PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SAADUT PALAUTTEET 14.2.2011
- BirdLife Suomi ry - Etelä Hämeen luonnonsuojelupiiri ry - Etelä Savon maakuntaliitto - Etelä Suomen aluehallintovirasto - Fingrid Oyj - Gasum Oy - Geologian tutkimuskeskus - Hartolan kunta - Hausjärven kunta - Heinolan kaupunki - Hollolan kunta - HSL Helsingin seudun liikenne - Hämeen ELY keskus - Hämeen Kauppakamari - Hämeen liitto - Hämeenkosken kunta - Iitin kunta - Ilmavoimien esikunta - Infra ry - Itä Suomen Sotilasläänin esikunta - Kaakkois Suomen ELY keskus - Kangasalan kunta - Keski Suomen ELY keskus - Keski Suomen liitto - Kesko Kaakkois Suomi - Kouvolan kaupunki - Kuhmoisten kunta - Kymenlaakson liitto - Lahden Ampumaseura r.y. - Lahden kaupunginmuseo / Päijät Hämeen maakuntamuseo - Lahden kaupunki - Lahti Energia Oy - Liikennevirasto - Länsi Suomen Sotilasläänin Esikunta - Metsähallitus - Metsänomistajien liitto Etelä Suomi - Metsäteollisuus ry - MTK Häme - MTK Hämeenkoski r.y. - MTK Heinola ry - MTK Lahti - Museovirasto - Mäntyharjun kunta - Nastolan kunta - Padasjoen kunta - Pirkanmaan liitto - Pukkilan kunta - Päijät Hämeen kylät ry - Päijät Hämeen Liikunta ja Urheilu ry - Päijät Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ry - Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Päijät Hämeen Yrittäjät - Pälkäneen kunta - Rosenberg Marko - Salpausselän luonnonystävät ry - Suomen Ampumaurheiluliitto/Hämeen alue - Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry - Sysmän kunta - Tihtonen Veera - Uudenmaan liitto - Uudenmaan Ympäristönsuojelupiiri ry - Vapo Oy - Vattenfall Verkko Oy - Yhtymä Kuisma Eila, Nurminen Maija, Nygrén Leena ja Sundell Kaisa
BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf PL 1285 (Annankatu 29 A), 00101 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 Sähköposti: toimisto@birdlife.fi Kotisivu: http://www.birdlife.fi/ Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 Lahti toimisto@paijat-hame.fi ASIA: Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksesta (päivätty 15.11.2010) BirdLife Suomi kiittää Päijät-Hämeen liittoa lausuntopyynnöstä. Pidämme erittäin tärkeänä, että maankäyttöä ohjataan maakuntakaavan avulla ja maakuntakaavaa päivitetään säännöllisesti koko ajan muuttuvassa toiminta- ja luonnonympäristössä. Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos on hyvin ja ytimekkäästi laadittu ja siitä selviää hyvin maakuntakaavaprosessin eteneminen. Haluamme korostaa Päijät-Hämeen liitolle riittävän ja ajantasaisen tietopohjan välttämättömyyttä maakuntakaavan laadinnassa. Päijät-Hämeen alue on luonnonperintönsä osalta arvokas ja monipuolinen kokonaisuus. Yksi kaavan haasteista on pystyä turvaamaan maakuntatason tärkeiden kohteiden säilyminen, koska varsinkin paikallisessa päätöksenteossa taloudellisten intressit ohjaavat hankkeita hyvin vahvasti tämän hetkisessä taloustilanteessa. Ilman riittäviä tietoja saatetaan maakuntakaavalla tahattomasti ohjata ympäristöä merkittävästi muuttavaa toimintaa maakunnallisesti tai jopa valtakunnallisesti merkittäville luontokohteille. Juuri kaavatyön aloittamisen aattona vuoden 2010 lopussa on julkistettu uusi uhanalaisten lajien luettelo 1. Sen tulokset osoittavat luonnon muuttuvan ja tärkeän lajiston osaksi muuttuneen aiemmista vuosista. Pidämme tärkeänä, että osana maakuntakaavaprosessia tehdään vähintään olemassa oleviin tietoihin perustuva selvitystyö uhanalaisten, suojelullisesti tärkeiden, lajien tärkeimmistä esiintymispaikoista suunnittelualueella. BirdLife Suomen johdolla Suomessa on alettu toteuttaa maakunnalliset lintualueet (Maali) hanketta, jossa selvitetään kussakin maakunnassa maakunnan tasolla tärkeät lintualueet. Maakunnalliset lintualueet prosesseja on toteutettu aiemmin Itä-Uudellamaalla 2 ja Uudellamaalla 3, mistä tulokset ovat olleen monin tavoin käyttökelpoisia maakuntakaavoitukselle. Vastaava selvitys tehdään myös Päijät- Hämeessä. Pidämme välttämättömänä, että tämän selvityksen tulokset otetaan huomioon maakuntakaavassa ja Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ja Päijät-Hämeen liitto toimivat hyvässä yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa. Kunnioittavasti BirdLife Suomi ry:n puolesta Teemu Lehtiniemi, Suojelu- ja tutkimusjohtaja 1 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=370880&lan=fi&clan=fi 2 http://www.saunalahti.fi/~pslybnff/b/iu_reba.pdf 3 http://www.tringa.fi/fi/pollo.html BirdLife Suomi r.y. on BirdLife-partneri Suomessa
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry Lausunto Hämeentie 2 A 6, as. 2 Hämeenlinna 13200 17.1.2011 Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Päijät-Hämeen liitto on kirjeellään 24.11.2010 pyytänyt Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin lausuntoa Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Lausuntonamme toteamme: Luonnos on selkeästi toteutettu ja sujuvasti kirjoitettu. Siinä on otettu huomioon luonnonsuojelujärjestöjen aiemmin mukaan ehdottamia näkökulmia, kuten s. 10 tavoitteet matalammasta sähkönkulutuksesta, s. 12 mainittu pohjavesivarojen turvaaminen (kyseessä on alueen tärkein luonnonvara) ja s. 20 kriteerit liittyen ilmastonmuutokseen ja luonnonympäristöön. S. 10 on Tuottavassa ja innostavassa toimintaympäristössä mainittu: Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta. Työllisyyden vähentäminen ei kuulu maakuntakaavan tavoitteisiin. Tärkeä kohta tämän otsikon alle olisi tuottavuuden tehostamisen aiheuttaman palvelutason huonontumisen hillitseminen (viimeisessä kohdassa mainittu vähemmän uupumista kytkeytyy tähän ongelmaan. Esimerkiksi käsillä olevassa julkaisussa on useita kirjoitusvirheitä, joista kuvastuu kiire työssä). Jonkin verran ristiriitaista on luonnoksen pyrkimys korostaa suurkaupunkikeskusta. Asutusmaantieteellisestä näkökulmasta suuria keskuksia muodostuu laajalle levittäytyneen väestön liikenteellisiin solmukohtiin. Vuosikymmeniä jatkunut maaltapako näkyy kuntaliitoksina ja kirkonkylien hiljenemisenä. Se kasvattaa yhä suurempioa kaupunkikeskuksia, ja Lahden kohdalla uhkana on väestön liikkuminen edelleen pääkaupunkiseudulle. Kirkonkylien