Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa
|
|
- Anita Heikkilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mauri Aalto ja Helena Vorma PÄIHDEPSYKIATRIA-TEEMA, KATSAUS Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa Mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma esiintyvät usein samanaikaisesti. Psyykkisiä oireita tutkittaessa selvitetään, onko niiden taustalla päihteiden käyttö. Päihdeongelmien seulonnalla tehostetaan aikaisemmin tunnistamattomien päihdeongelmien löytämistä. Yleisyytensä takia alkoholin ongelmakäyttöä on tarpeen seuloa AUDIT-kyselyllä kaikilta psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailta. Muiden päihteiden osalta seulonnan tarve arvioidaan hoitopaikkakohtaisesti. Huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäytön seulonnassa käytetään DAST-20-kyselyä. DSM- IV-diagnoosijärjestelmä jakaa kaksoisdiagnooseihin liittyvät erotusdiagnostiset vaihtoehdot kolmeen luokkaan: 1) primaari mielenterveyden häiriö, 2) päihteen aiheuttama häiriö ja 3) päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttamat tavanomaiset oireet. PRISM-haastattelu tarkentaa kaksoisdiagnooseihin liittyvää erotusdiagnostiikkaa ja antaa edellytykset hoidon tehostamiselle. Yhden hoitotahon tulisi integroidusti toteuttaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyvän päihdeongelman hoito. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat käyttävät usein runsaasti päihteitä tai heillä on riippuvuustasoinen päihdehäiriö (Pirkola ja Walhbeck 2004, Pirkola ym. 2005). Päihteiden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Jotkut potilaat kokevat, että päihteet lievittävät psyykkisiä oireita. Toisaalta päihteet aiheuttavat samanlaisia oireita, joita esiintyy eri mielenterveyden häiriöissä (Patten ja Lamarre 1992). Psyykkisiä oireita tutkittaessa tulee selvittää, onko niiden taustalla päihteiden käyttö. Kaksoisdiagnoosissa potilaalla on päihderiippuvuuden tai muun päihdeongelman lisäksi vähintään yksi samanaikainen mielenterveyden häiriö. Päihteitä käyttävien psyykkisiä oireita potevien potilaiden kaksoisdiagnoosiin liittyvä erotusdiagnostiikka tehdään kahden vaihtoehdon välillä (American Psychiatric Association 2000, Aalto 2007): 1) Psyykkiset oireet selittyvät päihteiden välittömillä vaikutuksilla, joilla tarkoitetaan päihtymykseen tai vieroitusoireisiin liittyviä oireita. 2) Psyykkiset oireet ovat primaarisia eivätkä johdu päihteiden välittömistä vaikutuksista. Päihteet saattavat pahentaa oireita tai heikentää hoitovastetta, mutta oireet eivät kokonaan selity niiden välittömillä vaikutuksilla. Päihdeongelman seulonnan tarkoituksena on ensinnäkin tehostaa aikaisemmin tunnistamattomien päihdeongelmien löytämistä. Tunnistettaviin potilaisiin kuuluvat myös ne, joilla ei hoidon alkaessa ole päihdeongelmaa, joka kehittyy hoitosuhteen aikana. Erotusdiagnostiikkaa tarvitaan tilanteissa, joissa on tarpeen selvittää, aiheuttaako päihteiden käyttö potilaan psyykkiset oireet. Päihdeongelman seulontatestit Seulontaa käytetään silloin, kun ei ole perusteltua toteuttaa kaikille potilaille laajamittaista jonkin tilan tunnistamista, diagnosointia tai poissulkua (Aalto ym. 2009). Seulonnalla tarkoitetaan järjestelmällistä toimintamallia, jossa käytetään tutkimuksissa käyttökelpoiseksi todettua testiä. Seulontatesteille on tyypillistä, että niiden käyttö on suhteellisen helppoa ja vie vähän aikaa. On perusteltua, että yleisyytensä takia alkoholin ongelmakäyttöä seulotaan kaikilta psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailta niin sanotusti opportunistisesti. Huume- ja lääkeongelmien osalta on suositeltavaa arvioida hoitopaikkakohtaisesti, tarvitaanko oppor Duodecim 2013;129:
