Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1
Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne, iän tuomat fyysiset muutokset Syömishäiriön syyt monen asian summa Laukaisevia tekijöitä: mm. koulu-/työpaikkakiusaaminen, murrosiän kehitys, riidat kaverisuhteissa, vaikeat asiat perheessä, parisuhdekriisit, traumaattiset tapahtumat) > laihduttaminen Perhe ja ihmissuhteet tukahduttava/rajaton, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisu, vuorovaikutus Psykologinen kehitys itseluottamus, tunteiden käsittely, psyykkinen itsesäätely, identiteetti, minäkuva Persoonallisuus mm. tarkkuus, täydellisyyden tarve, emotionaalinen herkkyys, itsekriittisyys 2
Syömishäiriön eteneminen Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus 3
Sairauden alku (laihduttaminen, laihdutusyritykset) Keino välttää psyykkistä pahaa oloa, pelkoja ja tunnesolmuja, joita erilaiset epävarmuutta tuovat elämäntilanteet aiheuttavat. Syömisen ja oman kehon kontrollointi tuottavat sairastuneelle tunteen itsensä ja elämänsä hallinnasta. 4
Kuherrusvaihe (sairaudentunnon puuttuminen) Kuherrusvaihe Alkuvaihe Pikku hiljaa syöminen ja liikunta täyttivät yhä enemmän ajatusmaailmaani. Nautin suunnattomasti, kun sain rauhassa toteuttaa jatkuvasti yhä kapeampaa ruokavaliotani ja kuluttaa kaloreita lisääntyvän liikkumisen myötä. Koin olevani energinen, vaikka oikeasti olin vain suunnattoman rauhaton. Hyvää tahtovat kysymykset voinnistani tyrmäsin heti vähätellen ja koin olevani ihan kunnossa. Vähänpä tiesin. 5
Kärsimysvaihe (pakkoajatukset ja rituaalit vahvistuvat) Kuherrus/viehtymysvaihe Alkuvaihe Kärsimysvaihe Kärsin palelusta ja tärisin usein kylmästä hervottomasti. Syöminen, syömättömyys ja pakkoliikunta täyttivät ajatukseni, jos hetkeksikään yritin olla rennosti. Sen takia luin mieluummin tentteihin ja touhusin koko ajan jotain. Pahimmillaan en pystynyt edes nukkumaan, koska olin niin ahdistunut ja levoton. Sosiaalisista suhteista yritin pitää kiinni, mutta kummalliset syömiseen ja liikkumiseen liittyvät sääntöni tekivät minusta ihmissuhteissa hyvin pintapuolisen. Ruoka oli suurin rakkauteni ja pelottavin viholliseni. 6
Toive muutoksesta (keinojen puuttuminen) Kärsimysvaihe Toive muutoksesta Kuherrus/viehtymysvaihe Alkuvaihe Anorektinen vaihe kääntyi ahmimiseksi ja liikunnan määrä lisääntyi entisestään. Välillä ahmin niin paljon, että kasvoni turposivat ja ihoni oli kauttaaltaan kosketusarka. Vatsani oli jatkuvasti kipeä. Psyykkinen tuska oli kuitenkin fyysisiä kipuja huomattavasti suurempaa. Ahdistus ja itseinho olivat valtavia. Häpeä itsestäni ja siitä mitä tein, vähensivät ennestään vähiin jäänyttä sosiaalista kanssakäymistä. En nähnyt missään valoa ja enkä tiennyt missä olisi tie ulos sairaudesta. Vaikka itse halusin parantua, minulla ei ollut keinoja siihen. 7
Muutosten tekeminen (pienin askelin) Toive muutoksesta Kärsimysvaihe Kuherrus/viehtymysvaihe Muutosten tekeminen Alkuvaihe Haluaisin sanoa, että tiedän miten paranin, mutta en tiedä. Sen tiedän, että parantuminen on tapahtunut pienin askelin. Sairas ajattelu joutui luovuttamaan tilaa terveemmälle aina vain enemmän ja enemmän, vaikka kovaa taistelua mieleni herruudesta käytiinkin. Terve ajattelu vahvistui ja kyseenalaisti sairauden vääristämän mielen esittämät käskyt. Olin kokonaan unohtanut, että suhtautuminen itseen, ruokaan, liikuntaan ja elämään yleensä voi olla mutkatonta. Tajusin, että minäkin olin joskus osannut tehdä niin. 8
Paraneminen Toive muutoksesta Kärsimysvaihe Kuherrus/viehtymysvaihe Alkuvaihe Muutosten tekeminen Paraneminen Anoreksia muuttui bulimiaksi ja siitä hiljalleen parannuin. Tuntuu siltä, että syömishäiriövaihe oli osa matkaani siksi ihmiseksi, joka nyt olen. ---- En tunne huolta siitä, että syömishäiriö tulisi takaisin. 9
Hoidon saatavuus (1/3) -Valtakunnalliset hoitosuositukset: Lasten ja nuorten Käypä hoito -suositus Aikuisten Käypä hoito- suositus (päätös laatimisesta tehty tänä syksynä) - Kyseessä nimenomaan suositus: Käypä hoito -työryhmän hoidolle suosittamat kriteerit (12) hoidon laadun seuraamiseksi > ovatko käytössä? mm. vanhempien ja perheiden huomioiminen potilaan ja vanhempien tiedossa olevat hoitosuunnitelmat - Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria - Tiukat diagnoosikriteerit / hoitoon pääsyn kriteerit - Diagnoosien eriarvoisuus - Aikuisten hoitoon pääsy, hoidon määrä ja laatu - Syömishäiriöosaaminen, etenkin avopuolella 10
Hoidosta (2/2) liiton jäsenyhdistysten yhteisestä kannanotosta 2011: Somaattisen ja psyykkisen hoidon eriaikaisuus ja koordinoimattomuus sekä avo- että sairaalahoidossa Moniammatillisuus näyttäytyy usein sekavana järjestelmänä: erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon eri alojen keskinäinen keskustelemattomuus kuormittaa sairastunutta Hoitoajat niin avo- kuin sairaalahoidossa liian lyhyitä ja painoa pidetään edelleen keskeisenä hoidon onnistumisen mittarina Käytännössä esimerkiksi kallis ja onnistunutkin sairaalajakso voi valua hukkaan sen vuoksi, että sairastunut ei saa tarvitsemaansa tukea avohoidossa. 11
Hoidon saatavuus (2/2) Hoitoputki ja hoitomallit soveltuvat osalle ja tietyllä tapaa, tietyssä vaiheessa sairautta oleville potilaille. Pitkään sairastaneet kohtaavat hoidossa usein eriarvoisuutta siinä, että kroonikkoina heille ei useinkaan tarjota parasta mahdollista hoitoa, vaikka oma motivaatio voisi olla parempi kuin sairauden varhaisemmissa vaiheissa. Sairastuneilla itsellään tai heidän läheisillään on harvoin voimia tai uskallusta hoitoon liittyvien epäkohtien osoittamiseen *** Hoito vai kuntoutus? Mitä ne sisältävät? Miten eroavat toisistaan? 12
Aluepäällikkö Tanja Tiainen, Pohjois-Suomen aluetoimisto, tanja.tiainen@syomishairioliitto.fi 040 752 9526 Projektivastaava Tea Viljanen, ENSISYLI-projekti, tea.viljanen@syomishairioliitto.fi 040 754 4933 13