VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19.4.2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002069. Selostusta on tarkistettu 25.10.2010 Erityisasumista, Pähkinärinteentie 31, Hämeenkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.4.2010
Asemakaavamuutos nro 002069, 19.4.2009. Tarkistettu 25.10.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Vantaan kaupungin 12. kaupunginosa, Hämeenkylä osa korttelia 12200 sekä viheraluetta. Tonttijaon muutos Osa korttelia 12200. Kaava-alueen sijainti Alue on tontti 12-200-4 osoitteessa Pähkinärinteentie 31. Sijaintikartta. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat säilytetään kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa. 1
2. TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos nro 002069, 19.4.2009. Tarkistettu 25.10.2010 Vantaalla on noin 500 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia on 170 henkeä. Maan hallituksen tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Vantaan kaupunginvaltuusto on 16.6.2008 5 hyväksynyt valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Asunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamiseen tarvitaan lähivuosina useita tontteja hyvien yhteyksien ja palvelujen läheltä. Tästä syystä Vantaan kaupungin yrityspalvelut haki Pähkinärinteentie 31:ssä sijaitsevan rakentamattoman toimisto- ja varastotontin muuttamista sosiaalitointa palvelevien laitosten ja asuntoloiden tontiksi (YSA). Voimassaolevassa asemakaavassa tontti on toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta (KTV). Rakennusoikeus on 750 kerrosneliömetriä. Suurin kerrosluku on kaksi (II). Tontti on kaavoitettu huoltoyhtiölle, mutta ei ole tarvittu tähän käyttöön. Hanke käsittää normaaleja valtion tukemia vuokra-asuntoja. Siltä osin kuin on kyse erityisasumisesta, asuminen on tuettua ja paikalla on ympärivuorokautinen valvonta. Talon asiakkaina voi olla esim. mielenterveyskuntoutujia, jotka asuvat tuetussa asumismuodossa tietyn ajanjakson ennen siirtymistä itsenäiseen asumiseen tai palaamista entiseen kotiin. Henkilökunnan määrä vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Koska kyseessä ei ole asuntola, niin asemakaavan muutoksessa tontti muutetaan erityisasumisen korttelialueeksi (AE). Kaavamääräyksellä sallitaan sekä asuntojen että erityisasuntojen rakentaminen. Rakennusoikeudeksi osoitetaan 2 000 kerrosneliömetriä ja kerrosluvuksi viisi (V). Julkisivujen tulee olla punatiiltä, kuten Pähkinärinteentien kerrostaloissa on muutenkin. Tontille tarvitaan hanketta varten 14 autopaikkaa, mikä vastaa erityisasumiselta vaadittavaa pysäköintinormia 1 ap / 150 k-m2. Naapurissa on 7-kerroksisia asuinkerrostaloja. Sen sijaan Pähkinärinteen pohjoisosassa suurin kerrosluku on viisi. Uudisrakennus toimii siten välittäjänä Pähkinärinteen eri osien välillä rakennusten korkeuksien suhteen. Mielipiteitä saatiin 42 kpl. Saapuneissa mielipiteissä hanketta on vastustettu, koska mm. rakentaminen muuttaa maisemaa, hankkeen arvellaan vaikuttavan alueen arvostukseen ja turvallisuuteen sekä lyhentävän kuntopolkua ja pienentävän nyt ulkoilukäytössä olevaa aluetta. Hanke on toivottu sijoitettavan jonnekin toisaalle Pähkinärinteessä tai johonkin toiseen kaupunginosaan. Myyrmäen aluetoimikunnalla 13.10.2009 ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, mutta aluetoimikunta ehdotti, että rakennusoikeuden pienentämismahdollisuus tutkittaisiin tai kerrosalamäärää vähennettäisiin. Päätökseen jätettiin eriävä mielipide. Hanke ei ole turvallisuusuhka. Erityisasumisen hankkeita on jo sijoitettu useisiin kaupunginosiin. Tontin rakentaminen johtaa tontin kautta kulkevan kuntopolun siirtämiseen puiston puolelle. Hankkeen tarvitsema kerrosala on 2000 k-m2. Rakentaminen sijoittuu kuitenkin siten, että osa tontista voidaan liittää puistoon. Tällöin tonttitehokkuudeksi, joka muutoin olisi e = 0,68, muodostuu e = 0,82. Asemakaava sisältää tonttijaon muutoksen. 2
3. LÄHTÖKOHDAT Asemakaavamuutos nro 002069, 19.4.2009. Tarkistettu 25.10.2010 Selvitys suunnittelualueen oloista Näkymä Pähkinärinteentieltä. Etualalla naapuritalo (Karhunkierros 2d) ja taaempana rinteessä rakentamaton tontti (Pähkinärinteentie 31). Luonnonympäristö Tontti on nyt metsää ja rajautuu Autioniityn puistoon. Tontti on pääosin siltti- ja moreenimaita, mutta tontilla on myös kalliopaljastumia. Maaperän ja lähimpien kairausten perusteella tontti on hyvää rakennusmaata. Alue ei ole tärkeää pohjavesialuetta eikä alueella ole inventoituja luontokohteita. Rakennettu ympäristö Pähkinärinne on 1970-luvulta lähtien rakennettua kerrostaloaluetta. Tontilla on rakennusoikeutta 750 kerrosneliömetriä, mutta ei rakennuksia. Naapuritonteilla on 7- kerroksisia punatiilipintaisia asuinkerrostaloja. Kaupunkikuva Lähes kaikki Pähkinärinteen kerrostalot ovat pääosin punatilipintaisia ja talousrakennukset yleensä pähkinänvärisiä, mikä luo alueelle yhtenäisen ja omaleimaisen ilmeen. Palvelut Kaupalliset lähipalvelut ovat Pähkinärinteen ostoskeskuksessa. Myyrmäen aluekeskukseen on 3,2 km. Virkistys Tontti rajautuu Autioniitty-nimiseen puistoon, jossa kulkee ulkoilureitti ja kuntopolku. Tontin kautta kulkeva kuntopolku tulee siirtää, jos tontti rakennetaan. 3
Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto 13.11.2008, tulivat voimaan 1.3.2009. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi) 4 Ortoilmakuva alueesta. Liikenne - Henkilöautoliikenne: Pähkinärinteentie on kokoojakatu, jonka liikennemäärä oli 7 229 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2009. - Joukkoliikenne: Pähkinärinteentietä kulkee useita bussilinjoja mm. Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Lentoasemalle ja Helsinkiin. Myös Vihdintien pysäkit ovat kävelyetäisyydellä. - Kevyt liikenne: Pähkinärinteentiellä on kevyen liikenteen raitit ja alikulut. Puistossa kulkee ulkoilureitti ja kuntopolku. Kulttuurihistorialliset kohteet Tontilla ei ole inventoituja kulttuurihistoriallisia kohteita. Tekninen huolto Tontille on valmis kunnallistekniikka. Tontilla kulkee kaukolämpö- ja sähköjohtoja. Vesi- ja viemärijohdot ovat Pähkinärinteentiellä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu Alue ei ole lentomelualuetta (Ilmailulaitos 4.12.2002, vuosien 2003-2020 ennusteiden melualueiden verhokäyrä, jonka mukaan alueen melutaso L DEN on alle 50 db). Alue on kuitenkin lentomelun suhteen meluntorjuntatarvealuetta, jossa asuntojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lentomelua vastaan on oltava vähintään 28 db sekä toimistotilojen ja muiden hiljaisten työtilojen osalta vähintään 25 db. - Tieliikennemelu Vuonna 2005 mallinnettu tieliikennemelutasotaso oli tontilla 54-60 db. Tiemeluennusteessa 2030 tontin melutaso on sama 54-60 db. Asunnoissa tarvittava äänitasoero L liikennemelua vastaan on 30 db sekä toimistotilojen ja muiden hiljaisten työtilojen osalta vähintään 27 db. Maanomistus Tontin omistaa Vantaan kaupunki.
Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavaan on merkitty länsi-itä-suuntainen viheryhteystarve. (Lisätietoja: http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=122) Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (VL), mutta kyseessä on rakentamaton tontti. Ote yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. A2 Matala ja tiivis asuntoalue. A3 Pientaloalue. SL Luonnonsuojelualue. TP Työpaikka-alue. TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. VL Lähivirkistysalue. W Vesialue. c Keskustatoimintojen alakeskus. (LJ)- Joukkoliikenteen terminaali. (m3)- Lentomeluvyöhyke 3 (L DEN 50-55 db). (Z1)- Voimansiirtolinja, 110 kv. Ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen raja. Osa-alueen raja. 5
Voimassaoleva asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava on nro 120400, vahvistettu SM 17.9.1975. Voimassa olevassa asemakaavassa nro 000649, vahvistettu YM 9.12.1987, tontti on toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta (KTV). Suurin kerrosluku on kaksi (II). Tontin rakennusoikeus on 750 kerrosneliömetriä. Ote ajantasa-asemakaavasta. Asuntotuotannon tavoitteet Vantaalla on noin 500 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia on 170 henkeä. Maan hallituksen tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Vantaan kaupunginvaltuusto on 16.6.2008 5 hyväksynyt valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 17.12.2001. Tonttijako- ja rekisteri Tontti 12-200-4 on rekisteröity 20.4.1989. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Ei ole. 6
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutoshakemus Vantaan kaupungin yrityspalvelut haki asemakaavamuutosta 3.3.2009. V 2000 14 ap Kallio Suunnitteluohjelma Asemakaavatyö sisältyy kaupunkisuunnittelun syksyn 2009 suunnitteluohjelmaan, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta 7.9.2009 51 hyväksyi ohjeellisena. Kaavamuutoshakemuksen perustelut Maan hallituksen tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Vantaan kaupunginvaltuusto on 16.6.2008 5 hyväksynyt valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty Kaupungin omistama rakentamaton tontti alustava luonnos rakentamisen sijoittumisesta. esitettiin muutettavaksi sosiaalitointa Luonnos sisälsi 2000 k-m 2 suuruisen 5-kerroksisen palvelevien laitosten ja asuntoloiden korttelialueeksi (YSA) oheisen luonnoksen mukai- rakennuksen ja 14 autopaikkaa. - TKa sesti. Kaupunki on sitoutunut asunnottomuuden vähentämisohjelmaan, jonka toteuttamiseen tarvitaan lähivuosina useita tontteja hyvien yhteyksien ja palvelujen läheltä. Tontti merkitään erityisasumisen korttelialueeksi (AE), koska kyseessä ei ole asuntola. Rakennushanketta varten tontille tarvittava rakennusoikeus on 2 000 kerrosneliömetriä. Suunniteltu kerrosluku olisi viisi (naapurissa on 7-kerroksisia asuintaloja). Tontilta tulee osoittaa hanketta varten 14 autopaikkaa. Tontin kautta kulkeva kuntopolku tulee siirtää kokonaan puiston puolelle. Vantaan kaupungin yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muutosta, koska ko. tontille ei nykyisellä kaavamerkinnällä (toimisto- ja varastotontti) ole kysyntää. Erityisasumiskohteille, esim. vanhukset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat ym. on jatkuvaa kysyntää. Asemakaavassa ei määritellä, mille erityisryhmälle tontti osoitetaan. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille 17.8.2009. Vireille tulo ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 22.8.2009. Paikalla pidettiin paikkaan tutustuminen 9.9.2009 klo 8.00, läsnä oli 21 asukasta; tällöin annettiin ajantasainen tieto hankkeesta. Aluearkkitehti oli tavattavissa myös puhelimitse. Mielipiteet pyydettiin 21.9.2009 mennessä. Mielipiteitä saatiin 42 kpl. Osallisia kaavoituksessa olivat hakija, alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan ympäristökeskus, Vantaan Energia Oy, Elisa Networks Oy, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. 7
Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. 25.8.2009 isännöitsijä Jouni Tormonen tiedusteli, minkälaisista pitkäaikaisasunnottomista on kyse. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus. 2. 28.8.2009 Liikuntapalvelut / Jari Lärka ilmoitti, että kuntopolun siirrosta aiheutuvat kustannukset tulisi sisällyttää tontin vuokraajalle, muuten ko. rahat menevät liikuntapaikkarakentamisesta. Kuntopolun siirto tapahtuu puiston puolella ja rahoitetaan kaupungin budjetista. 3. 1.9.2009 Myyrmäen aluetoimikunta piti tuetun asumisen hankkeen toteutumista tarpeellisena, mutta jätti asian pöydälle ja saatteeksi totesi, että vaihtoehtoisia sijoituskohteita tulee etsiä sosiaalisesti ja liikenteellisesti sopivilta alueilta. 41. Jäljempänä selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. 4. 4.9.2009 Timo Uppala: Tontti on liian pieni tähän tarkoitukseen. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat lähellä. Kuntorata-alue pienenee. Vuokrataloalueella on jo nyt levotonta. Pähkinärinteen ostarin alue on muuttunut nuhjuiseksi, en usko tämän auttavan asiaa. Petikko kävisi sijoituspaikaksi. Jäljempänä Teija Ojankosken ja Tuula Hurmeen vastaukset. 5. 5.9.2009 Virve Latva: Asun suunnitellun rakennuskohteen lähinaapurissa. Kysyisin mitä kaavamuutosselosteessanne tarkoitetaan pitkäaikaisasunnottomalla? Mieleeni tulevat alkoholistit, huumeiden käyttäjät tai muuten yhteiskunnasta syrjäytyneet. Jos näin on, onko hankkeessa otettu huomioon se, että läheisyydessä ja alueella asuu paljon lapsiperheitä? Suunnitellut asunnot tulisivat mitä ilmeisimmin lisäämään häiriökäyttäytymistä alueella. Kuinka voin jättää eriävän mielipiteeni kaavamuutokseen? Jäljempänä Teija Ojankosken ja Tuula Hurmeen vastaukset. 6. 7.9.3009 Jarmo Jääskeläinen: Asumme Pähkinärinteessä Karhunkierros 2 tontilla. Olemme saaneet tiedon, että Vantaan Sosiaalitoimi hakee kaavamuutosta Pähkinärinteentie 31 tontille (ehdotus 002069). Kyseinen alue on vuosien ajan ollut pähkinärinteeläisten henkireikä. Lenkkipolku on kovassa käytössä ja metsikkö sinällään on läheisten Päiväkotien ja koululaisten tutustumiskohteena. Lähialueella asuu paljon lapsiperheitä - jo nyt on ollut paljon puhetta ja huolestumisen aihetta. Eikö kaupungilla ole osoittaa keskeisemmällä sijainnilla olevaa tonttia - jos kerran ko. rakennus edellyttää palvelut lähellä ja hyvät liikenneyhteydet. Pähkinärinteen suunnalla näin ei välttämättä ole. Rakennuksen paikka olisi lähempänä palveluja (kela, lääkäri, sos.tsto) ja liikenneyhteyksiä (Linja-auto- ja juna-asema). Kaavaehdotus tuleekin käsitellä niin, että mahdollisuus rakentaa tontille poistetaan kokonaan ja jätetään ko. tontti ns. viheralueeksi - Pähkinärinteeläisten veronmaksajien olohuoneeksi!!!!! Kaavamuutoksen hakija on Vantaan yrityspalvelut, joka vastaa kaupungin maanomistuksesta. Pähkinärinteessä on hyvät joukkoliikenneyhteydet. 7. 9.9.2009 Vuorovaikutustilaisuudessa tontilla osalliset kiinnittävät huomiota seuraaviin seikkoihin - istutukset ja yhteys muille tonteille - uuteen taloon olisi vain 40 metriä, puut eivät säily - ostettu talo maisemalla, sanottu että tulee enintään kaksikerroksinen rakennus - missä tontin rajat ja rakennuspaikka (käytiin katsomassa) - hankkeen vaihtoehtoinen sijoitus Varistoon, Petikkoon tai Lammaslammelle - pururata on jo nyt lyhyt, noin 1100 m, lyhenisi entisestään - rakennusteknisesti hankala ja jyrkkä mäki on haastava, mm. veden tulo tontille - alueella on käpytikan pesä - karttaan merkittävä vanha ja uusi kuntopolku - kuntopolku sopisi nykyisen polun kohdalle, kuntopolun vieressä säilytettävä puustoa - yhteys Pähkinärinteentieltä kuntopolulle on säilytettävä, polku on paljon käytetty mm. yhteytenä Veikkaukselle; vaikka on vaihtoehtoinenkin reitti, niin tässä olisi tilaa 8
