TEKin strategia

Samankaltaiset tiedostot
TEKin strategia

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

SAKU-strategia

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Click to edit Master title style

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Älykkäitä tekoja Suomelle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Science with Arctic attitude

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Akava ry. Yleisesitys

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Yhteistyöllä vahva liitto

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

Valtuuston hyväksymä Agronomiliiton strategia 2020

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Keliakialiiton strategia

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

AMEO-strategia

#rohkeatuudistajat. Tehdään yhdessä! Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio Tuula Pihlajamaa

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Infra-alan kehityskohteita 2011

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

SPEK2020. strategia

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

Opettajien edunvalvoja

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Projektien rahoitus.

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

SKOL, strategia Esitys syyskokoukselle

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

1(5) Strategia Hyväksytty yv

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

Click to edit Master title style

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Transkriptio:

TEKin strategia 2013 2020 1. Yhteenveto toimintaympäristöanalyysistä Toimintaympäristöanalyysistä nousi esiin kolme keskeistä megatrendiä: globalisaation syveneminen, resurssien tehokkaan käytön ja ekologisuuden vaatimus sekä yksilön vastuun ja vallan kasvaminen. Analyysin perusteella määriteltiin ydinkysymykset, joihin strategialla on vastattava. Ydinkysymyksinä tärkeimmiksi priorisoituivat: Miten TEK palvelisi nykyistäkin paremmin erilaisten jäsenryhmien tarpeita työelämän arjessa? Miten TEKin työmarkkina-edunvalvontaa on kehitettävä, jotta se vastaisi myös uuden työn edunvalvonnan haasteisiin: työnteon muodot moninaistuvat, yrittäjyys yleistyy, työ on entistä enemmän itsensä toteuttamisen väline, työ irtaantuu ajan ja paikan sidonnaisuudesta ja työhön käytetyn ajan sijasta korostuu tuloksen mittaaminen? Miten TEK voi edistää parhaalla mahdollisella tavalla Suomen kilpailukykyä edistäen ihmisten ja ympäristön hyvinvointia? Mihin toimintoihin TEKin on itse keskityttävä ja missä haettava kumppaneita? Miten TEK hyödyntää kumppaneita keskeisten tavoitteiden ajamisessa ja palveluiden tarjoamisessa yhteistyössä? Miten kohdentaa viestintää paremmin erilaisten jäsenryhmien tarpeiden mukaisesti ja lisätä viestinnän vuorovaikutteisuutta? 2. TEKin jäsenet ja toiminta-ajatus TEK on tekniikan akateemisten etu- ja palvelujärjestö. Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen tutkinnon suorittaneita tai alan opiskelijoita. Lisäksi jäsenkelpoisia ovat muun korkeakoulututkinnon suorittaneet tekniikan alalla toimivat henkilöt tai koulutuksesta riippumatta vaativuudeltaan tekniikan akateemisen tehtävissä työskentelevät. Toiminta-ajatus TEK tukee jäsentä työuralla, edistää ammattikunnan osaamista ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. 3. Arvot TEKin toimintaa ja strategiaa ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, vaikuttavuus, osaaminen, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Jäsentyytyväisyys Kaikki toiminta TEK-yhteisössä tähtää lisäarvon tuottamiseen jäsenille. Vaikuttavuus Vaikutamme yhteiskuntaan jäsenkunnan tärkeimpinä pitämien tavoitteiden mukaisesti. Osaaminen Edistämme korkeaa teknologista osaamista, koska sillä on keskeinen merkitys kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. 1