elinvoimaisuutta tulisi kenties korostaa enemmän suurkaupunkikeskuksen sijasta. Väestön siirtyessä kaupunkeihin asiantuntemus maalaiskuntien luontoon ja muihin oloihin vähenee. Samalla lisääntyy paine uusiin mökkirantoihin ja liikenteen kasvuun muutenkin. Jokamiesoikeuksien piirissä olevien rantojen säilymisestä tulisi huolehtia maakuntakaavassa, sillä yleiskaavatasolla päätöksiä ohjaavat huomattavissa määrin kuntapäättäjien henkilökohtaiset intressit. S. 9 & 11 esitetyistä kartoista puuttuu selitteitä. Oikeaoppisessa kartassa tulisi olla myös janamittakaava ja pohjoisnuoli. S. 13 kirjallisuusluettelosta puuttuu huomattavissa määrin luontoselvityksiä, esimerkiksi: -Päijänteen alueen luontokohteiden inventoinnit (Mäkinen 2005) -Päijät-Hämeen perinnemaisemat (Hovi 2000) -Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit (Vauhkonen 2003) -Valtakunnallisesti arvokkaat moreenialueet (Mäkinen ym 2007)
S. 14 on mainittu selvitystarpeissa mm. moottoriurheilu. Luonnonsuojelupiiri huomauttaa, että kyse on huviajelusta, jossa tuotetaan kasvihuonekaasuja: useissa muissa suunnitelmaluonnoksen kohdissa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään. Selvitystarpeisiin luonnonsuojelupiiri lisäisi erityisesti uhanalaisten ja rauhoitettujen liito-oravan ja kangasvuokon sekä lepakkolajiston kartoitukset maankäytön suunnittelua varten. Kaikki Suomessa tavatut lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 kieltää luontodirektiivin liitteen IV a) lajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisen ja heikentämisen. Suomi on lisäksi myös ratifioinut EUROBATS -sopimuksen, jonka mukaan muuan muassa lepakoiden ruokailualueet tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, lepakoiden talvehtimis- ja lisääntymispaikkoja sekä päiväpiiloja tulee kartoittaa ja suojella sekä viranomaisten tulee neuvoa kansalaisia lepakoiden suojelua koskevissa asioissa. Lepakoiden vahvan suojelustatuksen myötä lepakkokartoitukset ovat yleistyneet osana kaavojen luontoselvityksiä. Maakuntakaavatasolla varsinaisia selvityksiä ei ole kuitenkaan vielä Suomessa laadittu. Lepakot tulisi kuitenkin huomioida jo tällä kaavatasolla ja piiri suositteleekin liitolle lepakkokartoituksen laatimista Päijät-Hämeessä. Koska lepakoista ja niille tärkeistä alueista tiedetään vielä erittäin vähän tulisi kartoituksen sisältää olemassa olevan tiedon hankinnan lisäksi runsaasti maastoinventointeja. Uhanalaisten lepakkolajien osalta voitaisiin myös miettiä erillisiä kartoitushankkeita. Piiri on huolestunut myös virkistyksen ja vapaa-ajan suuralueiden olemattomasta määrästä Päijät- Hämeessä. Helsingin metropolialueen läheisyys asettaa omat vaatimukset maakuntamme virkistysja luonnonalueiden suhteen. Luonnonsuojelupiiri, Hollolan ympäristöyhdistys ja Salpausselän luonnonystävät ovatkin tehneet aloitteen perustaa Lahdesta länteen Tiirismaalle ulottuva Salpausselkä - Tiirismaan kansallinen kaupunkipuisto. Toivomme tämän näkyvän maakuntakaavassa. Voimassa oleva maakuntakaava on ohjeena alemman tason kaavoitukselle liian väljä ja monella eri tavalla tulkittavissa. Piiri toivoo uudesta maakuntakaavasta nykyistä sitovampaa ja kartoista suurmittakaavaisempia, paluuta seutukaavan suuntaan. Matti Laurila puheenjohtaja Karri Jutila aluesihteeri Liitteet: Aloite Lahden Läntinen Salpausselkä-Tiirismaa -virkistysalueen suojelemiseksi kansallispuiston veroisena luontokohteena ja valtakunnallisesti merkittävänä retkeily- ja ulkoilualueena sekä arvokkaana geologisena muodostumana Lahden ja Hollolan alueella. Aloitteeseen liittyvä kartta.
Ympäristöministeriölle Aloite Lahden Läntinen Salpausselkä-Tiirismaa -virkistysalueen suojelemiseksi kansallispuiston veroisena luontokohteena ja valtakunnallisesti merkittävänä retkeily- ja ulkoilualueena sekä arvokkaana geologisena muodostumana Lahden ja Hollolan alueella Koska Etelä-Suomessa on vain vähän kansallispuistoja, niin esitämme, että ympäristöministeriö huomioi uusissa kansallispuistosuunnitelmissaan Läntinen Salpausselkä-Tiirismaa -luontoaluekokonaisuuden. Esityksemme perustelut: 1. Salpausselät ovat jääkaudella syntyneistä reunamuodostumista ainutlaatuisimmat maailmassa. Tiirismaan kvartsiittivuori kytkeytyy ensimmäisen Salpausselän mutkaan. I Salpausselkä kohoaa Hollolan-Lahden seudulla korkeimmilleen, yli 70m ympäristöään ylemmäksi halliten jyrkkärinteisenä maisemaa. 2. Tiirismaa on Suomen kovinta, pari miljardia vuotta vanhaa kivilajia ja nousee Etelä- Suomen korkeimmaksi kohdaksi, 223 m merenpinnan yläpuolelle. 3. I Salpausselän Lahden mutkassa sijaitsevat maamme runsaimmat pohjavesivarat. Jotta pohjaveden laatu säilyisi hyvänä, sen muodostumisaluetta on suojeltava ja pidettävä mahdollisimman koskemattomana ja laajana. 4. Salpausselkä-Tiirismaan retkeily- ja ulkoilualue on valtakunnallisesti merkittävä. 5. Alueen luonto on hyvin monimuotoista Salpausselän selänteiden mäntykankaista Tiirismaan reheviin lehtoihin. Pirunpesän kallioalue rotkohalkeamineen on jo 1800-luvulla ollut matkailukohde ja nykyään suojeltu. Tiirismaalla on suojeltu neljä lehtoa, eräästä niistä on löydetty Suomen ainut isosulkukotiloesiintymä. Lounaisrinteellä kasvaa pyökki, tiettävästi sitä ei esiinny Suomen luonnossa muualla. Kiiskoja on valtakunnan kolmanneksi arvokkain hydrologinen pienvesikohde. Lakiosat ja vuoreen rajoittuva Soisalmensuo ovat Natura-aluetta. 6. Koko alueella on vielä vanhoja metsiä, lähteitä ja puroja, suppia ja suppalampia, muinaisrantamuodostumia ja ennallistettavia soita. 7. Alueen kulttuurihistoria on yhtä vanha kuin koko Suomen asutushistoria. 8. I Salpausselkä salpaa pohjoispuolelleen koko Järvi-Suomen. Harjuainesta sisältävä
reunamuodostuma koskettaa keskellä Lahtea, Teivaanmäen kohdalla, Vesijärveä. 9. I Salpausselkä on Suomen tunnetuin geologinen muodostuma, ja se on mahdollistanut Lahden nousun kansainväliseksi talviurheilukeskukseksi. 10. Läntinen Salpausselkä - Tiirismaa on mielestämme sellainen maisemallinen kokonaisuus, joka voisi toimia jopa kansallisena symbolina. Kansallispuistona se kohottaisi koko seudun kiinnostavuutta myös matkailullisesti. Liitteenä rajausehdotuskartta. Annamme mielellämme lisätietoja ja olemme valmiit keskustelemaan asiasta. Hollolassa, Kalevalan päivänä, 28.2.2010 Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry Matti Laurila, pj Kirmolantie 3 15860 Hollola matti.a.laurila(ät)gmail.com 040 5953147 Salpausselän luonnonystävät ry Martti Vikberg, pj Hollolan ympäristöyhdistys ry Pentti Huhta, vpj Leena Högberg, siht