- rakentaminen muuttaa alueen luonnetta - pururataa pitkin mennään kauppaan ja muuallekin - eräät eivät nähneet estettä rakentamiselle, koska väliin jää puustoa. Osa tonttia voidaan muuttaa puistoksi. Käpytikka on yleinen laji, joka pesii pihapuissakin. Nykyinen kuntopolku ja sen uusi alustava linjaus on merkitty liitekuviin. 8. 9.9.2009 Pähkinärinne-seura ry suhtautuu kielteisesti kaavamuutokseen. "Tontin varaaminen yleisesti sosiaalitoimen käyttöön ei selkeästi määrittele tontin käyttötarkoitusta. Tontti sijaitsee viheralueella, joten se tulisi säilyttää virkistyskäytössä. Kaavamuutoksessa tontin rakennusoikeutta on esitetty lisättäväksi huomattavasti, mikä on selkeässä ristiriidassa alueen yleisilmeen virkistyskäyttötarkoituksen sekä muiden tonttien rakennusoikeuden määrän kanssa. Aiotussa asemakaavamuutoksessa rakennusoikeuden massa kasvaa huomattavasti. Tällä on kielteinen vaikutus asuinalueen yleisilmeeseen luontoalueen pienentyessä, sillä Pähkinärinteen vahvuutena on harmoninen yleisilme ja luonnonläheisyys. Aiottu asemakaavamuutos tulee rikkomaan tätä, joten näin massiivinen lisärakentaminen ei alueella ole perusteltua. Luonnonläheisyys on merkittävä asumisviihtyisyyttä lisäävä ja ylläpitävä tekijä. Autopaikkamäärän kasvu tulee edellyttämään puuston kaatoa, jolla silläkin on kielteinen vaikutus viihtyvyyteen. Lisäksi päiväkotien ja koulun läheisyys ovat seikkoja, jotka puoltavat tontin varaamista turvalliseen ja virikkeelliseen virkistyskäyttöön luonnossa. Virkistysalueen tarjoamilla liikuntamahdollisuuksilla on myös kuntalaisten terveyttä ylläpitävä tehtävä. Siksi tämä alue tulee säilyttää. Onko kaupungin tarkoituksena heikentää asumisviihtyisyyttä tiivistämällä tämä tasokas ja viihtyisä alue ja rikkoa sen harmonia?" Tontti varataan erityisasuntojen korttelialueeksi (AE). Asemakaavalla voidaan vaikuttaa vain maankäyttöön ja rakentamiseen. Hanke sijoittuu rakentamattomalle tontille. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Naapurissa on 7-kerroksisia taloja, joten uusi 5-kerroksinen rakennus ei ole tässä ympäristössä massiivinen. 9. 9.9.2009 Kimmo Ekholm: Vastustan ehdottomasti kaavamuutosta: - Suunniteltu rakennus, 5-kerroksinen, jossa 40 huoneistoa, tulisi kahden päiväkodin ja peruskoulun läheisyyteen. Kohtuutonta vaatia ihmisiä pelkäämään. Lapsia on liian paljon ja liian lähellä. Pelko on myöskin aiheellista, jota kukaan Vantaan kaupungilla ei voi kiistää. - Rakennus tulisi aivan muiden ympäröivien asuintalojen kylkeen. - kaavasuunnitelma poistaa täysin käytöstä alueen viher- ja lenkkeilypolun. Myöskin suuri osa Pähkinärinteelle luonteenomaisesta metsämaisemasta katoaa. Kaavamuutoksesta vähätelty pururadan muutoksen vaikutusta. Todellisuudessa pururata kulkisi sen jälkeen jyrkän kallion läpi - kiipeilytikkaatko sinne pitäisi laittaa? Käykääpä ihan oikeasti katsomassa paikan päällä asiaa. - Kaupungilla olisi varmasti vapaa tontti, esim. Petikossa tai Varistossa, jossa ei ole heti 10 metrin sisällä asutusta. Kyllä tällaisia alueita on, jos niitä halutaan etsiä. - Mikäli tämä toteutuu, minun kotikaupunki vaihtuu. Naapurissa on tehokasta asuntorakentamista, mutta koulu ja päiväkodit sijaitsevat kauempana. Kyseessä on rakentamaton tontti. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tonttia voidaan liittää puistoon. 10. 9.9.2009 lupapäällikkö Ilkka Rekonen (suullisesti): Asunnoilla ja asuntoloilla on erilaiset rakentamismääräykset. Joustoa lisäisi, jos asemakaava sallisi molemmat. Tällöin asuntola voitaisiin esim. muuttaa tavallisiksi asunnoiksi ilman kaavamuutosta. Tontti merkitään asemakaavaan erityisasumisen korttelialueeksi (AE). Lisätään kaavamääräys, että tontille saa sijoittaa sekä asuntoja että erityisasuntoja. 11. 9.9.2009 johtava ympäristösuunnittelija Jaakko Vähämäki: Käpytikka on yleinen ja runsaskin laji, jonka pesäpaikkoja ei tarvitse kaavoituksessa ottaa huomioon. Lajia voi pitää luonnontilaisen metsän indikaattorilajina yhdessä tiettyjen muiden lintulajien kanssa, mutta yksinään se ei riitä ilmentämään mitään. Voi pesiä vaikka pihapuussa. 9
12. 10.9.2009 Ville Honkala: Olen erittäin pettynyt suunnitelmiinne rakennuttaa Pähkinärinteentie 31:n rakentamattomalle tontille jotain pitkäaikaisasunnottomien asuntoloita tms. Asun perheeni kanssa viereisissä Karhunkierros 2:n taloissa ja voin sanoa, että näissä taloyhtiöissä, sekä muissa naapuritaloissa tuota hanketta vastustetaan jyrkästi. Mielestäni paikan valinta tällaiselle asuntolakorttelille on erittäin ala-arvoinen ja se on aiheuttanut suurta paheksuntaa koko lähialueella. Ettekö todella ole ottaneet huomioon lähistöllä asuvia lukuisia lapsiperheitä? Te tulette hankkeellanne viemään meiltä erinomaisen ulkoilumaaston, sekä turvallisen asuinympäristön. Minä perheeni kanssa ja varmasti lukuisat muutkin ihmiset muuttavat Pähkinärinteestä, mikäli tämä hanke toteutuu. Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustanne. Hanke sijoittuu rakentamattomalle tontille. Osa tontista muutetaan puistoksi. 13. 10.9.2009 Erkki Lehtovirta: 1. Asun asunnossa Karhunkierros 2 E 32, jonka asunnon myös omistan yhdessä vaimoni kanssa. Asunto sijaitsee muutoskorttelin naapurissa. Aluksi lausun ihmettelyni siitä kuinka tällaisen kaava-asian käsittely voi olla objektiivista ja oikeudenmukaista kun muutoksen hakija (Vantaan kaupungin yrityspalvelut), kaavan laatija (Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu), kaavamuutosehdotuksen hyväksyjä (Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta) ja kaavamuutoksen lopullinen hyväksyjä (Vantaan kaupungin kaupunginvaltuusto) ovat juridisesti yksi ja sama Vantaan kaupunki. Ja kun vielä otetaan huomioon, että Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi eli valtuusto on käytännössä määrännyt kaupunkisuunnittelun etsimään ja suunnittelemaan tähän tarkoitukseen soveltuvia tontteja on objektiivisuus kaukana. Vantaan kaupunki omistaa myös maapohjan. Normaalisti tällaisessa päätöksenteossa katsotaan olevan moninkertainen jääviys eikä objektiivisuus ja oikeudenmukaisuus voi toteutua uskottavasti. Jotta tilanne edes hieman korjaantuisi mielestäni kaavamuutosta ei tulisi toteuttaa puhevallan omaavien mielipiteiden vastaisesti. Mielestäni ennen kaavamuutosta tulisi laatia yksityiskohtainen ympäristöselvitys siitä mitä vaikutuksia rakentamisella olisi alueen ja lähiympäristön luontoon ennen muuta maaperään, kasvustoon ja eläimistöön. Omien havaintojeni mukaan alueella pesii useita lailla rauhoitettuja lintulajeja, joiden pesintään suunnitellulla rakentamisella on tuhoisa vaikutus. Myös muita rauhoitettuja kasveja ja eläimiä tulee tuhoutumaan. Luonnollista olisi, että tällainen rakentamaton tontti puistoalueella, jonka poikki kulkee vielä hyvin käytetty kuntopolku (mm koululaiset), liitettäisiin puistoalueeseen eikä päinvastoin. Kuntopolkua käytetään myös yleisenä jalankulkutienä lähimmältä bussipysäkiltä Veikkaus Oy:n työpaikoille. Jos suunniteltu rakentaminen toteutetaan tarkoittaa se, että tämä liikenne siirtyy naapuritonttien läpi tapahtuvaksi, jotka ovat yksityistontteja. Menettely olisi kaupungin toimesta toteutettuna käsittämätöntä. 2. Historiaa Kun suunnittelimme keväällä 2003 nykyisen asuntomme ostoa olin yhteydessä mm silloiseen tämän alueen kaava-asioista vastanneeseen aluearkkitehtiin ja tiedustelin häneltä onko puistoalueen ja nyt käsiteltävän tontin osalta suunnitteilla muutoksia. Hän ilmoitti, ettei mitään muutoksia ole suunnitteilla ja ettei Vantaan periaatteisiin kuulu puistoalueiden muuttaminen rakennusmaaksi. Lisäksi hän totesi, että nyt ko. tontti on suunniteltu lähinnä alueen huoltoyhtiöiden käyttöön matalana kaksikerroksisena rakennuksena eikä sitä hänen mukaansa tulla korottamaan. Nämä olivat keskeisiä kriteerejä päättäessämme asunnon hankkimisesta. Erityisen tärkeää minulle luontoharrastajana oli upea puisto suoraan ikkunoidemme edessä ja ennen kaikkea se, ettei parvekkeelta ja ikkunoista tarvitse katsella alapuolella olevia autoja ja hengittää niiden tupruttamaa pakokaasua. Jos tontin rakentaminen toteutetaan suunnitellulla tavalla katson tulleeni vähintäänkin harhaanjohdetuksi (petetyksi) kaupungin puolelta kun nyt asumisemme on vakiintunut ja olemme tyytyväisiä ratkaisuumme. On selvää, että suunnitellulla rakentamisella on myös oletettavasti alentava vaikutus asuntomme arvoon. 10
