HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja

Transkriptio

1 HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja Mervi Juusola Tietokirjailija, kuvataideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Varhaiskasvatuspäivät

2 Sosiaalisten taitojen treenikirjat

3 Sosiaalisten taitojen kurssin rakenne 5-10 lapsen ryhmä, kaksi ohjaajaa kokoontumista, 45min - 1,5h/kerta Alkukartoitus vanhempien kanssa keskustelemalla: Lapsen vahvuudet ja haasteet. Kykeneekö toimimaan ryhmässä vai kannattaako sosiaalisten taitojen harjoittelu aloittaa esim. treenikirjan avulla. 5. Kurssin päätös 1. Tutustuminen ja ryhmäytyminen 2.Itsetuntemuksen harjoitukset Kurssin pääteemat: 1. Tutustuminen ja ryhmäytyminen 2. Itsetuntemuksen harjoitukset 3. Tunnetaidot 4. Ryhmätaidot 5. Kurssin päätös 4. Ryhmätaidot 3. Tunnetaidot

4 Kymmenen tapaamiskerran kurssi 1. tapaaminen: Tutustuminen ja ryhmäytyminen 2. tapaaminen: Millainen minä olen? Vahvuuteni ja asiat, joita pitää harjoitella 3. tapaaminen: Olemme kaikki erilaisia. 4. tapaaminen: Erilaisia tunteita. 5. tapaaminen: Huomaatko toisten tunteet? 6. tapaaminen: Kun kiukuttaa. 7. tapaaminen: Millainen on hyvä ystävä? 8. tapaaminen: Ryhmässä. 9. tapaaminen: Kertausta. 10. tapaaminen: Juhla.

5 Tutustuminen ja ryhmäytyminen Alkurituaaliksi ohjaajan kättely, katsekontakti ja kuulumisten kysyminen. Näin lapsi saa kokemuksen tervehtimisestä ja katsekontaktin ottamisesta vieraaseen aikuiseen. Ohjaaja esittelee kurssin kysymällä lapsilta: Mikä kurssi tämä on? Mitähän me täällä harjoitellaan? Mitä ovat sosiaaliset taidot? Ryhmän luo säännöt. Jokainen lapsi ehdottaa ainakin yhden säännön, jota haluaa ryhmässä noudatettavan. Ohjaaja kirjoittaa tai piirtää säännöt taululle. Sääntöjä ei saa olla liikaa, 4-5 on hyvä määrä. Ohjaaja varmistaa myös, että säännöissä on mukana kaksi asiaa: Ketään ei satuteta, nimitellä eikä kiusata. Jokainen voi kertoa ryhmässä omista asioistaan ja tunteistaan. Mitään, mitä kukin lapsi on ryhmässä kertonut, ei saa kertoa ryhmän ulkopuolella toisille lapsille tai aikuisille.

6 Tutustumisharjoitus Tutustumisharjoitus, jossa opetellaan samalla toisten kuuntelemista: Välineet: Pehmeä pallo Ryhmä istuu ringissä lattialla. Ohjaaja antaa ohjeet: Jokainen kertoo nimensä ja heittää pallon toiselle ryhmäläiselle, joka ei ole vielä kertonut nimeään. Ohjaaja kehottaa kuuntelemaan toisten nimet tarkkaan, sillä niitä tarvitaan leikin seuraavilla kierroksilla. 2. kierros. Jokainen sanoo vuorollaan sen lapsen nimen, kenelle heittää pallon. 3. kierros: Jokainen kertoo, mitä harrastaa ja mistä tykkää ja heittää pallon seuraavalle. 4. kierros: Kun lapsi ottaa kopin pallosta, hän esittelee pallon heittäjän toisille kertoen hänen nimensä, mitä kaveri harrastaa ja mistä hän tykkää.

7 Tutustumisharjoitusten kautta itsetuntemuksen vahvistamiseen Piirustustehtävä: Minun vahvuuteni. Missä asioissa minä olen hyvä. Piirrokset kiinnitetään seinälle ja jokainen kertoo vuorollaan omasta piirroksestaan. Jos lapsi ei halua kertoa piirroksestaan, ohjaaja voi esittää siitä muutaman kysymyksen: "Olet piirtänyt jalkapallon. Tykkäätkö jalkapallosta? Mikä jalkapallon pelaamisessa on kivointa? Oletko mieluiten hyökkääjä, puolustaja vai maalivahti? Miksi?" Tutustumiseen kannattaa käyttää koko ensimmäinen tapaamiskerta.

8 Itsetuntemusharjoituksia 2. ryhmätapaaminen Kättelykierros ja mitä kuuluu -kierros. Sääntöjen kertaus Mikä näistä eläimistä muistuttaa eniten sinua? Ryhmä istuu piirissä lattialla. Ohjaaja levittää piirin keskelle muovieläimiä. Jokainen valitsee sen eläimen, joka muistuttaa häntä eniten. Jokainen lapsi kertoo vuorollaan, mitä samoja taitoja, kykyjä ja piirteitä tällä eläimellä on kuin hänellä itsellään.

