2/2014 1 Syksy 2014 NOLLATUNTISOPIMUS EI TYÖSUHDETURVAA EI TOIMEENTULOA PALKALLA EI VAPAUTTA SUUNNITELLA OMAA ELÄMÄÄNSÄ KYSYMYS ON IHMISTEN KUNNIOITTAMISESTA LOPPU NOLLATUNTISOPIMUKSILLE KANSANLIIKE VAKIDUUNIN PUOLESTA OLETKO MUKANA? Miten, lue lisää s. 5 Tässä lehdessä mm. Politiikka pois ammattiyhdistysliikkeestä?...2 Koteja Euroopassa ja vähän muutakin...2 Kentän ääni...3 Kuka sammuttaa valot?...4 100% duunari valmiina palvelukseenne!...4 Työeläkkeet uudistuvat...5 Ay-liike ja media...6 Parempiin tuloksiin luottamushenkilöiden yhteistyöllä...6 Paikallinen sopiminen Vaikeuksien kautta voittoon...7 Palkkaus- ja työaikajärjestelmää kehitettävä...7 Kuka tekee päätökset ja missä ne tehdään?...8 Kaikkea ei ole pakko sietää...8 Vem släcker ljuset?...9 Jatketaanko nykyisellään?... 10 Työpaikan luottamusmiesten tulee olla joukkuepelaajia... 10 Huomispäivän ammattilaiset!...11 Työntekijöiden edunvalvojille olisi töitä tarjolla... 12
2 Metallityöläinen PÄÄKIRJOITUS: KOLUMNI: Politiikka pois ammattiyhdistysliikkeestä? Politiikka selitetään usein yhteisten asioiden hoitamiseksi, yhdessä samanhenkisten toimijoiden kanssa ja yhteisin tavoittein. Politiikka pitää osata erottaa politikoinnista, joka pahimmillaan on loan heittoa ja vastapuolen mustamaalaamista, valehtelua ja epäkunnioittavaa käytöstä erilaisuutta kohtaan. Miksi ammattiyhdistysliikkeessäkin tarvitaan poliittista toimintaa eli yhteiskunnallista vaikuttamista? Yksinään ammattiyhdistysliikkeen on vaikea ellei mahdotonta saada tavoitteitaan läpi asioissa, jotka vaativat myös yhteiskunnallista päätöksentekoa. Aina kannattaa kysyä, olisiko ammatillinen työväenliike saanut yksin tavoitteitaan läpi ilman poliittisen työväenliikkeen apua. Kaikkia tärkeitä yhteiskunnallisia asioita ei ratkaista työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken neuvottelupöydässä. En haluaisi, että tilanne kehittyy sellaiseksi, että ammattiyhdistysliike ryhtyy huolehtimaan pelkästään palkka-asioita ja jättää yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen poliittisten puolueiden tehtäväksi ilman ohjausta. Kun katsoo tämän hetken poliittisia voimasuhteita eduskunnassa voi vain kuvitella millaiseen lopputulokseen se johtaisi. Poliittinen toiminta ei ole mikään uhka ammattiyhdistysliikkeelle tai edunvalvonnalle. Jos luottamustehtävässä toimiva henkilö on myös poliittisesti aktiivinen, se ei tee hänestä huonompaa edunvalvojaa päinvastoin. Työpaikoilla ja ammattiosastoissa politiikalla pelottelu tai epäpoliittiseksi julistautuminen on usein vain savuverhoa, jonka tarkoituksena on saada kannatusta omille poliittisille pyrkimyksille. Ammattiyhdistysliikkeen yhtenä tavoitteena täytyy olla yhteiskunnallinen edunvalvonta. Hannu Latva-Pietilä Koteja Euroopassa ja vähän muutakin... Asuminen on Helsingissä kallista, ihan äskettäin kuulimme uutisissa, että asuntojen hinnat ovat nousseet enemmän kuin palkat, no sehän kyllä on nähty ja koettu jo ihan ilman uutisiakin. Minulla oli lokakuun alussa tilaisuus tutustua Amsterdamin erilaisiin asumismuotoihin, opiskelija-asunnoista seniori asuntoihin. Olimme siellä Helsingin asuntolautakunnan tutustumismatkalla. Heräsi taas kysymys siitä, miksi meillä panostetaan omistusasuntoihin, kun oikeastaan kaikissa muissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa vuokralla asuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Meillä annetaan rahan määrätä, ei kaupungin asukkaiden tarpeiden. Helsingin asuntotuotanto on pakko saada jotenkin kuosiin ja vastaamaan todellista tarvetta. Amsterdamissa kiinnitimme huomiota myös asiaan, joka on yleinen myös muissa Euroopan kaupungeissa. Nimittäin siihen, että asuntoja ei vuokrattu varusteltuina, eli asukkaan piti itse ostaa asuntoon esim. vaatekaapit, keittiön kalusteet; astiakaapit, liesi ja jääkaappi. Mietin, että jos itse joutuu ostamaan nuo edellä mainitut kalusteet, se tietenkin maksaa sillä hetkellä jotain, mutta nekin hankinnat voi tehdä edullisesti ja jokainen voi kalustaa omantyylisensä kodin itselleen. Ei kovin kauaa tarvitsisi asua, kun olisi jo tienannut ne kalustehankinnat, jos nykyisillä vuokrilla joutuu pulittamaan kaksiosta 800-1000 kuukaudessa. Kaupungin rakennuttamien asuntojen vuokrat olivat Amsterdamissa juuri tästä syystä paljon Helsingin vuokria edullisempia. Amsterdamissa ns. sosiaalisen tuotannon vuokra-asunnoissa oli vuokrakatto, joka oli 690 euroa/kk. oli vain kahdella seinällä, ne ulottuivat lähes lattiasta kattoon ja valoa riitti. Pääsimme jopa katsomaan muutamia asuntoja sisältä päin asukkaan itsensä esittelemänä. Tällaiset matkat todella avartavat näkemyksiä ja niiltä saa paljon uusia ideoita. Helsingin asuntopolitiikan suunta on yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat jokaisen täällä asuvan elämään. Toinen on tietysti työpaikat. Vaikka pääministeri Stubb vähättelevästi sanoikin että On sellaisia, jotka luulevat, että talous saadaan kuntoon kasvun kautta, me emme voi odottaa kasvua. Minä en kyllä ole ihan samaa mieltä tuosta, koska minusta juuri kasvun ja työllisyyden kautta talous saadaan kuntoon. Mutta minähän en olekaan ministeri. Toivoa vaan s opii, että ensi kevään vaalien jälkeen meillä on vähän järkevämmin ajatteleva hallitus ja eduskunta tässä maassa. Muuten meidät kyllä hukka perii. Varsinkin kun luki taas Nallen uusimman lausunnon Emme voi jatkaa ihmisten verottamista nykyisellä tavalla, emmekä voi vastaavanlaisesti sietää köyhyyden sekä rikkinäisten perheiden tukemista. Että näin... Taina Karrikka Asunnot olivat myös todella valoisia, parvekkeita ei ollut tai ne olivat pieniä, eivätkä varjostaneet alemman kerroksen huoneistoja. Paljon oli myös ns. luhtitaloja joiden raput ja rappukäytävät kiersivät rakennusten sisäpihan ulkoseinää. Asunnot olivat yleensä läpitalon huoneistoja, vaikka ikkunoita Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys ry. ja Metallin Helsinki- Uusimaa alueen Sos.dem. ryhmä. Päätoimittaja: Hannu Latva-Pietilä Toimituskunta: Petri Ijäs, Taina Karrikka, Sampsa Lehtorinta, Milla Leppänen, Paavo Niskanen, Ari Kolehmainen Taitto: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Lehtisepät Oy, Pieksänmäki
2/2014 3 Risto Luusuaniemi, Kone Hissit Oy. Luottamusmies. 1. Tällä hetkellä työtilanne on hyvä tai ennemmin tuntuu siltä, että mennään alimiehityksellä. Onneksi Koneen Teollisuusoppilaitoksesta valmistuu 16 uutta hissiasentajaa, jotka sijoittuvat koko Suomeen Koneen toimipisteisiin eri paikkakunnille niin kunnossapitoon kun asennukseen. Koululla on pitkät perinteet, ensimmäinen koulu järjestettiin vuonna 1951. Koneen teollisuusoppilaitos on ainoa Pohjoismaissa toimiva koulu joka kouluttaa hissiasentajia. Luottamusmiehenä osallistun aktiivisesti palkkauksen kehittämiseen ja edunvalvontaan ja välillä erilaisiin ristiriitatilanteisiin työantajan ja työntekijöiden asioissa. 2. Ehdokasta en ole vielä päättänyt mutta sen tiedän ketä EN äänestä. Oikea mies vasemmalta. 3. Meidän ammattiosasto nro 128 on huippuosasto, sillä se on koko Suomen kattava hissimiesten osasto Hangosta Nuorgamiin. Osallistuminen on aktiivista. Nuorten saaminen rinkiin on haaste, mutta kun koti on rakennettu ja lapset kasvatettu niin kai sitä riittää aikaa ay-toimintaan sanoo moni nuori. Osasto kannustaa kouluttautumaan ja osallistumaan ay-toimintaan. Taina Karrikka, IECO Oy. Ammattiosaston puheenjohtaja. 1. Töitä on tasaisesti, uudet projektit kuormittavat tuotantoa enemmän kuin peruskuorma, mutta pärjäillään. Olen nykyisin varapää, eipä meillä mitään ihmeellisiä asioita ole menossa, joulunajan vapaa-päivistä ja Joululahjasta on puhuttu. Viime vuonna saimme palkalliset vapaapäivät joulun välipäiviksi ja muutakin mukavaa yllätystä. Päätöksiä noista tehdään varmaan joskus marraskuussa. 2. Ehdokas, jolla on suurin piirtein samanlainen maailmankatsomus kuin itsellänikin. Joka on duunari itsekin ja tietää ihan oikeasta elämästä. Siis ehdokas jolla on jalat maassa ja järki päässä. 