Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema



Samankaltaiset tiedostot
Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Psyykkinen toimintakyky

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

AHDISTELUA JA VALLAN VÄÄRINKÄYTTÖÄ Häirintä urheilussa. Johanna Hentunen Tutkija SUEK / LIKES-tutkimuskeskus

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Elintavat. TE4 abikurssi

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Motivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Arvojen tunnistaminen

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Työssä muistaminen -kysymyssarja

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Uy, Laurea Lohja

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Unelma hyvästä urheilusta

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Laatua liikuntaneuvontaan

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Energiaraportti Yritys X

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Pasi Tamminen Sari Mattila

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen ft Kirsi Pölönen

Transkriptio:

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS TALOUDELLISIA ONGEMIA

Esimerkkejä Tiedän kyllä, että tässä tilanteessa lenkille lähtö ei ole edes terveydellisesti järkevää, mutta en voi itselleni mitään (potilas vastaanotollani) Esimerkiksi jos ihminen harrastaa juoksua ja hänen on päästävä juoksemaan säällä kuin säällä, mihin kellonaikaan tahansa, missä kunnossa tahansa, voidaan puhua vakavasta riippuvuudesta. (FT Seija Sihvola, Kunto ja Terveys)

"Ennen kuin liikuntapakkomielteen huomaa, ei edes tajua kuinka paljon liikkuu. On vaikea määrittää rajaviivaa sille, mikä on liikaa ja mikä kohtuuden rajoissa, sillä ihmiset liikkuvat niin monin eri tavoin. Se mikä on toiselle paljon, on toiselle kohtuus (kansanterveystieteestä väitellyt FT Seija Sihvola Kunto ja Terveys)

"Usein liiallinen liikkuja rankaisee itseään jostakin. Kun kiusaa itseään, saa jonkun muun asian anteeksi, esimerkiksi ylensyönnin tms. Todellinen halu liikkumiseen ei tällöin lähde ihmisen sisäisestä motivaatiosta, vaan se lähtee ulkoisten tarpeiden täyttämisestä. Minun tulee olla jonkinlainen, että minut hyväksytään. Arvot nousevat esille liikunnan kautta. Tällöin ulkonäkö, fyysisyys, oma minäkuva ja itsetunto ovat liikunnan taustalla motivoivina tekijöinä (liikuntapsykologi, dosentti Jarmo Liukkonen Kunto ja Terveys)

Liikunnan tehtävät Luonnollinen tarve (fyysinen ja psyykkinen) Luo terveyttä, hyvinvointia ja hyvää mieltä eli antaa energiaa ENTÄ? Kilpaurheilijat ja kilpakuntoilijat

Oleellista Enemmän haittaa kuin hyötyä Terveydellisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti hallitsematon riippuvaisuus?

Määritelmä DSM IV Pakko oireinen häiriö voidaan diagnosoida, jos potilaalla esiintyy pakkoajatuksia ja toimintoja jotka vievät enemmän kuin tunnin päivässä ja haittaavat merkittävästi sosiaalista tai ammatillista toimintakykyä. Liikunnan yhteydessä 1 h raja on liian kapea

Määritelmä liikkumiseen liittyvät ajatukset hallitsevat elämää liikkumisjaksojen lisäksi ja liikkumiseen liittyvä toiminta on jäykkää ja kykenemätöntä huomioimaan elämän muut vaatimukset kuten sosiaaliset ja terveydelliset näkökohdat ja ilmiöön liittyy psyykkisiä ja fyysisiä häiriötiloja DMS IV luokitus ei tunne

Veale (1987, 1995) 1. Toleranssi tarve lisätä liikuntaa (Tolerance) 2. Liikkumatta jättäminen tai jopa saman määrän annostelu johtaa oireiluun (Withdrawl) 3. Pyrkimys suunniteltua suurempiin annoksiin (Intention effect) 4. Kontrollin menetys 5. Aika 6. Konflikti liikuntaan suunnattu aika vie ajan muulta tärkeältä toiminnalta 7. Jatkaminen harjoittelua jatketaan terveydellisistä liikunnan usein aiheuttamista rajoitteista tai ongelmista huolimatta

Itsenäinen häiriö!!! sekundaarisena liittyen esim. syömishäiriöön Syömishäiriön ja itsenäisen pakkomielteisen liikuntakäyttäytymisen välillä ei ole pysty osoittamaan yhteistä patofysiologiaa

Tutkimus termit Exercise dependence 1970 Baekeland Addiktio 1970 luku (Habitual, Regular.) Compulsive exercisers/obligatory exercisers/exercise dependent Hajanaista ja pitkälle kontrolloimatonta tutkimusta lukuisia kyselyitä

Epidemiologia ja patofysiologia Luotettavasti ei voi sanoa paljoa: prevalenssi, sukupuoli, ikä, lajit Patofysiologiaa endorfiinit/ei, IL 6, tunteiden säätelyyn liittyviä/neurobiologisia, autonomiseen säätelyyn liittyviä

Diagnoosi Vaikeaa kriteerit puuttuvat Ei usein tavoita Hoito???

Seuraukset Lisääntyneet liikuntavammat Yleinen ylikuormittuminen Haitalliset pitkäaikaisvaikutukset kuten osteoporoosi ja hormonitoiminnan häiriöt Psyykkiset häiriötilat kuten ahdistuneisuus, masentuneisuus Sosiaalinen eristäytyminen ja ammatillinen alisuoriutuminen ja poissaolot

Mutta entä tällainen kommentti.. Minulla on sisäinen pakko liikkua useita kertoja viikossa, mutta näin tunnen oloni hyväksi ja voin hyvin henkisesti ja fyysisesti (terve kuntoilija)

Take home Tiedosta Tunnista tuntosarvet pystyssä! Uskalla tarvitaan lisää tietoa