Vastuullisuus Toimimme itse ja vaikutamme yhteiskuntaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhteisöllisyys Luottamukseen, avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen perustuvan yhteisöllisyyden lisääminen on keskeinen toimintaa ohjaava periaate. 4. Visio 2020: Maailmanlaajuisesti arvostetut tekniikan akateemiset ovat tyytyväisiä työuriinsa, työelämään ja kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan. 5. Strategiset tavoitteet Strategiset päätavoitteet vision saavuttamiseksi ovat: A. TEKin jäsenillä on parhaat työurat. B. Työelämä on hyvä ja kannustava. C. Suomalaiset ovat tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansa. D. Innovaatioympäristö on kilpailukykyinen. E. TEK on yhteisöllinen ammattijärjestökentän edelläkävijä. A: TEKin jäsenillä on parhaat työurat. Tavoitetilan kuvaus: TEKin jäsenet työskentelevät omaa uratavoitettaan vastaavissa työtehtävissä. Jäsenet ovat tyytyväisiä työnsä sisältöön, urakehitykseen, mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamista sekä palkkaukseen ja muihin työsuhteen ehtoihin. TEKin tehtävä: TEK auttaa jäseniään menestymään uran eri vaiheissa. TEKillä on laajin, monipuolisin ja pitkäaikaisin rajapinta tekniikan ammattilaisiin ja heidän työuralla menestymisensä kannalta oleelliseen tietoon, toimijoihin ja verkostoihin. Tämä tuottaa valmiuden palvella jäseniään muita palvelun tarjoajia laadukkaammin. Tavoite A1. Jäsenet ovat tyytyväisiä työsuhteensa ehtoihin ja työuraansa suhteessa omiin tavoitteisiinsa. Tavoite A2. Jäsenelle TEK verkostoineen on ensisijainen kontaktipiste hänen hakiessaan tietoa, neuvontaa ja valmennusta omaan uraansa ja työsuhteeseensa liittyviin kysymyksiin ja tilanteisiin. Jäsenet kokevat omaavansa valmiudet oman uransa ja työsuhteensa hallintaan nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Jäsenten monimuotoistuvan työuran ja työsuhteen kannalta oleellinen tietämys ja vaikuttamisen kanavat ovat TEKin käytössä. Jäsenet hahmottavat mihin tekniikan ammattilaisen osaamista voi työmarkkinoilla käyttää sekä mitä vaihtoehtoja työmarkkinat heille tarjoavat. Jäsenillä on käytössään korkeatasoiset sisällöt ja välineet ura- ja työsuhdevalmiuksiensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Niiden toteutuksessa hyödynnetään aktiivisesti uutta teknologiaa. B: Työelämä on hyvä ja kannustava. Tavoitetilan kuvaus: Työelämäyhteistyö, lainsäädäntö sekä kattavat työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistavat hyvän ja kannustavan työelämän. Edunvalvonta vastaa jäsenten tarpeisiin työelämän 2

muutostilanteissa ja erilaisissa työelämätilanteissa. Jäsenet viihtyvät työelämässä niin hyvin, että työurat pitenevät. TEKin tehtävä: TEK on tekniikan akateemisten työelämän edunvalvoja ja kestävien työurien edistäjä. Korkea järjestäytymisaste, jäsenkunnan osaaminen ja vaikuttava työmarkkinaedunvalvonnan toimintamalli työpaikalta globaalille tasolle mahdollistavat toimimisen tiennäyttäjänä työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämisessä. TEKillä on yhteistyössä Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen sekä Teollisuuden Palkansaajien kanssa erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa jäsentensä työmarkkina-arvon kasvuun ja työelämän kehittämiseen valtakunnan-, työehtosopimus- ja työpaikkatasolla. Tavoite B1: Jäsenten ansiokehitys vastaa vähintään palkansaajien keskimääräistä ansiokehitystä. Tavoite B2: Jäsenten oikeusturva työelämässä toteutuu. Keskeisiä asioita ovat erityisesti työaikalain ja järjestöjen kanneoikeuden toteutuminen. Tavoite B3: Vähintään 85 % ansiotyössä olevista jäsenistä on työehtosopimusten piirissä. Tavoite B4: Työlainsäädäntöä uudistetaan siten, että se huomioi uudet työn tekemisen muodot. Työpaikkayhdistyksillä on TEKin toiminnassa keskeinen rooli. Niiden toiminta on kattavaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja työlainsäädäntö edistää hyvän, tasa-arvoisen ja kannustavan työelämän periaatteita ja huomio erilaiset työelämätilanteet niin opiskelijana palkansaajana kuin yrittäjänä. Hyödynnetään PK-yritysten johdossa olevien jäsenten verkostoa työelämän kehittämisessä. Työurat pitenevät. Ensisijaisina keinoina ovat työelämän kehittäminen ja asennemuutos. Seniorien osaamista arvostetaan ja hyödynnetään. Työmarkkinoilla on sopimusrakenteet, jotka ovat hyödyllisiä jäsenille. Yhteistoiminta työpaikoilla on reilua ja tuloksellista hyödyttäen sekä työntekijöitä että työnantajia. Jäsenten kannalta keskeisillä aloilla on kattavat työ- ja virkaehtosopimukset, jotka edistävät yksilöllistä ja kannustavaa palkkakehitystä, ylityön ja matka-ajan korvaamista, työelämän laatua, työelämän joustoja, ammatillisen osaamisen kehittymistä ja tasa-arvoa. Luottamusmiehen toimintaedellytykset vahvistuvat. Työnantajan kanssa on sovittu vuokra-, pätkä- ja etätyön pelisäännöistä. Palkansaajalle ei sälytetä yrittäjäriskiä. Tarvittaessa käytetään erilaatuisia painostustoimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työehtosopimuksilla sovittavat palkankorotukset perustuvat prosentuaalisiin yleiskorotuksiin. Palkankorotukset toteutuvat laajasti myös sopimuksettomilla aloilla. Ansiotaso on vähintään EU-15 tasolla ostovoimalla mitattuna. TEK toimii nopeasti ja asiantuntevasti työpaikkatason erilaisissa muutostilanteissa. Jäsenten asema irtisanomistilanteissa turvataan ja edistetään heidän työllistymistään. Kumppanuusyhteistyössä toteutettava työmarkkinaedunvalvonta eurooppalaisella ja globaalilla tasolla on vaikuttavaa ja tehokasta. TEK toimii aloitteellisesti Akavassa ja neuvottelujärjestöissä, YTN:ssä ja JUKO:ssa. Teollisuuden palkansaajayhteistyötä kehitetään YTN:n ja Teollisuuden Palkansaajat TP:n toiminnassa. 3