Etelä-Savon maakuntaliitto OTE PÖYTÄKIRJASTA Maakuntahallitus 246 20.12.2010 Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 134/10.02.00.01/2010 Maakuntahallitus 246 Päijät-Hämeen liitto on päättänyt uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä laaditun nykyisen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin perusteella. Päijät-Hämeen liitto pyytää lausuntoa alkavan maakuntakaavaprosessin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Etelä-Savon maakun taliitto on Päijät-Hämeen rajanaapurina osallinen kaavaprosessissa. Liiton tavoitteena on laatia päivitetty kokonaismaakuntakaava, joka korvaa vahvistuessaan 11.3.2008 vahvistetun maakuntakaavan. Maakuntakaavassa keskitytään alue- ja yhdyskuntara kenteeseen, pohjavesiin ja ympäristöhäiriöihin liittyviin maankäytön kysymyksiin. Muilta osin voi massa olevaa kaavaa päivitetään tarpeellisilta osin. Uusina maakuntakaavassa käsiteltävinä asioina suunniteltavaksi tulevat mm. tuulivoimaja tiva-kauppa. Kaavaprosessi on ohjelmoitu siten, että liiton tavoitteena on saattaa kaava vahvistuskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. Asiakirjat on luettavissa Päijät-Hämeen liiton kotisivuilla osoitteessa www.paijat-hame.fi Valmistel(ja: Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Maakuntaiohtaia: Esitys annettavaksi lausunnoksi: Päijät-Hämeen maakuntakaavan päivityksessä keskeisimmin Etelä-Savoon vaikuttuva tekä on liikenneverkon kehittäminen. Maakuntakaavassa pohdittaville liikenneväylien kehittämisajatuksil la on väistämättä vaikutusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä vaikutusaluetta laajempaan alueeseen, osin jopa koko valtakunnan liikennejärjestelmään etenkin rataverkon osalta. Tämän vuoksi Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että kaavassa liikennejärjestelmää koskeva selvitystyö ja sen vaikutustarkastelu tulisi koskea nyt esitettyä laajempaa, todellista vai kutusaluetta. Liikennejärjestelmän kehittämisen osalta on lisäksi keskeistä osoittaa selkeästi toi sistaan erottaen eri aikajänteillä toteutettavaksi aiottavat keh ittämishankkeet. Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Päätös: Maakuntajohtajan lausuntoehdotus hyväksyttiin. Otteen tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistaa Mikkelissä 20.12.2010,,iitta Paanan Pöytäkirjanpitäjä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAUSUNTO 1 (2) Eteläsuomen yksikkö 12.1.2011 E/500/42/2010 Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9 15110 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMALUONNOKSESTA Geologian tutkimuskeskus (GTK) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnosta. Geologinen ympäristömme, maa- ja kallioperä, on ohjannut yhdyskuntien kehittymistä kautta aikojen. Nykyisin hyödynnämme maa- ja kallioperää sen tarjoamien raaka-aineiden muodossa sekä yhdyskuntiemme rakennusalustana. Ympäristössämme on myös lukuisia säilyttämisen arvoisia geologisia luonnonmuistomerkkejä. Päijät-Hämeen alueella maa- ja kallioperän raaka-aineet tulevat huomioitua käynnissä olevien GTK:n tekemien POSKI (pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) ja RASTAS (raakaveden saannin turvaaminen strategisesti merkittävillä pohjavesialueilla) hankkeiden yhteydessä. Myös luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita on arvioitu (Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa, SYKE 2007) sekä kallioperän suojelu- ja opetuskohteita on esitetty ympäristöministeriön selvityksessä (1999). Maakuntakaava-alueen keskeinen ja yhdyskuntarakenteen voimakkaasti keskittyvä alue on Lahden ympäristö. Lahden alueen maaperägeologiset olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat, lähes kaikki mahdolliset rakentamisympäristöt hyvin kantavista Salpausselkävyöhykkeen hiekka-soramaista aina kallioisiin alueisiin tai pehmeikköalueisiin ovat edustettuina. Perustamisolosuhteet ovat usein alueella vaativia ja yllätyksellisiäkin, esimerkiksi Salpausselkien ja harjualueiden reunavyöhykkeissä, missä esiintyy rantakerrostumahiekkoja saven päällä sekä usein myös paineellisen pohjaveden purkautumismahdollisuus. Maakuntakaavatasolla olisi hyvä ottaa tarkasteluun myös alueelliset rakentamisolosuhteet. Rakentamisessa maa- ja kallioperän vaikutukset ilmenevät vaihtelevina pohjarakennuskustannuksina infra- ja talonrakentamisessa, sekä eroavuuksina kiviainesten käytön ja saatavuuden sekä syntyvien ylijäämämaiden suhteen. Maaperäolosuhteiden vaikutusta rakentamisen kustannuksiin on arvioitu siten, että kokonaiskustannusten ero parhaalla ja huonoimmalla maaperällä on noin 12 % (Pohjarakentamisen kustannukset Espoossa 1997, VTT, Espoon kaupunki, 9701/GT). Vertailtaessa uusien alueiden rakentamiskustannuksia tulisi erityisesti ottaa huomioon erot maaperän rakentamisolosuhteissa. Yhteiskunnalle koituu hel-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAUSUNTO 2 (2) 12.1.2011 posti maaperästä huomattavia lisäkustannuksia, jos rakentaminen ohjautuu epäsuotuisiin olosuhteisiin. Nykyiset GTK:n 1:20 000 mittakaavaiset maaperäkartat ja tiedot kattavat lähes koko maakuntakaavan alueen. Ne mahdollistaisivat melko tarkan maakuntakaavatasoisen rakentamisolosuhteiden (rakennettavuuskartta) arvioinnin ja tätä kautta vaihtoehtojen kustannusvertailun. Maakuntakaavaa varten voisi yleisellä tasolla selvittää maaperäolosuhteiden vaikutusta maankäyttöratkaisujen rakentamiskustannuksiin. GTK esittää, että kehitettävillä alueilla on runsasta vaihtelua maa- ja kallioperän rakentamisolosuhteissa, kiviainesten saatavuudessa ja ylijäämämaiden synnyssä, ja että ne eroavat tässä suhteessa merkittävästi myös toisistaan. Näitä tekijöitä olisi hyvä tarkastella maakuntatasolla kokonaisuutena, jotta niiden yhdyskuntataloudellisia ja ympäristövaikutuksia voitaisiin luotettavasti vertailla eri maankäytön kehittämisvaihtoehdoissa Huomionarvoista uutena suunnittelun pohjana käytettävänä aineistona ovat laserkeilauksella tuotetut tarkat maanpintamallit (Maanmittauslaitos, Lahden alue ohjelmassa 2010), jotka antavat uusia mahdollisuuksia maaperäolosuhteiden, kiviainesten käytön ja maisemaanalyysien tekemisessä.. Olisi myös hyvä tarkistaa olemassa olevista analyysitiedoista ja mahdollisilla tarkistusnäytteillä ulottuuko luontaisesti korkeita arseenipitoisuuksia sisältävä geokemiallinen alue Päijät-Hämeen maakuntakaava-alueen länsiosaan. Yhteyshenkilö: Ossi Ikävalko, ossi.ikavalko@gtk.fi, 020 550 2121 Ystävällisin terveisin Keijo Nenonen Aluejohtaja Ossi Ikävalko Johtava tutkija