3. Aktiivisten jäsenten ikääntyminen ja tehtävistä pois jääminen on yksi suurimmista haasteista. Meidän olisi ihan PAKKO saada uutta voimaa osaston toimintaan. Osaston toimikunnassa pitää olla työikäisiä jäseniä, joilla mielellään olisi myös työpaikka. Ja vielä jos saataisiin eri työpaikoilta ihmisiä mukaan, eikä vaan parista kolmesta, niinkuin tällä hetkellä, silloin saataisiin erilaisia näkökulmia asioihin. Tietysti työttömyys ja se että ihmisiltä menee työpaikat, on ammattiosastollekin haastava tilanne, jäsenmaksupalautukset pienenevät ja kaikesta (maksullisesta) toiminnasta pitää karsia. Lisäksi ihmisten osallistuminen ay-toimintaan yleensä, sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on jostain syystä hiipunut. Lama lamauttaa ihmisen, toivoisin, että se olisi päinvastoin. Kentän ääni 1) Millainen on tällä hetkellä työpaikkasi työtilanne? Millaisten asioiden kanssa luottamusmiehenä tällä hetkellä olet tekemisissä? 2) Eduskuntavaalit ovat keväällä 2015. Millainen ehdokas saa sinun äänesi? 3) Millaisia tulevaisuuden haasteita näet oman ammattiosastosi toiminnassa? Mia Korhonen, Fiskars Garden Oy Ab. Luottamusmies 1. Työpaikallani valmistetaan kulutustavaratuotteita, jotka ovat hyvin sesonkiluonteisia. Tällä hetkellä työtilanne on ns. normaalitasolla, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä että, vuokratyövoiman määrä on ihan minimissä. Alkuvuodesta on taas odotettavissa sesonkia, jolloin on todennäköistä että vuokratyönvoiman määrää lisätään jopa useilla kymmenillä. Luottamusmiehenä on koko ajan jotain pientä säätöö, mutta ajankohtaisin asia tällä hetkellä taitaa kuitenkin olla valmistautuminen luottamusmiesvaaleihin, sekä neuvottelut työnantajan kanssa palkankorotuksista. 2. Ääneni saa henkilö joka on demari ja jonka arvopohja on kohdillaan, vie oikeita asioita eteenpäin ja on luottamukseni arvoinen. 3- Meillä on aktiivinen ja toimiva toimikunta, jonka haasteena on saada passiiviset jäsenet aktiivisemmiksi. YTK on tämän päivän ja tulevaisuuden haaste. Reijo Malassu, luottamusmies. Oy Pitäjänmäki ABB 1.Työtilanne on nyt rauhoittumassa hieman normaalimmalle tasolle. Loppukesällä olimme ylikuormatilanteessa joista aiheutui asiakasmyöhästymiä. Edunvalvonnassa minua on tällä hetkellä työllistänyt siirtymisneuvottelut kuukausipalkkaan. Jonkin verran on työnjohdon ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta hakusessa ja siihen joutuu ottamaan kantaa. 2. En ole vielä asiaa miettinyt, mutta semmoista joka säästä meitä hengiltä. Pitää olla rohkeutta elvytykseen. Rakenne uudistukset ovat vain koskettaneet työntekijöitä. Herrat sen kun porskuttaa. 3.En ole itse kovinkaan paljon osallistunut ammattiosaston toimintaan viime aikoina. Olisiko siinä se haaste että itse aktivoituisi tässä asiassa. Lars Pekkanen, Walpella Works Järvenpää Oy. Luottamusmies, Ammattiosaston puheenjohtaja. 1. Tällä hetkellä työpaikkani työtilanne on kohtuullisen hyvä, ottaen huomioon vallitseva tilanne yleensäkin teollisuuden alihankintaa tekevissä yrityksissä. Luottamusmiehenä tällä hetkellä etupäässä jäsenten kysymyksiin vastaaminen ja eri asioissa neuvominen sekä yhdessä pääluottamusmiehen kanssa työnantajan kanssa käytäviin keskusteluihin osallistuminen. 2. Tulen äänestämään eduskuntavaaleissa henkilöä, joka on selkeästi ay-myönteinen. Henkilöä, joka ei myöskään hyväksy porvareiden ajamaa kaiken mahdollisen yksityistämistä tai ulkoistamista. 3. Suurimmat haasteet tulevaisuudessa tulevat olemaan ammattiosaston jäsenmäärän väheneminen sekä ihmisten saaminen yleensäkin ammattiosaston toimintaan mukaan. Minna Forsman, pääluottamusmies. Enics Finland Oy. 1. Työtilanne on parempi kuin vuosiin. Meitä ei lama tällä hetkellä pure. Liika kiire tuo omia hankaluuksiaan tullessaan työyhteisöömme ja asioiden hoitamiseen. Palkankorotusneuvottelut ovat meneillään. 2. Sellainen Metalliliittolainen ehdokas, joka on hyvin perillä asioista. 3. Haasteena näen uusien, varsinkin nuorten mukaan saamisen toimintaan ja tapahtumiin. Kymmenen kysymystä Teknologiateollisuuden työehtosopimus 1. Milloin maksetaan palvelusvuosilisä? 2. Kuinka monen vuoden yhtäjaksoinen palvelus saman työnantajan palveluksessa oikeuttaa palvelusvuosilisään? 3. Milloin todetaan oikeus palvelusvuosilisään? 4. Kuinka pitkään voi saada sairausajan palkkaa, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta? 5. Voiko työnantaja evätä sairausajan palkan? 6. Vaikuttaako sairausloma vuosilomapäivien kertymiseen? 7. Kuinka monta tuntia keskimäärin on työviikko työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, päivä- ja kaksivuorotyössä v. 2014? 8. Kuinka toteutetaan työajan tasaaminen päivä ja kaksivuorotyössä? 9. Minkä suuruinen on lomaraha? 10. Mihin saakka nykyinen Teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa? Vastaukset sivulla 7.
4 Metallityöläinen Kuka sammuttaa valot? Elämme vaikeita aikoja. Hyvinvointimme perustana olevalla teollisuudella on suuria ongelmia. Tämä heijastuu koko yhteiskuntaan. Ongelmat ovat sekä rakenteellisia että suhdanteista ja maailman tilanteesta johtuvia. Niin tai näin, teollisuudesta on hävinnyt lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Jotain tarttis tehdä. Aika moni poliitikkokin on samaa mieltä. Ja hassuahan se olisikin, jos tästä maasta löytyisi sankoin joukoin päättäjiä, jotka eivät ymmärtäisi tilanteen vakavuutta. Mutta kun katsoo, mitä ympärillä tapahtuu, ainakin minä alan epäillä, löytyykö tuota ymmärrystä sittenkään oikeasti ja riittävästi. Ymmärrystä ja siitä juontuvia johtopäätöksiä olisi totisesti hyvä löytyä ja pikaisesti. Vaikka emme talouden kansainvälisille suhdanteille juuri mitään täällä voikaan tehdä, on meillä kuitenkin käsissämme monia asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa Suomessa ja voimme vaikuttaa EU:n sisällä. Yksi keskeisesti teollisuuden, miksei muunkin elinkeinoelämän ja tavallisten ihmisten, arkeen vaikuttava asia on energia. Ainakin energian hinta kiinnostaa kaikkia. Se on tärkeä kilpailutekijä ja siitä päätämme ainakin toistaiseksi aika pitkälle itse. Sitä ei siis määritellä missään Brysselin simpukkapatojen äärellä. Siksi tuntuukin hämmästyttävältä, että vastustusta ja porinaa riittää, on sitten kyse mistä tahansa energiamuodosta. Ydinvoima tietenkin herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan, joka puolueessa. Vihreille se on erityiskysymys, mutta ei heille käy kotimaisen turpeen polttaminenkaan. Ja vesivoimaa ei tietenkään saa valjastaa lisää energian tuotantoon. Meille on vuosikausia saarnattu kivihiilen turmiollisuudesta. En epäile näitä puheita, mutta kas kummaa, Saksassa kivihiilen käyttö on taas kasvussa! Ai niin, mutta siellähän luovutaankin ydinvoiman käytöstä. Tuulivoimaakin vastustetaan, sekin tuo kuulemma muassaan ympäristöhaittoja, joista lähiasukkaat eivät pidä. Suomesta poistuu lähivuosikymmeninä runsaasti sähköntuotantokapasiteettia. Jo nykyisellään Suomi tuo käyttämästään kokonaisenergiasta lähes kaksi kolmasosaa ulkomailta, siitä noin 70 prosenttia Venäjältä. Luulisi siis, että kotimaisen energiatuotannon lisääminen saisi kannatusta. Varsinkin kun sillä voitaisiin vähentää kasvihuonepäästöjä. Ja varsinkin kun maa suorastaan huutaa uusia investointeja, erityisesti yksityisellä pääomalla rahoitettavia, kilpailukykyämme parantavia investointeja. Mutta ei, jopa elinkeinoelämän etujen ajajana mielellään esiintyvä kokoomus hylkää jollain ihmeverukkeilla teollisuuden ja siinä sivussa tietenkin teollisuudesta leipänsä saavat ihmiset. Näin tapahtui Olkiluoto nelosen lupahakemuksen kohdalla. Mitä tästä tulee, jos me itse kaivamme oman kuoppamme! Entä sitten yritykset itse? Elinkeinoelämä kyllä mielellään viestittää, että yritysten tahto investoida hiipuu, jos poliitikot tekevät tyhmiä päätöksiä. Mutta kun yritysten pitäisi itse sijoittaa tulevaisuuteen, rahaa ja tahtoa ei löydykään. Usko tuntuu hiipuneen. Kuka sammuttaa valot? Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja 100% duunari valmiina palvelukseenne! Olen Jape Lovén, 40-vuotias monissa liemissä keitetty ahtaaja ja pääluottamusmies Vuosaaren satamasta. Olen myös oman ammattiliittoni AKT:n valtuuston 1. varapuheenjohtaja sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Kotijoukkoihini kuuluvat vaimo, 9-vuotias tytär ja koira. Pyrin tosissani eduskuntaan, sillä seuraavissa eduskuntavaaleissa on paljon pelissä. Oikeisto käy härskiä sotaa oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta vastaan. Sopimiseen perustuvan työmarkkinajärjestelmän alasajo on jo alkanut; ammattiyhdistysliike halutaan pelata nurkkaan äänettömäksi yhtiömieheksi. Tämä kehitys on pysäytettävä. Duunarillakin on oikeus ihmisarvoiseen elämään; toimeentuloon, jolla voi elättää itsensä ja perheensä sekä oikeus raskaan työuran jälkeen eläkepäiviin terveenä. Mutta duunarin, tavallisen palkansaajan ääni kuuluu tällä hetkellä pää- töksen- teossa liian vaimeana. Meitä yritetään kyykyttää, nöyryyttää ja viedä viimeinenkin mahdollisuus reagoida työnantajan laittomaan toimintaan. Työelämään 14-vuotiaana Olen lähtöisin työläisperheestä ja viettänyt kasvuvuoteni Koillis- ja Itä-Helsingin lähiöissä. Aloitin työurani keittiöapulaisena, vasta 14-vuotiaana. Tiedän, mitä on kova työnteko. 90-luvun laman kourissa jouduin lomautetuksi ja lopulta työttömäksi. Päätin ottaa vastaan mitä työtä tahansa. Sain arvokasta kokemusta siivoojana ja palosaneeraajana, kunnes tieni päätyi satamaan ahtaajaksi vuonna -96. Minulla on aina ollut vahva käsitys siitä, mikä on oikein tai väärin. En jää katsomaan sivusta, jos jotain kohdellaan huonosti tai epäoikeudenmukaisesti. Ehkä tästä ominaisuudesta johtuen tulin valituksi kolmivuorotyöntekijöiden luottamus- mie- heksi ja lopulta 2007 Finnsteven pääluottamusmieheksi. Koen, että tässä työssä vahva oikeudentajuni sekä tahto auttaa ihmisiä saatiin yhteiseen käyttöön. Mielestäni ammattiyhdistystoiminta antaa hyvät eväät työhön tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Yhteiskunnallinen toiminta Kaupunginvaltuustossa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa olen saanut kokemusta yhteisten asioiden hoidosta myös ammattiyhdistystoiminnan ulkopuolelta. Olen päässyt näkemään, kuinka tehdyt päätökset ja ratkaisut vaikuttavat tavallisen ihmisen arkeen ja kuinka nämä päätökset syntyvät. Näiden kokemusten jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että duunari tarvitsee puolestapuhujansa myös eduskunnassa. Ja että meidän on yhdistettävä voimamme. Hyvät ammattiyhdistystoverit; Uskon yhdessä tekemisen voimaan. Haluan tuoda ihmisiä yhteen ja viedä asioita eteenpäin yhteisvoimin. SDP:n Helsingin piiri on asettanut minut ehdolle eduskuntavaaleihin. Olen lähtenyt mukaan tosissani ja koen tekeväni työtä koko palkansaajaliikkeen eteen. Haluan tehdä politiikkaa, jossa kaikille turvataan riittävä toimeentulo ja hyvinvointi. Työn tekemisen on perustuttava pysyviin, kokoaikaisiin työsuhteisiin ja palkkaan, jolla on mahdollista tulla toimeen. Perustan toimintani rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen. Nyt tarvitaan duunarin ääntä! Menestyäkseen Suomi tarvitsee työtä, reiluja työehtoja, työelämän asiatuntijoita ja heitä, jotka edustavat työtätekevää kansaa. Minä haluan olla se edustaja. Tule mukaan Japen vaalityöhön! Tehdään Lovénista työntekijöiden oma kansanedustaja. Kaikki apu on tervetullutta, joten tule mukaan muuttamaan eduskunnan koostumusta. Laita sähköpostia alla olevaan osoitteeseen, jos haluat tulla mukaan kampanjaan. Laita sähköpostiisi seuraavat tiedot, niin olemme sinuun yhteydessä Nimesi Puhelinnumerosi Sähköpostisi Jos sinulla on jotain erityistoiveita, missä voisit olla apuna, niin kerro siitä. japen.kampanja@gmail.com
2/2014 5 Työeläkkeet uudistuvat Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat pitkien neuvottelujen jälkeen sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta 2014. Palkansaajien keskusjärjestöistä mukana olivat SAK ja STTK. Akava jäi sovun ulkopuolelle. Uudistus tehtiin, koska suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat jo vuonna 2009 neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän 62,4 vuoteen 2025 mennessä sekä turvaa riittävät eläkkeet ja niiden rahoituksen. Pitkät työurat ovat tärkeitä niin työntekijän kuin julkisen talouden kannalta. Jos pidentyvä elinaika kasvattaa työhön osallistumista, työntekijä saa paremman eläkkeen ja kunnat ja valtio enemmän verotuloja. Selvää on myös se, että työurien pitenemisen ja julkisen talouden tasapainon ratkaisee lopulta työllisyys. Valtiovallan puolelta neuvottelupöytään tuotiin lisäksi vaatimus, että uudistuksen on pienennettävä julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla yhdellä prosenttiyksiköllä. Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan eläkesopu täyttää molemmat tavoitteet. SAK:n keskeinen tavoite eläkeneuvotteluissa oli oikeudenmukaisuus: kaikkien työntekijöiden karttumia on parannettava, nuorten eläkkeiden taso on turvattava, ikääntyneiden asemasta on huolehdittava ja eläkkeiden rahoitus on varmistettava tulevillekin vuosikymmenille. Myös työelämän laadun parantaminen oli tavoitteiden kärjessä. Tehdyn ratkaisun vaikein asia oli vanhuuseläkeiän nouseminen. Vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta vuodesta 2017 eteenpäin vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneistä alkaen asteittain kolme kuukautta vuodessa. Vuonna 2027 vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vanhuuseläke säilyy edelleen joustavana. Vanhuuseläkeiän nostaminen ei ollut SAK:lle helppo asia, kun tiedetään hyvin, että kaikki eivät jaksa tai voi työskennellä eläkeikään asti. Tästä syystä on välttämätöntä, että järjestelmässä säilyvät työkyvyttömyyseläke ja erityinen ammatillinen työkyvyttömyysarviointi 60 vuoden iässä. Vanhuuseläkeiän nousun myötä työkyvyttömyyseläkkeiden nykyisin hyvin matala taso nousee, koska työkyvyttömyyseläkkeen laskenta tapahtuu nykyistä pidemmältä ajalta. Tason nousu on oikeudenmukaista, koska työkyvyttömyyseläkkeelle ei kukaan halua vapaaehtoisesti. Lisäksi käyttöön otetaan uusi työuraeläke. Se on tarkoitettu 63 vuotta täyttäneille työntekijöille, joilla on takanaan vähintään 38 vuoden työura fyysisesti tai psyykkisesti raskaissa töissä. Työuraeläkettä haettaessa arvioidaan, vaikuttaako työntekijän tehtävien kuormittavuus hänen mahdollisuuksiinsa selviytyä nykyisessä työssään. Työuraeläkkeen yksityiskohdat ratkaistaan käynnistyneessä lainvalmistelussa. SAK:lle oli tärkeää, että työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät ikääntyneiden työttömien turvana myös jatkossa. Uudelleen työllistyminen kun on ikääntyneille vaikeampaa kuin nuoremmille. Uudistus sisältää lisäksi parannuksia ikääntyneiden työttömyysturvaan; 58-vuotiaan työttömän uudelleen työllistyessä palkkatasoltaan matalampaan työhön ei se vaikuta työttömyysturvan tasoon alentavasti jatkossa. tä työeläkkeiden rahoitus ja etuuden ovat nyt tasapainossa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoremmatkin ikäluokat voivat luottaa siihen, että eläkelupaus toteutetaan. Oikeudenmukaista ratkaisussa oli myös se, että eläkkeiden karttuma alkaa jatkossa jo 17-vuotiaana. Kaikkien palkansaajien eläkekarttuma paranee, kun työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Eläkettä kertyy siis koko palkasta. Lisäksi jokainen palkkaeuro kartuttaa samalla tavalla eläkettä kaikissa ikäryhmissä; eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia. Työurien pidentämiseen tulee uudenlainen porkkana ja vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen työntekijä saa lykkäyskorotusta jatkaessaan työssä. Lykkäyskorotus kasvattaa siihen mennessä karttunutta eläkettä 4,8 prosenttia vuodessa, jonka päälle työntekijä saa palkastaan normaalin 1,5 prosentin karttuman. Eläkeuudistus on suuri kokonaisuus ja tätä ratkaisun kokonaisuutta SAK painotti hyväksyessään neuvottelutuloksen. Voit tutustua koko ratkaisuun SAK:n nettisivuilla (www. sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma). Katja Veirto vastaava asiantuntija, SAK Operaatio Vakiduuni, loppu nollatyösopimuksille! Vuokratyö ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat olleet Suomessa arkipäivää jo kauan. Erityisesti palvelualoja riivaavat nollatuntisopimukset uhkaavat rantautua suurimmassa määrin myös teollisuuteen. Lähes jokaisen lähipiiristä löytyy joku, jolle nämä ovat arkipäiväisiä asioita. Nollatyösopimuksella työskentelevät kaipaavat jatkuvasti lisää työtunteja. Vuokratyöläinen tasapainoilee jatkuvasti työsuhteen jatkuvuuden kanssa. Toistaiseksi voimassa oleva nollatyösopimuksesta irtisanoutuminen työn vähyyden vuoksi voi johtaa karenssiin. Muutosta halutaan ja tähän ti- lanteeseen on päättänyt tarjota vaihtoehtoja Operaatio Vakiduuni kampanja. Operaatio Vakiduuni on metallin nuorten alulle laittama yhteiskunnallinen järjestämiskampanja. Kampanjan tavoitteena on parantaa vuokratyöläisten ja nollatuntisopimuksella työskentelevien. Turvalliset tulevaisuuden näkymät rohkaisevat ihmistä kuluttamaan, joka vaikuttaa positiivisesti koko kansantalouteen. Kampanja on kansanliike, joka ei profiloidu vain metallin nuorten kampanjaksi, vaan tavoitteena on liikuttaa koko palkansaajakenttää. Kampanjan yksi keskeisistä vaikutusmahdollisuuksista on tammikuussa julkaistava kansalaisaloite, jonka tavoitteena on nollatuntisopimusten kieltäminen. Metallin nuorten, kuten koko nykyisen Ay-toiminnan, toimintafilosofia kokee suuren muutoksen kampanjan myötä. Operaatio Vakiduuni liikuttaa ihmisiä alhaalta käsin, perinteisemmän ylhäältä johtamisen sijaan. On siirrytty yhdessä olemisesta yhdessä tekemiseen. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi kampanjasta: Tällaista ei ole Suomessa aiemmin tehty ja jos on, niin siitä on sata vuotta aikaa. Uuden toimintatavan myötä palaamme samalla Ay-toiminnan perusasioiden pariin. Kampanja julkaistiin Tampereen keskustorilla 25.10. Tapahtuma kokosi paikalle yli 70 metallin nuoren lisäksi ulkopuolista yleisöä ja mm. kansanedustajaehdokkaita. Kolea sää ei haitannut tunnelmaa, joka huokui lämpöä, innostusta ja yhteisen tekemisen kautta tulevaa hurmaa. Yhtenäinen ihmisjoukko, yhtenäinen kampanjailme banderolleineen ja flash mob -tyyppinen performanssi ei jäänyt kaupunkilaisilta huomaamatta. Helsinki-Uusimaa alueen aktiivi Mia Von Bonsdorff totesi torin tunnelmasta ja samana viikonloppuna MetalliMeetingin yhteydessä järjestetystä kampanjakoulutuksesta: Fiilis on loistava. Toritapahtumassa ihmiset oli hyvin mukana ja viikonlopusta jäi todella innostunut fiilis. Olen odottanut jo siirtymistä sanoista tekoihin. Operaatio Vakiduuni tulee näkymään vahvasti ammattiosastoissa, työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa, kaikkialla. Jokaisella meillä on mahdollisuus olla tekemässä yhdessä historiallista muutosta. Tuetko sinä Operaatio Vakiduuni kampanjaa? Mia Von Bonsdorff (oik.). Ao. 12 nuorisojaoston puheenjohtaja. Kuva:Taneli Kangas Yleistä kuvaa kampanja-avauksesta. Kuva: Jyrki Luukkonen
6 Metallityöläinen Ay-liike ja media Viime aikoina on lehtijutuissa ja uutisissa alkanut näkyä yhä useammin työnantajien edustajien sekä oikeistopoliitikkojen vaatimuksia, jotka koskevat työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista, lakkosakkojen korottamista tai ammattiliittojen jäsenmaksujen verovapauden poistamista. Varsinkin kokoomusnuoret, lähinnä puheenjohtajansa suulla, on päästellyt kaikenlaisia aivopieruja. Sinänsä nuo vaatimukset eivät ole mitenkään uusia ja onhan selvää, että ensi kevään eduskuntavaalitkin vaikuttavat jo siihen, mihin asioihin ja miten oikeistopoliitikot kommentoivat. Sekään ei varmaan ketään yllätä, että media jaksaa näitä asioita rummuttaa. Perinteinen media kun tällä hetkellä on aika vahvasti porvareiden hallussa. Uutena ilmiönä on kuiten- kin tullut sosiaalisen median ja varsinkin erilaisten keskustelupalstojen astetta kovempi teksti, jossa hyökätään yleensä surutta ay-liikettä vastaan. Uusi ilmiö on myös se, että sosiaalisessa mediassa levitetään virheellistä tietoa ja pyritään näin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Yleistä mielipidettä väännetään siis tällä hetkellä vahvasti ay-liikkeen vastaiseksi. Tähän olisi tietenkin jollain tapaa pystyttävä vastaamaan. Ay-liike ei vain jostain syystä tunnu saavan omaa viestiään läpi, edes jäsenilleen. Voitaisiin jopa sanoa, että ay-liike on surkea viestimään itselleen tärkeistä asioista varsinkin sosiaalisessa mediassa. Tulisiko ay-liikkeen tämä huomioiden panostaa entistä enemmän sosiaalisen median seurantaan ja näin pyrkiä korjaamaan siellä esiintyvää virheellistä tietoa. Ay-liikkeellä on kuitenkin edelleen vahva asema yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tämä asema tulee säilyttää. Työelämän lainsäädäntöön tulee pystyä vaikuttamaan niin, että työntekijän asema otetaan huomioon lakeja säädettäessä. Tämä ei onnistu, jos ay-liike on pelkkä palkkaliike. Äänestäjien olisikin tulevissa eduskuntavaaleissa hyvä muistaa sitä ehdokasta valitessa, ettei porvari tule koskaan ajamaan työntekijän asiaa. Lars Pekkanen Aluetoimikunan puheenjohtaja Parempiin tuloksiin luottamushenkilöiden yhteistyöllä Työsuojeluvaltuutettu Harald Klausin työsuojelualueeseen kuuluu tällä hetkellä ABB:n Pitäjänmäen tehtaat, ABB:n tehdas Vuosaaressa ja ABB:n tehdas Porvoossa suurimpina ja lisäksi muutama pienempi ABB:n toimipaikka. ABB:llä Pitäjänmäellä valmistetaan sähkökoneita ja taajuusmuuttajia. Vuosaaressa valmistetaan ruoripotkurikäyttöjä eli azibodeja. ABB:n Porvoon tehtailla valmistetaan sähköasennustuotteita. ABB:n Pitäjänmäen tehdasalueella on kaikkiaan lähes 3000 työntekijää, joista n. 1200 noudatetaan Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimusta. Harald Klaus työkulttuuria. Kyllä tuolla osastoilla pitää asioista pystyä Puhumaan. Hyvä työyhteisö pystyy kyseenalaistamaan asioita myös positiivisesti. Harald Klausin mielestä aina pitäisi muistaa että, kun ollaan 8 tuntia vuorokaudesta keskenään tekemisissä, että asiat riitelevät eivät ihmiset. Hänen mielestään hyvässä työelämässä kaikkien osapuolten etu on se, että etsitään yhteinen ulospääsy mahdollisista riitatilanteista. Tärkeitä asioita työsuojelutyössä ovat mm. työ- ja turvallisuuskulttuuri, varhainen puuttuminen, luottamus, palkka ja toisen kunnioittaminen. 48-vuotiaan Harald Klausin omaan hyvinvoinnin ylläpitoon kuuluu vapaa-ajalla ulkoilu, metsästys ja kahden karkeakarvaisen saksanseisojan kanssa puuhastelu sekä jääkiekko. Samoin lasten harrastukset ottavat perheellisen isän aikaa. Välillä stressaavan työn ja arjen vastapainoina harrastukset antavat mahdollisuuden pohdiskella asioita omassa rauhassa. tulee mieleen, että sopiminen on vain ulkopuolelta tuotua sanelua. Jarmo Kiemaa harmittaa johtajien puheet palkitsevasta palkkapolitiikasta. Käytännössä ns. meriittikorotukset on unohdettu. Jarmon näkemys on, että työn järkevässä tekemisessä mentiin muutama vuosi eteenpäin, mutta nyt tuntuu tulevan vain takapakkia. 57-vuotias Jarmo Kiema harrastaa mm. jalkapalloilua ja kalastusta. Harald ja Jarmo jakavat yhteisen näkemyksen siitä, että työsuojeluorganisaation ja luottamusmiesorganisaation yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta asioiden hoidossa tulisi lisätä. Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen, reilut työehdot ja järkevä työn tekeminen. Hararld Klaus Jarmo Kiema on tehnyt pitkän luottamusmiesuran ABB:llä mutta myös aikaisemmissa työpaikoissaan. Tällä hetkellä Jarmo tekee 2-vuorotyötä ABB:n Moottorit ja generaattorit yksikössä Pitäjänmäellä.Moottoreiden ja generaattoreiden edunvalvonnassa Jarmoa eniten huolestuttaa jo pitkään jatkunut työnantajan sanelupolitiikka. Yhteistyö ei ole aitoa, osapuolten inhimillinen keskustelu on jäänyt pois. Paikallisesta sopimisesta Jarmo Kiema
