Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Transkriptio

1 Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät,

2 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi tekee päätöksen ajoluvasta. Potilas/ajoluvan haltija vastaa itse ajamisestaan. Rattijuopumus: johtuu alkoholista tai muusta päihteestä. Sovelletaan ajokorttiasetuksen linjauksia: - Ajooikeutta ei saa myöntää päihderiippuvaiselle tai henkilölle, joka ei pysty olemaan ajamatta päihteiden vaikutuksen alaisena. - Ajo-oikeuden saa myöntää, jos osoittaa olleensa raittiina riittävän pitkän ajan. Diagnostinen arvio: päihderiippuvuus, haitallinen käyttö, muu? 2-ryhmän ajolupien suhteen noudatettava erityistä tarkkuutta. Ajokykyarvioon kuuluu myös päihdeongelmaisen hoitoonohjaus.

3 Arvioinnin toteutus ja sisältö (1) Työnjako esim. päihdehuollon, perus- ja työterveyshuollon välillä vaihtelee kunnasta toiseen. Voi tehdä tiimityönä, esim. lääkäri + hoitaja. Tyypillinen arviointijakso: 3 kk, 4 käyntiä. Tapahtumatiedot? Oikeusprosessin vaihe? Poliisin päätös ajolupa-asiasta tulee olla mukana. Informoidaan arviointiohjelman aikataulusta ja sisällöstä. Edellytykset myönteiselle lausunnolle. Kielteiseen lausuntoon johtavat seikat. Perusteellinen päihdeanamneesi. Kliininen tutkimus. Riippuvuusarvio (ICD-10).

4 Arvioinnin toteutus ja sisältö (2) Keskustellaan/annetaan tietoa - alkoholin imeytymisestä ja palamisesta - promillemäärien vaikutuksesta toimintakykyyn - päihteiden aiheuttamista liikenneriskeistä. Keskustellaan keinoista päihteiden käytön hallitsemiseksi. Informoidaan hoitoverkostosta ja hoitomahdollisuuksista. Hoitoonohjaus tarvittaessa. Tehdään yhteenveto arviointijaksosta. Jatkosuunnitelma. Lääkärinlausunto.

5 Arvioinnin työkaluja Anamneesi, kliininen status, sairauskertomukset (tarvittaessa potilaan luvalla aikaisemmista hoitopaikoista). AUDIT-lomake / Riippuvuuden diagnostiset kriteerit (ICD-10), erityisesti jos AUDIT >8. Puhallukset alkometriin. Harkinnan mukaan laboratoriokokeet: verikokeet (alkolab), virtsan huume- ja lääkeseulat.

6 Päihderiippuvuuden diagnostiset kriteerit (ICD-10) Kuluneen 12 kuukauden aikana esiinnyttävä kolme tai useampia seuraavista: Pakonomainen käyttö Käytön hallinta kadonnut Vieroitusoireet liittyen käytön päättymiseen tai vähentymiseen Toleranssin kasvu Päihteenkäyttö muuttunut elämän keskeiseksi asiaksi Käyttö jatkuu haitoista huolimatta.

7 Verikokeista PVKT, (ASAT), ALAT, GT ja CDT Kohonnut MCV viittaa runsaaseen ja pitkään jatkuneeseen juomiseen. Epäspesifinen. Koholla olevat transaminaasit GT > ASAT >ALAT viittaa alkoholietiologiaan. CDT on spesifinen alkoholin suurkulutuksen osoitin. Herkkyys vaihtelee: varhaisilla suurkuluttajilla CDT on koholla noin 30%:lla ja kroonisilla alkoholisteilla noin 90%:lla.

8 Virtsan huumeseuloista Otetaan valvotusti Tulkintaongelmia runsaasti Väärät negatiiviset: 1) Ainetta ei ole tutkittu 2) Virtsa laimeaa 3) Immunologisilla testeillä ei voida todeta kaikkia aineita (esim. herkkyys vaihtelee eri bentsodiatsepiineille). Väärät positiiviset ristireaktioiden takia. Positiivinen pikatestitulos tai immunologisen analysaattorin tulos on varmistettava massaspektrometrisella menetelmällä ristiriitaisissa tilanteissa.