2 PÄIHDEPSYKIATRIA 2080 YDINASIAT 88Mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma esiintyvät usein samanaikaisesti. 88Yleisyytensä takia alkoholin ongelmakäyttöä on tarpeen seuloa kaikilta psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailta. 88DAST-20-kysely toimii hyvin huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäytön seulonnassa. 88Primaarinen mielenterveyden häiriö diagnosoidaan, jos oireet eivät johdu päihtymyksestä tai vieroitusoireista. 88PRISM-haastattelun käyttö osana päihdepsykiatrista tutkimusta tarkentaa kaksoisdiagnooseihin liittyvää erotusdiagnostiikkaa ja antaa edellytykset hoidon tehostamiselle. tunistista seulontaa, esimerkiksi nuorempien ikäryhmien tai riskiryhmien osalta. Riskiryhmän seulonnalla tarkoitetaan, että esimerkiksi alkoholiongelmaisille toteutetaan muihin päihteisiin liittyvä seulonta. Seulontatestien luonteeseen kuuluu, että niistä saadaan vääriä positiivisia tuloksia. Tästä esimerkkinä on AUDIT (alcohol use disorders identification test), jonka positiivisesta seulontatuloksesta ei voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Seulonnassa käytetään myös testejä, joiden ongelma voivat olla myös väärät negatiiviset tulokset. Tästä esimerkkinä on CDT (carbohydrate deficient transferrin), joka voidaan mieltää parhaaksi objektiiviseksi alkoholin ongelmakäytön seulontatestiksi. CDT:n kyky seuloa on kuitenkin vaatimaton, koska jopa puolella alkoholiongelmaisista se on normaali (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2011). AUDIT. Alkoholin ongelmakäytön osalta suositellaan seulonnassa käytettäväksi luotettavaa AUDIT-testiä (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2011). Testin muunnelmia, joihin on lisätty kysymyksille otsikot, ei voi suositella, koska otsikoiden vaikutus testin toimivuuteen ei ole tiedossa. Seulonnassa voidaan ottaa tavaksi, että potilailta kysytään, ovatko he käyttäneet alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja myönteisesti vastanneet tekevät AUDIT-testin. AUDIT-testin suurin mahdollinen pistemäärä on 40. Seulontaraja on miehillä vähintään kahdeksan ja naisilla vähintään kuusi pistettä (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2011). Usein on perusteltua, että CDT:tä käytetään AUDIT:n ohella opportunistisessa seulonnassa. DAST-20. Huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäytön seulonnassa on suositettavaa käyttää DAST-20-testiä (drug abuse screening test) ( (Gavin ym. 1989). Testi on todettu varsin hyvin toimivaksi, ja se on tulostettavissa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen verkkosivuilta (EMCDDA 2008). Testiin sisältyy 20 kysymystä, joissa kaikissa on vastausvaihtoehtoina kyllä tai ei. Vastaus, joka viittaa päihdeongelmaan, tuo yhden pisteen. Suurin mahdollinen pistemäärä on 20. Pistemäärä kuusi tai enemmän viittaa ongelmaan, ja sitä voidaan käyttää seulontarajana. Kuusitoista pistettä tai enemmän viittaa vakavaan päihdeongelmaan (EMCDDA 2008). Viimeaikaisen päihdekäytön selvittäminen Arvioitaessa päihteiden osuutta potilaan oireisiin, tarvitaan tieto viimeaikaisesta päihteiden käytöstä. Tärkein menetelmä selvittelyssä on potilaan haastattelu. Potilaan läheisten haastattelu voi antaa lisätietoa. Lisäksi on olemassa joitakin testejä, jotka tuovat esiin viimeaikaisen käytön, mutta ne antavat käyttömääristä vain rajallisesti tietoa. Testien käyttö on niiden objektiivisuuden takia kuitenkin suositeltavaa. Päiväkirjamenetelmät. TLFB (timeline follow-back) on takautuva päiväkirjamenetelmä (Sobell ja Sobell 1995). Siinä kysytään kalenteria apuna käyttäen, mitä päihteitä ja kuinka paljon potilas on minäkin päivänä käyttänyt. Tavallista on selvittää neljän viimeksi kuluneen viikon käyttö, mutta tutkimuksissa M. Aalto ja H. Vorma