Olisi ollut reilua ilmoittaa jo asuntoa hankkiessamme tällaisesta kaavamuutosmahdollisuudesta ja käsittämätöntä on, ettei tällaiseen rakentamiseen ole varauduttu yleiskaavassa ja ettei asemakaavaan voida luottaa edes suurimman sallitun kerrosluvun osalta. 3. Muutosesityksiä suunnitelmaan A. Kaavamuutos Kaavamuutosesitystä ei tule toteuttaa miltään osin vaan rakentamaton tontti pitää liittää puistoalueeseen, jolle tulee laatia tontin osalta kehittämissuunnitelma. B. Suunnitelma Jos A-kohta ei toteudu. Suunniteltua autopaikka-aluetta ei tule toteuttaa suunnitellulla tavalla vaan se tulisi ensisijaisesti toteuttaa erillisenä katettuna autohallina kuten Karhunkierros 2:ssakin on vaadittu tai autoille on rakennettava katokset kuten Karhunkierros 2:ssa vieraspaikat ja se on joka tapauksessa siirrettävä tontin toiseen reunaan eikä Karhunkierros 2:n ikkunoiden alle. Rakennus tulee suunnitella ja sen kerrosala toteuttaa siten, ettei nyt kaavassa vahvistettua 2 kerroksen rakentamiskorkeutta ylitetä. Viiden kerroksen rakentamiskorkeus muuttaa oleellisesti maisemaa ja näkemää siitä mitä aikanaan on luvattu. Karhunkierros 2:n ja Pähkinärinteentie 31:n rajalle viimeksi mainitun puolelle on jätettävä yleinen riittävän leveä kulkuväylä kuntopolulle, jottei yhdysliikenne kuntopolulle ja Veikkaus Oy:n tontille siirry Karhunkierros 2:n tonteille. Nykyistä puustoa, kasvustoa ja muuta luontoa tulee käsitellä sitä mahdollisimman vähän hävittämättä ja ainoastaan rakennusmaan alta. 1. Kaupunki voi kaavoittaa myös omia maitaan ja lopullisen kaavapäätöksen tekee vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto. Mahdolliset sopimukset eivät sido kaavan lopputulosta Vantaalta on tehty koko kaupungin kattavat luontoinventoinnit. Tonttia ei olla laajentamassa puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. 2. Kaupungin kehitys pysähtyisi, jos asemakaavaa ei voitaisi muuttaa. Tämä kaavamuutos on tullut vireille vasta vuonna 2009. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava. Alueiden rajaukset ja rakentamisedellytykset tutkitaan tarkemmin asemakaavassa. Tässä on kyseessä rakentamaton tontti. 3. Pähkinärinteessä pysäköinti on yleisesti ratkaistu maanvaraisesti ilman autokatoksia. Jos pysäköinti sijoitettaisiin tontin pohjoisreunaan, tulisi uusi kerrostalo vain lähemmäksi nykyisiä Karhunkierroksen taloja, mikä ei ole ollut tavoitteena. Hankkeen laajuus 2000 k-m 2 edellyttää viisikerroksista rakentamista. Osa tontista liitetään puistoon. 14. 10.9.2009 Liisa Aura, Pähkinärinne: Olet kaavailemassa erityisasumistaloa Pähkinärinteeseen. Pähkinärinne on jo muutenkin ahtaasti asutettu ja tahtoisimme pitää viimeiset rakentamattomat tontit luonnonvaraisina säilyttääksemme Pähkinärinteen vehreänä. Lisäksi Pähkinärinteen alue on 70-luvun kerrostaloalueena suojeltu, eivätkä uudet kerrostalot sovi miljööseen. Sopivia alueita erityisasumiseen, missä tilaa on riittämiin, olisi esimerkiksi Pakkala, Ylästö, Kartanonkoski ja Viinikkala. Jäljempänä selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. 15. 8.9.2009 puistosuunnittelupäällikkö Pirjo Siren: Kuntopolun siirron reittisuunnittelu ja siirto on hoidossa. Ensi vuonna varataan rahaa sille. 16. 11.9.2009 arkkitehti Seppo Jurvainen / Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy. hankkeen koko 2000 k-m2 on sopiva, se ei ole liian iso eikä liian pieni yksikkö, jolloin ei hanke erotu muusta asuinympäristöstä. 17. 11.9.2009 Heli Aho: Ette voi olla tosissanne! Pähkinärinteeseen ei todellakaan kaivata sosiaalitointa palvelevien laitosten ja asuntoloiden korttelialuetta! Pähkinärinne on pysynyt luonnonläheisenä ja lapsille turvallisena kasvuympäristönä! Vaikkakin siellä pyörii huumeita (jossain piilossa) ja alkoholisteja ostarin kulmilla, on se kuitenkin pysynyt sellaisena paikkana, jossa viihdytään pitkään! Mielipiteitä ei ole aikaa esittää 11
kun ensi viikon, joten onko mitään mahdollisuutta itse pähkisläisten asiaan vaikuttaa? Vai onko tämä taas niitä asioita, että toiset päättävät muiden puolesta ja siihen on tyytyminen? Mielipiteiden antoaika oli 30 pv. Tontti osoitetaan erityisasumiseen (AE), ei sosiaali- ja terveydenhuoltoa palveleville asuntoloille (YSA). Kaavan hyväksyjä on kaupunginvaltuusto. 18. 11.9.2009 Jani Rössi: Olen asunut Pähkinärinteessä nyt yli kymmenen vuotta (Pähkinärinteentie 35) ja pitänyt luonnonläheisyydestä ja rauhallisuudesta sekä turvallisuudesta joka asuinympäristössämme vallitsee. Paikka on turvallinen sekä lapsille että aikuisille liikkua. Autioniitty sekä sen takana olevat kalliot ja metsä ovat mitä parhain ulkoilumaasto ja lapset pitävät siellä leikkimisestä. En kannata ajatusta siitä, että erityisryhmiä aletaan sijoittaa tämän kaltaisille rauhallisille asuinalueille luomaan ympäristöön turvattomuutta ja ongelmakäyttäytymistä. Ja näin varmasti tulisi olemaan jos tällainen hanke toteutetaan näin laajassa määrässä, rakentamalla kokonainen kerrostalo sosiaalisille erityisryhmille, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, eri päihteiden väärinkäyttäjät. Ratkaisut on etsittävä muilla tavoin ja harkittava tällaisille ryhmille asuinalueita, joissa häiriökäyttäytymisestä on mahdollisimman vähän haittaa. Tällaisia alueita varmasti löytyy. Lisäksi mielestäni on hävytöntä Pähkinärinteen alueen osakkeen omistajia kohtaan, että tällä tavalla tultaisiin selkeästi laskemaan alueen arvostettavuutta ulkopuolisten, muun muassa ostajien silmissä. Tämän hetkinen yksi suuri myyntivaltti on alueen hyvä maine rauhallisena ja luonnonkauniina paikkana. Tällainen erityisryhmien asuttama kerrostalo tulisi varmasti karistamaan tämän tyyppisen maineen alueelta ja antamaan sille aivan toisenlaisen leiman. Jäljempänä Teija Ojankosken ja Tuula Hurmeen vastaukset sekä selvitys vaihtoehtoisista sijaintipaikoista. 19. 13.9.2009 Jarmo Jääskeläinen: Iso EI KIITOS Vantaan Kaupungin suunnitelmille kaavamuutoksesta Pähkinärinteen tontille. Toivomus ja pyyntö olisi, että viheralue säilyisi rikkomattomana, Pähkinärinteen yleisen "vihreän" kuvan vuoksi - eikä vähiten kasvavien jälkipolvien "tutustumiskohteena". Ette varmaan ollut tietoisia, kuinka paljon läheiset päiväkodit ja koulu-luokat käyttävät ko. aluetta!!!! Eli EI RAKENNUKSIA - POISTAKAA RAKENNETTAVA TONTTI kaavasta kokonaan!!! Kyseessä on rakentamaton tontti. Osa tontista muutetaan puistoksi. 20. 