C: Suomalaiset ovat tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansa. Tavoitetilan kuvaus: Tekniikan ala on vetovoimainen nuorten keskuudessa. Maailmanlaajuisesti arvostettu suomalainen tekniikan korkeakoulutus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisten ja ympäristön hyväksi. Tekniikan akateemiset ovat elinikäisiä osaajia. TEKin tehtävä: TEK vaikuttaa korkeaa teknologista osaamista tuottavan koulutusjärjestelmän kehittämiseen esiopetuksesta täydennyskoulutukseen. TEKillä on ainutlaatuista asiantuntemusta ja parhaat verkostot tekniikan korkeakoulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen edistäen tekniikan akateemisten työmarkkina-arvoa, työhyvinvointia ja kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. TEK on tunnustettu toimija ja kiinnostava kumppani koulutusjärjestelmän ja työvoiman osaamisen kehittämisessä erityisesti korkean teknologisen osaamisen näkökulmasta. Tavoite C1: Tekniikan yliopistojen resurssit ovat EU-maiden parhaiden tekniikan yliopistojen tasolla. Tavoite C2: Tekniikan alan opinnot aloittavien osaaminen vastaa vaatimuksia. Tavoite C3: Tekniikan yliopistoista vastavalmistuneet työllistyvät hyvin vaativuudeltaan koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tavoite C4: Työvoiman osaamisen kehittämiseen vaikuttavat järjestelmät ja asenteet kehittyvät edistäen tekniikan akateemisten osaamista. Tekniikan yliopistokoulutuksen julkinen ja yksityinen rahoitus kasvaa. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä kannustaa laadun parantamiseen. Tiede- ja teknologia-asioiden painoarvo valtioneuvostossa vahvistuu. Peruskoulun ja lukion matemaattis-luonnontieteellinen opetus on innostavaa ja mahdollistaa hyvät valmiudet tekniikan korkeakouluopintoihin. Tekniikan yliopistokoulutus vetää puoleensa alalle motivoituneita monenlaisia oppijoita, opettajia, kehittäjiä ja tutkijoita. Yliopistoissa arvostetaan opetusta ja sitä kehitetään systemaattisesti kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet ja monimuotoistuvat globaalin toimintaympäristön työmarkkinatarpeet huomioiden, kuten yrittäjyysvalmiudet. Yliopistoja johdetaan ammattimaisesti ja ne ovat erikoistuneet vahvuusalueilleen. Tutkintojärjestelmä, koulutustarjonta, työehdot ja työelämän asenteet kehittyvät edistäen tekniikan akateemisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Aikuiskoulutuksen rahoituspohja on vahvistunut muun muassa rakentamalla toimiva kansalaisten henkilökohtaisten koulutustilien järjestelmä. D: Innovaatioympäristö on kilpailukykyinen. Tavoitetilan kuvaus: Suomalainen innovaatioympäristö on vetovoimainen, laajasti verkottunut ja ketterä. Uusia kasvuyrityksiä ja työpaikkoja syntyy. Innovaatioympäristö edistää kestävää hyvinvointia. TEKin tehtävä: TEK vaikuttaa kestävää hyvinvointia edistävän innovaatioympäristön rakentamiseen. TEK on tunnustettu toimija ja kiinnostava kumppani uusien korkeaa teknologista osaamista hyödyntävien työpaikkojen luomiseen tähtäävässä vaikuttamistyössä. Järjestön strategisia ylivoimatekijöitä ovat sen jäsenkenttään sisältyvä substanssiosaaminen, sekä tämän päätöksentekoon kanavoimiseen tarvittava 4