3 TLFB:tä on käytetty myös kartoittamaan pidempiä aikajaksoja. Vaihtoehto TLFBmenetelmälle on päiväkirja, johon potilasta pyydetään seuraavien viikkojen aikana merkitsemään päihteiden käyttönsä päiväkohtaisesti ja joka tuodaan merkintöineen seuraavalle vastaanotolle. Alkoholiriippuvuuden hoidossa tällä periaatteella toimivaa juomapäiväkirjaa on käytetty pitkään, mutta menetelmä sopii muitakin päihteitä käyttäville. Alkoholitestit. Alkometrin tulos kertoo, onko potilaalla alkoholia elimistössään eli ilmaisee juuri tapahtuneen alkoholin käytön (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2011). Sen tuloksesta voidaan myös arvioida kuinka paljon potilas on juonut. Alkoholia poistuu elimistöstä noin gramma tunnissa jokaista kymmentä painokiloa kohti. Verkosta löytyy laskureita, jotka huomioivat sukupuolen lisäksi juomiseen käytetyn ajan (esim. Vertaamalla alkometrin lukemaa ja potilaan statuksessa havaittavaa päihtymystilaa saadaan käsitys siitä, onko potilaalle kehittynyt toleranssi. CDT-arvoa voidaan käyttää viimeaikaisen alkoholin käytön arvioimisessa. Sen puoliintumisaika alkoholin käytön lopettamisen jälkeen on keskimäärin kaksi viikkoa (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2011). Viimeaikaisen alkoholin käytön toteamiseen on olemassa uusia menetelmiä. Kiinnostavin näistä on etyyliglukuronidimääritys (Walsham ja Sherwood 2012). Verrattuna alkometriin ja CDT:hen se antaa uudella tavalla objektiivista tietoa potilaan viimeaikaisesta alkoholin käytöstä. Etyyliglukuronidi on alkoholin aineenvaihduntatuote, joka voidaan havaita useiden vuorokausien ajan sen jälkeenkin, kun alkoholi on jo poistutunut elimistöstä. Etyyliglukuronidin käyttö on maassamme toistaiseksi ollut vähäistä, mutta määritysmenetelmät ovat kehittyneet siten, että sen saatavuus helpottunee tulevaisuudessa. Huumetestit. Viimeaikaisen huumeiden ja lääkkeiden käytön toteamisessa voidaan hyödyntää laboratoriotestejä niiden rajoitukset huomioon ottaen (Seppälä 2012). Huumetestaamisessa tehdään ensin virtsan seulonta, ja jos tulos on positiivinen, suoritetaan varmistusanalyysi. Negatiivinen tulos voi olla väärä. Tavanomaiset seulontatestit kattavat vain osan päihteinä käytetyistä aineista, ja on mahdollista, että testi ei tunnista potilaan käyttämää päihdettä. Lisäksi päihteet näkyvät testeissä vain rajallisen ajan, ja usein testi pitäisi ottaa yhdestä kahteen vuorokauden kuluessa käytön loppumisesta. Diagnoosijärjestelmän tarkentuminen Päihtymys ja vieroitustila voivat aiheuttaa samoja oireita, joita tavataan mielenterveyden häiriöissä (Patten ja Lamarre 1992, Samet ym. 2004). Kaksoisdiagnoosien erotusdiagnostiikassa saatua tietoa psykiatrisista oireista ja päihteiden käytöstä täytyykin aina arvioida suhteessa toisiinsa. DSM (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders)-IV-luokitusjärjestelmä uudisti merkittävällä tavalla kaksoisdiagnooseihin liittyvän erotusdiagnostiikan (American Psychiatric Association 2000). Se jakoi vaihtoehdot kolmeen