Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Sosiaali-ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutusohjelman laajuus on 90 opintopistettä, opintojen ohjeaika on 3 vuotta (syksy 2013-kevät 2016). Opintooikeusaika on opintojen ohjeaika lisättynä kahdella lukukaudella. 90 op KUVAUS Koulutuksessa hankit asiantuntijaosaamista alan esimies-, johtamis- ja kehittämistehtäviin sekä hyvinvointialan yrittäjyyteen kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristöissä. OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO suomi YSK13S1 fysioterapeutti (YAMK), kuntoutuksen ohjaaja (YAMK), kätilö (YAMK), sairaanhoitaja (YAMK), sosionomi (YAMK), suuhygienisti (YAMK), terveydenhoitaja (YAMK), toimintaterapeutti (YAMK) TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 7. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET Koulutukseen valittavalta edellytetään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto/ muu soveltuva korkeakoulututkinto: sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK), terveydenhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), fysioterapeutti (AMK), toimintaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), suuhygienisti (AMK) tai Bachelor of Health Care tai muu soveltuva korkeakoulututkinto, esimerkiksi terveydenhuollon maisteri, terveystieteiden maisteri, terveystieteiden kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti (sosiaali- ja varhaiskasvatusala). Tutkinto ja työkokemus katsotaan tällöin tapauskohtaisesti. OPINNOT TAVOITTEET Lisäksi vaaditaan tutkinnon jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden (36 kk) työkokemus asianomaiselta alalta. Asianomaiseksi alaksi katsotaan sekä ala, jolle nyt ollaan hakemassa että ala, jolta tutkinto on. Jyväskylän ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinnon jälkeen hankitun työkokemuksen. Valinta tehdään valintakokeesta, opinnäytetyön arvosanasta ja työkokemuksesta kertyvien pisteiden perusteella. Valintaperusteet ovat valtakunnalliset. Koulutusohjelmasta valmistunut henkilö kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalija terveysalan vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä alan yrittäjänä. Hän ymmärtää uudistuvan palvelukulttuurin merkityksen ja osaa siirtää sen periaatteita osaksi oman toimintaympäristönsä käytänteitä. Hän kykenee innovatiiviseen, ennakoivaan ja arvioivaan kehittämiseen ja johtamiseen sekä hallitsee tavoitteellisen ja vuorovaikutteisen henkilöstöjohtamisen menetelmiä. Hän hallitsee johtamisen peruskäsitteistön sekä ymmärtää strategisen henkilöstöjohtamisen ja osaamisen johtamisen merkityksen työyhteisön kehittämisessä. Hän osaa arvioida ja kehittää toiminnan taloudellisuutta sekä laatua ja tunnistaa talouden johtamisen merkityksen sekä osaa arvioida erilaisin menetelmin kustannusvaikutuksia. Koulutukseen valitun henkilön on myös mahdolllista hakeutua englanninkieliseen johtamisen kaksoistutkinto-ohjelmaan (Double Degree Programme), jota toteutetaan yhdessä Itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciences (CUAS) kanssa. DDPohjelma antaa valmiuksia toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden kansainvälisissä toimintaympäristöissä.
Opetussuunnitelma 2 (6) PROFIILI OPINTOJEN RAKENNE Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma on suunnattu hyvinvointialan ammattilaiselle, joka tavoittelee urakehitystä, kehittämisosaamisen sekä johtamistaitojen syventämistä. Tutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmiudet toimia asiantuntija-, johtamis- ja esimiestehtävissä, hyvinvointiyrittäjänä sekä työyhteisönsä kehittäjänä. Koulutukseen valitun henkilön on mahdolllista hakeutua englanninkieliseen johtamisen kaksoistutkinto-ohjelmaan (Double Degree Programme), jota toteutetaan yhdessä Itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciences (CUAS) kanssa. DDP-ohjelma antaa valmiuksia toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden kansainvälisissä toimintaympäristöissä. OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN KUVIO 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Opinnot sisältävät syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyön. Opinnot koostuvat opintojaksoista ja laajemmista osaamisalueista. JAMKin Y-tiimi on valmistellut marraskuussa 2012 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ylempien AMK-tutkintojen yhteiset opintokokonaisuudet, joita ovat tutkimus- ja kehittämisopinnot, yrittäjyys- ja johtamisopinnot sekä kansainvälisyysopinnot. Yhteisiin opintoihin sisältyy lisäksi opinnäytetyö, 30 opintopistettä, jonka arviointiperusteet ja toteutusprosessi ovat yhtenevät eri ylempien AMK-tutkintojen koulutusohjelmissa. (ks. alla oleva kuvio) Liiketoiminta ja palvelut -yksiköllä ja hyvinvointiyksiköllä on lisäksi yhteinen YAMK-opinnäytetyöryhmä.