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympla 13 19.1.2011 Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on päättänyt uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä nykyisen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin pohjalta. Keskeisiä syitä käynnistää uusi maakuntakaavatyö olivat maakunnan tahto ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnonvarojen käytön sovittaminen yhteen asumisen, elinkeinoelämän, liikenteen ja vapaaajan toimintojen kanssa. Päijät-Hämeen liitossa on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos (OAS), joka on päivätty 15.11.2010. OAS on nähtävillä kunnan viraston aukioloaikana maankäytössä sekä lautakunnan kokouksessa. Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Ilkka Korhonen Ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan edelleen kunnanhallitukselle, ettei lautakunnalla ole huomauttamista Päijät- Hämeen maakuntakaavan 15.11.2010 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta./kai Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall 37 1.2.2011 Ehdotus: Kunnanhallitus ilmoittaa Päijät-Hämeen liitolle, että Hausjärven kunnalla ei ole huomauttamista Päijät-Hämeen maakuntakaavan 15.11.2010 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta./kj Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano: Ote: Päijät-Hämeen liitto Ympäristölautakunta
LAUSUNNON ANTAMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA 4977/41/000/2010 KHAL 665 Valmistelija: kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen, puh. 03-849 3240, etunimi.sukunimi@heinola.fi Päijät-Hämeen liiton lausuntopyyntö: Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä nykyisen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin pohjalta kokouksessaan 7.6.2010. Keskeisiä syitä käynnistää uusi maakuntakaavatyö olivat maakunnan tahto ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnonvarojen käytön sovittaminen yhteen asumisen, elinkeinoelämän, liikenteen ja vapaa-ajan toimintojen kanssa. Liiton toimistossa on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos (OAS) eli kuvaus kaavatyön sisällöstä, etenemisestä, kaavatyön aikana tehtävistä vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kaavatyöhön. Maakuntahallitus hyväksyi 15.11.2010 maakuntakaavan OAS-luonnoksen laitettavaksi nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63, MRA 30) mukaisesti nähtävillä 1.12.2010-14.1.2011 välisen ajan Päijät-Hämeen liiton virastossa, liiton jäsenkuntien virastoissa ja liiton kotisivulla www.paijat-hame.fi. Samalla tiedotetaan maakuntakaavan vireille tulosta. Liitto on pyytänyt palautetta OASluonnoksesta 14.1.2011 mennessä. Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen ja sen pohjalta OAS:aan tehtävät korjaukset alkuvuodesta 2011. Maakuntahallituksen hyväksymä OAS on sen jälkeen jatkuvasti nähtävillä liiton kotisivuilla. Lisätietoja antaa Riitta Väänänen, puh. 040 5317 628. Teknisen toimen valmistelu: Esipuheen mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on välittää suurelle yleisölle ja päättäjille tietoa kaavahankkeen etenemisestä, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua valmisteluun. Maakunnan kehittäminen on laaja sekä ajallisesti ja hierarkisesti monitasoinen kokonaisuus, jonka hahmottaminen on usein ammattilaisellekin vaativaa. Tästä vaativasta lähtökohdasta huolimatta on laaditussa OAS-luonnoksessa kuitenkin saavutettu pääosin sopiva yleistämisen taso. OAS antanee lukijalle hyvän yleiskäsityksen alkavasta kaavatyöstä. Heinolaa koskevien lähtötietojen osalta kaupunki esittää tehtäväksi tarkennuksen kohtaan Päijät-Hämeen suunnitelmien tilanne (s.8). Lahden lisäksi myös Heinolassa on meneillään koko kaupungin kattavan yleiskaavan laadinta. Hanketta koskeva OAS on ollut kaupun-
VS. KAUPUNGINJOHTAJA: ginhallituksen käsittelyssä 20.12.2010. Lisäksi esitetään harkittavaksi, että keskeisimpien selvitysten, hankkeiden ja muun tietopohjan luetteloon (s. 13) lisätään Heinolan kaupungin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2007. Keskeisimpien selvitysten luettelossa on mainittu Jyväskylä-Lahti -ratalinjojen selvitys ja Lahden kaupunkiseudun raideliikenneselvitys. Heinolan kaupunki pitää raideliikenteen kehittämistä erittäin keskeisenä kysymyksenä maakuntakaavatyössä. Myös Lahti-Heinola-Mikkeli -oikoratavarausta palvelevien jatkoselvitysten tarve tulisi selvittää maakuntakaavan luonnos- ja tavoitevaiheessa. Oleellista on hahmottaa olemassa olevan ratavarauksen yhteys mahdollisiin Päijänteen itäpuolisiin uuden Jyväskylänradan vaihtoehtoihin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävissä kokouksessa sekä löytyy internetistä Päijät-Hämeen liiton sivuilta kohdasta - tehtävät - aluesuunnittelu - uusi maakuntakaava - aloitusvaihe 2009-2010 - 8. kohdasta tummennettuna osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunginhallitus päättää antaa edellä esitetyn Heinolan kaupungin lausuntona Päijät-Hämeen liitolle koskien Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnosta. PÄÄTÖS: Vs. kaupunginjohtaja lisäsi päätösesitykseensä, että edellä valmistelutekstissä mainitun lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että Kymijoen ja Mäntyharjun kanavoinnin selvittämistarve tulisi selvittää maakuntakaavan luonnos- ja tavoitevaiheessa. Hyväksyttiin vs. kaupunginjohtajan lisätty päätösesitys.