luokkaan: 1) primaarinen mielenterveyden häiriö, 2) päihteen aiheuttama häiriö ja 3) päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttamat tavanomaiset oireet. Luokituksen uudistettu versio DSM-IV-TR antoi tarkemmat ohjeet näiden kolmen vaihtoehdon erottamiseksi toisistaan. Sekä primaarisessa mielenterveyden häiriössä että päihteen aiheuttamassa häiriössä täyttyvät kyseisen häiriön (esim. masennustilan) DSM-IV-oirekriteerit. DSM-IV:n mukaan potilaalla voi siis olla esimerkiksi päihteen aiheuttama masennustila, jota päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttamat tavanomaiset oireet eivät selitä. Päihteen aiheuttama häiriö -luokkaa on pidetty tärkeänä erottaa muista, koska sen hoito ja ennuste eroavat primaarisen häiriön ja toisaalta päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttamien tavanomaisten oireiden hoidosta ja ennusteesta (Samet ym. 2004). ICD-luokitusjärjestelmä poikkeaa DSM-järjestelmästä, ja siitä löytyvät kriteerit ainoastaan primaaristen ja päihteiden aiheuttamien psykoottisten häiriöiden erottamiseen. Muita häiriöitä ICD ei erottele primaareihin ja päihteiden aiheuttamiin Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa
4 PÄIHDEPSYKIATRIA 2082 Primaarinen mielenterveyden häiriö diagnosoidaan, jos oireet eivät johdu päihteen suorasta fysiologisesta vaikutuksesta. On olemassa neljä tilannetta, jotka tunnistamalla häiriö voidaan diagnosoida primaariseksi häiriöksi (American Psychiatric Association 2000): 1) Oireet ovat merkittävästi vaikeammat kuin kyseinen päihde aiheuttaa, kun otetaan huomioon käyttömäärät ja käytön pituus. 2) Potilaalla on ollut aiempi häiriöjakso, johon ei ole liittynyt päihteiden käyttöä. 3) Oireet ovat alkaneet ennen päihteiden käyttöä. 4) Oireet jatkuvat riittävän pitkän ajan (vähintään kuukauden) päihtymyksen ja vieroitusoireiden päättymisen jälkeen. Erotusdiagnostiikan menetelmät kehittyneet Puolistrukturoitua SCID-haastattelua (structured clinical interview for DSM) käytetään Suomessa usein apuvälineenä diagnoosin määrittelyssä. Vaikka SCID tutkimusten mukaan lisää päihderiippuvuuden oikean diagnosoinnin todennäköisyyttä, sen luotettavuus kaksoisdiagnoosien erotusdiagnostiikassa on useissa tutkimuksissa ollut varsin vaatimaton (Samet ym. 2004). Ongelmien on ajateltu liittyvän kahteen seikkaan: Ensinnäkään SCID ei anna riittävän yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten kaksoisdiagnoosin erotusdiagnoosi toteutetaan ja jättää diagnoosin luotettavuutta ajatellen liiaksi tilaa erilaisille tulkinnoille. Toiseksi SCID tekee erotusdiagnostiikkaa oireyhtymän tasolla eikä oireiden tasolla. PRISM. Kaksoisdiagnostiikan luotettavuuden parantamiseksi on kehitetty puolistrukturoitu diagnostinen PRISM-haastattelu (psychiatric research interview for substance and mental disorders) (Hasin ym. 1996, Samet ym. 2004). Se antaa riittävän yksityiskohtaiset ohjeet primaarin häiriön, päihteiden aiheuttaman häiriön ja päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttamien tavanomaisten oireiden erottamiseen toisistaan. Toisin kuin SCID-haastattelu, PRISM selvittää päihteiden mahdollisen vaikutuksen oireiden tasolla eikä oireyhtymän tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta psyykkisestä oireesta arvioidaan erikseen, johtuuko se päihteestä ja onko kyseessä päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttama tavanomainen oire. PRISM-haastattelun luotettavuus kaksoisdiagnoosien erotusdiagnostiikassa näyttää olevan yhtä