2/2014 Paikallinen sopiminen Vaikeuksien kautta voittoon Kone Hissien pääluottamusmies Tapio Kuhmonen pohtii yhdessä uudisasennuksen luottamusmiehen Vesa Liikasen kanssa tulevia paikallisia neuvotteluja ja niiden mahdollisia haasteita ja ongelmakohtia. Paikallinen sopiminen on myös hyvä asia, siinä pystytään tekemään paikallinen ja tarkka, työpaikan omia asioita vastaava sopimus. Ongelmana on se, että työnantaja haluaa simppelin ja mahdollisimman yksinkertaisen sopimuksen ja tulkitsee sitä sitten lähestulkoon miten haluaa. Pääluottamusmies Kuhmonen toteaakin, että tuolloin sopimuksen seuranta voi olla hankalaa ellei kaikkia asioita ole jo sopimuksen tekovaiheessa sovittu. Siinä pitää vaan oman luottamusmiesporukan olla yhtenäinen ja tiivis ettei työnantaja pysty hajottamaan porukkaa ja soveltaa sopimusta eri lailla esimerkiksi eri puolilla maata. Tiedon pitää kulkea talon sisällä hyvin jokaiselle luottamusmiehelle. Kone Hisseillä on 14 muuta toimipistettä ympäri Suomea ja niissä kaikissa oma luottamusmiehensä. Kuhmonen pitääkin sitä hyvänä asiana, että hissimiehet ovat aktiivista porukkaa. Ei se niin voi mennä, että luottamusmiehet valitaan kahdeksi vuodeksi ja sitten sivusta katsotaan miten ne siitä tehtävästä selviytyy. Kone Hisseillä on omat ns. osaston luottamusmiehensä neuvottelujärjestyksen mukaisesti pää-, ja varaluottamusmiehen lisäksi uudisasennuksessa, modernisaatiossa ja kunnossapidossa. Nämä luottamusmiehet ovat sitten mukana omaa osastoaan koskevissa paikallisia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa. Näin sopimuksistakin tulee parempia kun useampi pääsee niihin vaikuttamaan. Kuhmonen muistuttaakin, että paikallinen sopiminen helpottuisi monessa talossa kun kaikki luottamusmiehet kävisivät Murikan luottamusmiesten perus- ja jatkokurssin lisäksi myös palkkaustekniikan ja vielä tarvittaessa myös työntutkimuksen perusteet kurssin. Ja olis sinne hyvä lähteä vaikka työnantajapuolenkin neuvottelijat mukaan, Kuhmonen virnistää ja jatkaa: - Silloin puhuttaisiin samaa kieltä neuvotteluissa ja käsitteet olisivat kaikilla samat. Sopimuksen tekeminen on kuitenkin ihan oma taiteenlajinsa. Se henki mikä neuvotteluissa on ollut, harvoin muotoutuu oikeanlaiseksi tekstiksi mikäli sopimuksesta tehdään liian yksinkertainen. Kuhmonen pohtii, että 7 työnantajat saavat ottaa myös omaankin piikkiinsä paikallisen sopimisen heikkoa mainetta. Esimerkiksi paikalliset sopimukset urakkahinnoittelussa eivät saa osoittautua vain palkkaleikkuriksi, - työntekijöillä täytyy säilyttää positiivinen palkkakehitys. Sanojensa painoksi Kuhmonen toteaa esimerkin työnantajan toimista voimassa olevan työehtosopimuksen tämän syksyn yleiskorotuksien paikallisista neuvotteluiden aikana. Työnantajat huutavat yhteen ääneen julkisuudessa paikallisen sopimisen lisäämisestä kaikkeen mahdolliseen, mutta itse tulevat neuvottelupöytään sanomaan, että päätös syksyn yleiskorotuksesta on tehty konsernitasolla ja enempään kun TES:sin perälautaan (0,4%) ei nyt ole mahdollisuuksia. Yritys tekee kuitenkin tällä hetkellä hyvää tulosta. Liittojen välisten ohjeistuksien mukaan pitäisi ainakin tarkastella tämän hetken tilannetta. Välillä tuntuu, että työnantajalla on jonkinlainen väsytystaktiikka neuvotteluissa ja ne venyvät vähän turhaankin. Samanaikaisesti saattaa olla myös menossa isossa talossa myös useammatkin paikalliset neuvottelut. No, sitähän varten sitä aikaa sitten luottamusmiehille on varattu. Asioista pitää vaan ottaa selvää ja pohtia koko luottamusmiesporukalla ja kentän tuella miten asioita viedään eteenpäin. Palkkaus- ja työaikajärjestelmää kehitettävä Osaston luottamusmiehenä Okmetic:lla Vantaalla työskentelevä 34 vuotias Paavo Niskanen asettuu ehdokkaaksi pääluottamusmieheksi. Hän näkee palkkaus- ja työaikajärjestelmien, sekä työhyvinvoinnin kehittämisen keskeisimpinä asioina, joita on ryhdyttävä uudistamaan työntekijöiden tahdon mukaisesti. Okmetic on maailman johtava piikiekkojen tuottaja MEMS-antureihin. Markkinoiden laajimmalla tuotevalikoimalla ja kattavalla palvelulla pyritään tuottaman kokonaisvaltaisia ratkaisuja edistämään läpi anturituotteen koko elinkaaren. Okmetic tarjoaa ratkaisuja esimerkiksi paine- ja kiihtyvyysantureiden, aktuaattoreiden, piimikrofonien sekä mikrofluidistiikan ja optisten komponenttien valmistamiseen. Tuotannon perusta on kiteenkasvatusteknologia ja piikiekot, jotka mahdollistavat suorituskykyiset tehopuolijohteet. Okmeetic:lla työntekijöitä on noin 190, jossa on pientä kasvua viime vuoteen verrattuna. Kaikkiaan henkilöstöä on noin 300. Pitkittyneestä taantumasta huolimatta yt-neuvotteluja ei ole jouduttu käymään 2008 2009 jälkeen, kertoo Paavo Niskanen. Pääluottamusmiesehdokkaan mukaan edunvalvonnassa on nyt tosissaan tartuttava työaikajärjestelmiin varsinkin seisokkien yhteydessä ja jaksamiseen viisivuorojärjestelmässä. Samoin palkkausjärjestelmää tulee uudistaa siten, että erilaiset lisät eivät muodosta liian suurta osuutta kokonaisansioista. Tähän liittyy myös tulosja voittopalkkioiden määräytymiset. Tulospalkkioiden on perustuttava tuottavuuden kehittymiseen ja sen on oltava mahdollisimman läpinäkyvä, jotta työntekijät kokevat sen oikeudenmukaiseksi, painottaa Paavo Niskanen. Edunvalvonnan perustana tulee olla terve neuvottelukulttuuri ja hyvä yhteistyö kaikkien luottamusmiesten kesken ja ammattiosaston toimikunnan kanssa. Näin saadaan luotua toimiva verkosto, joka imee paremmin jäsenten mielipiteet. Lisäksi tarpeellista on pitää yhteyttä myös muiden henkilöstöryhmien edunvalvojiin. Esimerkiksi ammattiliitto PRO:n. luottamusmiehen Heta Ravolainen-Rinteen kanssa yhteistyö toimii. Yhteyden pidon pitää olla kaksisuuntaista. Tämän hetken käytännöissä on toivomisen varaa, sanoo Niskanen. Hänestä perusjuttu on se, että hommaa ei hoida yksin pääluottamusmies, vaan koko verkosto. Näin lisätään avoimuutta ja demokraattisuutta, joka nostaa myös järjestäytymisastetta, kun kaikkien mielipiteet huomioidaan. Samoin luottamusmiesten koulutukseen panostaminen vahvistaa edunvalvontaa. Murikan luottamusmieskoulutus on ehdoton juttu. Eläkeratkaisu puhuttaa Työssä jaksaminen on puhuttanut työpaikalla eläkeratkaisun myötä. Vuorotyössä erityisesti vanhempien työntekijöiden jaksaminen 60 ikävuoden jälkeen on haasteellista. Paavo Niskasen mukaan palaute eläkeratkaisusta on ollut aika negatiivista ja osin ihmettelevää. Eläkeikä nousee, mutta ratkaisu ei pidä sisällään mitään uusia avauksia työelämän kehittämiseen. Työnantajat eivät joudu kantamaan työntekijöiden jaksamisesta sen enempää vastuuta kuin nytkään. Paavo Niskanen Okmetic, Vantaa
8 Metallityöläinen Kuka tekee päätökset ja missä ne tehdään? Viime liittokokouksessa päätettiin, että ammattiosastojen järjestöllinen tila selvitetään. Liiton henkilökunnan toimesta tuo selvitys tehtiin ja se valmistui viime keväänä. Raporttia on käsitelty Metallin kevätvaltuustossa ja sen jälkeen monissa muissakin kokouksissa, ammattiosastoja myöten (toivottavasti ainakin). Tulokset tuosta selvityksestä olivat osittain hiukan huolestuttavatkin; osassa osastoissa niin järjestöllinen tila, kuin taloudellinen ei välttämättä ole aivan parhaissa kantimissaan. Näissä osastoissa ei taloudellisesti ole resursseja toimia vähäisen jäsenmäärän, sekä maksavien jäsenien myötä. Osassa ei myöskään välttämättä ole pidetty edes sääntömääräisiä kokouksia. Mielenkiinnolla olen kuunnellut eri puheenvuoroja niin valtuustossa, kuin aluejärjestön kokouksissa, joissa on otettu kantaa ns. ammattiosastojen pakkoliitoksiin. Minäkään en ole pakkoliitosten kannalla, mutta mielestäni olisi silti syy- tä ammattiosastoissa tosissaan pohtia osastonsa tulevaisuutta tulevaisuudessa. Omassa seuturyhmässäni tästä keskusteltiin ja esiin nousi, että vaikka tänä päivänä asiat olisivatkin hyvin, niin taloudellisesti kuin jäsenmäärältään, niin onko tilanne hyvä vielä 5-10 vuoden kuluttua? Järjestäminen oli toinen iso asia, jota viime liittokokouksessa käsiteltiin. Se on lähtenytkin ilmeisen hyvin käyntiin, vaikka osa saattaa olla pettynytkin saatuihin uusiin jäsenmääriin. Niitä on joitakin satoja saatu, mutta olisiko ilman tätä kampanjaa, tuskin. Kampanjan varrelta on saanut kuulla kauhutarinoita siitä, miten joillakin työpaikoilla ei asiat todellakaan ole hyvin. Edunvalvonta ja työsuojelu ovat näissä työpaikoissa olleet aivan vieraita sanoja. Kampanjan edetessä, on työpaikoilla saatu järjestäytymisaste nousemaan ja sitä myötä työpaikoille on valittu luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Jatkossa täytyy ammattiosastojen aktiivisesti pitää näihin työpaikkoihin yhteyttä, ei jätetä näitä ihmisiä yksin. Tässä pelkistetysti pari asiaa, jotka liittokokous on päättänyt ja linjannut. Valitettavan usein kuulee sanottavan, että siellä ne Hakaniemessä taas päätti ja tällä lausahduksella tarkoitetaan nimenomaan liiton henkilökuntaa. Ja nämä lausahdukset tulevat jopa aktiivien suusta. Metalliliitossa suurin päättävin elin on liittokokous, jossa tehdään suurimmat linjaukset. Siinä välissä suurimpia päätöksiä tekee liittovaltuusto, se esimerkiksi päättää liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion ja tietysti hyväksyy tai hylkää työehtosopimukset. Liittohallitus taas esimerkiksi päättää liiton henkilökunnan palkkaamisesta. Eli eiköhän ne päätökset kuitenkin tehdä me itse, ei liiton henkilökunta. Me olemme liitto Reija Mettovaara ao 21, valtuuston jäsen Kaikkea ei ole pakko sietää Järvenpääläinen Emmi Mäkinen tietää, millaista elämä on silloin kun se oikeasti koettelee. 