13.9.2009 Kirsi Leinonen: vastustan tontin muuttamista asuinkäyttöön. Pähkinärinne on aivan väärä paikka mielenterveyskuntoutujille. Alueella on vain vähäiset terveyden tukipalvelut jo ihan alueen perusasukkaillekin saati enemmän tukea tarvitseville. Parempi paikka asuntolalle on alue, jossa on tarjolla tukea kuntoutujille. Pähkinärinteen alueella kuntoutujat eivät saa tarvitsemaansa tukea. Myös alueen lähes ainoan luontoalueen muuttaminen asuintontiksi on erittäin väärin. Kaikkia tontteja ei pidä muuttaa asuintonteiksi vaan myös luontoa on oltava. Metsikkö on tärkeä paikka lapsiperheille ja päiväkotiryhmille. Tontilla on myös pururata virkistyskäyttöön kaikille alueen asukkaille. Ei niitä saa ottaa pois alueen asukkailta. Tontti on säilytettävä luontoalueena, koska ei kukaan halua asua pelkkien betonikolossien keskellä. Luonto on ollut yksi syy muuttaa alueelle ja tontti on säilytettävä luontona alueen asukkaiden henkireikänä. En todellakaan halua, että nykyisin pihan toisella puolella ikkunastani näkyvä metsikkö muuttuu betoniseinäksi. Rakennukseen tulee myös omia palvelutiloja. Osa tontista muutetaan puistoksi. 21. 13.9.2009 Jaakko Leinonen: Pähkinärinteen asukkaille on tärkeää, että asuntojen olohuoneista ja muista ikkunoista näkyy viheraluetta kuin mielenterveyskuntouttajille tarkoitettuja asuntoja. Alueella on muutenkin vähän viheraluetta. Tontilla on myös pururata jota ympäri voi hiihdellä lähimaastossa ilman että joutuu aina lähtemään kauemmas. Hyvät ulkoilu mahdollisuudet ovat aina paremmat kuin mielenterveyskuntouttajille rakentavat paikat, jotka vievät pienetkin viheralueet. Tontti on säilytettävä luontoalueena, koska ei kukaan halua asua pelkkien betonikolossien keskellä. 12
Osa tontista muutetaan puistoksi. 22. 13.9.2009 Miikka Lempinen ja Katja Prosi: Luimme järkyttyneinä Vantaan kaupungin suunnitelmista muuttaa Pähkinärinteessä oleva tontti pitkäaikaisasunnottomien asuinalueeksi. Vastustamme ehdottomasti kyseistä hanketta, sillä uskomme, että tämä toisi alueelle ihmisiä, jotka lisäisivät turvattomuutta ja ilkivaltaa sekä alentaisi asuinalueen suosiota ja arvoa. Pähkinärinne on lapsiperheiden suosiossa olevaa asuinaluetta ja kyseisen tontin aivan välittömässä läheisyydessä on useita päiväkoteja sekä ala-asteen koulu. Lapsille pitäisi turvata turvallinen kasvu- ja elinympäristö, jossa ei tarvitse pelätä. Pitkäaikaisasunnottomien muuttaminen alueelle huonontaisi varmasti turvallisuutta merkittävästi. Naapuritontilla Karhunkierros 2:ssa on uusi asuinalue, jossa on kuusi uutta kerrostaloa. Kaikissa taloissa asunnot ovat omistusasuntoja ja taloissa asuu hyvin paljon lapsiperheitä. Asuinalueemme muuttuisi turvattomaksi sekä koko alueen arvo vähenisi, jos naapuritontille rakennetaan suunniteltu talo. Kannattaakin miettiä, mitä me veronmaksajinanne mietimme, jos Vantaa rakentaa päiväkotimme, koulumme ja omistusasuntomme viereen asunnon mahdollisille huume- ja alkoholiriippuvaisille tai mielenterveysongelmaisille? Uskomme, että useat lähialueen asukkaista äänestävät jaloillaan, jos tämä hanke toteutetaan. Ja se on varma, että Vantaa ei ole heidän tuleva kotikuntansa. Kyseisellä tontilla on myös ulkoilualue, jossa usein ulkoilemme ja nautimme luonnosta. Ulkoilualueella myös lapset usein liikkuvat ja leikkivät. Jos tontille rakennetaan, viedään alue asukkailta. Jos aluetta pienennetään kuten on suunnitelmassa, ei se enää aja asiaansa. Lisäksi siellä tuskin jatkossa enää uskaltaisi liikkuakaan, koska alueella tulee varmasti liikkumaan paljon epämääräisiä ihmisiä. Tontti, jolle rakennusta suunnitellaan, on kaavoitettu toimisto- ja varastoalueeksi. Tulemme ehdottomasti vastustamaan asemakaavamuutosta. Jos olisimme tietäneet tällaisesta, emme olisi ikinä muuttaneet tänne. Vantaalla varmasti riittää tilaa sivummallakin, jonne tällaisia pitkäaikaisasunnottomien taloja voisi rakentaa. Ei kaikkein keskeisimmälle paikalle Pähkinärinteeseen päiväkotien, ala-asteiden ja lapsiperheiden lähialueelle. Suunnitelma on mielestämme täysin törkeä! Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus ja selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. 23. 13.9.2009 Aive Pietilä: Toivon, että Pähkinärinteentie 31 pysyy edelleen samanlaisena pienessä metsikössä olevana pururatana kuten nykyäänkin. Juuri siellä kohtaa keskellä kerrostaloja kuuluukin olla sellainen pieni viheralue ja henkireikä. Myyrmäeltä ja jopa Pähkinärinteestäkin löytyisi valtavasti paikkoja, josta kyseiselle kohteelle löytyisi parempaakin tilaa, joten ihmettelyä tässä aiheuttaakin lähinnä se, että juuri ainoasta keskellä kerrostaloaluetta löytyvästä vihreästä paikasta pitää repäistä tämä pieni viheralue pois. Nykyinen pururata, jota turvallisin mielin käyttävät sekä Pähkinärinteen koulun ala-asteen oppilaat että muut lenkkeilijät menettää turvallisen kulkupolun jos sinne pitää puikkelehtia lukuisien talojen, huoltorakennuksien ja autopaikkojen välistä. Pähkinärinteen koulu kärsii muutenkin ulkoliikuntapaikkojen puutteesta, koska pihaaluetta on joitakin vuosia sitten lohkottu palvelutalon parkkipaikoiksi ja urheilukenttä pienentynyt verkkoaidalla rajatuksi pallokentäksi. Nyt on tilanne se, että pallokentälle ei kovin monta luokkaa samanaikaisesti mahdu ja Lammaslammen ranta liikuntapaikkana ei ole täysin turvallinen. Pyydän etsimään kyseiselle hankkeelle jotain muuta tonttia, sellaista, jonka takia ei tarvitsisi valmista, hyvin toimivaa ympäristöä hajottaa. Haluaisin tietää myös kenelle kuuluu toimisto/varastotilat Karhunkierros 5. Sieltä näyttäisi löytyvän tyhjä tai vajaakäytössä oleva rakennus, jonka purkamalla voisi saada sopivan paikan asuinrakennukselle, niin ettei tarvitsisi pilata kaikkea vihreätä ja toimivaa mikä Pähkinärinteestä löytyy. 41. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. Jäljempänä selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Kiinteistön Karhunkierros 5:ssä omistaa Ultivista Oy. 13
24. 13.9.2009 Kari ja Pirjo Sallinen: Vastustamme Pähkinärinteentie 31 tontin käyttötarkoituksen muuttamista. Ostaessamme nykyisen asuntomme ko. tontin viereisestä talosta, olimme tietoisia ja hyväksymme, että naapuritontti on varattu toimisto- ja varastorakentamiseen. Tontti palvelee nykyisellään rakentamattomana tietenkin parhaiten lähialueen asukkaita tarjoamalla hyvän metsäisen tilan ulkoilijoille ja mm. koirien ulkoiluttajille. Lähitalojen lapset käyttävät metsää ulkoiluleikkeihinsä. Maisemallisesti tontille sopii paremmin nykyisen rakennusoikeuden mukainen rakennus. Lehtitiedon mukaan paikalle tulisi asuntotalo mielenterveyskuntoutujille, joka tarkoittaa sitä, että viheralueella olevan kuntopolun siirtokin on tarpeeton, koska kukaan ei uskalla kuntopolkua käyttää. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus. Osa tontista muutetaan puistoksi. 25. 14.9.2009 Jorma Koponen (puhelimitse): Tehty asuntokauppa 6.8.2009. Ostaja vaatii hyvitystä. Aiheuttaa valtavasti vahinkoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty naapurimaanomistajille 17.8.2009 ja ilmoitus vireille tulosta oli Vantaan Sanomissa 22.8.2009. 26. 