Kaupunkien metsät elvyttävät Liisa Tyrväinen & Ann Ojala Metsäntutkimuslaitos Kaupunkikestävyyttä uudelleen muotoilemassa 18.4.2012 Helsingin yliopisto
Luonnon käytön terveyshyödyt Kaupunkiympäristössä terveyshaittoja ovat mm. ilmansaasteisuus, melu ja liialliset visuaaliset ärsykkeet. Stressiin liittyvät sairaudet, masennus, ylipaino, diabetes ym. kehittyneissä maissa yhä merkittävämpi yhteiskunnallinen ongelma. Esteettiset ja turvalliset luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä terveyttä. Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001).
Miten luonto elvyttää? elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991) tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen
Luontoympäristön merkitys kaupunkilaisille Kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite tuottaa terveyttä edistäviä asumis- ja työympäristöjä Mikä on viheralueiden rooli terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä/edistäjänä? Kuinka paljon ja millaisia luontoalueita rakennetussa ympäristössä tulisi tarjota? Miten luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia? Terveyshyötyjen tuottaminen tavoitteena myös kansallispuistojen käytön kehittämisessä (Metsähallitus: Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot).
Luonto ja ihmisten hyvinvointi (Suomen Akatemia, 2005-2007) Liisa, Tyrväinen, (Metla), Kalevi Korpela ja Matti Ylen (TaY, psykologian laitos), Harri Silvennoinen, JoY, metsätiet. tdk Aineisto: Postikysely syksyllä 2005 3 000 henkilön satunnaisotos Helsingistä ja Tampereelta (15-75 vuotiaat) Vastausprosentti 42,6 (1 273 vastausta) Kyselyssä kartoitettiin: Asuinympäristöön, luontoon ja kaupungin viheralueisiin liittyviä toiveita ja odotuksia Viheralueiden käytön vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen Kaupunkilaisten luontosuhdetta
Koettu terveys Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia tuntemuksia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Positiiviset tuntemukset lisääntyvät niin vapaaaikaan kuin opiskeluun sekä työhön liittyvän viheraltistuksen kasvaessa. Selvä vaikutus saadaan kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2-3 krt/kk.
Luonnon käytön vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin Tuntemukset Ahdistunut Voimakaasti väsynyt Stressaantunut Ärtynyt Energinen heti aamusta Keskittynyt ja innostunut 0 1 2 3 4 5 6 Ei koskaan Erittäin usein (päivittäin)
MIELIPAIKKARESEPTI: Etsi itsellesi mieleinen luontokohde ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen säännöllisesti. Hyvä vaikutus näkyy sekä psyykkisessä että fyysisessä terveydessä.
Luonnon vaikutus terveyteen syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007) myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihas-jännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toimininnan lisääntyminen.
Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet Suomen Akatemia ja Japan Society for the Promotion of Science Tutkimusryhmä: METLA, Prof. Liisa Tyrväinen, tutkijat Ann Ojala ja Eeva Karjalainen, THL, Ympäristöepidemiologian yksikkö ( Timo Lanki & Taina Siponen) ja Tampereen yliopisto (Prof. Kalevi Korpela) Forestry and Forest Products Research Institute, Japan, Dr. Takahide Kagawa, in cooperation with Nippon Medical School (Dr. MD Qing Li) and Chiba University (Dr. Yoshifumi Miyazaki) Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa eri viherympäristötyyppien hyvinvointivaikutuksista (stressin väheneminen). Integroida fysiologiset ja psykologiset tutkimusmenetelmät Kehittää tulosten sovellusmahdollisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Kenttäkokeiden järjestely Japanissa ja Suomessa; koehenkilöt oleskelevat ja kävelevät erilaisissa kaupunkiympäristöissä Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja sykevaihtelu, syljen kortisoli Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys (Restoration Outcome Scale, ROS), elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS) Mitataan myös melu ja ilmansaasteet Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto) Kaupunkimetsä (Keskuspuisto) Kaupungin keskusta (Arkadiankatu) 13.6.2012 11
Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) Rahoitus Suomen Akatemia, Asumisen tutkimusohjelma, 1.9 2011-31.5. 2015. Tutkimushanke toteutetaan Metlan, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Tavoitteet: Tuottaa monipuolista tutkimustietoa kaupunkiviheralueiden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja viheralueiden hoitoa varten. Herättää keskustelua asuinympäristön laadusta, erityisesti luontoalueiden merkityksestä ja lisätä tietoa päätöksentekoa varten. Luoda uusia kansallisista ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja
Tietoa tuotetaan: 1) viheralueiden tarjonnan vaikutuksesta asukkaiden terveyteen (GIS data, kyselydata Helsinki ja Kuopio), vetäjä Metla, yhteistyössä THL ja UTA 2) viheralueiden määrän, laadun ja käytön vaikutuksista asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin (LVVI-kyselydata), vetäjä UTA, yhteistyössä Metla 3) lyhytaikaisten viheralueilla käyntien fysiologisia ja psykologisia vaikutuksista (kenttäkokeet; kts. hanke Stress-reducing qualities of urban green areas), vetäjä THL, yhteistyössä Metla ja UTA 4) tulosten soveltamismahdollisuudesta yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden ja viheralueiden hoidon ammattilaisten kanssa, vetäjä Metla, yhteistyössä UTA ja THL
Greenhealth- tutkimusryhmä Työpakettien vetäjät: Prof. Liisa Tyrväinen, (Metla), Coornidator Ph.D. Timo Lanki is the head of the Environmental Epidemiology Unit in the Department of Environmental Health (Leading WP2, and responsible for the conduction of the cohort study in WP1). Prof. Kalevi Korpela (leader of WP3), University of Tampere (UTA) Tutkimusryhmä: M.Sc. Ari Nikula, Metla, an expert in GIS analysis and modeling in landscape and regional level studies, GIS analyses in WP1. Aino Hakala PhD student/metla, the statistical analyses and reporting of GIS data and self-rated health in WP1. Dr. Eeva Karjalainen, Metla, an expert in outdoor recreation and landscape preferences,. M.Sc. Ann Ojala, an expert in environmental psychology M.Sc. Tuija Sievänen, Metla, leads the nationwide survey of the nature-based recreation in Finland (LVVI2). M.Sc. Marjo Neuvonen, Metla is statistician and she participates in the data analysis and reporting in WP3. PhD student NN, UTA, will be responsible for statistical analyses and reporting in WP3. Ph.D. Tarja Yli-Tuomi, THL is an expert on exposure assessment and GIS, and will be responsible for carrying out assessment of air pollution and noise exposure in the cohort study. M.Sci.Tech Taina Siponen, THL will be responsible for the clinical measurements and reporting in WP2. M.Sci.Tech Pekka Taimisto, THL will be responsible for air pollution and noise measurements in WP2. M.Soc.Sci. Sari Ung-Lanki, THL will be responsible for data analyses in and reporting of the cohort study.
Yhteistyötahot UKK-instituutti, MTT, Metsähallitus, Siuntion hyvinvointikeskus, Helsingin kaupunki Project: Enhancing Sustainable Urban Development through Ecosystem Services - ENSURE Project leader: Susanna Lehvävirta, HENVI (University of Helsinki) T2012-2014, Osatutkimus Metlassa, Aino Hakalan väitöskirja osana tutkimuskokonaisuutta Forestry and Forest Products Research Institute in Japan (Dr. Takahide Kagawa, Dr. Yuko Tsunetsugu) and Nippon Medical School, Japan (Dr. MD Qing Li). Nordic-Baltic network of researchers CARe-FOR-US II (Nordic-Baltic Centre of Advanced Research of Forestry Serving Urbanized Societies, 2011-2015). WG 3: Nature and human health relations (coordinator Dr. Ulrike Stigsdottir, Univ. of Copenhagen, Denmark)
Tutkimuksen hyödyt Tieteellisen tietopohjan vahvistaminen luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista. Monialainen yhteistyö aloitettu Suomessa (metsätieteet, psykologia, ympäristöterveys) Luonnon virkistyskäytön merkitys terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ennältäehkäisyssä? Tuloksien hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa ja terveyden edistämistyössä? Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen (laskentamallin kehittely)? Terveyden edistämisen merkitys luontomatkailussa ->tuotteistaminen (esim. Nuuksion kansallispuisto)