38-vuotias Emmi Mäkinen on keväällä ehdolla eduskuntaan Uudeltamaalta. Hyvä että on. Emmi nimittäin ei ole syntynyt kultalusikka suussa parempiin piireihin, joista on helppo ponnistaa ylöspäin. Päinvastoin. Emmi sai elämälleen niin karun alun, että on oikeastaan pieni ihme, miten hän on jaksanut kasvaa aktiiviseksi vaikuttajaksi - näytöt ovat jo nyt poikkeukselliset. Emmi ei haluaisi nostaa lapsuutensa ankeuksia erityisesti esille. Mutta ehkä äänestäjien on hyvä tietää ehdokkaiden joukossa olevan myös taustaltaan rosoisempiakin tarinoita. Emmin äiti oli lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttäjä ja se koitui hänen kohtalokseen. Isä ei edes tiennyt tytön olemassaolosta. Kun äidistä ei ollut äidiksi, Emmi joutui pienestä pitäen kiertämään sukulaiselta toiselle. Lapsuuteen ja nuoruuteen mahtui haasteita laidasta laitaan. - Kenenkään ei pitäisi kokea sitä, mitä minä koin, Emmi sanoo. Onneksi sukulaiset jaksoivat ottaa vastuuta tytöstä ja he ovatkin ihmisiä, joita Emmi muistelee lämmöllä. - Vaari ja mummo kertoivat, että olen yhtä tärkeä kuin muut ja samalla istuttivat minuun oikeudenmukaisuuden siemenen. Samaan ajatusmaailmaan haluan kasvattaa myös neljä omaa lastani, Emmi kertoo. Jotain täytyi tehdä Oikeudenmukaisuuden ajatus joutui testiin jo varhain työelämässä. - Jouduin raastupaan, kun aloin pitää työkavereideni puolta. Työnantaja toimi vastoin tessiä, työntekijöitä uhkailtiin irtisanomisilla ja kiristettiin häikäilemättömästi. Kukaan ei uskaltanut sanoa vastaan. Jotain täytyi tehdä, koska kaikkea ei ole pakko sietää. Emmi selvisi ensimmäisestä työelämän tulikokeestaan, kun työnantaja huomasi törmänneensä tavallista kovempaa luuhun, vaikka luu olikin vasta kaksikymppinen nuori nainen. Asia sovittiin kesken oikeuskäsittelyn, työnantajan tahdosta. Emmi lähti mukaan ay-toimintaan ja hänestä tuli pian mm. liittonsa nuorisojaoston vetäjä. Muutama vuosi sitten Emmi valittiin Suomen vanhimman ammattiosaston, 145-vuotiaan Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen (HKY) ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. HKY on kuin pieni ammattiliitto 3900 jäsenellään. HKY:n jäsenet ovat tällä hetkellä kovassa paineessa, sillä graafisella alalla menee nyt huonommin kuin muuten teollisuudessa. Työttömyys on yli 20 %:n luokkaa. Emmi seuraa kymmeniä yt-neuvotteluja ja tukee satoja työttömiksi joutuvia kohtaloita. Myös omalla työpaikallaan Erweko Oy:ssä päättyi hiljattain vuoden toiset yt-neuvottelut. Yksitoista työkaveria sai kenkää. Emmi on sitä mieltä, että tavallisella duunarilla ja lapsiperheillä eivät asiat ole niin hyvin kuin yleensä mielletään. - Kuinka moni painii asuntolainansa kanssa ja pelkää samalla työttömyyttä. Kuka päättäjistä tuntee työttömiä tai edes tietää, millaisissa oloissa pienituloiset lapsiperheet elävät. Tuntuu, että päättäjät ovat menettäneet kosketuksensa kansan arkeen. Ihmisiä käsitellään enää kasvottomina talouden tunnuslukuina. Duunarin todellisuutta ei tunneta, Emmi miettii. Viime kesänä Emmi järjesti vähävaraisille lapsiperheille juhannusjuhlan. Hän toivoi, että paikalle tulisi muutamia satoja henkilöitä. Mutta osoittautui, että juhlalle olikin suurempi tilaus - paikalle saapui kaikkiaan arviolta noin 2000 ihmistä! Millainen ihminen tämä Emmi oikeastaan on? Edellä olevasta varmaan kävi ilmi arvopohja - omiin kokemuksiin perustuva vastuuntunto työkavereista, lapsista ja jokaisesta yhteiskunnan jäsenestä. Hän ei ole sellaista tyyppiä joka huutaa vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta tai on suunapäänä tunkemassa itseään esiin. Ei ollenkaan. Emmi kuuntelee ja keskustelee, on diplomaattinen. Mutta kun jotain pitää saada tehdyksi, Emmi osaa organisoida hommat niin että tuloksia syntyy. Summa summarum: Perinteinen demari, moderni työläisäiti. Tuomo Lilja - Kuinka moni suomalainen painii asuntolainansa kanssa ja pelkää samalla työttömyyttä, Emmi Mäkinen miettii.
2/2014 9 Vem släcker ljuset? Tiderna är svåra. Grunden för vår välfärd, vår industri, har stora problem. Det återspeglar sig på hela samhället. Problemen är strukturella och samtidigt orsakade av globala konjunkturer och världssituationen. Hur som helst, så har tiotusentals arbetsplatser under en kort tid försvunnit från vår industri. Något borde göras. Ganska många politiker är av samma åsikt. Och konstigt skulle det ju vara, om det i landet ännu fanns beslutsfattare, som inte förstod allvaret gällande landets situation. Men när jag ser på vad som händer, börjar jag tvivla på om det på riktigt finns en sann och tillräcklig förståelse för den situation vi befinner oss i. Vi borde snabbt öka förståelsen och dra slutsatser utgående från dem. Trots att vi inte kan göra något åt de internationella konjunkturerna, har vi många saker vi kan påverka. Vi kan påverka i Finland och vi kan påverka inom EU. En central fråga för industrin, likaså för näringslivet som för den enskilda människan, är energi. Åtminstone priset på energi intresserar alla. Priset är en viktig konkurrensfaktor. Energipriset kan vi åtminstone tills vidare bestämma ganska långt själva. Priset på energin fastställs inte vid musselgrytorna i Bryssel. Men vilken energiform det än handlar om, känns det förstummande att motståndet och gnället är konstant. Kärnkraften väcker starka känslor för och emot, överallt. För De Gröna är det en viktig fråga, men för dem duger det inte heller att vi använder inhemsk torv för energiproduktion. Och mer vattenkraft ska vi inte heller bygga ut. I åratal har vi också fått höra hur skadligt stenkol är. Jag tvivlar inte på det, men sidu bara, i Tyskland växer nu användningen av stenkol! Aj jo, tyskarna ska ju minska sin användning av kärnkraft. Också vindkraften väcker motstånd, då den medför miljö-olägenheter, som de som bor nära vindkraftverken inte tycker om. Under de kommande årtiondena kommer Finland att mista en hel del av sin kapacitet för elproduktion. Redan nu importerar vi nästan 2/3 av vår energikonsumtion, varav ca 70% kommer från Ryssland. Man skulle alltså kunna anta, att en ökning av den inhemska energiproduktionen skulle få understöd. Speciellt när vi på så sätt kunde minska på utsläppen. Och i synnerhet när landet skriker efter nya inves- teringar. Investeringar finansierade med privat kapital och som skulle förbättra vår konkurrenskraft. Men nej, till och med Samlingspartiet som gärna uppträder som företrädare för näringslivet sviker nu industrin och på samma gång sviker Samlingspartiet alla arbetstagare inom industrin. Det såg vi gällande ansökan om Olkiluoto fyran. Vad blir det av det hela om vi själva hela tiden gräver vår egen grop? Nå hur är det med företagen själva då? Näringslivet signalerar gärna att företagens investeringsvilja sjunker om politikerna gör dumma beslut. Men när företagen själva borde investera i sin framtid, finns det plötsligt varken pengar eller vilja. Vi tycks ha tappat tron på oss själva helt och hållet. Vem släcker ljuset? Riku Aalto ordförande för Metallarbetarförbundet vain 2 /kk Lapsen TAPATURMAVAKUUTUS Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 95 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