14.9.2009 Mervi ja Arsi Kantola: Onko mahdollista että jossakin vaiheessa prosessia mielenterveyskuntoutujat vaihtuvatkin joihinkin vielä vähemmän haluttuihin naapureihin kuten esim. asunnottomiin, narkkareihin tai muihin päihdekuntoutujiin? Pähkinärinne on lapsiystävällistä aluetta ja muutenkin lapsiperheiden suosiossa, eikä täällä ole tilausta sen kaltaiselle asumismuodolle. Johan sen todistaa sekin, että alle kilometrin säteellä kyseisestä tontista sijaitsee kahdeksan päiväkotia ja ala-aste, joten jokainen tervejärkinen on kanssani samaa mieltä. Alueen kallio, kuntopolku ja metsä ovat olleet kaikille Karhunkierros 2:n, ja ihan varmasi monille muillekin Pähkinärinteen tien varrella asuville tärkeä virkistysalue. Tähän asti siellä on voinut liikkua pienen lapsen kanssa huoletta, pelkäämättä huumeruiskuja ja muuta saastaa. Mielestäni tontille sopisi paljon paremmin vanhusten tai vammaisten palvelukoti. Vantaalaisten on voitava luottaa siihen että kaavassa oleva merkintä on pysyvä. Erityisesti tämän suuntaiset muutokset ovat kyseenalaisia koska ihmiset valikoivat asuinpaikkansa myös kaavan mukaan, eikä kukaan osta kallista asuntoa jos rakentamaton naapuritontti on varattu erityisasumiselle. Toteutuessaan suunnitelmanne alentaa asuntojemme arvoa, eikä varmasti houkuttele ainakaan Pähkinärinteentien eteläpäähän muita kuin vuokra-asujia. Aikaisemmin, kun tällä alueella asumiskanta oli pelkkiä vuokra-asuntoja, Pähkinärinne oli jakautunut kansan suussa eteläiseen slummiin ja niihin muihin. Karhunkierros 2:n talot toivat alueelle sen tarvitseman imagonkohotuksen ja tällä teidän suunnitelmalla maine palaa entiselleen. Tontin eteläisessä kulmassa muuntajakopin vieressä kasvaa upea tuomi joka kukkii joka kevät oksat notkuen ja tuoksuu 100 metrin päähän, se on säästettävä. Tuomen vieressä, kuntopolun pohjoispuolella kasvaa myös upeita korkeita haapoja jotka on myös säästettävä. Kuljettaessa tontin läntistä rajaa pohjoiseen päin, puusto vain huononee, eikä siellä kasva kuin puoliksi kuolleita koivuja ja puskaa; niissä ei ole pihapuuainesta. Luulisi kauniiden istutusten ja pihapuiden olevan vain eduksi mielenterveysongelmista kärsiville. Jos kaavamuutos toteutuu, toivottavasti otatte nämä seikat huomioon. Kyseessä ei ole asuntola. Asemakaavassa ei voida määrätä, keitä missäkin asunnossa saa asua. Kaupungin kehitys pysähtyisi, jos asemakaavaa ei voitaisi muuttaa. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus. Osa tontista muutetaan puistoksi. 27. 14.9.2009 Tomi Lindgren: 1. Vantaan kaupunki suunnittelee Pähkinärinteessä olevan tontin muuttamista pitkäaikaisasunnottomien asuntolan tontiksi. 2. Mielestäni hanke ei ole kannatettava. Asuntola lisää turvattomuutta ja alentaa asuinalueen suosiota ja arvoa. 3. Pähkinärinne on lapsiperheiden suosiossa olevaa aluetta. Suunnitteilla olevan tontin läheisyydessä on päiväkoteja sekä koulu. Lapsille tulee taata turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 4. Kyseisellä tontilla on myös ulkoilualue, jossa lähialueen asukkaat ulkoilevat. Ulkoilualuetta käyttävät myös lapset leikkeihinsä. Jos tontille rakennetaan, niin ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet pienenevät tai häviävät. 14
Kyseessä ei ole asuntola, vaan normaaleja asuntoja, joissa on myös tuettua erityisasumista ja yhteistiloja. Katso jäljempänä Teija Ojankosken vastaus. Naapuritontilla on tehokasta asuntorakentamista - koulu ja päiväkodit sijaitsevat kauempana. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. 28. 14.9.2009 Asunto Oy Vantaan Pähkylä (Karhunkierros 2 A), Asunto Oy Vantaan Koola (Karhunkierros 2 B), Asunto Oy Vantaan Pistaasi (Karhunkierros 2 C), Asunto Oy Vantaan Muskotti (Karhunkierrns:2 D), Asunto Oy Vantaan Hikkori (Karhunkierros 2 E), Asunto Oy Vantaan Nakkeli (Karhunkierros 2 F), c/o Avara Isännöinti Oy (Kivenhakkaajankuja 1, 02650 Espoo): Karhunkierros 2 A-F asunto-osakeyhtiöiden puolesta haluamme esittää näkemyksemme naapurustoomme suunnitellusta asemakaavamuutoksesta ja ehdotetusta rakennushankkeesta. Lähtökohtaisesti vastustamme kaavamuutosta ja rakennushanketta. Olemme koonneet tähän kannanottoon kannaltamme merkittäviä seikkoja, joihin kielteinen kantamme perustuu. Toivomme, että näkemyksemme otetaan huomioon kaavoitusta valmisteltaessa ja siitä päätettäessä. Taustaa Muutama vuosi sitten Karhunkierros 2:n taloja rakennettaessa asuntoja myytiin puisto- ja metsänäkymällä. Tiedossa oli, että puheena olevalle Vantaan kaupungin tontille voidaan rakentaa joskus korkeintaan kaksikerroksinen toimistorakennus. Viisikerroksisesta tai korkeammasta rakennuksesta ei ollut puhettakaan. Karhunkierros 2:ssa asuu runsaasti lapsiperheitä ja henkilöitä, jotka arvostavat turvallista ja rauhallista asuinympäristöä, jossa palvelut ja ulkoilumahdollisuudet ovat kuitenkin lähellä. Lapset käyvät lähistöllä sijaitsevissa päiväkodeissa (mm. Karhunpesä, Autioniitty jne.). Kivenheiton päässä on myös Pähkinärinteen ala-aste. Karhunkierros 2:n kiinteistöt rajautuvat puistoalueelle, jota kiertää kuntorata. Luonto on kirjaimellisesti naapurissamme ja antaa suuren lisäarvon lähipiha-alueellemme. Huomattava muutos rakennusoikeuteen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaupungin tontille suunniteltava rakennus olisi viisikerroksinen ja asuntolalle tarvittava rakennusoikeus 2000 kerrosneliömetriä. Lisaksi tontille rakennettaisiin parkkipaikka. Suunnitellun rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus on 750 kerrosneliömetriä ja sallittu kerrosluku kaksi. Tontti on kaavan mukaan suunniteltu toimisto- ja varastorakennuksille. Nain ollen suunniteltu rakennushanke ylittäisi moninkertaisesti voimassa olevassa kaavassa määritellyt raja-arvot. Naapurikiinteistöjen omistajina emme voi pitää hyväksyttävänä, että asemaakaavaa halutaan muuttaa nain radikaalisti. Kaksikerroksinen toimistorakennus on aivan eri asia kuin viisikerroksinen sosiaali- ja terveysviraston asuntola. Rakennukseen muuttavat asukkaat Vantaan kaupungin asumisasioiden johtajalta Teija Ojansivulta saamamme tiedon mukaan tontille suunnitellaan sosiaalitoimen käyttöön mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua asuntolaa. Kysymyksessä olisi asukkaat, joilla olisi takana esimerkiksi pitkä sairaalajakso ja joita tuetaan valvotusti takaisin normaaliin arkeen. Näistä asunnoista kuntoutujat siirtyisivät jonkin ajan jälkeen omaan kotiin. On selvää ja yhdenvertaisuusvaatimusten mukaista, että kaikilla ihmisillä on oikeus integroitua yhteiskuntaan ja asua muiden kansalaisten keskuudessa. Tästä huolimatta haluamme ilmaista huolemme mahdollisista lieveilmiöistä ja levottomuuden lisääntymisestä, joita asuntolan rakentaminen ainakin jossain määrin tullee aiheuttamaan. Karhunkierros 2:ssa asuu hyvin runsaasti lapsiperheitä, jotka ovat hyvin huolestuneita rauhallisen lähipihan muuttumisesta turvattomampaan suuntaan. Päiväsaikaan lapset saavat leikkiä turvallisesti hiekkalaatikoilla ja muualla lähipiha-alueella. Virkistysalue / kuntopolku Pähkinärinne tarjoaa talla hetkellä hienot ulkoilu- ja virkistysalueet. On sääli, jos kuntorataa joudutaan supistamaan ja yleensäkin viheralueet pienenevät. Kuntorataa käytetään runsaasti ulkoiluun ja lähimetsät sopivat myös lasten leikkeihin. Kuntorataa pitkin pääsee talla hetkellä Vihdintieltä Pähkinärinteentielle, mikä helpottaa myös työmatkalaisten arkea. Kuntoradan osalta on otettava vielä huomioon, että reitin 15