Hollolan kunta Pöytäkirjanote Kunnanhallitus 17.1.2011 6 Lausunto maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta HOL 111/2010 Tekninen lautakunta 14.12.2010 Maakuntakaavan 2006 ajantasaisuuden arviointi käynnistyi syksyllä 2009 Päijät-Hämeen kuntiin tehdyllä kuntakierroksella, jossa kartoitettiin kunnissa esille nousseita muutospaineita voimassa olevaan maakuntakaavaan. Ajantasaisuuden arviointi koottiin Päijät-Hämeen uuden maakuntakaavan käynnistämispäätöksen tausta-aineisto nimiseen muistioon. Taustaaineistoaineistosta pyydettiin lausunnot ja kannanotot. Palautteen perusteella valmisteltiin maakuntavaltuuston 7.6.2010 päätös, jolla käynnistettiin kaavoitustyö. Maakuntavaltuustolle järjestettiin 7.9.2010 seminaari, jossa pohdittiin maakuntavaltuuston osallistumista tulevaan kaavatyöhön, saatiin evästystä rakennevaihtoehtojen tarkasteluun ja maakuntakaavan ohjausvaikutukseen. Tämän jälkeen käynnistettiin lähtökohtien, olemassa olevan tietopohjan, yleistavoitteiden ja kaavoitettavan alueen laajuuden ja asiasisällön määrittely. Kaavatyölle laadittiin alustava aikataulu ja valmisteltiin viranomaisneuvotteluun luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi sekä kuvaus maakunnan suunnittelutilanteesta. Viranomaisneuvottelu järjestettiin 29.10.2010, jossa olivat mukana ympäristöministeriön edustajat ja keskeiset alueviranomaiset. Viranomaisneuvottelun jälkeen viimeisteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite) ja se on asetettu nähtäville 1.12.2010-14.1.2011. Nähtävillä olon yhteydessä kuulutetaan myös kaavatyön vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitteluprosessin osa, joka sisältää suunnitelman noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS) on tärkeä tehtävä välittää tietoa suurelle yleisölle ja päättäjille kaavahankkeen etenemisestä, vaikutusten arvioimisesta ja mahdollisuuksista osallistua valmisteluun. OAS on virallinen asiakirja, jota koskevat säädökset on kirjattu maakäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 63 ) ja asetukseen (MRA 30 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavatyön keskeisiä vaikuttimia ovat ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen, liikenneverkon ja maankäytön yhteen sovittaminen, Helsingin metropolialueen vaikutukset Päijät-Hämeeseen, asukkaiden palveluiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen. Uuden maakuntakaavatyön tavoitteena on löytää ratkaisuja merkittäviin kysymyksiin maakunnan alueella kuntarajoista riippumatta. Käytännössä tavoitteena on etsiä ratkaisuja tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja liikennemäärien hillintään ja tulvavaara-alueiden huomioon ottamiseen. Kaupan palveluverkkoa on tarkasteltava uudella tavalla kauppaa koskevan lainsäädännön uudistumisen myötä; tilaa vaativan kaupan erityisaseman poistuu ja maakuntakaavalta edellytetään kauppaa koskevaa mitoitusta. Asukkaiden lähipalveluja on pyrittävä turvaamaan ja keskustojen elävänä pitämiseksi on löydettävä keinoja. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen merkitsee maakunnan eri osa-alueilla eri asioita: taajamien tiivistämismahdollisuudet kaupunkiseudulla, kaupunkien läheisten maaseutualueiden hajarakentamisen hallinta, ydinmaaseudun merkitys ruuan ja energiantuotannon turvaamisessa ja harvaan asutun maaseudun elävänä pysyminen. Maankäytön ja liikennejärjestelmän sekä liikenneverkon ratkaisut on löydettävä saman pöydän ääressä. Iso haaste on myös varautuminen muun elinkeinoelämän tarpeisiin niin maalla kuin kaupungeissakin pohjavesivaroja vaarantamatta. Maakuntakaavatyössä pyritään löytämään ratkaisuja, joilla sovitetaan yhteen asuminen, elinkeinoelämä ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä pohjavesivarojen turvaaminen. Yhteensovittamista tarvitaan myös turpeen ja maa-
Hollolan kunta Pöytäkirjanote Kunnanhallitus 17.1.2011 ainesten oton, ampumaratojen ja moottoriurheilun sekä maankaatopaikkojen ja tuulivoimapuistojen sovittamisessa muuhun toimintaan. Vaikutusten arvioimisessa maakuntakaavatasolla otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan vaikutusten arviointi painottuu maakunnallisesta ja ylimaakunnallisesta näkökulmasta tehtävään arviointiin. Luonnosvaiheessa esille nousevien vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan. Tällaisia vaihtoehtotarkasteluja voi liittyä esimerkiksi asumisen ja kaupan sijoittumiseen tai merkittäviin liikenneratkaisuihin. Vaikutuksina selvitetään maakuntakaavan luonne huomioon ottaen merkittävimmät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 ): - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asian on valmistellut tekninen johtaja Heikki Salonsaari, puh. 044 7801 441, etunimi.sukunimi@hollola.fi. Esitys: T e k n i n e n j o h t a j a : Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle Hollolan kunnan lausunnoksi maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on otettu huomioon riittävästi alueen erityispiirteet ja kuvattu maakuntakaavoituksen tavoitteet, osallistumismahdollisuudet sekä eteneminen riittävän laajasti. Lisäksi lautakunta toteaa, että vaikutusten arvioinnissa on syytä arvioida myös maakuntakaavan vaikutukset alueen elinkeinoelämään. Päätös: Tekninen lautakunta: Esitys hyväksyttiin. - - - - - Kunnanhallitus 17.1.2011 Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon koskien maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on otettu huomioon riittävästi alueen erityispiirteet ja kuvattu maakuntakaavoituksen tavoitteet, osallistumismahdollisuudet sekä eteneminen riittävän laajasti. - Vaikutusten arvioinnissa on syytä arvioida myös maakuntakaavan vaikutukset alueen elinkeinoelämään. - Pohjavesien vaikutukset maakunnan kuntien toimintaympäristössä tulee arvioida laajaalaisesti ottaen huomioon riittävän tiedon tuottaminen ja analysointi kaavallisen ohjauksen lisäksi myös alueen kilpailukyvyn, yritysvaikutusten ja edunvalvonnan näkökulmasta. Päätös: K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano muutoksenhakukielto ote: Päijät-Hämeen liitto, tekninen ltk Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Hollola 18.1.2011 Eeva Laukkarinen kanslisti
Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimus/Kunnallisvalitus Päivämäärä Pykälä Kunnanhallitus 17.1.2011 6 Muutoksenhakukielto ja sen peruste X Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä Liitetään pöytäkirjanotteeseen
