Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Transkriptio

1 Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto

2 Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet eivät kuitenkaan toteudu kuten muulla EU:n väestöllä. Myöskään heidän velvollisuuksien toteutumiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Vammaisten EU-kansalaisten heikko työmarkkina-asema on yksi tärkeimmistä syrjäytymiseen johtavista syistä. Invalidiliitto on osa eurooppalaista vammaisten ihmisten liikettä, jonka tavoitteena on vammaisten kansalaisten oikeuksien toteutuminen ja kattava lainsäädännöllinen suoja vammaisten ihmisten syrjintää vastaan Euroopan unionin alueella.

3 YK:n uusi vammaissopimus EU:n vammaispolitiikan tiennäyttäjäksi Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista on ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt ihmisoikeussopimus ja ensimmäinen vammaisia ihmisiä koskeva sopimus. Se on myös ensimmäinen ihmisoikeussopimus, jonka Euroopan unioni on allekirjoittanut. Unioni oli aktiivinen toimija prosessissa, joka johti historiallisen sopimuksen hyväksymiseen. Invalidiliiton tavoitteena on, että YK:n sopimuksesta tulee arvopohja kaikelle EU:n vammaisia ihmisiä koskevalle toiminnalle, ohjelmille ja lainsäädännölle vammaispolitiikan tulee ulottua koskemaan kaikkia EU:n toimintalohkoja

4 Laaja-alainen syrjimättömyys vammaiselle kansalaiselle Amsterdamin sopimuksen, joka astui voimaan 1999, ja sen syrjinnän torjuntaa koskevan artiklan (6a) myötä vammaiset kansalaiset tulivat osaksi EU:n toimintaa. Amsterdamin sopimus takasi vammaisille kansalaisille suojan työmarkkinoilla tapahtuvaa syrjintää vastaan. Euroopan vammaisliikkeen tavoitteena on kuitenkin saada syrjimättömyys koskemaan kaikkia EU:n toiminta-alueita, joilla on merkitystä vammaisille kansalaisille. Euroopan vammaisten ihmisten kattojärjestö Euroopan vammaisfoorumi (EDF) esitti komissiolle ehdotuksen laaja-alaisen syrjimättömyyden mahdollistavasta vammaisspesifisestä direktiivistä ja järjesti vuonna 2007 laajan kampanjan 1million4disability. EDF keräsi kampanjassaan kansalaisen allekirjoituksen. Tällä hetkellä EU:ssa on valmisteilla esitys uudeksi direktiiviksi, joka laajentaisi myös vammaisten henkilöiden syrjimättömyyttä ulottaen sen myös työelämän ulkopuolisille alueille. Uusi direktiiviesitys ei kuitenkaan parantaisi riittävästi vammaisen henkilön syrjimättömyyttä unionissa. Invalidiliitto vaatiikin, että vammaiselle kansalaiselle on taattava laaja-alainen syrjimättömyys kaikissa EU:n toimivaltaan liittyvissä asioissa on varmistettava, että jokaisessa EU-maassa on itsenäinen valvontaelin, jonka toimivaltaan sisältyy myös vammaisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään puuttuminen syrjimättömyyden rinnalla on toteutettava positiivisen erityiskohtelun käytäntöä, mikä on usein edellytys tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi

5 Sosiaalinen ulottuvuus ja sosiaaliset oikeudet keskeisiksi asioiksi Vammaisille henkilöille kohtuullinen toimeentulo sekä yksilölliset tarvetta vastaavat ja riittävät palvelut ja tukitoimet ovat edellytys yhdenvertaiseen kansalaisuuteen ja itsenäiseen elämään. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen teemavuoden 2010 tulisi käynnistää laaja-alainen poliittinen muutos sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi unionissa, sillä laajentuneessa unionissa elää 78 miljoonaa köyhää kansalaista. Köyhyys koskettaa erityisesti myös vammaisia ihmisiä, sillä on muistettava, että moni vammainen henkilö ei koskaan työllisty, vaan elää minimitulon varassa koko elämän. Invalidiliiton tavoitteena on, että vammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun koko unionin alueella oikeus riittävään sosiaaliturvaan, palveluihin ja erilaisiin tukimuotoihin taataan kaikille maassa asuville riippumatta siitä, ovatko he työelämässä tai sen ulkopuolella vammaisten ihmisten köyhyyden vähentämiseksi minimitulon taso on kaikissa jäsenmaissa oltava sellainen, että se mahdollistaa ihmisarvoisen elämän

