraavassa esitellään selvitysten molemmat vaiheet. 2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) Katso myös kpl 2.2.2 Valtatien 13 linjaukseen Asemankannaksen kohdalla liittyvät kysymykset tunnistettiin Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelun alkuvaiheessa erityisen haasteellisiksi ja keskeisiksi suunnittelukysymyksiksi. Aikaisemmat maakunnalliset ja paikalliset maankäyttösuunnitelmat, toteutunut rakentaminen ja kaupungin päätökset eivät olleet linjassa keskenään. Yhteisen tahtotilan selvittämiseksi ja Keski-Suomen ELYkeskus teettivät asiasta erillisen selvityksen, jossa käsiteltiin sekä liikenteen että maankäytön kysymyksiä suunnittelun, vaihtoehtojen vertailun ja vaikutusten arvioinnin keinoin. Selvitys valmistui vuonna 2010 (). Selvityksen lopputuloksena oli suositus valtatien siirtämisestä Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Tällöin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat huomattavasti. Samalla kaupunkirakenteen toiminnallisuus paranee, ja Asemankannaksen aluetta voidaan kehittää kaupunkimaisena keskustaan liittyvänä alueena. Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelu perustuu selvityksen suosituksiin. Kuvat: Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella -selvityksen suosittamat maankäytön ja liikenteen periaateratkaisut. Yleiskaavasuunnittelun vaiheessa periaateratkaisuja kehiteltiin edelleen ja tarkennettiin. (, Keski-Suomen ELYkeskus/, 2010). Valtatiesuunnitelmia on vuonna 2013 päivitetty kaavaehdotusta varten.

24 2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) Toimenpidesuunnitelman (Keski-Suomen ELY-keskus, 2013) tarkoitus oli määrittää valtatien 13 kehittämisen pääperiaatteet ja varmistaa ratkaisujen toteutettavuus niin teknisesti, maankäytöllisesti kuin taloudellisestikin. Liikenteellisten tavoitteiden perustana oli parantaa merkittävästi turvallisuutta ja taata liikenteen toimivuus tavoitevuoteen 2030 asti sekä samalla parantaa matka-ajan ennakoitavuutta. Työn lähtökohtana oli vuoden 2012 päätös, että valtatie pysyy nykyisessä maastokäytävässään, koska Liikenneviraston kannanoton mukaan näköpiirissä ei ollut mahdollisuutta rahoittaa valtatien siirtoa radan varteen. Työssä tutkittiin aluksi valtatien taajamajakson kehittämistä kiertoliittymillä. Liikenneviraston uuden linjauksen mukaisesti tarkastelua jatkettiin liikennevaloliittymillä, jotka tukevat kiertoliittymiä paremmin pitkämatkaisen valtatieliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Hankkeessa otettiin huomioon etenkin joukkoliikenteen, raskaan liikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus. Valtatien kehittäminen tukee maankäytön kehittämistä. Erityisesti sekä Uuraistentien ja Rajalantien tuntumassa, Kannonkoskentien suunnassa sekä Asemankannaksella maankäytön tehostaminen ja liikenneverkon tehokas hyödyntäminen edellyttävät liittymäjärjestelyiden parantamista. Tavoitteenasettelun mukaisesti toimenpidesuunnitelmassa esitettiin valtatielle 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat suuremmat liikennemäärän sekä maankäytön kasvun. Yleiskaava-alueella valtatietä 13 kehitetään niin, että valtatiellä ei enää ole suoria liittymiä nauhamaiseen asutukseen eikä maanteiden valo-ohjaamattomia nelihaaraliittymiä. Tavoiteverkon liittymätiheys vastaa standardia, sillä useat katu-, tontti- sekä maa- ja metsätalousliittymät on katkaistu. Jäljelle jäävien liittymien kehittäminen vähentää merkittävästi riskiä etenkin risteämis- ja kääntymisonnettomuuksiin. Lisäksi yleiskaava-alueen maankäytöllinen kehittyminen sekä pitkämatkaisen että paikallisen liikenteen erottaminen on tehty mahdolliseksi rinnakkaistiejärjestelyillä. Kuva: Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella -toimenpidesuunnitelmassa esitetään valtatien 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat maankäytön kasvun.