hyvätasoinen kuin esimerkiksi SCID-haastattelun yhden häiriön diagnosoinnissa (Samet ym. 2004). PRISM-haastattelun alussa kysytään yleisiä esitietoja ja potilaan hoitohistoria. Tämän jälkeen kerätään yksityiskohtainen päihteidenkäyttöanamneesi, jonka avulla piirretään elinikäinen sekä kahdentoista viime kuukauden aikajana. Aikajanoista selviää, mitä päihteitä potilas on käyttänyt ja milloin. Tämä osuus on niin kattava, että se korvaa aiemmin tässä artikkelissa mainitut haastattelut viimeaikaisen päihdekäytön selvittämiseksi. Aikajanoja käytetään hyväksi haastattelun myöhemmässä vaiheessa, kun arvioidaan aiheuttavatko päihteet tietyn psyykkisen oireen (KUVA). PRISM on käännetty suomeksi vasta osittain, ja sen käyttö maassamme on toistaiseksi ollut rajallista. Tutkittaville potilaille ei ole aina mahdollista järjestää erotusdiagnostiikan kannalta riittävän pitkää seurantajaksoa, jonka aikana raittiina pysyminen varmistetaan. Erityisesti tällaisissa tapauksissa PRISM-haastattelu antaisi mahdollisuuden tarkempaan diagnoosiin. Haastattelun ottaminen käyttöön osaksi päihdepsykiatrista tutkimusta voisi tarkentaa kaksoisdiagnooseihin liittyvää erotusdiagnostiikkaa ja antaisi edellytykset hoidon tehostamiselle. Hoidon periaatteita Hoito määräytyy sen mukaan, onko potilaalla primaarinen mielenterveyden häiriö, päihteen aiheuttama häiriö vai päihtymyksen tai vieroituksen aiheuttamat tavanomaiset oireet (Mueser ym. 2003). Kaikissa vaihtoehdoissa tarvitaan asianmukaista päihdehoitoa. Päihteen aiheuttamassa häiriössä päihde on mielenterveyden häiriön etiologinen tekijä ja päihdehoito on tärkeätä pitkäaikaisen ennusteen parantamisessa. Kuitenkin päihteen aiheuttaman häiriön akuuteissa vaiheissa voidaan tarvita laajamittaista psykiatrista hoitoa aina sairaalajaksoa myöten. M. Aalto ja H. Vorma
5 Primaarisessa häiriössä ei useinkaan toteudu potilaan ja hoitotahon toive siitä, että primaarista häiriöstä toipumista seuraisi automaattisesti toipuminen päihderiippuvuudesta. Nämä potilaat tarvitsevat aina myös päihdehoitoa. Monissa tapauksissa sekä päihderiippuvuus että primaarinen mielenterveyden häiriö ovat kulultaan syklisiä. Tämän takia päihdehoidon ja psykiatrisen hoidon painotukset vaihtelevat hoidon eri vaiheissa. Lisäksi on olemassa hoitoja, jotka kohdentuvat suoraan molempiin häiriöihin. Tästä esimerkiksi käy bentsodiatsepiinivieroitus potilaalla, jolla on primaarinen ahdistuneisuushäiriö ja bentsodiatsepiiniriippuvuus. Tällöin vieroitushoito voi tehota samanaikaisesti ahdistuneisuushäiriön oireisiin ja riippuvuuteen, johon liittyvä bentsodiatsepiinien pakonomainen käyttö ja hallinnan toistuva menettäminen pitävät yllä ahdistusoireita toistuvien vieroitustilojen kautta. Toinen esimerkki on tehokkaaksi osoittautunut samanaikaisen päihderiippuvuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön integroitu ryhmäterapia (Weiss ym. 2007). Ryhmissä käsitellään molempia häiriöitä rinnakkain. Hoidon integrointi. Kaksoisdiagnoosipotilaiden vallitsevina hoitomalleina ovat edelleen niin sanotut jaksoittainen hoito ja rinnakkainen hoito (Aalto 2007). Näissä molemmissa potilaalla on kaksi hoitotahoa, joista toinen hoitaa päihdeongelmaa ja toinen mielenterveyden häiriötä. Jaksoittaisessa mallissa hoidetaan ensin toista ongelmaa, ja kun siinä on edistytty riittävästi, aloitetaan toisen ongelman hoito. Rinnakkaisessa hoitomallissa hoidetaan molempia ongelmia samanaikaisesti, mutta eri hoitopaikoissa. Nämä tavanomaiset hoidon järjestämisen mallit