Opintojen suunnittelu, ajankäyttö ja oppiminen Oykkk Syksy 2016
Tänään tällä luennolla Mitä on yliopisto-opiskelu? Akateemiset taidot ja oppiminen Ajankäyttö ja ajankäytön hallinta Muistiinpano- ja opiskelutekniikat Hyvinvointi oppimisen tukena Esitysmateriaalit löytyvät verkosta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/o pintojentueksi/teemaluennot lokakuussa 2
Mikä opiskelussa muuttuu? Keskustelua vierustoverin kanssa: - Miten aiemmat opiskelukokemuksesi eroavat yliopisto-opiskelusta? - Mitä uusia taitoja tai opiskelumenetelmiä yliopisto-opiskelu sinulta edellyttää? 3
Mitä pääsykokeet kertovat opiskelusta? Huomaa, että tapa, jolla opiskelit saadaksesi opiskelupaikan, ei kerro siitä, miten alaa tulee opiskella. Toisinaan opiskelustrategia, jolla sai opiskelupaikan, jää ns. päälle ja opiskelija pyrkii opiskelemaan samalla strategialla jatkossakin. Tunnista pääsykoestrategiasi, ja tarkkaile yliopisto-opiskelun luonnetta Itsenäistä opiskelua ja yhdessä oppimista Keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta Reflektointia, kyseenalaistamista, keskustelemista Asioiden ja niiden välisten suhteiden ymmärtämistä Oppimaan oppimista Ajattelutaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä Akateemisten opiskelutaitojen kehittämistä Alaspesifien tietojen ja taitojen oppimista 4
Opiskeluun liittyvät tavoitteesi SISÄISET TAVOITTEET Itsestä lähtöisin: Miksi minä haluan suorittaa nämä opinnot? Mitä minä teen näillä opinnoilla? Miten hyödynnän näitä tulevaisuudessa? Henkilökohtaisuus: mikä merkitys/arvo näillä on minulle? Kyky asettaa sisäisiä tavoitteita on hyvän oppijan merkki ja lisää opiskelumotivaatiota ULKOISET TAVOITTEET Ulkoapäin lähtöisin: Koulutusta koskevat vaatimukset: ohjataan ja säädellään opiskelua ulkoapäin, esim. tutkinnon suorittamisaika ja opiskeluoikeuden pituus, opintojaksot ja suoritustavat Opintotuen reunaehdot Opiskelija ei välttämättä osaa asettaa itselleen muita kuin suorittamiseen liittyviä, ulkoisia tavoitteita. 5
Kuinka suhtautua opiskeluun rakentavasti? 1/2 Suoritusorientaatio: Halu osoittaa olevansa älykäs ja kyvykäs. Oppiminen on kykyjen todistelua: Olen hyvä vain jos saavutan tavoitteen. oma minä ei ole yhtä kuin suoritukseni Tämä orientaatio voi jopa tukea suoriutumista helpoista tehtävistä, mutta ei tue haastavissa tehtävissä Altistaa luovuttamiselle haasteiden edessä Altistaa kilpailulle ja vertailulle 6
Kuinka suhtautua opiskeluun rakentavasti? 2/2 Oppimisorientaatio: kasvuun ja oppimiseen keskittymistä. Opiskelija ei katso arvosanaa, vaan sitä edistyykö. Tulla paremmaksi oppimalla uutta Hän syväprosessoi ja hakee luovasti vaihtoehtoisia ratkaisuja luovuttamisen sijaan. Työnteko on mukavaa ja kestää painetta. Tukee haastavia opiskelutilanteita, jotka vaativat pitkäjänteistä työtä 7
Motivaatiot (Deci& Ryan 2000) Sisäinen motivaatio Omaehtoista, toimintaa ohjaa halu tehdä asioita niiden itsensä takia, jolloin toiminta itsessään on palkitsevaa vrt. sisäiset tavoitteet Ulkoinen motivaatio Muiden tarpeet ja hyväksyntä ohjaavat toimintaa: palkkiot/ rangaistukset tekemisestä tai tekemättä jättämisestä Motivaatio syntyy (myös) tekemisen kautta!! 8
Käsitys itsestä oppijana? Tee verkkotutor testi: http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor /testit/ 9
Millainen oppija olen? 10