25 2.2.3 keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) Katso myös kpl 2.2.4 keskustan ydinalueesta tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä täydennysrakentamisselvitys (, 2011). Selvityksessä kuvattiin kaupunkikeskustan rakennetun ympäristön, liikenteen ja pysäköintijärjestelyiden nykytila sekä esitettiin visio keskusta-alueen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikenne- ja pysäköintijärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. keskustan täydennysrakentamisselvityksen ja ideasuunnitelman tavoitteita olivat: tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät ydinkeskustassa tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet ydinkeskustassa osoittaa laajenemissuuntia olemassa oleville toiminnoille (julkiset palvelut, kaupalliset palvelut) siirtää ja muuttaa toimintoja osa-alueille sopiviksi (kaupalliset palvelut, asuinalueet) vahvistaa olemassa olevia toimintoja (asuinalueet, kaupalliset toiminnot) kehittää kaupunkikeskustan liikennejärjestelyjä, pysäköintiä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa kaupunkikeskustan imagoa ja kaupallista vetovoimaa parantaa viihtyisyyttä, elinvoimaa, kaupunkikuvaa ja siihen liittyvää identiteettiä. Kaupan rakentamisen mahdollisuudet Erityiskysymyksenä tarkasteltiin kaupan rakentamisen mahdollisuuksia. keskustan alueella on ollut pulaa erityisesti pienen ja keskisuuren erikoistavarakaupan toimitiloista. Ideasuunnitelmassa keskustan alueelle on osoitettu 17 000 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä keskusta-alueella olevien pienempien rakennusten purkamista, vajaalla käytöllä olevien kortteleiden uudelleen rakentamista sekä rakennusten laajennusosia tai kerroskorotuksia. Massoiltaan suuret liikerakennukset sovitetaan Saarijärven pienipiirteiseen kaupunkikuvaan katujulkisivujen jaottelulla ja materiaalivalinnoilla. Asuinrakentamisen mahdollisuudet Ideasuunnitelmassa uusia asuinrakennuksia on sijoitettu Kauppakadun läheisyyteen, Paavontien ja Ilolantien varteen. Kaupunkikeskustan alueelle on arvioitu mahtuvan uutta asuinkerrosalaa noin 17 000 k-m². Asuinrakennustyypeiksi on ehdotettu pienimittakaavaisia 2-4 kerroksisia kerros-, rivi- tai luhtitaloja. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli säilyttää keskustan nykyinen katuverkko jatkossakin autoliikennettä palvelevana, mutta kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikealueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Jalankulkuympäristön viihtyisyyttä tuetaan laadukkaalla toteutuksella sekä sijoittamalla pysäköinnin painopiste korttelien taakse pysäköintikeskittymiin. Jalankulkuympäristön kehittymistä tuetaan myös ydinkeskustan 30 km/h aluenopeusrajoituksella ja mm. korottamalla Paavonaukion risteysalue jalkakäytävien tasoon. Pyöräilylle järjestetään jalankulusta erotetut pääreitit.

26 Kuvat: Kaupunkikeskustan ideasuunnitelman mukaan suurimmat pitkän aikavälin rakentamismahdollisuudet ovat Kauppakadun - Ilolantien välisessä ympäristössä, missä maankäyttöä olisi mahdollista tehostaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Karttakuvassa asuinrakennukset on esitetty vaalean ruskealla värillä, liikerakennukset vaalean sinisellä, rakenteilla olevat rakennukset tumman sinisellä ja muut uudet rakennukset ruskealla. Yleiskaavassa ideasuunnitelman tuloksia käytetään mm. asuntorakentamisen mitoitusarvioissa (uusia ikääntyvälle väestölle sopivia asuntoja lähelle palveluja), kaupallisten toimintojen sijainnin suunnittelussa (keskustassakin kaupan lisärakentamiselle hyviä mahdollisuuksia) ja liikenneympäristön kehittämisessä (katuhierarkia, pyöräily, jalankulku, joukkoliikenteen reitit ja terminaali). Suunnitelmia on päivitetty vuosina 2013-2014 kaavaehdotusta varten ja tarkennettu edelleen ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä 2015.