eivät ole kaikille kaksoisdiagnoosipotilaille riittäviä. Integroidussa hoitomallissa sama hoitotaho toteuttaa molempien ongelmien hoidon ja seurannan, ja siinä käytetään päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan (Mueser ym. 2003, Mikkonen 2007). Suomessa tällaiset hoitopaikat ovat lisääntyneet. Ainakin vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyvän päihdeongelman päihdehoito tulisi toteuttaa integroidusti (Donald ym. 2005). Lisäksi on muistettava, että mitä vakavampia Primaarinen masennustila: oireet jatkuvat yli kuukauden ajan päihteiden käytön loppumisesta Masennustilan oireet Päihteiden käyttö Masennustilan oireet Päihteiden käyttö KUVA. PRISM-haastattelu: Esimerkkejä päihteiden käyttöön liittyvän aikajanan käytöstä erotusdiagnostiikassa. kaksoisdiagnoosiongelmia hoidetaan, sitä useammin potilailla on myös samanaikaisia somaattisia ongelmia, esimerkiksi tarttuvia maksatulehduksia. Myös somaattinen seuranta ja hoito tulisi liittää kokonaisuuteen. Lopuksi Aika (viikkoa) Päihteen aiheuttama masennustila: oireet loppuvat neljän viikon kuluessa päihteiden käytön loppumisesta Aika (viikkoa) Oirekohtainen arvio: ennen mielialan laskua alkanut unihäiriö katsotaan päihteestä johtuvaksi, ellei se vaikeudu masentuneen mielialan aikana Masentunut mieliala Unihäiriö Päihteiden käyttö Aika (viikkoa) Parantuneista menetelmistä huolimatta kaksoisdiagnoosien seulonta ja erotusdiagnostiikka on vaativaa ja vie usein enemmän aikaa. Joskus tarvitaan toistuvia arvioita diagnoosin varmentamiseksi. Lisäksi potilaiden taudinkuva saattaa muuttua. Tilanteissa, joissa diagnoosi on avoin, tarvitaan asianmukaista psykiatrista seurantaa. Yhden hyvän perusteen seurannan tarpeellisuudesta antaa tuore suomalainen tutkimus, jonka mukaan puolella kannabispsykoosin takia sairaalaan tulevista todetaan myöhemmin skitsofrenia (Niemi- Pynttäri ym. 2013). Kaksoisdiagnoosipotilaiden integroidun hoidon järjestäminen edellyttää hoitojärjestelmältä uudistumista. Lisäksi integroitu hoito vaatii psykiatriselta erikoissairaanhoidolta 2083 Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa
6 PÄIHDEPSYKIATRIA uudenlaisia perusrakenteita. On esimerkiksi mahdotonta hoitaa skitsofreniapotilaiden päihdeongelmia asianmukaisesti, jos huume- testien tai valvotun disulfiraamihoidon toteuttamiseksi ei ole rakenteita. MAURI AALTO, LT, dosentti, ylilääkäri Psykiatria, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) HELENA VORMA, LT, psykiatrian erikoislääkäri, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö SIDONNAISUUDET Mauri Aalto: Asiantuntijapalkkio (Lundbeck), luentopalkkio (Janssen-Cilag, Lundbeck), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck, Schering-Plough) Helena Vorma: Ei sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA Aalto M, Alho H, Halme JT, Seppä K. AUDIT and its abbreviated versions in detecting heavy and binge drinking in a general population survey. Drug Alcohol Depend 2009;103:25 9. Aalto M. Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste. Duodecim 2007;123: Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 [päivitetty ]. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, fourth edition, text revision (DSM-IV-TR). Washington DC: American Psychiatric Association, EMCDDA. Drug Abuse Screening Test [päivitetty ]. europa.eu/html.cfm/index3618en.html. Donald M, Dower J, Kavanagh D. Integrated versus non-integrated management and care for clients with cooccurring mental health and substance use disorders: a qualitative systematic review of randomised controlled trials. Soc Sci Med 2005;60: Gavin DR, Ross HE, Skinner HA. Diagnostic validity of the drug abuse screening test in the assessment of DSM-III drug disorders. Br J Addict 1989;84: Hasin DS, Trautman KD, Miele GM, Samet S, Smith M, Endicott J. Psychiatric research interview for substance and mental disorders (PRISM): reliability for substance abusers. Am J Psychiatry 1996;153: Mikkonen A. Samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta. Suom Lääkäril 2007;62: Mueser KT, Noordsy DL, Drake RE, Fox L. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. New York: The Guilford Press, Niemi-Pynttäri JA, Sund R, Putkonen H, Vorma H, Wahlbeck K, Pirkola SP. Substance-induced psychoses converting into schizophrenia: a register-based study of Finnish inpatient cases. J Clin Psychiatry 2013;74:94 9. Patten SB, Lamarre CJ. Can druginduced depressions be identified by their clinical features? Can J Psychiatry 1992;37: Pirkola S, Walhbeck K. Huumausaineisiin liittyvien ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden takia toteutuneet sairaalahoidot Suom Lääkäril 2004;59: Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J, ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1 10. Samet S, Nunes EV, Hasin D. Diagnosing comorbidity: concepts, criteria, and methods. Acta Neuropsychiatrica 2004;16:9 18. Seppälä T. Huumetestit. Kirjassa: Seppä K, Aalto M, Alho H, Kiianmaa K, toim. Huume- ja lääkeriippuvuudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s Sobell LC, Sobell MB. Alcohol consumption measures. Kirjassa: Allen JP, Columbus M, toim. Assessing alcohol problems: A guide for clinicians and researchers. National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism: Bethesda, MD 1995, s Walsham NE, Sherwood RA. Ethyl glucuronide. Ann Clin Biochem 2012; 49: Weiss RD, Griffin ML, Kolodziej ME, ym. A randomized trial of integrated group therapy versus group drug counseling for patients with bipolar disorder and substance dependence. Am J Psychiatry 2007;164: Summary Addiction psychiatry in specialized care towards more precise differential diagnosis A mental disorder and a substance abuse problem are often present simultaneously. Possible underlying substance abuse is surveyed in examining psychic symptoms. Screening of the substance abuse problem facilitates revealing the presence of previously unrecognized substance abuse problems. Screening of alcohol abuse with the AUDIT questionnaire is necessary for all patients in psychiatric specialized care. The DAST-20 questionnaire is utilized in the screening of drug abuse. The DSM-IV diagnosis system and the PRISM interview define more closely the differential diagnosis associated with dual diagnoses. Treatment of a substance abuse problem related to severe mental disorders should be conducted in an integrated manner by the same treatment unit M. Aalto ja H. Vorma
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotPäihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin
Katsaus Mauri Aalto Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste Kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotMilloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?
Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotKaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena
Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotKaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.
Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen
Päihdepo)laan strukturoitu Solja Niemelä LT, psyk el, päihdelääke)eteeen ep Päihdehoidon kliininen ope@aja Turun yliopisto Esityksen sisältö Vieroitusoireiden arvioin) Päihdehäiriön arvioin) Diagnos)ikka
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotJukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011
Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen
LisätiedotPÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA
PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari 24.2.2014, PALVA 11.10.2016 Mielihyvä Mielihyväjärjestelmää ruokkivat: Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset asiat ja tekijät Haitalliset aineet: nikotiini,
LisätiedotPäihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva
Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä
LisätiedotMiten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotKAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus
KAKSOISDIAGNOSTIIKKA Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus KAKSOISDIAGNOOSI Monihäiriöisyys, jossa potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotPäihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa
Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)
4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana
LisätiedotSuositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1
Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotAlkoholi ja masennus Päihdelääketieteen päivät. Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue
Alkoholi ja masennus 7.3.2019 Päihdelääketieteen päivät Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue Masennustila vs. masennusoireet Yleisiä masennuksen oireita
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotPäihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.
Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito
Mauri Aalto ALKOHOLIHAITAT Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito Päihdehoidon haasteena on hahmottaa alkoholin suurkulutuksen kirjo ja ottaa hoidon piiriin myös alkoholin haitoista
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSIPOTILAAN HOIDON KEHITTÄMISTARPEET PSYKIATRIAN OSASTON AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMASTA
KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAAN HOIDON KEHITTÄMISTARPEET PSYKIATRIAN OSASTON AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMASTA Elena Liukkonen & Tiia Lääveri Opinnäytetyö, syksy 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Helsinki Hoitotyön
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri
LisätiedotOpioidit ja kipu. Päihdepsykiatrin vinkkejä
Opioidit ja kipu Päihdepsykiatrin vinkkejä LSHP alueellinen koulutus 17.2.2016 Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede)) Kliinisen neurotieteentutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
LisätiedotBentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotLean työkalut käytännön työssä-osa II. Vaj juha kemppinen
140119 Lean työkalut käytännön työssä-osa II Vaj juha kemppinen 3. Lean metodit ja työkalut Vaj juha kemppinen 14.1.2019 vaj juha kemppinen 2 3. Lean metodit ja työkalut Muda 7 wastes of lean Mura not
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
LisätiedotIntegroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla
Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla Antti Weckroth Tutkija / koulutussuunnittelija Järvenpään sosiaalisairaala Määritelmä / Mauri Aalto Kaksoisdg = Päihdeongelma + psyykkisiä oireita
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotPotilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä
Potilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Tanja Svirskis LT, psykiatrian erikoislääkäri kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Potilas X on 55-vuotias mies ja hoidossa yliopistosairaalan kardiologian
LisätiedotPäihteet ja mielenterveys
Päihteet ja mielenterveys PEKKA HEINÄLÄ YTHS 28.5.2012 Päihteet ja mielihyvä Viehtymys nautintoaineisiin ja päihteisiin on yleisinhimillistä Päihdehaitat ja päihderiippuvuus vaihtelevat Alkoholi, kahvi,
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotSari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl
* Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl *Riippuvuudet; ilmiö, diagnosointi, toleranssi *Alkoholiriippuvuus *Huumeriippuvuus *Lääkeriippuvuus ja sekakäyttö *Toiminnallinen riippuvuus
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret
Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotKeskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä
Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotMauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP
Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP } Bentsodiatsepiineihin liittyvä fyysinen ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen, luonne ja vaikeusaste vaihtelevat potilaasta toiseen } Fyysinen riippuvuus
Lisätiedotilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä
Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö
LisätiedotHCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen
HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät 12.11.2018 LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen Sidonnaisuudet A-klinikka Oy, laitoshoitopalveluiden ylilääkäri Päihdelääketieteen yhdistys ry Koulutusvaliokunnan
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
Lisätiedot21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri
21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri SISÄLTÖ Alkoholin ongelmakäyttäjät Lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttäjät
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotPalvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina
Satu Viertiö, Airi Partanen, Risto Kaikkonen, Tommi Härkänen, Mauri Marttunen ja Jaana Suvisaari Palvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina
LisätiedotPäihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?
Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti
Lisätiedot