Mitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen



Samankaltaiset tiedostot
Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Hakusessa-hanke

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Opioidit ja kipu. Päihdepsykiatrin vinkkejä

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Ikääntyminen ja alkoholi

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY Silja Runsten

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti

Yleistä addiktioista

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Miten kuljet kouluun?

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa


Hoitoympäristön aiheuttama opioidiriippuvuus

Masennustalkoot II-tutkimus

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

YLEISYYS MUNA VAI KANA? KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET

Seuranta- ja loppukysely

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

3. Verenpaine 1. / 2. /

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Riippuvuusongelmien samanaikainen hoito. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

KORVAUSHOITOPOTILAIDEN PSYKIATRINEN SAIRASTAVUUS JA KOETTU PSYYKKINEN TERVEYS

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa

Uniapnea liikennelentäjällä

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Miten elämänhallintaa voi mitata?

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Päihdeavainindikaattorit

Transkriptio:

Päihdepo)laan strukturoitu Solja Niemelä LT, psyk el, päihdelääke)eteeen ep Päihdehoidon kliininen ope@aja Turun yliopisto Esityksen sisältö Vieroitusoireiden arvioin) Päihdehäiriön arvioin) Diagnos)ikka Vaikeusaste Hoidon suunni@elu ja hoidon tuloksellisuuden seuranta Miksi strukturoitu? Päihdehäiriöt ovat monimutkaisia Hoitovasteen seuranta Vertailtavuus Tutkimuksen tekeminen

Mitä on strukturoitu Kyselylomakkeet Po)laan oma arvio Hoitavan tahon arvio Haasta@elut Strukturoitu semistrukturoitu Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu Strukturoitu haasta@elu: suljetut kysymykset, hyppysäännöt Puhtaasti strukturoidussahaastattelussa voidaan menettää tietoa Vähemmän painoarvoa kliinisille havainnoille Nopeus, tehokkuus, edullisuus Koulutettu maallikko voi toteuttaa Esim CIDI Kokonais)lanteen kartoitus Addici)on Severity Inde Europ- ASI ADAD Teen Addic)on Severity Inde (T- ASI)

ASI Semistruktutroitu haasta@elu Kestää noin 1t Vaa)i koulutuksen Ensisijaises) päihdeongelmaisille hoitoon hakeutuville Hoidontarpeen arvioin) Hoitovasteen seuranta Tutkimuksessa usein käyte@y outcome- mi@ari Ei sovellu hyvin seulontatyökaluksi Terveys Sosiaaliset suhteet Työ Mielenterveys ASI Alkoholi Rikokset Huumeet ASIn hyödyt Luote@ava arvioin)työkalu Elinikäinen käy@ö ja ed 30vrk Päihdeongelman vaikeusasteen arvioin) eri osa- alueilla 2dg- po)laiden tunnistaminen Au@aa tunnistamaan haasta@elussa po)laan epäjohdonmukaiset vastaukset Vertailtavuus, toiste@avuus Joustava Erilaiset hoitopaikat ja haasta@elutyylit Ka@ava

ASIn puu@eet Ei ole diagnos)nen instrumenu Ei kerää )etoa päihdekäytön määristä Ei suoraan arvioi HIV- ja hepa)iuriskiä Erityiskysymysten osalta ei lisä)etoa Naiset Nuoret Vanhukset CIWA- Ar Clinical Ins)tute Withdrawal Assessment for Alcohol, revised Sullivan JT ym (1989) Assessment of alcohol withdrawal: the revised clinical ins)tute withdrawal assessment for alcohol scale (CIWA- Ar). Br J Addict 84:1353 1357 Alkoholivieroitusoireiden vaikeusasteen arvioin)in Alkoholideliriumin hoidossa hoitovasteen seuranta Suomenkielinen CIWA- Ar löytyy Terveyspor)sta h@p://www.terveysporu.fi/dtk/ltk/ko)? p_ar)kkeli=ykt01186&p_haku= TerveysporU à haku CIWA

Vieroitusoireiden vaikeusasteen arviointi: CIWA-Ar (Sullivan ym 1989) CIWA-Ar pisteet Hoidonlinjaus <8 Lievät vieroitusoireet 8-15 Kohtalaiset vieroitusoireet 16- Vaikeat vieroitusoireet Anamnestisesti kouristuksia Somaattinen sairaus Supportio, seuranta Ei lääkehoidon tarvetta Oirekohtainen lääkehoito, komplikaatioiden minimointi Lääkehoito (bnz) välttämätön, ilman lääkettä komplikaatioriski huomattava Lääkehoito suositeltavaa vieroitusoireiden vaikeusasteesta riippumatta Lääkehoito suositeltavaa vieroitusoireiden vaikeusasteesta riippumatta Vieroitusoireet: Bentsodiatsepiinit (CIWA- B) Mielialan ja kogni.on häiriöt Ahdistuneisuus, pelokkuus Huonovoin)suus, ärtyneisyys Pessimismi Toistuvat pakkoajatukset, epäluuloisuus Unihäiriöt Une@omuus, häiriintynyt uni- valve- rytmi, päiväväsymys Ruumiilliset oireet ja löydökset Takykardia (syke yli 100/min), kohonnut verenpaine Hyperrefleksia, lihasjännitys, lihasnykäykset, vapina, ataksia Agitaa)o, motorinen levo@omuus Lihas- ja nivelkivut Pahoinvoin), nuhaisuus Hikoilu Tinnitus de las Cuevas ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS valida)on study. Addic)on. 2000;95:245-50. bentsoja käy@ävälle plaalle cut- off =7 à bentsoriippuvuus kliinisessä haasta@elussa todennäköinen.