10 Metallityöläinen Työpaikan luottamusmiesten tulee olla joukkuepelaajia Luottamusmies ei voi onnistua tehtävässään, jos hän ei näe rooliaan osana edunvalvontatiimiä, johon kuuluvat työpaikan kaikki luottamustehtävissä olevat henkilöt. Myös yhteydet ja aktiivisuus ammattiosastossa on välttämätön edellytys hyvälle jäsenten asioiden hoitamiselle, sanoo Kati Lönnqvist. Katin työpaikka on laiva- ja teollisuus-kaapeleita valmistava Helkama Bica, joka on osa suomalaista Helkama perheyrityskonsernia. Muita osia yrityksessä ovat polkupyörien valmistus, maahantuonti, markkinointi ja vähittäismyynti. Lisäksi konserniin kuuluvat osakkuusyhtiö Helkama-Auto tytäryhtiöineen. Helkaman kaapeliliiketoiminnalle kertyi tilivuonna 2013 liikevaihtoa yhteensä 49,2 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen kauteen oli 7 %. Kaapeleita valmistetaan kolmella tehtaalla: Hangossa ja Kaarinassa sekä Etelä-Shanghain Fengxianissa. Henkilöstön määrä Suomessa oli keskimäärin 137 ja Kiinassa 75. Tilikaudella 2013 viennin osuus Suomen liiketoiminnasta oli 78 % ja Helkaman kaapeleita myytiin 62 maahan. Suurin osa liikevaihdosta tuli laivanrakennusteollisuudessa toimivilta asiakkailta. Lisäksi tehtiin ensimmäisiä toimituksia offshore-teollisuudelle. Linjanhoitajana työskentelevä ja työsuojeluvaltuutetun äitiysloman sijaisena toimiva Kati Lönnqvist on ollut tyytyväinen Helkamaan työnatajana. Henki on ollut hyvä ja sopimuksia noudatetaan. Käytössä on myös tuotantopalkkio. Helkamalla on vältytty myös yt-neuvotteluilta, päinvastoin kuin Assiosrilla, josta hän siirtyi kaksi vuotta sitten. Edunvalvontaa panostettava Kati korostaa, että kehitystä ei kuitenkaan työssä ja työsuhteen ehdoissa tapahdu jos asioita hoitaa vain luottamusmies. Hän haluaa, että kaikki työntekijät tietävät missä kulloinkin mennään. Informaation on kuljettava kaikkiin suuntiin. Myös liiton palveluja ja tietotaitoa on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Se, että Bicalla kaikki ovat järjestäytyneet liittoon, on hyvä perusta rakentaa edunvalvontaa. Luottamushenkilöillä pitää olla avoin ote asioihin. Tietoa Sudokut ei saa pantata. Ihmisiltä pitää kysyä Helppo mielipiteitä ja juteltava muistakin asioista kuin työasioista. Kaikki luottamustoimen hoitamiseen neuvotellut vapaat on hyödynnettävä, painottaa Kati. Luottamusmiehen tehtävään ehdolle asettuvan on pantava jäsenten edut oman aseman edelle. Luottamusmiehen parempi irtisanomissuoja ei ole riittävä perusten pyrkiä tehtävään. Ehdolle asettuvien on oltava valmiita tinkimään myös vapaa-ajastaan ja tiedostettava, että työaika ei aina riitä asioiden hoitamiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että luottamusmies on valmis pitämään työntekijöiden puolta myös vaikeiden asioiden kohdalla eikä vain silloin kun firmassa menee hyvin, pelkistää Kati Hänen mielestään virka ei välttämättä anna järkeä. Eli luottamushenkilöiden on tärkeää koulutta itseään. Työnantaja tukee hyvin koulutukseen osallistumista. Kysymys on koulutussopimuksen hyödyntämisestä, joka on aikanaan saatu neuvoteltua. Luottamushenkilöiden tehtävänä on myös kannustaa muita koulutukseen. Murikan koulutustarjonta on tosi laajaa. Esimerkiksi toiminta tutuksi-kurssi on väylä päästä kiinni ammattiyhdistystoimintaan, sanoo Kati. Järjestötoiminta elää uudistumisen aikaa. Edessäni kirjoituspöydällä on kolmen, lähellä työväen aatemaailmaa olevien järjestön, pohdintoja tai suuntaviivoja ja yhteenveto siitä miten asioita hoidetaan. Riippumatta siitä onko paperit tulleet ylhäältä annettuna vai niin sanotusti kentältä, on kaikissa yhteisenä huolena jäsenmäärän väheneminen. Toinen huoli on tietenkin raha ja resurssit. Rakenteet Kun päätöksiä näissä järjestöissä tehdään on käytössä niin sanottu edustuksellisen demokratian malli. Se on ollut toimiva systeemi vuosikymmeniä. Sodukot Sudokut Helppo Kolumni Jatketaanko nykyisellään? Tämän mallin pienin yksikkö on jäsen, nykyisin asiakas. Seuraavana tulevat rekisteröidyt yhdistykset, piirijärjestöt, aluejärjestöt, valtuustot, valtuuskunnat, edustajistot, liittoneuvostot, piirihallitukset, tavalliset hallitukset, toimikunnat... luettelo ei ole täydellinen. Kaikilla edellä mainituilla koneen osilla on omat tärkeät tehtävänsä ja ne lukevat säännöissä, ohjeissa, muistioissa...onko systeemissä järkeä vai ei, niin asiat hoituvat lakipykälälleen oikein kun ne käsitellään määrätyissä paikoissaan. Asiakas Palataanpa hetkeksi siihen pienimpään yksikköön eli yhteen jäseneen, jonka vuoksi toimintaa järjestetään. Hän ei välttämättä tiedä, yllämainituista rakenteista tuon taivaallista. Eikä Sudokut ehkä haluakkaan tietää, mutta Helppo maksaa silti jäsenmaksua, veroa, liittomaksua...no, maksaa joka tapauksessa. On siis ulkoistanut koko palvelun ja odottaa saavansa vastinetta rahalleen. Osimoilleen luulen näin olevan, ainakin suurin piirtein. Vastineen määrä, muoto ja laatu vaikuttavat jäsenen maksuhalukkuuteen vahvasti. Onko hänelle silloin mitään merkitystä rakenteilla? Demokraattinen päätöksenteko on ollut oleellinen osa nykyisen työväenliikkeen tarinassa. Paras junttaaja voittaa Keskitaso ja hyvä niin. Tänään ja tulevaisuudessa, muutoksia saadaan aikaan tykkään -nappia painamalla tai allekirjoittamalla sähköinen adressi, lakialoite, vetoomus... koti soffalta tai kännykällä bussipysäkiltä, Keskitaso mikä hetki nyt sattuu kenellekin sopimaan. Suora ja nopea vaikuttaminen on jo nyt mahdollista, lähes kaikkialla. Lisääkö suora vaikuttaminen kiinnostusta toimintaa kohtaan, olisikin tutkimisen arvoinen asia. Asiakkaan näkökulmasta lienee tärkeintä, että asiat tulee hoidettua, sama se kenen toimesta. Osa asiakkaista varmasti haluaa myös aatteen paloa ja järjestötyön ruisleipää, kokouksia, keskustelua ja tilaisuuksia. Vaikea Muutos Tässä muuttolaatikoiden saartamana tulee mietittyä kaikenlaista. Minkälaisia uudet naapurit on, saunavuoroja, parkkiruudun paikkaa ja erityisesti sitä, mihin se jatkojohto tulikaan pakattua. Mistä voi luopua ja mitä tarvitaan lisää. Eikö uudistumisessa ole juuri siitä kyse, että vanhoja asioita muistellaan ja tarpeellisista pidetään kiinni. Helpointa olisi, jos joku osaisi kertoa minulle mitkä asiat ovat tarpeellisia mistä ne tarpeelliset asiat löytyy. Joskus pitää tehdä asioita ihan itse, tekstiviestillä se jatkojohto ei ainakaan löydy. Petri Ijäs Oikeat vasataukset löydät takasivulta. Keskitaso Vaikea
2/2014 11 Huomispäivän ammattilaiset! Syksyn myötä opiskelut ammattioppilaitoksissa ovat päässeet vauhtiin. Monien eri ammattialojen koulut ovat täynnä innokkaita, tulevaisuuden ammattilaiseksi tähtääviä nuoria. Samalla myös Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry. ja eri ammattiliitojen työmarkkinatiedottajat kiertävät antamassa tietoutta opiskelusta, työelämästä, järjestäytymisen merkityksestä ja kaikista opiskelijoiden mieltä askarruttavista kysymyksistä. Myös Metalliliitto on aktiivisesti mukana kiertämässä alan oppilaitoksissa. Alueen työmarkkinatiedottajat, jotka koostuvat pääpiirteittäin nuorista aktiiveista, ovat käyneet tänä syksynä puhumassa ammattioppilaitoksissa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Opiskelujen aloitus peruskoulun jälkeen on suuri mullistus, joka synnyttää paljon kysymyksiä tulevaisuudesta. Nuoren aktiivin helppo samaistua nuorten edessä heidän asemaansa, kun monella on muistoissa omat vastaavat kokemukset ammattikoulun alkutaipaleesta. Työelämä saattaa kuulostaa nuoren korvissa kaukaiselta ja sanat ammattiliitto, tai Metalliliitto eivät kerro suurelle osalle vielä mitään. Jostain on kuitenkin lähdettävä. Lukuvuodet kulkevat nopeasti ja tulevien vuosien kesätyöpaikat tulevat yllättävän nopeasti vastaan, siksi on tärkeänä antaa heille oikeaa tietoa työelämän pelisäännöistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Siirtyminen työelämään ei ole niin suuri, kun pieniä tiedonmurusia on jo hyppysissä. Meidän kaikkien on pidet- tävä huolta myös oppilasjäsenistä, niin meillä Metallissa, kuin muissakin liitoissa. Oppilasjäseniä on paljon ja on tärkeää, että he kokevat olevansa tärkeitä ja huomioituja. He ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja he rakentavat kotimaatamme seuraavana sukupolvena. Liittojen huoli työntekijöiden järjestäytymisasteen laskemisesta on aiheellinen, mutta nuorten keskuudessa meillä on mahdollisuus luoda positiivinen, oikeudenmukainen ja solidaarinen kuva toiminnastamme. Tätä kautta siirtymä oppilasjäsenyydestä täysjäsenyyteen on luonnollinen osa siirtymää opiskelusta työelämään. Emme voi unohtaa heitä heti, kun olemme saaneet nimen liittymiskaavakkeeseen. Tästä hyvänä esimerkkinä keväällä järjestetty soittokierros, jossa nuoret aktiivit soittivat ammattiin valmistuvat oppilasjäsenet läpi. Jokainen nuori aktiivi on tervetullut kokeilemaan työmarkkinatiedotusta. Meistä jokainen on ammattilainen kertomaan tärkeistä asioista nuorelle, jolle kaikki on vielä uutta ja vierasta. Päivät oppilaitoksilla ovat antoisia ja antavat ihan uudenlaista virtaa arkeen ja vaihtelua perinteisempään AY-toimintaan. Me ollaan kaikki tärkeässä osassa myös tulevaisuuden kannalta. Minä ainakin aion antaa oman panokseni näkyä ja kuulua. Anna sinäkin! Paavo Niskanen Metallityöväen liiton Helsinki- Uusimaa alueen nuorisojaoston jäsen, työmarkkinatiedottaja PS. Uusia työmarkkinatiedottajia koulutetaan Murikassa 15. 