muuttaminen tai lyhentäminen tulee edellyttämään myös resursseja. Herää kysymys, onko Vantaan kaupunki suunnitellut virkistysalueen ja kuntoradan ylläpitoa tulevaisuudessa ja onko tähän tarkoitukseen varattu taloudellisia voimavaroja?! Asuntojen arvo Puistoalueen pienentyminen ja suuren rakennuksen ilmestyminen naapuritontille tulee väistämättä laskemaan myös Karhunkierros 2:ssa olevien asunto-osakkeiden arvoa. Osakkeenomistajina emme pidä kyseistä suuntaa tervetulleena. Hankkeen toteutuessa rakennettava aita Mikäli suunniteltu kaavoitus- ja rakennushanke kaikesta huolimatta toteutuisi, katsomme, että Vantaan kaupunki on velvollinen rakentamaan omalla kustannuksellaan aidan Karhunkierros 2:n ja rakennettavan tontin rajalle. Rakennushankkeeseen kuuluva parkkipaikka tulisi aivan Asunto Oy Vantaan Muskotin ja Asunto Oy Vantaan Hikkorin läheisyyteen ja lasten leikkimaastojen viereen. Lisaksi haluamme, ettei Karhunkierros 2 piha-alueesta tule yleistä oleskelu- ja läpikulkualuetta. Lopuksi Toivomme, että mielipiteemme ja tavoitteemme otetaan huomioon kaavoituspaatosta tehtäessä. Haluamme osallistua omiin intresseihimme vaikuttavaan kaavoitusprosessiin ja siksi pyydämme, että meille toimitettaisiin jatkossa kaikki asian kannalta merkitykselliset suunnitelmat ja päätökset. Kyseessä ei ole kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asuntola, vaan vuokra-asuntoja, joissa on myös tuettua erityisasumista ja yhteistiloja. Uudisrakennus jää Karhunkierroksen taloja matalammaksi ja tonttitehokkuus (e=0,82) Karhunkierroksen tontteja alemmaksi. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus turvallisuusuhkiin. Kuntopolun siirtoon varataan määräraha. Osa tontista muutetaan puistoksi. Tontin etelärajalle on istutettava aita, joka sopii paikkaan rakennettua aitaa paremmin. Kaavan nähtävilläolo ja kaavan hyväksymispäätös kuulutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti Vantaan Sanomissa. 29. 14.9.2009 Vantaan Energia: - Sähköverkko: Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n puistomuuntamo M 2476 sekä keski- ja pienjännitekaapelit sijaitsevat alueella karttaliitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan puistomuuntamon ja maakaapeleiden sijainti. Mikäli puistomuuntamoa ja maakaapeleita pitää siirtää, niin siirtokustannusten osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. - Kaukolämpöverkko: Asemakaavan muutosalueella sijaitsee Vantaan Energia Oy:n kaukolämpöputkia liitteenä olevan piirustuksen 3 mukaisesti. Vantaan Energia Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan kaukolämpöputkien sijainti. Mikäli kaukolämpöputkia pitää siirtää, niin siirtokustannusten osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Asemakaavaan merkitään johtorasite. 30. 15.9.2009 Tommi Leskinen: Pähkinärinne on jo riittävän tiiviisti rakennettu, emmekä halua menettää viihtyisiä metsä- ja luontoalueitamme ja tässä tapauksessa myös pururataa. Lisäksi epäilen vahvasti, että erityisasuminen tuo jossain määrin mukanaan lisää häiriöitä alueelle ja on otettava huomioon että lasten päiväkoteja sekä ala-asteen koulu sijaitsevat lähellä suunniteltua aluetta. Ymmärrän, että on järkevää rakentaa asunnottomille asuntoja, mutta ei kai toisaalta haluta lisätä riskiä mahdollisten muiden ongelmien vuoksi. Ehdotankin, että erityisasumisalue suunnitellaan muualle hieman syrjemmälle, mutta silti hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. Jäljempänä selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. 31. 18.9.2009 Pähkinärinteen koulun johtokunta: Pururataa käytetään säännöllisesti koulun liikunnanopetuksessa. Johtokunta haluaa selvittää muutosten vaikutukset koulun toimintaan ja siksi haluaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaista tuettua asumista suunnitelmassa tarkoitetaan? 16
2. Mikä on asukkaiden ja valvojien suhde ko. asumismuodossa? 3. Onko asuntolan ulkopuolella valvontaa? 4. Onko oppilaiden turvallista liikkua edelleen itsenäisesti pururadalla? 1. Asiakkaat ovat esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia, jotka asuvat tuetussa asumismuodossa tietyn ajanjakson ennen siirtymistä itsenäiseen asumiseen / palaamista entiseen kotiin. 2. Kohteessa ympärivuorokautinen valvonta, henkilökunnan määrä vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. 3. Kysymys ei ole asuntolasta vaan tuetusta asumisesta (autetaan palaamaan takaisin tavalliseen arkeen ja kodinhoitoon pitkän sairaalajakson jälkeen). Valvonta ulottuu piha-alueelle. Asukkaat eivät ole ympäristölle uhkana tai vaarana. 4. Kyllä. (Teija Ojankoski 22.9.2009) 32. 18.9.2009 Jaana Kaisa Abdi: Olen hämmästynyt, ja kauhistunut edellä mainitusta ehdotuksesta. Pähkinärinne on "idyllinen" pieni asuinpaikka, jossa asuu paljon perheitä ja pieniä lapsia. Ja Pähkinärinteessä on vielä tällä hetkellä luontoa, ja ulkoilualueita. Tuo asunnottomille suunniteltu kohde, tulisi fyysisesti juuri hyvän ulkoilualueen päälle. Ja isompana hankaluutena näen sen vaikutuksen Pähkinärinteen turvallisuuteen ja asuinviihtyvyyteen. On sanomattakin selvää että kohteellanne on asuinalueen turvallisuuteen (tai turvattomuuteen) selvä vaikutus. Mielipiteeni on että asunnottomuus on ikävä ongelma, ja on hyvä että sen kitkemiseksi mietitään ratkaisuja. Mutta asunnottomuuden ongelma ei varmaankaan ole se etteikö asuntoja löydy, vaan asunnottomien elintyyli ja ne taustaseikat (mm eri päihteiden käyttö)jotka heidät asunnottomiksi tekee. Nuo seikat keskellä Pähkinärinnettä, jossa vielä tähän päivään asti on uskaltanut turvallisin mielin asua, ja lapset ulos päästää leikkimään, ei kuulosta hyvältä. Toivon että vakavasti mietitte olisiko mahdollista tuota kohdetta jonnekin muualle rakentaa, jossa ei olisi asutusta / koulua ihan kaavoitetun paikan läheisyydessä. Hanke sijoittuu rakentamattomalle tontille, mutta osa tonttia muutetaan puistoksi. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus turvallisuuteen. 33. 18.9.2009 Katja Huttunen: Allekirjoitan Jaana Abdin kanssa saman näkemyksen, enkä missään nimessä hyväksy Kaupungin ehdotusta muuttaa viihtyisä ja turvallinen Pähkinärinne epäilyttäväksi kaupungin osaksi. Kuinka Vantaan Kaupunki aikoo korvata Pähkinärinteen asunnonomistajille kaavamuutoksen aiheuttaman arvonlaskun? Jos Kaupunki lähtee tähän hankkeeseen, se tulee kalliiksi Pähkinärinteeläisille asuntojen arvon laskuna, lasten turvattomuutena ja vahingontekojen ja ilkivallan lisääntymisenä. Aikooko Kaupunki osallistua tämän laskun maksuun ja millä tavalla? Kuinka opetamme lapsille kunnollista elämäntapaa, jos pian ostarilla pyörii epämääräinen joukko humalaisia aamusta iltaan? Kaupungin kehitys tuottaa kiinteistöille arvonmuutoksia, joita kunta ei korvaa. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus turvallisuusuhkiin. 34. 18.9.2009 Asunto Oy Vantaan Pähkinäniitty, Lammasrinne 3: Asunto Oy Vantaan Pähkinäniityn hallitus suhtautuu kielteisesti asemakaavamuutokseen. Pähkinärinteen alueen vetovoima nojaa asuinalueen luonnonläheisyyteen ja erinomaisiin ulkoilumahdollisuuksiin. Asemakaavamuutoksen alueelle suunniteltu rakennus heikentäisi merkittävästi viheralueen käyttömahdollisuuksia. Viheralue on alueen asukkaiden aktiivisessa käytössä. Pururata palvelee alueen koululaisia, lenkkeilijöitä, ulkoilijoita ja talvella hiihtäjiä. Alueen lapsille viheralue tarjoaa ainutlaatuisen ulkoilumaaston, jossa kotihoidossa olevat lapset, päiväkotiryhmät ja koululaiset saavat tutkia luontoa ja liikkua turvallisessa kaupunkimetsässä. Myös monen alakoululaisen lapsen koulutie kulkee turvallisen viheralueen kautta. Tontti tulisi edelleen säilyttää virkistyskäytössä. Kaavamuutos heikentäisi koko alueen viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta luonnonläheisenä ja tasapainoisen kaupunkisuunnittelun esimerkkinä. Hanke sijoittuu rakentamattomalle tontille. Osa tontista muutetaan puistoksi. Jäljempänä Teija Ojankosken vastaus turvallisuusuhkiin. 17