prosessiosaaminen. TEK edistää tietoisuutta tieteiden ja teknologian merkityksestä Suomen kasvulle ja hyvinvoinnille. Tavoite D1: T&K rahoitus on 4% BKT:stä, josta vähintään kaksi kolmasosaa on yksityistä rahoitusta. Julkinen T&K-rahoitus edistää elinkeinorakenteen muutosta kansallisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tavoite D2: Suomi on osaajille houkutteleva työskentelymaa. Tavoite D3: Laadukkaat innovaatiopalvelut luovat edellytyksiä yksilöiden keksintöjen hyödyntämiselle. Tavoite D4: Suomalainen infrastruktuuri tarjoaa keskeisiä kilpailijamaita suotuisamman toimintaympäristön aloittaville osaamispohjaisille teknologiayrityksille, kasvuyrittäjille ja uusien työpaikkojen syntymiselle niiden kautta. Teknologisen osaamisen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on tiedostettu laajasti yhteiskunnassa. Teknologia on ihmisläheistä. Teknologian hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin. Teknologiabarometrin kestävän kehityksen indikaattoreissa Suomi on parantanut menestystä erityisesti työllisyyden ja ympäristönsuojelun mittareissa. Asenneilmapiiriä kuvaavat luottamus, suvaitsevaisuus ja innostus uuden kokeilemiselle. Suomalainen innovaatioympäristö on maailmanlaajuisesti houkutteleva investointikohde. Suomi on kehittynyt tietoyhteiskunnan mittareilla erityisesti tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa sekä digitalisoitumisen hyödyntäjänä. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista on levitetty toimialan ulkopuolelle. Suomessa on yrittäjyysmyönteinen toimintaympäristö ja Suomi on tietämysyhteiskuntana kolmen edistyksellisimmän maan joukossa. Veropolitiikka kannustaa työntekoon, uusien osaamisintensiivisten työpaikkojen luomiseen sekä kestävän kehityksen edistämiseen. E: TEK on yhteisöllinen ammattijärjestökentän edelläkävijä. Tavoitetilan kuvaus: TEK on vetovoimainen, näkyvä ja jatkuvasti uudistuva järjestö, jota kuvaa korkea asiantuntemus ja yhteisöllinen oppiminen. Tavoite E1. Jäsenpito on vähintään 98 %. Tavoite E2. Edustavuus pääkohderyhmässä (alle 65-vuotiaat Suomessa asuvat diplomi-insinöörit) on vähintään 70 %. Tavoite E3. TEKin sähköiset palvelut ovat ammattijärjestökentän huippua. Jäsenhankinta: Edustavuus tekniikan akateemisten joukossa on kasvanut. Aktiivinen rekrytointi kattaa tekniikan yliopistojen lisäksi matemaattis-luonnontieteellisen alan opiskelijat, Suomessa toimivat ulkomaalaiset tekniikan akateemiset sekä muut järjestön järjestämisalaan kuuluvat jäsenryhmät yrittäjistä muotoilijoihin. 5

Viestintä: TEKin tavoitteiden näkyvyys mediassa on kasvanut. Viestitään vaikuttavasti TEKin tuomasta lisäarvosta jäsenelle aktivoiden jäseniä mukaan toimintaan. Henkilöstö: TEK on vetovoimainen työpaikka, jossa osaaminen ja yhteistyö näkyvät tuloksellisena toimintana ja onnistumisina jäsenten hyväksi. Tutkimustoiminta: Tutkimustoiminta tukee TEKin ydintoimintojen toteuttamista ja kehittämistä. Tutkimustoiminta on korkealaatuista, hyödyntää laajasti eri tahojen tuottamaa tietoa ja toimii yhteistyössä kuhunkin tarkoitukseen sopivien kumppanien kanssa. Luottamushenkilötoiminta: Valiokuntalaitosta on uudistettu tarpeiden mukaisesti strategian tavoitteiden edistämiseksi. Kumppanuudet: Kumppanuuksia rakennetaan ja hyödynnetään kasvavassa määrin vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Integraatiomahdollisuuksia lähijärjestöjen, erityisesti SEFEn kanssa, on selvitetty. Jäsenmaksu: Jäsenmaksu on korkeintaan 0,5 % jäsenten mediaanipalkasta. Eläkkeelle siirtyneille on otettu käyttöön jäsenmaksu, joka kattaa senioritoiminnan kustannukset. 6