Opetussuunnitelma 3 (6) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koulutusohjelman ammatillinen ydinosaamisalue on johtajuus kehittyvässä toimintaympäristössä. Osaamisalueessa painotetaan näyttöön perustuvan johtamisen, jaetun asiantuntijuuden ja työelämän tutkivan kehittämisen osaamista. Johtajuus kehittyvässä toimintaympäristössä osaamisalueessa syvennetään ymmärrystä ammattieettisistä kysymyksistä ja asiantuntijan roolista uudistuvassa palvelukulttuurissa palveluprosessien rajapinnoilla. Hyvinvointipalveluja tuottavan organisaation kehittäminen liitetään hyvinvointia ja terveyttä edistävään strategia-ajatteluun. Siinä tuetaan yksittäisen työyhteisön kykyä muotoilla omia kehittämistavoitteitaan ja -malleja strategialähtöisesti. Henkilöstövoimavaroja sekä osaamispääomaa tarkastellaan strategisina kysymyksinä, sillä muutoksen johtaminen edellyttää taloudellisten resurssien hallintaa sekä tiedon ja osaamisen linkittämistä yhteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Muuttuvassa toimintaympäristössä johtaminen ja innovaatioiden kehittäminen ovat suunnitelmallisia, toimintaympäristön huomioivia, vaiheittain eteneviä prosesseja, joissa tunnistetaan eri tekijöiden keskinäiset vaikutukset ja osataan arvioida saavutettu tulos eri lähtökohdista käsin. Koulutuksen alussa opiskelija tunnistaa omat osaamisensa, mikä on pohjana asiantuntijuuden systemaattiselle kehittämiselle osana elinikäistä oppimista. Lähtökohtana ovat aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaista urasuunnitelmaa tukevat yksilölliset valinnat, joissa opiskelija voi painottaa johtamisosaamisen rinnalla niin yrittäjyysosaamista kuin kansainvälistymistä esimerkiksi hakeutumalla DDP -koulutusohjelmaan omien kehittymistarpeidensa pohjalta. Opintoja on tarjolla suomen ja englannin kielellä. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa edellä mainittuja opintoja joko vapaasti valittaviin tai syventäviin ammattiopintoihin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelija tekee urasuunnitelmansa mukaisia valintoja opintokokonaisuuksien /opintojaksojen sisällä oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta. Opinnot toteutetaan monimuotoisesti hyödyntäen työelämää ja laajempia tutkimus- ja kehittämishankkeita
Opetussuunnitelma 4 (6) oppimisympäristöinä. Koulutusohjelman opinnoista vähintään 5 opintopistettä suoritetaan englanninkielisenä. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson alussa käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT OPISKELUMUODOT Opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnilla on merkittävä rooli osaamisen kehittymisen arvioinnissa. Opintojen alussa opiskelija laatii SWOT-analyysin, ja tekee sen perusteella johtopäätökset asiantuntijuutensa vahvuuksista ja kehittymisen haasteita. Tämän pohjalta laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma kehittymistavoitteineen. Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä oppimistehtävien kautta sekä henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa vastuuopettajan kanssa. Valmistumisvaiheessa opiskelija analysoi uudelleen osaamistaan, mikä on tärkeä osa systemaattista urakehitysprosessia. Itsearvioinnin lisäksi koulutusohjelman opinnoissa hyödynnetään vertaispalautetta. Vertaispalautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat osana opiskelijan osaamisen kehittymisen arviointiin. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Opintojen alussa jokainen opiskelija tekee osaamiskartoituksen, jolloin on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiempi osaaminen suhteessa koulutusohjelman tavoitteena olevaan osaamiseen. Tämän arvioinnin pohjalta vastuuopettaja käy ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijan kanssa HOPS-ohjauskeskustelun henkilökohtaisista opintovalinnoista ja mahdollisesta aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta. Opiskelun pääasiallinen toteutustapa: - kontakti- sekä etäopiskelu (esim. virtuaaliopiskelu, verkko-opinnot) - itsenäinen opiskelu - työpaikalla sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa tapahtuva oppiminen Koulutus toteutetaan monimuoto- ja verkko-opintoina. Opintojen kesto on 2,5-3 vuotta työn ohessa suoritettuna. Lähiopetusta on keskimäärin kaksi päivää