Opiskelutaitoja voi kehittää Taitavuus/taitamattomuus opiskelussa ei ole persoonallisuuden piirre, vaan opiskelutaidot ovat opittavissa Huomioi oppimisen monimuotoisuus työelämätaitona! Neroudessa on yksi prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikeä, kovaa työtä ja hellittämättömyyttä. (Thomas Alva Edison) 11
Opinnoissa menestymiseen vaikuttavat tekijät Identiteetti Opiskelutaidot Työnteko 12
AJANKÄYTÖN KAAVA 8 + 8 + 8 = opiskelu + vapaa-aika + uni (viikonloppuna 0 + 14 +10) 13
14 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti
Arjen tasapaino Opiskelun, työn ja harrastusten yhdistäminen priorisointi! Tehtävien palastelu ja kohtuulliset tavoitteet Tehtävien loppuun saattaminen sen sijaan, että roikkuu ja käy kurssin useita kertoja Välttämiskäyttäytyminen Vetkuttelu väsyttää, ei työ meitä uuvuta vaan kaikki se, mikä on vielä tekemättä Huomio tekemättömistä töistä siihen mitä on saanut aikaan Itsensä palkitseminen ja armollisuus itseä kohtaan 15
Vinkkejä itseopiskeluun TEHOAIKA: milloin keskityt parhaiten, olet virkeä KESKITTYMISKYKY: hiljaisuus vai musiikki kaverina? Ihanteellinen aika keskittyä 20-50 min., jonka jälkeen tarvitaan pikku tauko FYYSINEN PAIKKA: kotisohva vai kirjaston lukunurkka? Ei liikaa siirtymiä! POMODORO -tekniikka 16
Luennolleko? Helpottaa / tukee oppimista ja osaamisen kehittymistä Luennolla ajantasainen tutkimustieto, jonka luennoitsija koonnut Netistä luettu tieto pystytkö arvioimaan onko netissä oleva tietoa relevanttia? Ja oletko löytänyt kaiken relevantin tiedon? Mahdollistaa asioista ja ilmiöistä keskustelun Sisällölliset painotukset tulevat esille Mahdollistaa virhetulkintojen välittömän korjaamisen RIKASTUTTAA LUENTOMATERIAALEJA POHJUSTAA RYHMÄOPETUKSEN SISÄLTÖJÄ Pidä fokus luennossa (ja laita kännykkä laukkuun): kuuntele tauko kuuntele tauko Osallistu aktiivisesti: kiinnostu eri keinoin: kysy, haasta, ihmettele, selvitä ELI hae oppimista ja ymmärrystä, jonka pystyt omin samoin selittämään Tee muistiinpanot 17
Miksi muistiinpanoja? Tutkimuksia: Kynä ja paperi auttavat oppimaan tehokkaammin kuin tietokoneen näpyttely (HS 22.6.) The Pen is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand Overt Laptop Note Taking (Mueller, Oppenheimer, 2014) Oppija saa aktiivisen, toimijan roolin! Tietoa aletaan prosessoida JO LUENNOLLA ajatusten jäsentäjänä apuna uuden aiheen käsittelyssä apuna tenttiin kertaamisessa apuvälineenä mieleen palauttamisessa kirjallisten tehtävien, kuten esseiden, rakenteen hahmottamisessa ideoinnissa lähdeaineistona ja tietoarkistona 18
Mind Map esimerkki 19
Cornell notes Vihjeet: kysymyksiä huomioita avainsanoja avainkaavoja Muistiinpanot: Tehdään luennolla/tekstistä itselle sopivimmalla tavalla Tiivistelmä: Lopuksi tiivistetään muistiinpanot muutamaksi lauseeksi 20
Käsite- ja miellekarttasovelluksia Cmap Tools (http://cmap.ihmc.us/): maksuton palvelu ei-kaupalliseen käyttöön, ja sillä voi tehdä käsite- ja miellekarttoja. FreeMind (http://freemind.sourceforge.net /wiki/index.php/main_page): maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Ohjelmalla voi muuntaa kartan muun muassa www-sivuksi tai kuvaksi. XMind (http://www.xmind.net): maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Google Docs (nyk. Google Drive: https://drive.google.com) - Piirustus (Drawing) -palvelun avulla voi piirtää mielleja käsitekarttoja Workflowy (https://workflowy.com) MindNode (https://mindnode.com/) 21