6 Globaali vastuu kehitysmaissa elävistä vammaisista ihmisistä Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja. Vuonna 2008 EU ja sen jäsenmaat tukivat kehitysmaita 55 miljardilla eurolla. Se vastasi 60 % kaikesta maailman kehitysavusta. Maailmassa elää 600 miljoonaa vammaista ihmistä. Näistä suurin osa elää kehitysmaissa. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat usein kaikista köyhimpiä ja vähäosaisimpia. Invalidiliitto vaatii, että Euroopan unionin on huomioitava kehitysohjelmissaan ja niiden rahoituksessa kehitysmaiden vammaisten ihmisten elinolosuhteiden parantaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen Euroopan unionin tulee täyttää omalta osaltaan YK:n vammaissopimuksen artiklan 32 asettamat vaatimukset, jotka koskevat kansainvälistä yhteistyötä EU:n on avattava uusi vammaisspesifinen rahoituslinja artiklan 32 toteuttamiseksi

7

8 Oikeus koulutukseen ja työhön Koulutus Vammaisten henkilöiden koulutustaso on EU:ssa alhaisempi kuin muulla väestöllä. Vammaisilla naisilla se on vielä huonompi kuin vammaisilla miehillä Elinikäisen oppimisen mahdollisuus toteutuu muita kansalaisia heikommin. Koulutuksella on erityisesti vammaisen kansalaisen kohdalla tärkeä merkitys työmarkkinoille pääsyn sekä myös siellä pysymisen kannalta. Invalidiliitto vaatii, että vammaisilla EU-kansalaisilla on oikeus kaikissa jäsenmaissa esteettömään oppimisympäristöön kaikilla opetuksen tasoilla yhdessä muiden kanssa koulutuksessa ja työssä tarvittaviin tukitoimiin kuten avustajiin, tulkkeihin ja apuvälineisiin mahdollisuus osallistua Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ja ammatillisen opetuksen ohjelmiin yhdenvertaisesti muiden kanssa Työ Vammaiset EU-kansalaiset ovat lähes kaksi kertaa todennäköisemmin työttömiä kuin muu EU-väestö ja monet ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Vammaisten naisten työmarkkina-asema on vielä heikompi kuin vammaisten miesten. Suomessa vammaisten henkilöiden työmarkkina-asema on vielä heikompi kuin EU:ssa keskimäärin. Invalidiliitto vaatii, että lähtökohtana tulee pitää vammaisten kansalaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille työsyrjintädirektiivistä johdetun kansallisen lainsäädännön, kuten Suomessa yhdenvertaisuuslain, tosiasiallista toteutumista ja valvontaa on tehostettava kansallisella ja EU:n tasolla positiivista erityiskohtelua on sovellettava tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi työmarkkinoilla vammaisjärjestöille on taattava työmarkkinajärjestöihin rinnastettava kumppanuus, kun päätetään toimista vammaisten kansalaisten työllistymisen edistämiseksi niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla

9

10 Oikeus liikkumiseen ja esteettömyyteen Viime vuosina on tapahtunut myönteistä kehitystä vammaisen matkustajan oikeuksien edistämisessä unionin alueella. Tästä ovat esimerkkinä neuvoston asetus 1107/2006 lentomatkustajan oikeuksista sekä valmisteilla olevat komission ehdotukset asetuksiksi koskien matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesiliikenteessä sekä linja-autoliikenteessä. Myös raideliikenteessä on kehitetty vammaisen matkustajan asemaa. Siltikään vammaisen EU-kansalaisen oikeus vapaaseen liikkumiseen EU:n alueella ei toteudu. Vammaiselle henkilölle työskentely tai opiskelu toisessa jäsenmaassa ei ole itsestään selvyys, sillä esimerkiksi avustajapalvelut eivät ole siirrettävissä toiseen jäsenmaahan. Invalidiliitto vaatii, että toimintaympäristön, kuten rakennetun ympäristön, informaatiovälineiden, maantie-, raide- ja vesiliikenteen, on oltava esteetöntä tuotteet ja palvelut on toteutettu koko EU:n alueella Design for All -periaatteella siten, että ne ovat tosiasiallisesti vammaisten ihmisten saavutettavissa

11

12 Invalidiliitto ry / Invalidförbundet rf Finnish Association of People with Physical Disabilities Mannerheimintie 107 / Mannerheimvägen 107, FI Helsinki/Helsinfors, Finland Puh. / Tel , faksi / telefax