27 2.2.4. keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyä keskustan ideasuunnitelmaa (A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011) päivitettiin yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ja suunnittelualue laajennettiin koskemaan Asemankannaksen aluetta. Suunnitelmaa kehitettiin kaavaprosessin myötä tarkentuneiden tavoitteiden, saadun palautteen ja erityisesti valtatie 13 uusien ratkaisujen pohjalta. Nahkurintien liittymän poistuminen ja valtatien pysyminen nykyisellä paikallaan Asemankannaksen alueella edellyttivät maankäytön ja liikennejärjestelyjen tarkempaa tutkimista ja yhteensovittamista. Ideasuunnitelmassa esitetään visio kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. keskustan täydennysrakentamisen ideasuunnitelmaa tarkistettiin seuraavista lähtökohdista: Nahkurintien liittymän poistuminen ja muuttuminen kevyen liikenteen alikuluksi Ilolantien ympäristön kehittäminen pienipiirteisenä asumiseen painottuvana osaalueena keskusta-alueen pysäköintijärjestelyt eivät nojaa rakenteelliseen tai maan alle sijoittuvaan pysäköintiratkaisuun linja-autoaseman sijoittuminen Paavontien varteen (sijainti ohjeellinen) linja-autoaseman poistuessa nykyiseltä paikaltaan torin ja valtatien välisen alueen kehittäminen tehokkaasti rakentamalla radalle ei tule henkilöliikennettä palvelevaa seisaketta keskusta-alueen kohdalle Asemankannaksella täydennysrakentamisen ideasuunnitelman tavoitteita olivat: tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät Asemankannaksen alueella tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella tutkia hotellin, palvelutalon, huoltoaseman sekä harrastustilojen/ -hallien sijoittumisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueelle kehittää liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa Asemankannaksen elinvoimaa, kaupunkikuvaa sekä imagoa parantaa viihtyisyyttä erottaa yleisen tieverkon ja katuverkon liikenne toisistaan tutkia viher- ja virkistysympäristön kehittämismahdollisuudet osana kaupunkiympäristöä

28 Rakentamisen mahdollisuudet kaupunkikeskustan alueella Ydinkeskustan alueella tutkittiin erityisesti pienen ja keskisuuren kaupan sijoittumisen mahdollisuuksia. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä pienempien rakennusten purkamista ja vajaakäyttöisten kortteleiden uudelleen rakentamista ja - järjestelyä. Nahkurintien liittymän poistumisen myötä liikerakentamisen painopiste on Kauppakadun ja Torikadun ympäristöissä. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on osoitettu 14 500 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Ideasuunnitelmaan otettiin mukaan myös Saarijärvellä käynnissä olevien todellisten rakennushankkeiden suunnitelmat. Suurin uusi suunnitteilla oleva asuinrakentamisen kokonaisuus on Ketunhiekan alueella, jonne on esitetty useita uusia 2. 4. kerroksia asuinrakennuksia. Ideasuunnitelmassa on esitetty myös uusia asumisen paikkoja Paavontien, Ilolantien ja Urheilutien ympäristöihin. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on esitetty 50 500 k-m² uutta asuinkerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt keskusta-alueella Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli edelleen säilyttää keskustan nykyinen katuverkko autoliikennettä palvelevana sekä kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikennealueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Ideasuunnitelmaa on päivitetty liikennejärjestelyjen osalta lähinnä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla, joita ovat Nahkurintien liittymän poistuminen sekä Paavontien ja Sillankorvan alueen mahdollinen kehittäminen. Lisäksi liikennejärjestelmien visiosta on poistettu junaradan henkilöliikenteen seisake. Pysäköintijärjestelyissä on luovuttu kokonaan rakenteellisesta ja maanalle sijoittuvista pysäköintiratkaisuista ja pysäköinnille on pyritty järjestämään riittävästi tilaa kenttäpysäköintinä kortteleiden sisältä ja rakentamattomilta tonttien ja kortteiden osilta. Kuvat seuraavilla sivuilla: Ideasuunnitelmissa uudet liikerakennukset on esitetty vaalean sinisellä, uudet asuinrakennukset vaalean ruskealla, muut uudet rakennukset tumman ruskealla ja olemassa olevat rakennukset tumman harmaalla.