Häme Alueidenkäyttöyksikkö Lausunto 13.01.2011 Dnro HAMELY/1306/00.02.00/2010 Nro ALU/ 3 A/2011 Päijät-Hämeen liitto PL 50, 15111 Lahti toimisto@paijat-hame.fi Viite: Lausuntopyyntö 24.11.2010 Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta Hämeen ELY-keskus toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos on kokonaisuutena tiivis esitys maakuntakaavan ohjelmoinniksi ja välittää tiedon siitä mitä asioita maakuntakaavassa tullaan käsittelemään ja minkälaisen prosessin avulla kaava on tarkoitus laatia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää riittävät tiedot kaavoituksen lähtökohdista, sisällöstä, prosessista ja vaikutusten arvioinnista. Esitys on kuitenkin pidetty silti suppeana ja tiivistettynä, jolloin sen luettavuus säilyy. Tekstissä on tarpeelliset viittaukset tarkempaa tietoa tarvitseville. Hämeen ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa luonnokseen. Jatkotyön osalta ELY-keskus haluaa vielä todeta seuraavaa. Tavoitteet Maakuntakaavan laatimismenettely tavoiteasettelun ja luonnosvaiheen järjestyksestä poikkeaa tavanomaisesta suunnitteluprosessista siten, että nämä vaiheet on laadintaprosessissa yhdistetty. Menettely vastaa jo edellisen maakuntakaavan laatimismenettelyä ja on käyttökelpoinen tässäkin tapauksessa. Koska maakuntakaavan laatimisessa tavoiteasettelu on vaikuttavuudeltaan tärkeimpiä vaiheita, on valittu menettely ohjelmoitava huolellisesti niin, että myös osallistuminen ja vuorovaikutus riittävässä määrin varmistetaan. Aikataulutuksen mukaan on tälle vaiheelle varattu riittävästi aikaa, joten edellytykset onnistuneelle työlään ja vaativan suunnitteluvaiheen läpiviennille ovat kyllä olemassa. Suunnitteluvaiheen tarkempi ohjelmointi voidaan esittää arviointisuunnitelmaa tarkentavassa vuosittaisessa työohjelmassa. Tietopohja Maakuntakaavan laatiminen edellyttää laajan ja riittävän tietopohjan olemassaoloa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksessa esitetyt selvitykset ovat maakuntakaavoituksen perusteiksi riittävät, vaikka ei olekaan poissuljettu, että suunnittelutyön kuluessa ilmenee vielä joitain uusiakin, täydentäviä selvitystarpeita. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
2/2 Viitaten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksen tekstiin selvitysten laajuudesta ja käytettävyydestä ehdotetaan, että jatkossa harkittaisiin selvitysten jaottelua sen mukaan, onko selvitys saatava valmiiksi maakuntakaavan laatimiseksi sekä vaikutusten arvioimiseksi, vai onko selvitys muutoin keskeinen ja merkittävä, mutta maakuntakaavan valmistelu ja arviointi ei edellytä sen valmistumista. Selvitysten tarkastelu myös niiden aikataulutuksesta suhteessa kaavaprosessiin mahdollisesti auttaisi oleellisen tietotarpeen määrittelyssä sekä selvitysten riittävyyden arvioinnissa jo työn kuluessa. Tarkastelu mahdollisesti auttaisi myös yksittäisten ylikunnallisten tai maakunnallisten hankkeiden vaikutusten arviointitarpeen määrittelyssä. Yksikön päällikkö, yliarkkitehti Heikki Kankaanpää TIEDOKSI sähköpostilla Uudenmaan ELY-keskus: Ville Hokkanen Ympäristöministeriö: Juha Nurmi
LAUSUNTO 14.1.2011 Päijät-Hämeen liitto toimisto@paijat-hame.fi Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos Hämeen kauppakamari toteaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumisja arviointisuunnitelman luonnoksen olevan hyvä pohja jatkotoimille. OAS on sisällöltään hyvin jäsennelty ja kattava. Maakuntakaavatyön kestoajasta ja ympäristössä tapahtuvista muutoksista johtuen on hyvin perusteltua säilyttää aineistossa kirjaus mahdollisuudesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämiseen kaavatyön edetessä. Työn aikana tapahtuvilla vaikutusten arvioinneilla ja lopputuloksilla on erittäin keskeinen merkitys koko elinkeinoelämälle, mm. kaupan tuleville sijainti- ja mitoitustarpeille. Tässä mielessä kaupan alan mukanaolo ja asiantuntijoiden käyttäminen arvioitaessa ja ennustettaessa tulevaa ostoskäyttäytymistä on välttämätöntä ja koordinoituu osaltaan myös tulevan liikenneverkon ja liikkumisen arviointiin sekä mm. pienempiin ympäristöpäästöihin. Sivuilla 13 ja 14 esitettyjen jo valmistuneiden tai käynnissä olevien selvitysten ja vielä selvitystä edellyttävien aiheiden luetteloon tulee lisätä arvio Pietarin ja sen ympäristön kehittymisen vaikutuksista Päijät-Hämeen maakuntakaavaan. Olemme mielellämme mukana Päijät-Hämeen maakuntakaavatyössä. HÄMEEN KAUPPAKAMARI Kirsi Aaltio toimitusjohtaja
Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 164 Kaavoitustoimikunta 13.12.2010 51 Päijät-Hämeen liitto, toimitettu sähköpostitse toimisto@paijat-hame.fi Pöytäkirjanote 332 / 6210 / 2010 Päijät-Hämeen maakuntakaava, lausunto osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä nykyisen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin pohjalta kokouksessaan 7.6.2010. Keskeisiä syitä käynnistää uusi maakuntakaavatyö olivat maakunnan tahto ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnonvarojen käytön sovittaminen yhteen asumisen, elinkeinoelämän, liikenteen ja vapaa-ajan toimintojen kanssa. Liiton toimistossa on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos (OAS) eli kuvaus kaavatyön sisällöstä, etenemisestä, kaavatyön aikana tehtävästä vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kaavatyöhön. Maakuntahallitus hyväksyi 15.11.2010 maakuntakaavan OAS-luonnoksen laitettavaksi nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL 63, MRA 30) nähtävillä 1.12.2010-14.1.2011 välisen ajan Päijät-Hämeen liiton virastossa, liiton jäsenkuntien virastoissa ja liiton kotisivuilla www.paijat-hame.fi, jossa aineistoon voi tutustua. Aineistoon voi tutustua myös teknisessä toimistossa ennen kokousta. Liitto pyytää Iitin kunnan palautetta OAS-luonnoksesta 14.1.2011 mennessä. Päijät-Hämeen maakuntakaavan vaikutukset tulevat heijastumaan Iitin kuntaan mm. liikenneratkaisujen ja ylimaakunnallisten reittien osalta. Naapurikuntana Iitin kunta on huomioitu osallisena osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksessa. Iitin kunnan hallintosäännön 8 :n mukaan kaavoitustoimikunta
Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 165 antaa kunnan puolesta lausunnot kaavoitukseen liittyvistä asioista. Ehdotus Tekninen johtaja: Kaavoitustoimikunta toteaa, että Iitin kunnalla ei ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta. Päätös Kaavoitustoimikunta: Kaavoitustoimikunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi 20.12.2010 Pöytäkirjanpitäjä Marja Karhu Yhteystiedot Kuntapalvelut Tekniset palvelut Rautatienkatu 20-22, PL 32 47401 KAUSALA Puhelin: 02061 59778 Faksi: 02061 59617 Sähköposti: Marja.Karhu@iitti.fi