35. 20.9.2009 Alpo ja Arja Karjalainen: Suunniteltu rakennushanke rikkoo täydellisesti nykyiset virkistysmahdollisuudet, joiden tarvetta on lisännyt myös vasta rakennetun Karhunkierroksen asuinalueen suuri asukasmäärä. Koululaisten suosiossa ollut metsikkö ja pururata menetettäisiin mahdollisesti epäsosiaalisen aineksen oleilupaikaksi, eikä lasten liikuntatunteja voitaisi pitää alueella yhtä huolettomasti, kuten tähän asti on ollut mahdollista. Saadut lausunnot asukasaineksesta vaikuttavat epäuskottavilta, koska alkoholi ja huumeet lienevät nykyisin suurin syy siihen että entistä useampi elämä ajautuu raiteiltaan. Yhteiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että alkoholin, tupakan ja huumeiden mainonta ja piilomainonta mediassa estettäisiin ja että alkoholijuomiin lisättäisiin varoitusmerkinnät. Näin ennakoivasti pienennettäisiin asuntoloiden tarvetta. Nykyinen Karhunkierros 2d asuntomme Pähkinärinteentie 31 vieressä myytiin meille vakuuttamalla, että viereen tulisi korkeintaan matala huoltorakennus. Näin olemme saaneet virheellistä informaatiota, emmekä olisi muutoin ostaneet tätä asuntoa, emme varsinkaan siksi koska työpaikkalääkärini on diagnostisoinut minulla astman ja keuhkojen vajaatoiminnan. Koululaisten liikuntatuntien, kävelylenkkien ja juoksukilpailujen pitopaikan lisäksi kyseessä on myös Pähkinärinteen ja Karhunkierroksen pikkulasten ja heidän vanhempiensa turvallinen ulkoilu- ja leikkipaikka. Myös lukuisat kävelijät ja pyöräilijät käyttävät alueen reittejä työ- ja kauppamatkoillaan. Veroa maksavien Pähkinärinteen kerrostaloasukkaiden kannalta kaavailtu rakennussuunnitelma on kaksinkertaisesti huono, koska se ensiksi vie osan turvallisesta ulkoilualueesta ja rikkoo alueelle kehittyneet ulkoilu-, kuntoilu- ja kulkureitit ja toiseksi slummiuttaa tähän saakka viihtyisää kerrostaloaluetta. Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. Jos kauppa on tehty ennen 17.8.2009, on myyjä antanut kaavatilanteesta oikean tiedon. 36. 21.9.2009 Jaakko Niinistö ja Timo Uppala: Kyseinen tontti on kaavoitettu toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tämän hetkinen kaava mahdollistaa kaksikerroksisen, enintään 750 kerrosneliömetrin suuruisen huoltorakennuksen rakentamisen. Kaavamuutoksen jälkeen rakennusoikeus olisi vähintään viisikerroksiselle, erityisasumiseen tarkoitetulle kerrostalolle jopa 2000 kerrosneliömetriä, siis lähes kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Talo pysäköintipaikkoineen sijoittuisi suoraan kuntoradan päälle. Pähkinärinteessä on melko vähän metsää. Nyt suunniteltu kaavamuutos mahdollistaisi metsän hakkaamisen tontin alueelta. Metsikkö ei tällä hetkellä ole pinta-alaltaan kovinkaan laaja, mutta hienon kallion ja sitä ympäröivän noin kilometrin mittaisen kuntoradan ansiosta pähkinärinteeläisten suuressa suosiossa. Kuten uutisessa mainittiin, lähellä sijaitsevat päiväkodit ja koululuokat käyttävät kalliota ja kuntorataa retkeilyyn päivittäin. Lisäksi talvisin kuntoradalle on tehty ladut ja kesäisin radan korkeuserot ovat taanneet hyvät lenkkeilymahdollisuudet. Mikäli kaavamuutos toteutuu, metsästä eikä kuntoradasta jää paljoakaan jäljelle. Näin ollen pidämme käsittämättömänä, että suurta rakennushanketta ollaan ajamassa läpi juuri tälle tontille. Mielestämme alue pitäisi kaavoittaa viheralueeksi. On tietenkin täysin selvää, että myös erityisasumiseen on tarpeen löytää uusia tontteja. Tontin tulisi sijaita kuitenkin sellaisella paikalla, mikä ei kaventaisi merkittävästi suosittua ulkoilualuetta. Mielestämme muita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tulisi selvittää tarmokkaasti ja selkeät perustelut eri vaihtoehtojen soveltuvuudesta on tuotava esiin. Emme usko, että tämä kyseinen tontti on ainut varteenotettava vaihtoehto Vantaalla kuten nyt näyttää olevan. (Julkaistu myös Vantaan Sanomissa 20.9.2009) Kuntopolku siirretään puiston puolelle. Osa tontista muutetaan puistoksi. Jäljempänä selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. 37. 21.9.2009 Alarik Vihersola: Lähtökohtaisesti vastustan jyrkästi kaavamuutosta ja rakennushanketta, joka on tarkoitus toteuttaa Pähkinärinteen 31. Toivon että alla mainitut näkemykseni otetaan huomioon kaavamuutosta ratkaistaessa. Muutama vuosi sitten Karhunkierros 2 kalliita asuntoja myytäessä myyjä rakennusliike Alfred Palmgren ilmoitti, että tähän yllä mainittuun paikkaan tulee matala 18
toimisto- ja varastorakennus ja että muu alue säilyy puistomaisena ja myös kuntorata säilyy. Tämä oli ratkaiseva syy ostaa asunto ko. alueelta. Jos tämä kaavamuutos tulee voimaan, niin se varmasti tulee vaikuttamaan asuntojen hintoihin jatkossa. YLLÄMAINITTU SEIKKA OLI YKSI (EHKÄ TÄRKEIMPIÄ) JONKA PERUSTEELLA OSTIMME NYKYISEN ASUNTOMME KARHUNKIER- ROS 2 ALUEELTA. Saamani tiedon mukaan kuntoradan ja valaistuksen suhteen muuttamisesta ei ole tehty minkäänlaista päätöstä, eikä sille ole kaavoitettu uutta paikkaa, eikä myöskään valaistuksen suhteen tietääkseni ole tehty päätöstä. Eikä myöskään varoja ole siihen varattu. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja alueella useita lasten päiväkoteja ja kouluja, jotka käyttävät ko. aluetta ulkoilualueena. On aivan selvää, että jossakin muodossa tämä tulee aiheuttamaan alueelle jonkinlaisia lieveilmiöitä ko. alueella. Tässä samassa yhteydessä herää myös kysymys, että onko Vantaan kaupunki todella tutkinut mahdollisia muita vaihtoehtoja ko. rakennushankkeelle. Toivon, että mielipiteelläni on vaikutusta kaavoitusmuutosta päätettäessä. Kaavamuutos on tullut vireille vasta vuonna 2009. Kuntopolku valaistuksineen siirretään puiston puolelle, jos rakennushanke toteutetaan. Tähän varataan budjettiin määräraha. Jäljempänä selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. 38. 21.9.2009 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: Pyydämme huomioimaan jatkosuunnittelussa seuraavat seikat: - rakennus on sijoitettava tontille siten, että pelastusteiden rakentaminen on mahdollista, kun kyseessä on puistoon rajautuva rinnetontti. - tontille tulee sijoittumaan sosiaalitointa palveleva laitos/asuntola. Sosiaalipalvelujen käyttäjille suunnatuissa asuintaloissa ja laitoksissa yms. palokuoleman riski on tilastojen mukaan noin kymmenkertainen normaaliin asumiseen verrattuna. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan rakennus tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Kunnallistekniikan suunnittelussa tulee huomioida automaattisen sammutuslaitteiston tarvitsema riittävä vesimäärä. (Piia Piekkari) Lisätään kaavamääräys, jonka mukaan rakennus tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Kyse ei ole asuntolasta vaan erityisasumisesta. Tarvittavasta vesimäärästä ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta tällaisessa kohteessa tarve lienee alle 10 l/s. Vieressä kulkeva vesijohto 200 mm on renkaassa, jonka putkikoot ovat 300-150 mm. Sammutusveden saanti on edellä olevan arvion perusteella riittävä. (Keijo Ikonen 22.9.2009) 39. 21.9.2009 Seppo Jurvainen / Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy: Asunnot max. 37 m2 asumistuen vuoksi, yhteensä noin 32-34 asukasta. Yhteistiloja ja toimistotiloja noin 200 m2. Jäljempänä on esitetty vaihtoehdot 1-3 (sivulla 23). 40. 24.9.2009 Pasi Heiskanen: Asun perheineni Karhunkierros 2:ssa Vantaalla. Viereiselle tontille ollaan tekemässä mielestäni tarpeettomasti kaavamuutosta. Mielestäni suunniteltu erityisasuminen ei sovellu millään tavoin ko. alueelle, eikä tontille. Perustelut, että kaavamuutosta ei saa tehdä: - Jo viereisellä Karhunkierros 2:n kerrostaloissa on pelkästään jo noin 100 lasta. Ko. erityisasuminen aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin häiriöitä sekä turvattomuuden tuntua eli rajoittaa lasten liikkumista ja ulkoilua. - Rakennusoikeuden määrän lisäys aivan kohtuuton. - Perusteluina on ollut, että hyvät kulkuyhteydet. Mutta eihän tässä ole junarataakaan vieressä. Eikö olisi mahdollista varata esim. Marjarata-hankeeseen ja sen kaavoitukseen sopivaa aluetta ko. erityisasumiselle. Ja näin tulevat muut asukkaat tietävät etukäteen mihin muuttavat ja millaisia asumismuotoja ympäristössä on. Eli jos kaavamuutosta halutaan tehdä, niin paras tehdä kaavamuutos ko. tontista puistoksi. Sehän palvelisi kaikista parhaiten Pähkinärinteen asukkaita. Toivoisin, että näkemykseni otettaisiin huomioon asian käsittelyssä. 19