Tukeva2 Rovaseudun pilotti Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela Koulukuraattorien kehittämispäivä 6.6.2012
Ryhmä on tarkoitettu vanhempiensa eron kokeneille 12-15 vuotiaille, yläkouluikäisille nuorille. Ryhmään voidaan ottaa haastattelujen perusteella 4 8 nuorta, joiden vanhempien erosta on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta ja tilanne on vanhempien eron jälkeen jonkin verran selkeytynyt sekä nuoren että perheen näkökulmasta.
Antaa nuorelle mahdollisuus: purkaa vanhempien eroon ja omaan kasvuun liittyviä tuntemuksia esittää ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin tutustua vastaavassa tilanteessa oleviin ikätovereihin ja kuulla heidän kokemuksia tiedostaa omia vahvuuksia ja selviytymisenkeinoja.
koulun Wilma ym. tietojärjestelmän kautta kaikkiin koteihin koulukuraattoreiden, koulupsykologien, kouluterveydenhoitajien, perheneuvolan työntekijöiden, lastenvalvojien ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta.
Mukana ryhmään haluavan nuoren lisäksi vanhemmat tai ainakin se vanhemmista, jonka luona nuori asuu. Molempien vanhempien on tärkeää tietää ja antaa nuorelle lupa tulla ryhmään sekä puhua vapaasti ryhmässä nuorta itseä askarruttavista asioista. Vanhemmille kerrotaan, että ryhmän ohjelmaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa ja mikäli nuoret haluavat, vanhemmille tulee kutsu viimeiselle kerralle. Haastattelussa kerätään vanhempien ja nuoren yhteystiedot, tiedot nuoren asumisesta, tapaamiskäytännöistä, harrastuksista, ruokavaliosta sekä mahdollisista huolenaiheista. Haastattelussa annetaan nuorelle, myös vanhempien luettavaksi Vetskari hankkeessa tuotettu Annina Nivalan & Teea Tonttilan: Kun elämä on revennyt. Opas nuorelle vanhempien erotilanteessa julkaisu.
Kokoontuu 8 10 kertaa, kerran viikossa. Mikäli ryhmässä on 4 6 nuorta tapaaminen kestää 1,5 tuntia, mikäli ryhmässä on 7 8 nuorta tapaaminen kestää 2 tuntia. Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teema, jotka yhdessä kattavat ryhmän tavoitteet. Ryhmässä käytetään toiminnallisia menetelmiä, joiden avulla eroteeman käsittely on luontevaa nuorten kanssa. Nuoret jaksavat syventyä teemaan, kun sitä käsitellään nuoren kehitystasolle sopivalla tavalla. Jokainen ryhmäkerta alkaa kättelyllä, tervetulotoivotuksella, kuulumisjuttelulla ringissä istuen sekä välipalatarjoilun nauttimisella. Alkujuttelu syvenee ryhmän tuttuuden ja luottamuksen vahvistumisen myötä edellisen kerran nostamien ajatusten ja tunteiden jakamiseen ja käsittelyyn. Jokainen ryhmäkerta päättyy ringissä istuen loppukeskusteluun, jossa keskustellaan harjoituksista ja niiden nostamista ajatuksista, muistoista ja kysymyksistä sekä tunneviivottimen omaa tunnetilaa vastaavan kasvokuvan näyttämiseen.
1. kerta, tutustuminen ja ryhmän säännöistä sopiminen: lankakerä - esittäytymisleikki, oman ja toisten ryhmän nuorten kotien sijainnin hahmottaminen Rovaniemen kartta -harjoituksen avulla toiminnallisesti lattialla, parikeskustelu ryhmän säännöistä ja keskustelun purkaminen sekä sääntöjen kokoaminen fläppitaululle, nimikortin askarteleminen tunnesäätilakarttaan.
2. kerta, tutustuminen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen: nimi + adjektiiviharjoitus nimien kertaamiseksi, ryhmän sääntöjen kertaaminen, ei kenenkään maan merkitseminen maalarinteipillä, tunnesäätilakartta kuulumisten kartoittamiseksi, ryhmän nimen ideoiminen aivoriihitekniikalla. 3. kerta, tutustuminen, hyvät luonteenpiirteet ja niiden vahvistaminen: ei kenenkään maan merkitseminen, tunnesäätilakartta, lämmittely hyviin luonteenpiirteisiin lauseen jatkamistehtävän avulla, hyvien luonteenpiirteiden kirjaaminen ylös pareittain ja vaihtokaupan käynti luonteenpiirteistä sekä itsensä esittely kolmen hyvän luonteenpiirteen kautta, kehittämistehtävän antaminen kotiin jonkin luonteenpiirteen kehittämiseksi.