Lyhyt opiaattivieroitusmittari ei lainkaan lievää kohtalaista voimakasta 0 1 2 3 Huonovointisuutta Vatsan kouristuksia Lihaskramppeja/nykimistä Palelua Sydämen tykytystä Lihasjännitystä Kipua ja särkyä Haukottelua Silmien vuotamista Unettomuutta Clinical Opiate Withdrawal Scale (COWS) Tompkins ym. Concurrent Valida)on of the Clinical Opiate Withdrawal Scale (COWS) and Single- Item Indices against the Clinical Ins)tute Narco)c Assessment (CINA) Opioid Withdrawal Instrument. Drug Alcohol Depend. 2009; 105: 154 159. 28.2.2011 17 Onko päihdehäiriö? Mikä päihdehäiriö / Mitä päihdehäiriöitä? Kuinka vaikea- asteinen päihdehäiriö?

Päihdehäiriön arvioiminen Kysy jokaisesta edeltävän 12 kk aikana käytetystä päihteestä 4 haitallisen käytön kysymystä Jos haitallisen käytön kriteerit täy@yvät, jatka 7 riippuvuuskysymyksellä Arvioi vaikeusaste@a DSM-IV : Väärinkäyttö 4 kysymystä potilaalle: Vähintään yksi myönteinen vastaus = haitallinen käyttö Kuinka usein käytät? Kuinka kauan käyttöä on ollut? Oletko koskaan jäänyt pois työstä tai koulusta käytön takia? Käytitkö koskaan päihdettä tiedostaen, että käyttö voi aiheuttaa vaaratilanteita? Oletko joutunut käytön takia tekemisiin poliisin kanssa? Aiheuttiko käyttö ongelmia toisten ihmisten, ystävien, perheenjäsenten tai työtovereiden kanssa? Käyttö kestänyt vähintään 1 kk ajan tai toistuvasti 12 kk aikana Toistuva käyttö, joka johtaa kykenemättömyyteen täyttää tärkeitä velvollisuuksia työssä, koulussa tai kotona. Toistuva käyttö tilanteissa, joissa se aiheuttaa vaaraa, esim. autolla ajo, koneiden käyttö päihtyneenä jne. Toistuvat käyttöön liittyvät rikkomukset ja tuomiot. Käytön jatkaminen päihteen aiheuttamista tai pahentamista sosiaalisista ongelmista huolimatta. Vähintään kolme myönteistä vastausta Yhtäaikaisesti vähintään 1 kk ajan tai mikäli käyttöjaksot lyhyempiä; toistuvasti kuluneen vuoden aikana Tunnetko himoa käyttää päihdettä? Onko käyttösi pakonomaista? Oletko yrittänyt vähentää tai lopettaa käyttöä? Onko käyttö riistäytynyt käsistä? Oletko saanut vieroitusoireita, kun olet vähentänyt tai lopettanut päihteen käytön? Voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää ainetta. Jatkuvaa halua tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida käyttöä Käyttää suurempia määriä tai pitempiä jaksoja kuin oli tarkoitus. Päihteelle tyypillinen fysiologinen vieroitusoireisto, kun aineen käyttö loppuu tai vähenee, tai samankaltaisen päihteen käyttö oireiden vähentämiseksi tai välttämiseksi.

Oletko joutunut käyttämään aiempaa suurempia määriä päihdettä saadaksesi haluamasi vaikutuksen? Onko toleranssisi kasvanut? Meneekö suuri osa ajastasi päihteen käyttöön, hankintaan tai toipumiseen päihteen käytöstä? Aiheuttaako käyttö ongelmia toisten ihmisten, ystävien, perheenjäsenten tai työtovereiden kanssa? Oletko joutunut tekemisiin poliisin kanssa päihteen käytön takia? Onko päihteen käytöstäsi aiheutunut sinulle terveydellistä haittaa? Osoitus sietokyvyn kasvusta; vanha annos ei enää tuota haluttua vaikutusta, tai aineen käyttöä seuraa selvästi aiempaa heikompi vaikutus, kun käytetään samaa annosta Aineen käytön asettaminen muiden toimintojen ja velvollisuuksien edelle. Käytön jatkaminen päihteen aiheuttamista tai pahentamista sosiaalisista ja/tai terveydellisistä ongelmista huolimatta. DSM- V tulee Keskeisiä muutoksia päihdehäiriöosioon Ei enää eritelyinä väärinkäy@öä ja riipuvuu@a à Päihdehäiriö à 2 kriteeriä tai enemmän à Vaikeusaste à Moderate: 2-3 criteria à Severe: 4 or more