9

10

11 Kerro kaverille, mistä pidät hänessä Lapset ovat ringissä. Jokainen kuvailee vuorollaan ryhmäkaveria, millainen kuva hänelle on syntynyt kaverista. Mistä hän pitää tässä kaverissa? Jos lapset osaavat jo kirjoittaa, he voivat kirjoittaa Ilahduta ystävää - kirjeen tai kortin, jossa he kertovat, mistä tykkäävät kaverissa. Ryhmä saattaa olla jo ryhmäytymisen kuohuntavaiheessa ja ryhmäläiset voivat arvostella ja haukkua toisiaan kärkkäästi. Arvostelun kohteeksi joutuminen uudessa ryhmässä on nolo ja haavoittava kokemus lapselle, jolla on itsetunto-ongelmia. Ohjaajan tehtävä on keskeyttää arvostelu ja kiusanteko ennen kuin se ehtii edes alkaa. Jos esimerkiksi lapsi arvostelee toista ryhmäläistä nössöksi tai riehujaksi, ohjaaja voi kertoa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia: hiljaisia ja vetäytyviä, vilkkaita ja äänekkäitä, ja siltä väliltä. Tässä kohtaa kurssia voidaan soveltaa jämäkkyysmuuria >>

12 Olemme kaikki erilaisia Ihmisillä on kolme päätyyliä olla toisten ihmisten seurassa: Vetäytyvä ja alistuva, hyökkäävä ja jämäkkä. Ryhmä rakentaa sinisistä, punaisista ja vihreistä tyynyistä tai palikoista lattialle muurin. Sininen kuvaa vetäytymistä, keskellä on vihreä jämäkän ja ystävällisen käytöksen vyöhyke ja toisessa päässä aggressiivisen, hyökkäävän käytöksen alue. Ohjaaja pohtii lasten kanssa, millaista vetäytyvä ja alistuva käytös on käytännössä esimerkiksi päiväkodin arjessa, mikä on hyökkäävää käytöstä ja mitä tarkoittaa jämäkkyys. Jämäkkyys on toisia arvostavaa ja ystävällistä käytöstä. Jämäkkä osaa pitää puolensa toisia loukkaamatta ja satuttamatta. Lapset asettuvat muurin päälle sen värin kohdalle, minkä he kokevat itselleen tyypilliseksi tavaksi käyttäytyä. Lopuksi lapset asettuvat sen värin kohdalle, missä he haluavat olla, kun kurssi päättyy.

13

14 Mikä soitin kuvaa parhaiten sinun luonnettasi? Mikä näistä soittimista kuvaa... kävelytyyliäsi? aamutoimiasi? oppitunnilla oloasi? millainen ystävä olet? kun olet vihainen?

15 Tunnetaitojen harjoittelu Lapset tuntevat yllättävän vähän tunteita kuvaavia sanoja. Kättelyn ja mitä kuuluu - kierroksen jälkeen keskustellaan tunteista: Mitä erilaisia tunteita on olemassa? Ohjaaja kirjoittaa tunnesanat taululle. Lapset jakautuvat 2-3 lapsen ryhmiin. Lattialle levitetään sanomalehtiä, pitkä paperi ja akryylimaaleja. Yksi pienryhmästä menee makaamaan paperin päälle ja toiset piirtävät tussilla hänen vartalonsa ääriviivat. Muista huomauttaa siitä, että vaatteiden sotkeutumista pitää varoa. Lapset maalaavat syntyneeseen ihmishahmoon, missä kohtaa eri tunteet tuntuvat kehossa, miltä ne tuntuvat ja minkä värisiä ne ovat.

16 Huomaatko toisten tunteet? Tarkkaile ryhmäkavereiden kasvoja. Mitä tunteita tunnistat toisten kasvoilla?

17 Ryhmätaidot Millainen on hyvä ystävä? Mitä on ystävällisyys? Uuteen ryhmään liittyminen. Kun jännittää. Miksi ryhmässä ei voi olla koko ajan äänessä eikä koko ajan hiljaa? Kuuntelemisen taito. Ja lopuksi nyyttikestit! Jokainen saa kurssin päätteeksi ohjaajalta henkilökohtaisen kirjeen.

18

19 Voimavarakeskeinen ohjaaminen Auta lasta löytämään vahvuutensa. Auta vanhempia näkemään, mikä lapsessa on hyvää ja mitä taitoja lapsella on. Se, mihin huomio kiinnittyy, vahvistuu. Jos huomio kiinnittyy ongelmiin, ongelmat paisuvat lapsen päässä. Jos huomio suunnataan vahvuuksiin, taitoihin ja ratkaisuihin, realistinen itsetuntemus, taidot ja ratkaisut vahvistuvat. Lapsen itsetunto vahvistuu aikuisen sanoista ja teoista. Arkisilla arvostavilla sanavalinnoilla, kosketuksella ja eleillä autat lasta vahvistamaan itsetuntemustaan.

20 Mielenvoimaa.net

21

22

23

24

25