VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa? Kun aloimme suunnitella VIA-projektia, oli alusta asti selvää, että projektille oli saatava kestävä oikeudellinen pohja. Lähtökohtana projektissa on koko ajan ollut se, että laatimamme kriteeristöt ja esittämämme arviot eivät ole mielipiteitämme siitä, mikä on hyvää asumista. Sen sijaan kaikki VIA-projektin aineisto ja toiminta pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön. Näin turvaamme projektin legitimiteetin sekä pystymme antamaan mahdollisimman paikkansapitävää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista asumisyksiköiden asukkaille ja henkilökunnalle. 1 / 5
Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Oikeusjärjestys perustuu normihierarkialle. Ajatuksena on, että alempi normi tai toiminta ei saa olla ylemmän normin vastainen. Ylimpiä normeja esimerkiksi Suomen lainsäädännössä ovat perus- ja ihmisoikeudet. Perusoikeudet on lueteltu Suomen perustuslaissa. Suomea velvoittavat ihmisoikeudet taas tulevat niistä ihmisoikeussopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perus- ja ihmisoikeuksia on monensisältöisiä. Yhteistä niille on se, että ne tavalla tai toisella suojaavat perustavanlaatuisiksi katsottuja oikeuksia, kuten elämää, toimeentuloa, osallisuutta ja niin edelleen. Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ei siis ole sallittua esimerkiksi säätää sellaista lakia, joka olisi perus- ja ihmisoikeuksien vastainen. Lisäksi suoraan perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan on turvattava perus- ja 2 / 5
ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkista valtaa käytettäessä on siis edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että jos viranomaisella on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, hän valitsee niistä sen, joka parhaiten edistää ihmis- ja perusoikeuksia. Ihmisoikeusajattelun tulisi kulkea mukana ylipäätään kaikessa julkisessa toiminnassa. Meille on tärkeää, että ihmisoikeudet tulevat eläviksi ja niiden velvoittavuus ymmärretään. Ihmisoikeudet on pitkään ymmärretty lähinnä kauniina periaatteina, jotka eivät juuri vaikuta käytännön lainkäyttöön, saati sitten arkipäivän toimintaan palveluyksiköissä. Pikku hiljaa ihmisja perusoikeudet ovat kuitenkin vallanneet alaa eri tahoilla. Nykyään ei esimerkiksi ole harvinaista, että ylimmät tuomioistuimet perustelevat päätöksiään suoraan ihmis- tai perusoikeuksilla. Silti, käytännön virkatoiminnassa tai työssä, jossa käytetään valtaa suhteessa yksityisiin ihmisiin, ihmis- ja perusoikeudet jäävät yhä usein liian vähälle huomiolle. Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Kun oli päätetty, että projektimme pohjana käytetään ihmis- ja perusoikeuksia, oli vielä päätettävä tarkemmin, mihin keskitytään. Käytettäisiinkö Suomen perustuslain mukaisia perusoikeuksia, ihmisoikeussopimuksia vai kenties kaikkia niitä? 3 / 5
Erilaisten vaihtojen puntaroinnin jälkeen päädyimme käyttämään kriteeristöjen ja muiden aineistojen ensisijaisena pohjana YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD). YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 2006. Suomi allekirjoitti sen ensimmäisten valtioiden joukossa, ja sopimus tuli lain tasoisena voimaan Suomessa 10.6.2016. Sopimusneuvotteluissa oli mukana jäsenvaltioiden edustajien lisäksi runsaasti erilaisten vammaisjärjestöjen edustajia. Luultavasti sen takia tämän sopimuksen säännösten lähtökohta on pitkälti sama kuin monissa muissakin ihmisoikeussopimuksissa. Ihmisoikeusajattelu on kuitenkin vammaisten ihmisoikeussopimuksessa viety osin aiempaa pitemmälle ja siinä luonnollisesti katsotaan asioita vammaisten näkökulmasta. Suomi on siis allekirjoittanut YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen, mutta ei ole vielä saattanut sitä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sopimus ei siis vielä tiukasti katsoen sido Suomea juridisesti. Suomi ei voi kuitenkaan enää ryhtyä vammaisten ihmisoikeussopimuksen vastaisiin toimiin. Päinvastoin, Suomen tehtävä on ratifiointiprosessin aikana mahdollisimman pitkälti sopeuttaa nykyinen lainsäädäntö ja käytännöt niin, että ne vastaavat tämän ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia. Katsoimme, että on järkevintä käyttää VIA-projektin pohjana YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta, erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin, kysymyksessä on tulevaisuuden sopimus, jota kohti kaiken toiminnan, kehittämisen ja valvonnan on katsottava. Toiseksi, tämä sopimus sisältää lähes kaikki ne oikeudet, jotka on kirjattu muihin ihmisoikeussopimuksiin ja perusoikeuksiin, mutta lisäksi myös sellaista, mitä vanhemmissa sopimuksissa ei ole. Vammaisten kannalta YK:n vammaisten ihmisoikeusopimus on ilman muuta kattavin ihmisoikeuslähde. 4 / 5
Kirjoittaja Sanna Ahola on VIA-projektin projektipäällikkö ja lakimies. 5 / 5