Opetussuunnitelma 5 (6) OSAAMISEN RAKENTUMINEN KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT kuukaudessa ensimmäisen 1,5 vuoden aikana. Opiskelussa yhdistetään joustavasti kontaktijaksojen lähi- ja ryhmätyöskentely, verkko-opiskelu, työpaikalla tapahtuva ja itsenäinen opiskelu. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla on mahdollista rakentaa henkilökohtainen opintopolku opinnollistamalla työtä ja hyödyntämällä laajasti koko JAMKin ylempien AMK-koulutusohjelmien opintotarjontaa. JAMKin verkko-oppimisympäristöä ja erilaisia sosiaalisen median välineitä käytetään aktiivisesti opintojaksojen toteutuksessa ja opiskelijan ohjauksessa. Osa opinnoista toteutuu täysin verkko-opintoina, mikä mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman aikuisopiskelun. Työssä käyvän opiskelijan on mahdollisuus suunnata opintojaksoihin sisältyviä oppimistehtäviä omaan työyhteisöönsä. Kansainvälinen koulutusyhteistyö ja Double Degree koulutusohjelma laajentavat opiskelijoiden opintotarjontaa ja tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua valtakunnallisesti ja globaalisti. Opiskelijaa tuetaan opinnäytetyön eteenpäin viemiseksi säännöllisesti toteutuvien opinnäytetyöseminaarien avulla. Myös opinnäytetyön työelämäohjaajat pyritään sitouttamaan tiiviisti opinnäytetyöprosessin ohjaukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kaikkien YAMK- tutkintojen osaaminen rakentuu ammatillisesta ydinosaamisesta, tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, kansainvälisyysosaamisesta, yrittäjyys- ja johtamisosaamisesta sekä opinnäytetyöstä (kuvio 1). Opintoja on tarjolla suomen ja englannin kielellä. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa edellä mainittuja opintoja joko vapaasti valittaviin tai syventäviin ammattiopintoihin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelija tekee urasuunnitelmansa mukaisia valintoja osaamisalueiden/opintojaksojen sisällä oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta. Opinnot voidaan toteuttaa monimuotoisesti eri oppimismenetelmin, projekteina tai tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia kelpoisuusvaatimuksia. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/2009 2 ). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. VALMISTUMINEN Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (60 tai 90 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET Esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävät sosiaali- ja terveysalan erilaisissa organisaatioissa ja yrityksissä, kuten osastonhoitajan, vanhuspalvelujohtajan tai perhepalvelujohtajan tehtävät, hyvinvointialan yrittäjä, projektipäällikkö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Valmistunut opiskelija voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi vastaaviin jatkokoulutusohjelmiin ulkomaisissa korkeakouluissa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa hakukelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään,
Opetussuunnitelma 6 (6) MUUT TIEDOT jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tutkinto antaa hakukelpoisuuden ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksesa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. VASTUUHENKILÖ Koulutuspäällikkö, Leena Liimatainen, +358 40 8377710, email leena.liimatainen@jamk.fi Kehittämisvastaava, johtamisen asiantuntija Tapio Mäkelä, +358 50 5206603, email tapio.makela@jamk.fi SUUNNITTELU Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Osaamistavoitteiden määritteleminen on tapahtunut ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan toimesta, yhteistyössä Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan työelämäkumppaneiden ja itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciences (CUAS) henkilöstön kanssa. Koulutusohjelmalla vastataan alueellisiin ja kansainvälisiin osaamistarvehaasteisiin, joita synnyttävät hyvinvointiyrittäjyyden kasvu, kansainvälistyminen, sosiaali- ja terveysalalla toimivien lähiesimiesten korkea keski-ikä ja eläkkeelle siirtyminen sekä hyvinvointipalvelujärjestelmän rakenteelliset muutokset. Lisäksi koulutusohjelman sisällön suunnittelussa on hyödynnetty JAMK:n YAMK-verkoston ja valtakunnallisen YAMK-verkoston yhteistyötä, opiskelija- ja alumnipalautetta sekä hyvinvointiyksikössä toteutettujen työelämäkyselyjen tuloksia. YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointiyksikkö, aikuiskoulutus Puistokatu 35, 40100 Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: www.jamk.fi/tutustu/esittely/pedagogiikka EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus 15.12.2010) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: www.jamk.fi/tutustu/esittely/eettisetperiaatteet 19.12.2012 LL 21.12.2012 Heikki Malinen, vararehtori