4. kerta, tutustuminen omiin ja toisten ajatuksiin vanhempien erosta: ei kenenkään maan merkitseminen, tunnesäätilakartta, keskustelu edellisen kerran kehittämistehtävästä, alustus eron vaiheista, eron vaiheet toiminnallisesti janatyöskentelyn avulla. 5. kerta, ihmissuhteet ja eron tuomat muutokset sosiaaliseen verkostoon: ei kenenkään maan merkitseminen, tunnesäätilakartta, orientaatio omaan sosiaaliseen verkostoon, oman nykyisen sosiaalisen verkoston hahmottaminen toiminnallisesti lattialla; yksi nuori kerrallaan istuu keskellä huonetta olevalle tuolille ja kokoaa ohjaajan avustamana itselle tärkeät ihmiset ympärilleen siihen paikkaan ja asentoon, millaiseksi nuori tällä hetkellä suhteen tuntee. Toiset nuoret ja pehmoleluilla täydennettynä asetetaan nuoren ympärille kuvaamaan nuoren verkostoa. Toinen ohjaajista kirjaa verkostokartan ylös näkyville jatkotyöskentelyä varten.
6. kerta, ihmissuhteet ja eron tuomat muutokset sosiaaliseen verkostoon: ei kenenkään maan merkitseminen, tunnesäätilakartta, sosiaalisen verkoston nykytilan mieleen palauttaminen keskustelemalla. Aika ennen eroa; oman, vanhempien eroa edeltäneen, sosiaalisen verkoston hahmottaminen. Harjoitus toteutetaan kuten edellisellä kerralla. Toisen ohjaajan ohjatessa ja avustaessa nuorta ja toisen ohjaajan kirjatessa verkostokartan ylös näkyville jatkotyöskentelyä varten. Keskustelua ryhmän päättymisestä, kutsutaanko vanhemmat. 7. kerta, nuoren omat voimavarat ja kuormittavat kokemukset, joista on valmis luopumaan: ei kenenkään maan merkitseminen, tunnesäätilakartta, ihmissuhdemetafora: syntymäpäiväristeily laivalla -mielikuvaharjoitus, omat voimavarani - minä puun maalaaminen sekä tuulenpesien kiinnittäminen oksille. Minä puussa juuret symboloivat ympäristöstä tulevia voimavaroja; suku, perhe, ystävät jne., runko nuorta itseä ja oksisto nuoresta ulospäin näkyviä ominaisuuksia, lahjakkuuksia, persoonallisuuden piirteitä, harrastuksia jne. Tuulenpesät tarkoittavat nuoren elämässä häntä kuormittaneita tapahtumia, ne kirjoitetaan Post it lapuille, jotta ne voi repiä roskiin kun kuormittanut asia on sellainen, että sitä on riittävästi jo käsitellyt ja nuori on valmis luopumaan kuormasta. Keskustelua ryhmän päättymisestä ja päätöstarjoilusta.
8. kerta, ryhmän päättyminen ja avoimiin kysymyksiin vastaaminen: ei kenenkään maan merkitseminen, tunnesäätilakartta, Vetskari -peli, positiivisen palautteen antaminen muista ryhmäläisistä haitaripaperilla, kirjallinen palaute nuorilta ja loppumuistamisten jakaminen. Nuorilta kerätty kirjallinen palaute on erittäin myönteistä. Ryhmään osallistuminen koettiin kivaksi ja sen myötä erosta puhuminen on tullut nuorille helpommaksi. Ryhmästä saatiin apua vanhempien eroon liittyvien tunteiden käsittelemiseen ja osallistujien mielestä oli mukava kuulla toisten nuorten ajatuksia vanhempien erosta. Kaikki ryhmään osallistuneet nuoret suosittelisivat ryhmää muille nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet. vois kestää pitempään.