16.11.2014. Juuso Fast, Vantaan ammattiopisto Varian nuorisotyöntekijä Nuorten kanssa työskennellessä antoisinta on nähdä, kun omasta työstä on todella hyötyä. Esimerkiksi tilanteet joissa hätää kärsivä saa asunnon, tai nuori jonka kanssa on yhdessä väännetty CV saa toukokuun viime hetkillä kesätyöpaikan. Myös erilaisten opiskeluongelmien ratkeaminen antaa merkitystä omalle työlle. Kuraattorit, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja ryhmänjohtajat muodostavat tiiveimmän kollegajoukon ja oppilashuoltoryhmän. Haasteen työhön muodostavat keskeytysten ehkäisy ja oppilaiden jaksaminen. SAKKI ja ammattiliittojen nuorisojaostot järjestävät hyvää toimintaa ja niiden mainostamisessa olisi yhteistyön paikka oppilaitosten kanssa. Juho, Autoalan 1.luokan opiskelija Variassa Työmarkkinatiedotuksesta jäi mieleen hyvät opiskelijaedut ja tärkeät tiedot työsopimuksen tekemisestä kirjallisena. Tiedotuksessa ei myöskään ollut tylsää. Opiskelut autonasentajaksi ovat lähteneet hyvin käyntiin. Viihdyn koulussa ja erityisen paljon on odotuksia autohallipäiviä kohtaan. Nuorten tapahtumat kuulostavat hyvältä ja voisin hyvin kuvitella osallistuvani vaikkapa värikuulasotaan. Kesätöistä minulla on kokemusta puhelinmyyntialasta, jossa olisi ollut olosuhteissa parantamisen varaa. Hyvää kokemusta on taas raskaan kaluston hallissa työskentelystä. Hanne-Liina, Autoalan 1. luokan opiskelija Variassa. SAKKI ja Metallin nuoret tarjoavat hyvät edut opiskelijalle. Tapahtumat kuulostavat hyvälle ja sopivan tilaisuuden tullen saatan hyvinkin osallistua tapahtumiin. Opiskelut autonasentajaksi ovat lähteneet hyvin käyntiin ja koulutus on ollut odotusten mukaista. Kesätöistä on kertynyt kokemusta urheiluliikkeen varastotöistä. Töistä jäi kiva fiilis ja asiat olivat kunnossa. Tue Japen vaalityötä Hanki itsellesi DUUNARI t-paita! Musta t-paita, valkoinen painatus edessä 100% puuvillaa Koot: M, L, XL, XXL, XXXL Tilaukset sähköpostitse: japen.kampanja@gmail.com Toimitukset postiennakolla Hinta 10 euroa + postikulut Paitoja myös Japen tilaisuuksissa ja tapahtumissa
12 Metallityöläinen Työntekijöiden edunvalvojille olisi töitä tarjolla Metallin Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue ei tee poikkeusta, sillä tällä hetkellä valitaan pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä työpaikoille. Pääluottamusmiesten määrää verrattaessa metallialan yritysten lukumäärään, on pieni. Työtä riittää, ennen kuin kaikki paikat on täytetty. Luottamusmiesorganisaation puuttuminen näkyy myös järjestäytymisasteessa, joka alueellamme on heikompi verrattuna muihin toiminta-alueisiin ja alueen jäsenmäärä on ollut viimeiset vuodet laskusuunnassa. Ongelmaan on kuitenkin puututtu ja panostukset järjestämiseen alkaa tuottaa tulosta tiellä, joka vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Luottamusmiehen osa ei ole viimevuosina ollut kadehdittava, sillä vallitsevilla talouden rattailla on ajettu YT-neuvotteluista toiseen. Luottamus- Kymmenen kysymystä vastaukset 1. Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillisenä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. 2. Ensimmäisen kerran on oikeutettu palvelusvuosilisään 10 vuoden yhtäjaksoisen palveluksen jälkeen. 3. Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. 4. Sairausajan palkkaa maksetaan 56 kalenteripäivän sisään sattuvilta työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. 5. Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. 6. Palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin. 7. 36,2 tuntia 8. Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää (100 tuntia) kalenterivuodessa. 9. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. 10. 31.10.2016 miehet ovat joutuneet monessa tapauksessa kohtuuttoman painostuksen alaiseksi työnantajan toimesta. Metallityöväen liito suhtautuu vallitsevaan tilanteeseen vakavasti, jotta ongelmat saataisiin ratkaistua, sillä kysymyksessä on koko liiton toiminnan kannalta kivijalka, jota ei voi jättää suojelematta. Tehtäviä hoitavien luottamusmiesten kaksivuotinen kausi on loppupuolella, joten on aika valmistautua luottamusmiesten valintoihin. Valintojen ajankohta sijoittuu marras-joulukuun väliselle ajalle ja uusi luottamusmiesten kaksivuotinen toimikausi alkaa tulevan vuoden alusta. Valittaessa pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä työpaikoille, on vaalitapana valita henkilö yksimielisesti tai ehdokkaiden määrän ollessa enemmän kuin yksi, niin äänestäen. Yksimielinen valinta osoittaa yleensä kahta asiaa, joko henkilö on hoitanut tehtävänsä hyvin tai ei ole muita halukkaita tähän vaativaan tehtävään. Äänestäminen on jäsendemokratiassa luonteva tapa tehdä tarvittaessa henkilövalintoja. Monilla ns. perinteitä omaavilla työpaikoilla on vaalien perusteena useasti poliittiset taustat, ehdokkaina ovat sosialidemokraattiset tai vasemmistoliittolaiset (ent. kom.) arvot omaava henkilö. Voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä luottamusmiehen ollessa kyvykäs hoitamaan työntekijöiden edunvalvontaa lisää poliittinen suuntautuminen monessa tapauksessa avarakatseisuutta eteen tulevissa asioissa sekä tehtävien hoidossa tarvittavia suhteita ja vaikutus kanavia. Poliittisuudesta ei pidä tehdä estettä valinnoille, eikä vastustaa politiikkaa politiikan takia. Useasti kritisoidaan puoluepolitiikan osuutta luottamusmiesvalinnoissa, mutta ei voi kuitenkaan kiistää, etteikö huomattava osa työpaikalle vaikuttavista asioista ja normeista olisi päätetty yhteiskunnassa, puoluepoliittisesti. Tuskin on haittaa, jos on olemassa sidos poliittiseen puolueeseen, joka on yhteiskunnassa sellaisessa asemassa, että asioita ajaessaan se vielä pystyy edesauttamaan työntekijöiden ja heidän perheiden jokapäiväistä elämää. Ensisijaisesti pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten tehtävänä on edustaa ammattiosastoa ja sen jäseniä työpaikalla, hoitaa työntekijöiden edunvalvontaa sekä edistää järjestäytymistä. Tässä mielessä vahvan luottamusmies järjestelmän olemassa olo on tarpeellinen, josta kaikkien kannattaa kantaa huolta. Ari Kolehmainen aluetoimitsija www.metallindemarit.fi Sodukot ratkaisut Sudoku ratkaisut Helppo Keskitaso Vaikea Sinua tarvitaan. Maailmaa voi muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. Sinäkin voit parantaa maailmaa. Haluaisitko olla mukana SDP:n toiminnassa? Me uudistamme tapaa, jolla politiikassa toimitaan. Haemme suorempaa ja avoimempaa tapaa parantaa maailmaa. Uskomme unelmiin. Etsimme laajaa yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarjoamme jäsenillemme lisää vaikutusmahdollisuuksia ja elämyksellisyyttä politiikan tekemiseen. Tähän työhön haluamme mukaan myös sinut. SDP:n jäseneksi voi liittyä puolueen arvoperustan hyväksyvä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja ulkomaalainen, jonka kotipaikka on Suomessa. Jokainen jäsen kuuluu johonkin puolueosastoon ja voi olla lisäksi kannattavana jäsenenä jossain toisessa osastossa. netissä osoitteessa www.sdp.fi Jäsenenä sinulla on oikeus: Kertoa mielipiteesi ja osallistua puolueosastosi kokouksiin ja tapahtumiin Tehdä aloitteita puolueosastollesi, kunnallisjärjestöllesi (kaikkien asuinkuntasi alueella toimivien yhdistysten yhteistoimintaelin) tai piirijärjestöllesi Asettua ehdolle puolueosaston, kunnallisjärjestön, piirijärjestön tai puolueen keskustason tehtäviin Äänestää kaikissa jäsenvaaleissa Tehdä puoluekokousaloitteita, vaikuttaa kantaa ottamalla puolueen linjauksiin Jäsenenä saat muun muassa nämä puolueen edut: Jäsenkortin Jäsenlehden noin 10 kertaa vuodessa Puolueen sähköisen e-aimo -tiedotteen vähintään kuukausittain Mahdollisuuden osallistua SDP:n koulutustilaisuuksiin Nuoret jäsenet voivat hakea Tulevaisuusakatemiaan (Työväen Akatemiassa) Vakuutusyhtiö Turvan alennuksen vakuutuksistasi