Sähköisiä työkaluja muistiinpanojen laatimisen GoodReader: lukuohjelma, johon yhdistetty tiedostojen hallinta, muistiinpano- ja korostustyökalut. Notability: sovellus, jolla voi mm. kirjoittaa, äänittää, kuvata ja piirtää. EndNote: sovellus, jolla voi kirjoittaa, äänittää ja kuvata muistiinpanoja, jotka voi merkitä hakusanoilla. OneNote: muistikirja, johon voi tallentaa kaiken, mitä haluaa muistaa tai pitää järjestyksessä. Mahdollisuus tallentaa ääntä ja kuvaa. 22
ja lisäksi Opiskele yhdessä! Yhdessä opiskelu on tehokasta, koska se käynnistää tärkeitä oppimisen mekanismeja Kysyminen ja selittäminen Tiedon jakaminen Argumentointi ja palautteen anto Toisten työskentely seuraaminen ja siihen sopeutuminen Hyödynnä yhteisösi opiskele muiden kanssa Tee itse opiskeluryhmä! vertaistuki ja kokemusten jakaminen Yhteisöllisyys kantaa, positiivinen pakko Ryhmätyötilat, hiljaiset lukutilat, tietokoneluokat Yhdessä opiskelu kehittää tiimitaitoja = tärkeä työelämätaito 23
Lukeminen Jokaiselle tieteenalalla on oma kieli, jonka omaksuminen on osa oppimisprosessiasi oppimista ei jotain, joka pitää osata jo! Opiskelun myötä opit oman alasi käsitteet ja sitä nopeammin pystyy lukemaan sitä paremmin osaa valikoida tekstistä olennaisimmat asiat sitä paremmin osaa rakentaa sisällöstä mielekkään kokonaisuuden ymmärtävä lukeminen ja kertaaminen edistävät oppimista 24
Vieraskielinen teksti Vältä liiallista sanakirjan käyttöä - Katso sanakirjasta aiheen ydinsanasto, jota tarvitset olennaisimpien kohtien ymmärtämiseksi luota kykyihisi ja siihen, että opit vähitellen lukemaan vieraskielistä tekstiä Tärkeää kyky olla takertumatta hankaliin sanoihin riittää kun ymmärrät mistä on kysymys Oman alan ydinsanaston opittuasi vieraskielisen tekstin lukeminen sujuvoituu 25
26 Kirjoittaminen Kirjoittamisen taito on yksi keskeisimpiä yliopistoopiskelijan valmiuksia Ajatusten jäsentämisen, kehittelyn ja ilmaisun väline Kirjoittamista voi oppia, akateeminen kirjoittaminen on oma tyylilajinsa: asiakirjoittamista Asioiden perustelu, johtopäätösten loogisuus, tekstin rakenteen johdonmukaisuus ja tarkka käsitteiden käyttö tärkeää Vinkkejä: Lue / tutki vain sen verran, että pystyt kirjoittamaan Ryhdy kirjoitustyöhön vaikkei inspiraatiota olisikaan Aloitus siitä, mikä tuntuu helpoimmalta Jos kirjoittaminen alkaa jumittaa, vaihda kirjoituskohtaa Anna raakatekstiä tulla paljon, rönsyjä voi myöhemmin karsia pois
Kirjoittamisen prosessi 1. Ideointi ja suunnittelu: aihevalinta (päätä ja aloita), aiheenrajaus 2. Tiedonhankinta: Mitä tiedät ennestään? Merkitse heti lähteet muistiin. Aloita kirjoittaminen jo tietoa hankkiessasi ja lukiessasi. Muista! Heti ei tarvitse tulla valmista tekstiä! 5. Lopettaminen: aseta deadline. Irti päästäminen, riittävän hyvä. 3. Kirjoittaminen: Aloita helpoimmasta. Aloita esim. avainsanoilla tai irrallisilla lauseilla. Jaa työ pienempiin osiin ja useammille päiville. 4. Muokkaaminen: on jatkuvaa, lopussa hiotaan. 27
Teoriasta käytäntöön: laskeminen, ohjelmointi, suunnittelu 1/2 - Tunnistaa, selittää, käyttää, ratkaista, analysoida - Lue tehtävä -> tunnista ilmiöt -> kirjaa, mitä tiedetään ja MITÄ KYSYTÄÄN - Mieti, onko saamasi ratkaisu suuruusluokaltaan oikea tai lopputuloksen kannalta järkevä. Ohjatut harjoitukset! - Tarkat harjoitusajat (yleensä useita rinnakkaisia ryhmiä viikon aikana), opiskelijat tekevät itse annetaan oikeat ratkaisut 28 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti
Teoriasta käytäntöön: laskeminen, ohjelmointi, suunnittelu 2/2 Ratkaisuista ei opi mitään, jos ei ole itse yrittänyt ratkaista tehtävää. Yksi itse ratkaistu tehtävä on parempi kuin 10 valmista ratkaisua nähtynä. Ratkaisemisen prosessi on tärkeämpi oppia kuin yksittäinen vastaus Käytännön taitoja oppii vain tekemällä! 29 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti
Tenttiin valmistautuminen Tutkimus: Optimising Learning Using Flashcards: Spacing is More Effective than Cramming (Kornell, 2009) Mene tenttiin levänneenä, muista hyvät yöunet ja lepo - koekysymykset aktivoivat muistiasi, vaikka ennen tenttiä tuntuisi siltä, että asiat eivät ole mielessä. Silmäile tehtävät läpi, tee aikataulu suhteessa tehtävien määrään Ennen vastaamista kannattaa tehdä käsitekartta tai lista asioista, joita aiot esseessäsi käsitellä. Mitä kysytään ja mitä rajautuu vastauksen ulkopuolelle? Aloita helpoimmasta tehtävästä. Keskity omaan tehtävääsi ja suoritukseesi. Jos tiedät häiriintyväsi muista, valitse istumapaikkasi salin etuosasta. Käytä saamastasi ajasta koko se aika, jota tarvitset. Älä huolestu, jos muut lopettavat kokeeseen vastaamisen aiemmin. Varmista ennen tentin palauttamista, että olet vastannut kaikkiin kysymyksiin. Voit myös lukea vastauksesi kertaalleen läpi. Jos tunnet itsesi tentin aikana hermostuneeksi, niin hengitä syvään ja sulje silmäsi hetkeksi. Ajattele hetki jotain muuta ja palaa sitten tehtävän pariin. Lopuksi: muista, että opiskelet oppimista varten 30
Mieleen palauttaminen on helpompaa, kun informaatio on jäsennetty usealla tavalla IHMINEN OPPII 10 % siitä, mitä lukee 20 % siitä, mitä kuulee 30 % siitä, mitä näkee 50 % siitä, mitä sekä kuulee että näkee 70 % siitä, mitä keskustelee muiden kanssa 80 % siitä, mitä on itse mukana kokemassa 95 % siitä, mitä opettaa toiselle W. Glasser (1992) 31
Liikkuminen ja oppiminen Tutkimus: Salitreeni neljän tunnin kuluttua opiskelusta painaa opitut asiat muistiin (http://www.hs.fi/tiede/a1466051589595 Tutkimusten mukaan liikunta - parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia, lisää välittäjäaineiden tasoa ja neurotrofiinien (kemikaali, joka tukee hermosolujen toimintaa) tuotantoa. - lisää aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä ja tihentää olemassa olevia hermoverkkoja. - säännöllinen liikunta kasvattaa aivoissa olevien hiussuonten määrää ja synnyttää uusia hermosoluja erityisesti hippokampukseen, joka on oppimisen ja muistin keskus Oppimispotentiaali lisääntyy: - kehittää tarkkaavaisuutta ja keskittymistä - parantavat tiedonkäsittely- ja muistitoimintoja - vaikuttaa myönteisesti koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen. (Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa, Liikunta&Tiede, 2013) 32
Oppia uni kaikki - Tiede http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artik kelit/oppia_uni_kaikki Harvardin yliopiston psykiatrian professori Robert Stickgold. 33
Lisämateriaalia opiskelusta ja oppimisesta Mestariopiskelija (Tommi Valkonen) http://www.tommivalkonen.com/sdm_dow nloads/lataa-mestariopiskelija/ Yle Areena Vinkkejä opiskelutekniikkaan - Jakso 1: Kehitä muistiasi - Jakso 2: Lue oikein - Jakso 3: Matikka on hauskaa - Jakso 4: Keskity ja kuuntele Nyyti ry Henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa opiskelijoille Yle oppiminen (näkökulmia oppimiseen: kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisukykyyn, oppimistekniikoihin ja analysointitaitoihin) 34
Kiitos! Onnea ja menestystä opintoihin!