Riippuvuuden vaikeusasteen arvioin) SEVERITY OF DEPENDENCE SCALE (SDS) Gossop ym. (1995). The Severity of Dependence Scale (SDS): psychometric proper)es of the SDS in English and Australian samples of heroin, cocaine and amphetamine users. Addic%on 90(5): 607-614.

SDS:n tulkinta Ma pisteet 15 Mitä suurempi summa, sitä vaikea- asteisempi riippuvuus Suomalaista versiota ei ole validoitu Päihdelääke)eteen kirjassa (Duodecim 2003) on alkuperäisestä modifioitu versio Voidaan käy@ää myös päihderiippuvuuden seulonnassa Cut- off eri päihteiden osalta? Alcohol Dependence Data Ques)onnaire (SADD) Raistrick D ym. (1983). Development of a ques)onnaire to measure alcohol dependence. Bri)sh Journal of the Addic)on, 78, 89-95. 15 kysymystä Hoitoon hakeutuvat alkoholiongelmaiset Vaikeusasteen arvioin) Muutosten ja riippuvuusoireiden arvioin) seurannassa Sopii erilaisille väestöryhmille SADD 15 kysymystä: 0-45 p Tulkinta: 1-9 p: vähäinen riippuvuus 10-19 p: keskivaikea riippuvuus 20 p tai enemmän: vaikea riippuvuus 2-5 min täy@ämiseen, 1-2 min pisteiden laskuun

h@p://www.paihdelinkki.fi/testaa/sadd h@p://www.paihdelinkki.fi/testaa/ tupakoin) Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran? 3p 5 min kuluessa 2p 6-30 min kuluessa 1p 31-60 min kuluessa 0p 60 min jälkeen Kuinka monta savukepa poltat vuorokaudessa? 0p Alle 10 savuke@a 1p 11-20 savuke@a 2p 21-30 savuke@a 3p 31 tai enemmän TULKINTA 0-1=vähäinen riippuvuus 2=kohtalainen riippuvuus 3=vahva riippuvuus 4-6=hyvin vahva riippuvuus

Psykiatrinen komorbiditeeu päihdekäytön rinnalla Strukturoidut haasta@elut parantavat diagnos)ikkaa à helpo@avat hoidontarpeen määri@elyä Semistrukturoidut diagnos.set haastapelut Kliinikon käy@öön + tutkimukseen Yleensä (psykiatrian erikois)lääkärin tehtävä Myös koulute@u hoitaja voi tehdä esim. Päihdepsykiatrisessa yksikössä Vaa)i koulutuksen Pitää tuntea psyk+päihdediagnos)ikka ja päihdeprofiilit Structured Clinical Interview for DSM- IV (SCID- 1) Yleisimmin käyte@y, tutkimuksessa golden standard Alkoholille ja eri huumeille omat osiot 2dg- po)laiden kohdalla vaa)i osaamista

Psychiatric Interview for Substance and Mental Disorders (PRISM) h@p://www.columbia.edu/~dsh2/prism/ PRISM semistrukturoitu kliinikon tekemä haasta@elu 1-3 tun)a Vaa)i koulutuksen Kehite@y ensisijaises) tutkimusinstrumen)ksi, toimii myös kliinisessä käytössä DSM- IV I akselin häiriöt (nykyinen/ elinaikainen) Päihdehäiriöt Psykiatriset häiriöt II- akseli epävakaa, an)sosiaalinen PRISM Ero@elee 1. primaarit psykiatriset häiriöt 2. päihdekäytön indusoimat häiriöt 3. päihtymys)lat ja vieroitusoireet

PRISM: Rakenne Päihdehäiriöt Skriinaus Aikajana Väärinkäy@ö/riippuvuus Psykiatriset häiriöt Skriinaus Oireet Häiriö/ Toimintakyvyn lasku Poissulku: somaauset sairaudet, surureak)o Taudinkulku: remissiot, jaksojen alku/loppuajankohta Esimerkki: mania h@p://www.columbia.edu/~dsh2/prism/files/ sec6_prism6.0.pdf Pohdintaa Strukturoitujen kyselyjen/haasta@eluiden käy@ö jäsentää tutkimusta Hoidon tuloksellisuuden arvioin) helpo@uu Tutkimus! Suomenkielinen kyselypankki : h@p://www.paihdelinkki.fi/tes)t Tutkimussoveltuvuus?

PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu http://www.emcdda.europa.eu/eib Kiitos mielenkiinnosta!