Ilmavoimien Esikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto TIKKAKOSKI CH268 13.1.2011 Päijät-Hämeen Liitto PL 50 15111 LAHTI Päijät-Hämeen liiton lausuntopyyntö 24.11.2010 ILMAVOIMIEN ESIKUNNAN LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt Ilmavoimien Esikunnalta lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta. Ilmavoimien Esikunta toteaa lausuntopyyntöön seuraavaa. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksessa liitteessä 2 on maininta maakuntakaavatyön aikana koottavista työryhmistä, joista yksi käsittelee luonnonvarojen käyttöä ja erityisesti tuulivoimaa. Mahdollisena jäsentahona mainitaan Puolustusvoimat. Ilmavoimat näkevät erityisen tärkeänä, että maakuntakaavan valmistelussa mahdollisesti esille tulevat tuulivoimala-alueet tulee tuoda Puolustusvoimien ja Ilmavoimien tietoon pikimmiten, jotta niiden vaikutus mm. lakisääteisiin aluevalvontatehtäviin voidaan huomioida. Yleisesti tiedetään tuulivoimaloiden aiheuttavan häiriöitä ilmavalvontatutkille. Tällä saattaa olla vaikutusta maanpuolustuksen tarpeisiin erityisesti ilmavalvonnan osalta. Lähtökohtana on, että vaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää alueellisesti ja vaikutusten tulee olla sellaisia, ettei ilmavalvontatutkien valvontakyky oleellisesti heikkene tai tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset voidaan ottaa huomioon ilmavalvontakyvyn heikentymättä. Puolustusvoimille on tärkeää, ettei tuulivoimaloiden sijoittaminen aiheuta haittaa puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen lakisääteisten tehtävien toteuttamiselle. Ilmavoimien Esikunta toteaa lisäksi, että maakuntakaavaan tulee sisällyttää kohta, jossa velvoitetaan jatkosuunnittelussa huomioonottamaan em. tuulivoimaloiden vaikutukset Puolustusvoimien valvontajärjestelmiin ja viestiliikenteeseen. Lisäksi maakuntakaavassa tulee huomioida ja turvata Puolustusvoimien joukkojen ja järjestelmien koulutus- ja harjoitusmahdollisuudet nykyisillä harjoitusalueilla (mm. ampuma-alueet, harjoitusalueet ja lentokoneiden varalaskupaikat). Ilmavoimien Esikunta Puh. 0299 800 Y-tunnus 0952029-9 Operatiivinen osasto Faksi www.mil.fi PL 30 41161 TIKKAKOSKI
Ilmavoimien Esikunta Lausunto 2 (2) Operatiivinen osasto CH268 TIKKAKOSKI Puolustusvoimissa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komkapt Olli-Pekka Lund tai maj Henrik Elo, puh. 0299 800). Ilmavoimissa tuulivoima-asiaa hoitaa Ilmavoimien Esikunnan operatiivinen osasto (kapt Marko Puisto tai ylil Kari Hämäläinen, puh. 0299 800). Operaatiopäällikkö Eversti Ossi Sivén Operaatiokeskuksen varapäällikkö Kapteeni Marko Puisto Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu. LIITTEET JAKELU TIEDOKSI PEop-os SatLsto KarLsto LSHR LSSLE ESSLE ISSLE HämR
Päijät-Hämeen liitto toimisto@paijat-hame.fi LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA Kiitämme lausuntopyynnöstä. Olemme tutustuneet nähtävillä olevaan aineistoon ja esitämme kannanottonamme seuraavaa: Yleiset kommentit Luonnoksessa on mielestämme tässä vaiheessa tuotu kohtuullisesti esille yritysten ja infrarakentamisen osuus, sekä mahdollistettu osallistuminen maakuntakaavan suunnitteluun. Ilahduttavaa on myös, että tarkoituksena on hyödyntää Päijät-Hämeen POSKI-projektin tuloksia. Vaikka OAS on vasta aloitusvaiheessa siinä tulisi selvästi näkyä maa-ja kiviaineksen ottoon liittyvä toiminta, joka kuulu oleellisena ao. tason suunnitteluun. Toimivia keinoja yhteiskunnan kustannustehokkuuden saavuttamiseksi sekä ympäristövaikutusten minimoimiseksi kaavoituksessa ovat: 1. Toimiva ja hyväkuntoinen liikenneväylästö, mukaan lukien sekä radat, tiet, kadut, satamat kentät ja tunnelirakentaminen. 2. Kiviaineshuollon huomioiminen kaavoituksessa siten, että kaikkeen rakentamiseen ja kunnossapitoon voidaan osoittaa riittävästi erityyppisiin kiviaineksiin tarvittavia materiaaleja ja ottoalueita mahdollisimman läheltä käyttökohteita. 3. Rakentamisen ylijäämämaiden sijoitukselle, lajittelulle ja uusiokäytölle varataan riittävästi alueita mahdollisimman läheltä niiden synty- tai käyttökohteita. Päijät-Hämeen alueella kiviainesvarantojen, erityisesti hyvälaatuisten soravarantojen riittävyyden turvaaminen on tärkeä osa maakuntakaavoitusta. Pelkkä kiviainesvarantoalueiden tai voimassa olevien maa-ainesten ottolupien lukumäärä ei ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa kiviainesvarantojen riittävyyttä, vaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti kiviainesten laadulliseen riittävyyteen. Lisäksi on huomioitava, että kiviainesvarantojen saatavuuden osalta Päijät-Hämeen maakuntakaavan vaikutukset ovat ylimaakunnallisia ulottuen aina pääkaupunkiseudulle asti. Hallitus lähetti joulukuussa 2010 eduskunnalle luonnonvaraselonteon, jonka suosituksia toteuttamalla Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla globaali edelläkävijä luonnonvarakysymyksissä (Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous; Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko eduskunnalle, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto, 69/2010). Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon mukaan kiviainesten pitkän aikavälin saatavuus suurimpien kasvukeskusten ympäristöissä ei ole turvattu, joten kestävä yhdyskuntarakentaminen on uhattuna. Kuljetusmatkojen pidetessä kiviainesten hinta ja kuljetuksen päästöt nousevat jyrkästi. Koska nykyisen lainsäädännön mukaiset lupajärjestelmät eivät riitä ohjaamaan kiviainesten alueellista saatavuutta, tarvitaan eri maankäyttötarpeita yhteen sovittavan maakunnallisen alueidenkäytön suunnittelun tehostamista.
Erityiset kommentit Kiviaineshuolto on kuntarajat ylittävä ja välttämätön koko yhteiskuntaa ja kaikkia yksilöitä koskeva toiminto. Kiviaineshuollon asianmukainen järjestäminen edellyttää laadukkaiden raaka-aineiden saatavuuden turvaamisen ja tuotantoalueiden varaamisen huomioon ottamista osana maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. Kiviaineshuollon turvaamiseksi on otettava huomioon niin ympäristölliset mutta myös taloudelliset ja yhteiskunnalliset kestävän kehityksen periaatteet. Kiviaineksia käytetään vuosittain keskimäärin 20 tonnia jokaista asukasta kohden. Kiviaines on maaperän ehtymätön raaka-aine, jonka korvaaminen jollakin toisella materiaalilla ei ole ympäristövaikutukset ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden mahdollista. Kiviaines on raskas rakentamisen perusmateriaali, jonka kuljettaminen on itse materiaalin arvoon nähden kallista. Siksi kiviainesten ottoalueiden tulisi sijaita mahdollisimman lähellä käyttökohteita ja niiden tulisi olla varsin pitkäikäisiä, jopa useiden kymmenien vuosien käyttötarvetta varten. Lisäksi jo avattujen ottoalueiden laajentaminen ja tehokas hyödyntäminen on kiviainesvarojen kestävän ja taloudellisen käytön tavoitteiden mukaista. Kaikista kiviaineksista käytetään noin 2/3-osaa teiden, katujen ja muiden yhteiskunnan rahoittamien rakenteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, joten kiviaineksen saatavuudella on ensisijainen merkitys yhteiskunnan talouteen. Maakuntakaava on hyvä väline kiviainesten saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Se ohjaa oikealla tavalla muuta yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja estää muun muassa haja-asutuksen hallitsematonta leviämistä alueille, jotka ovat mahdollisia yhteiskunnan kiviaineshuollon järjestämiseksi. Maakuntakaavassa kiviainesalueiden ympärille tulee siten varata myös riittävät suojavyöhykkeet, joille ei tulisi sallia häiriintyvien toimintojen sijoittamista. Maa- ja kiviainesten kuljetukset muodostavat Suomessa suurimman yksittäisen tavaraliikenteen kuljetussuoritteen; yli 3000 miljoonaa tonnikilometriä, vaikka keskimääräinen kuljetusmatka on ollut alle 20 km (Lähde: Tilastokeskus ja SKAL, 2007). Mikäli maa- ja kiviainesten kuljetusmatkat kasvavat, aiheuttaa se koko tiestön rasitteen kasvua, liikenteen kustannusten kasvua ja ympäristövaikutusten lisääntymistä eniten yksittäisistä liikenteen kuljetussuoritteista. Tästä syystä on erittäin tärkeää huomioida maakuntakaavoituksessa riittävä kiviainesten ottoalueiden sekä ylijäämämaiden läjitysalueiden määrä. Ehdotamme myös, että ratayhteyksien Lahti-Jämsä ja Hämeenlinna-Lahti rakentamiseen varaudutaan selkeästi, sillä on mahdollista että jälkimmäisestä tule Pietarin transitoliikenteen TEN-ratayhteys ja myös siksi että raideliikenteen kasvu on erittäin todennäköistä tulevaisuudessa. Kallioperään tehtävät tunnelit liikenneyhteyksinä, parkkipaikkoina, vesihuollossa ym. kannattaa myös ottaa maakuntakaavatasolla huomioon. Maanalainen rakentaminen tuo etuja logistiikkaan, säästää tonttitilaa muulle rakentamiselle sekä pitkällä tähtäimellä on edullinen rakentamismuoto. Kalliorakentamisesta vapautuva ylijäämälouheen käyttö kannattaa myös ottaa huomioon maakuntakaavatasolla. Helsingissä 14.1.2011 Pia Rämö Infra ry Kiviainestoimiala Ari Huhtala Infra Häme ry
KANGASALAN KUNTA KUNNANHALLITUS KOKOUSPÖYTÄKIRJA, OTE Kokouspäivä 17.1.2011 1 Dnro TE/1054/2010 KH 7 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA, LAUSUNTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA Kaavoitus 7.12.2010, SV Päijät-Hämeen liitto pyytää Kangasalan kunnan lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnoksesta. Päijät-Hämeen uuden maakuntakaavan valmistelu on aloitettu Päijät- Hämeen maakuntavaltuuston päätöksestä. OAS on nähtävillä 1.12.2010 14.1.2011 Päijät-Hämeen liiton kotisivuilla www.paijat-hame.fi. Kuhmalahden kunta rajoittuu idässä Päijät-Hämeen maakuntakaavan alueeseen. Kaavoitusarkkitehti 7.12.2010 Kaavoituslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Kangasalan kunnalla ei ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavoituslautakunta 14.12.2010 219 Kaavoituslautakunta hyväksyi kaavoitusarkkitehdin esityksen. Toimialan johtaja Ilkka 17.12.2010 Kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavoituslautakunnan esityksen 14.12.2010 219. Kunnanhallitus 17.1.2011 7 Kunnanhallitus hyväksyi toimialan johtaja Ilkan esityksen. Otteen oikeaksi todistaa Kangasalla 27.1.2011 Pöytäkirjanpitäjä Seppo Saarinen
Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos 5772/00.03.02/2010 Kh 440 Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on päättänyt uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä nykyisen maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin pohjalta kokouksessaan 7.6.2010. Keskeisiä syitä käynnistää uusi maakuntakaavatyö olivat maakunnan tahto ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnonvarojen käytön sovittaminen yhteen asumisen, elinkeinoelämän, liikenteen ja vapaa-ajan toimintojen kanssa. Liiton toimistossa on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos (OAS) eli kuvaus kaavatyön sisällöstä, etenemisestä, kaavatyön aikana tehtävästä vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kaavatyöhön. Maakuntahallitus hyväksyi 15.11.2010 maakuntakaavan OAS -luonnoksen laitettavaksi nähtäville. Päijät-Hämeen Liitto pyytää Kouvolan kaupungin lausuntoa OAS-luonnoksesta. Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos on nähtävissä kaupungin kotisivuilla www.kouvola.fi Ehdotus lausunnoksi: Kouvolan kaupungilla ei ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksesta. Lisätietoja: vs. yleiskaavapäällikkö Kari Parjanne, puh 02061 57404, kari.parjanne(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupungilla ei ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Kouvolassa 29.12.2010 Terttu Laine hallintosihteeri
Lausunto 1 (2) 14.1.2011 Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 Lahti Lausuntopyyntö 14.1.2011 Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmann luonnoksesta Lahti Energia -konserni kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmann luonnokseen. Lausumme OAS:stä seuraavaa: Yhtiön toimintaan liittyvät tarpeet Päijät-Hämeen keskeisimpänä energian tuottajana Lahti Energia Oy jaa sähkön siirtoverkon omistajana LE-Sähköverkko Oy ovat näkyvä osa Päijät-Hämeen maakuntaa. OAS:ssä on tuotu hyvin esiin se, että keskustelujen keskipisteessä on ilmaston muutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kuitenkin niin, että maakunnan asukkaiden hyvinvoinnista,, elinkeinoelämän kehittämisestä jaa luonto- sekä kulttuuriarvoista voidaan samalla huolehtia. Energiantuotanto on kiinteä osa ympäröivää yhdyskuntara akennetta siten, että maankäyttö ja yhdyskuntarakenne ohjaavat sitä.. Lahti Energian vastuulla on omalta osaltaan toimittaa jakelualueellemme riittävästii lämpöä ja sähköä asukkaiden ja teollisuudenn tarpeisiin. Teemme tuotantoratkaisumme vallitsevan yhdyskuntarakenteenn tarpeita silmälläpitäen. Tämän vuoksi meille tärkeintä maakuntakaavassaa on saada pitkän aikavälin tavoitteet alueen kasvulle, yhdyskuntarakenteen tiiviydelle ja muille asumiseen ja liiketoimintaan liittyville ratkaisuille. Kun tiedämme, missä ja miten ihmiset tulevaisuudessa asuvat ja minne teollinen tuotanto t sijoittuu, pystymme myös järkevällä tavalla mitoittamaan energiantuotannon tarpeet, ja omassa tuotannossamme käytettävät polttoaineet. Maakunnan keskeisimpänä energian tuottajana ja jakelijana esitämme, että Lahti Energian edustaja otetaan mukaan maakuntakaavatyönn aikana koottaviin edustuksellisiin ryhmiin. Yhteyshenkilömme tässä vaiheessa ovat tuotantojohtaja Jukka Manskinen ja viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta. Haluamme osallistua ja vaikuttaa kaavatyöhön ja pyydämme nimemme lisäämistää OAS:ään. Lahti Energia -konsernilla on maakuntakaavann suhteen tarpeita säilyttää siinä kaikki nykyiset varaukset energiantuotantolaitoksistamme ja niiden vaatimista pääenergiaverkoista eli 110 kv avojohdoista. Tarpeita on myös uusille aluevarauksille. Pyydämme saada lausua mahdolliset tarkennukset maakuntakaavan suunnitteluprosessin edetessä. Lahti Energia Oy PL 93, 15141 Lahti Käyntiosoite Puh. 029 000 80000 www.lahtienergia.fi Kauppakatu 31, 15140 Lahti Fax 029 000 8400 etunimi. sukunimi@lahtienergia.fi Kotipaikka Lahti Y-tunnus 0804847-1