29 Kuvat: Keskusta-alueen ideasuunnitelmassa suurimmat pitkän aikavälin kaupan rakentamisen mahdollisuudet ovat Kauppakadun ja Torikadun ympäristöissä. Ilolantien ympäristöä kehitetään asumiseen painottuvana pienimittakaavaisena alueena. Suunnitelmaa on täydennetty Ketunhiekan asuinalueen suunnitelmilla sekä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla. Kuvassa yllä 2015 päivitetty suunnitelma, kuvassa alla täydennysrakentamisen ideasuunnitelma vuodelta 2014. Linja-autoaseman sijainti Paavontien varressa on ohjeellinen.

30 keskustan täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelman päivitys (2015) keskustan ideasuunnitelmaa päivitettiin edelleen yleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen keväällä 2015. Suunnitelmaa kehitettiin saadun palautteen ja alueella käynnistyneiden rakennushankkeiden mukaisesti (jäähalli). Muutokset keskittyvät Ilolantien ympäristöön, jossa olemassa olevaa rakennuskantaa säilytetään enemmän sekä Paavontien varteen, josta poistettiin kaksi uutta liikerakennusta. Muutokset vähentävät kaupunkikeskustan alueelle esitettyä uutta asuinkerrosalaa noin 1500 k-m² (jolloin uusi asuinkerrosala 49 000 k-m²) ja kaupan rakentamisen kerrosalaa noin 1000 k-m² (uusi kaupan rakentamisen kerrosala 13 500 k-m²). K u v a : K e s k u s t a - a l u e e n t ä y d e n n Täydennysrakentamisen ideasuunnitelmassa (2015) Ilolantien ympäristö säilytetään pääosin ennallaan, liikerakentamista on myös vähennetty Paavontien varresta.

31 Rakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella Asemankannaksen alueella keskityttiin erityisesti keskisuuren ja suuren kaupan rakentamisen mahdollisuuksiin ja enimmäismääriin. Rakentamiseen soveltuvia paikkoja on saatu esittämällä huonokuntoisten, elinkaarensa loppuvaiheessa olevien rakennusten purkamista ja vajaalla käytöllä olevien osa-alueiden uudelleen rakentamista ja jäsentelyä. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on osoitettu 36 500 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Asuinrakentamiselle Asemankannaksen ideasuunnitelmassa on osoitettu 12 500 k-m² uutta kerrosalaa. Pääosa asuinrakentamisesta on sijoitettu Hietalahteen Saarijärven etelärannalle, jonne on esitetty 4-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamista sekä Pieni- Lumperoisen pohjoisrantaan, jonne on esitetty rakennettavaksi pientaloja. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on esitetty myös paikat uudelle hotellille, huoltoasemalle, palvelutalolle sekä harrastushallille. Huoltoasema ja hotelli on sijoitettu näkyvälle ja maisemassa kauniille paikalle valtatie 13 ja Myllymäentien risteykseen. Palvelutalo on esitetty rakennettavaksi Pajulammen rannalle ja harrastushalli junaradan pohjoispuolelle Pieni-Lumperoisen rannalle. Ideasuunnitelmassa muuhun rakentamiseen on osoitettu Asemankannaksen alueella 9500 k-m² uutta kerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Asemankannaksen alueella Asemankannaksen liikenneverkon järjestämiseen vaikuttavat merkittävästi valtatie 13 ja junaradan sijainti kapealla kannaksella. Valtatie 13 uudistamisen yhteydessä suorat tonttiliittymät yritys- ja liiketonteille valtatieltä poistuvat. Junaradan ja valtatien väliin jääville kortteleille liikennöidään radan varteen rakennettavan rinnakkaiskadun eli Asemantien kautta. Hietalahden rannan maankäyttöä on tehostettu täyttämällä Hietalahden pohjukkaa ja rakentamalla katuyhteys ranta-alueille Myllymäentien kautta. Pysäköinti on järjestetty alueella kenttäpysäköintinä liikerakennusten ympäristöistä.