9 PKV-lääkkeistä Esim. bentsodiatsepiinit ja lääkeopiaatit heikentävät ajokykyä (havaintotoimintoja, reaktionopeuksia ym.). Tähän vaikuttavat käyttäjän yksilölliset ominaisuudet, käytetyt valmisteet, annokset ja toleranssi. Uusi lääke, tottumaton käyttäjä => väliaikainen (suullinen) ajokielto riittää Pieni/kohtuullinen lääkeannos eikä viitteitä väärinkäytöstä => pääsääntöisesti voi ajaa. Pkv-lääkkeiden päihdekäyttö, suurannosriippuvuus =>ajolupaa ei saa myöntää.

10 Edellytykset myönteiselle lausunnolle Arviointijakso on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Potilas/tutkittava on jakson aikana pysynyt raittiina tai osoittanut, että alkoholin käyttö on hallinnassa.

11 Kielteiseen lausuntoon pääsääntöisesti johtavat seikat Päihtyneenä saapuminen vastaanotolle. Positiiviset huumeseulat. Koholla olevat laboratorioarvot, jotka eivät laske seurannan aikana. Sovittuja aikoja ei noudateta. Mahdolliset muut tekijät, joiden katsotaan osoittavan ettei päihteiden käyttö ole hallinnassa. Keskeyttämiseen johtavat seikat: uhkaava tai epäasiallinen käytös, uusi rattijuopumus.

12 Lausunnon lähettäminen Vain hakijan suostumuksella (paitsi jos ilmoitusvelvollisuuden kriteerit täyttyvät). Hakija kieltää (kielteisen) lausunnon lähettämisen => suullinen ajokielto, joka kirjataan sairauskertomukseen. Hakija menettää ajo-oikeuden, jollei hän toimita poliisin määräämää lausuntoa määräajassa.

13 Ilmoitusvelvollisuudesta Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille ajokykynsä pysyvästi menettäneet salassapitovelvollisuuden estämättä. Suullinen kielto ja merkinnät potilasasiakirjoihin, kun sairaus tai lääkitys heikentää ajokykyä tilapäisesti. Hoitoonsa sitoutuneet päihdeongelmaiset => yleensä suullinen ajokielto riittää. Kroonistuneissa tilanteissa ilmoitettava, esim: - Jatkuva holtiton päihteiden käyttö hoidosta huolimatta. - Päihteiden käytöstä pysyväisluonteisia muutoksia ja selvää toimintakyvyn heikkenemistä eikä korjaavaa hoitoa ole (esim. pikkuaivoatrofia). - R2: Vieroituskouristuksia 3 tai enemmän.

14 Epävarmoissa tilanteissa Lisätoimenpiteet, joita lääkäri voi ehdottaa ennen poliisin lopullisen johtopäätöksen tekoa: 1. Määräaikainen lausunto ja uusi lääkärin tarkastus (esim. ½ vuoden kuluttua) - tutkittavalla on todettu päihderiippuvuus - 2-ryhmän ajokortit, ammattiautoilijat. 2. Muiden alojen spesialistien konsultaatiot (neurologia, psykiatria, päihdelääketiede). Asian selvittely erityisyksikössä (esim. neuropsykologinen tutkimus). 3. Ajokoe tai ajonäyte.

15 Hoitoonohjaus Hoitoa ehdotettava aina, kun ajoluvan haltijalla todetaan päihdeongelma. Mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Yleensä ajokyvyn arviointijakso ei ole riittävän tiivis ja pitkäkestoinen toimiakseen myös hoitojaksona, tosin siihen voidaan sisällyttää hoidollisia elementtejä.

16 Käytännön ongelmia Arviointiprosessi usein epäselvä potilaille ja välillä hoitohenkilökunnallekin. Arvioinnit työläitä, resursseja sitovia. Rattijuopot harvoin motivoituneita hoitoon (haluavat kortin takaisin). Jaksot jäävät usein kesken. Arviointijaksojen vaikuttavuus liikennekäyttäytymiseen melko vähäinen (jotkut hyötyvät, esim. nuoret, ensikertalaiset). Arvioinnin ja hoidon yhdistäminen ongelmallista.

17 Kiitos!