32 Kuvat: Asemankannaksen ideasuuunnitelmassa kaupanrakentamisen pääpainopisteet ovat valtatie 13 ja junaradan välisellä alueella, Myllymäentien länsipuolella sekä Kunniavuorentien varrella. Asuinrakentamista on esitetty Saarijärven etelärannalle ja Pieni-Lumperoisen pohjoisrannalle. Valtatien varren maisemaa on rytmitetty puuistutuksilla ja uudella rakentamisella.

33 2.3 Yleiskaavan muut selvitykset Yleiskaavaa varten tehtiin valmisteluvaiheessa edellisessä luvussa kuvattujen lisäksi seuraavat perusselvitykset, joista kaupan selvitys oli yhteinen Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa. Perusselvitysten sisältöä kuvataan tarkemmin selostuksen lähtötietoja koskevassa osassa aihepiireittäin. Yleiskaavan valmisteluaineistoon kuuluvien selvitysten raportit on julkaistu monisteraportteina. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Maisemaselvitys. Saarijärven keskustan yleiskaava.. Tapani Vuorinen 29.10.2010. Saarijärven keskustan täydennysinventointiselvitys. Keski-Suomen museo. Saija Silén 2009. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristönselvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen tehtiin seuraavia täydentäviä selvityksiä luonnonympäristöstä: Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Julkaisemattomia työnaikaisia yleiskaavan valmisteluaineistoja ovat mm.: Saarijärven keskustan taajamarakenne, taajamakuva ja muuttuva maankäyttö. ja. Raportoimattomia työskentelyaineistoja 2009 2010. Tavoitetyöpajojen keskusteluaineistot. Saarijärven kaupungin ohjausryhmä 2010. Kuvat: Yleiskaavan valmisteluvaiheen esisuunnitelmat ja perusselvitykset, jotka ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa. Kaavaehdotusta varten selvityksiä tehtiin lisää.

34 2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia Yleiskaavan taustalla on runsaasti monenlaista lähtöaineistoa, mm. vahvistuneisiin tai tekeillä oleviin asemakaavoihin liittyen. Aiemmin muussa yhteydessä laadituista selvityksistä ja suunnitelmista merkittävimpiä ovat: Saarijärvi-strategia 2010 2020. Kaupunginvaltuusto 14.12.2009. Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma (Tiehallinto ja Saarijärven kaupunki, 2005) Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma ( Small Town Networks, 2002 2005, sisältää maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja) Asemankannaksen yleissuunnitelma (Sigma-Konsultit, 2007 2008) Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky, 2002) Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi (asemakaavamuutostyötä varten, päivitetty helmikuussa 2008) Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusarviointi (2007, Asemankannaksen yleissuunnittelutyötä ja Liikennekeskuksen asemakaavamuutostyötä varten) Keskustan asemakaavamuutosten ja -laajennusten perusselvitykset (eri vuosilta, mm. useita luonto- ja maisemaselvityksiä) Viheralueluokitus (Mari Siltala, v. 2004; säilytettävät ja kehitettävät puistoalueet) Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009 2020. Keski-Suomen ELY-keskus 3/2010.