Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien toteutumisen arviointia. Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista. Koulu voi arvioida toimintaansa pisteyttämällä itse oman tasonsa kaikkien 24 kriteerin osalta. Näin voidaan tunnistaa kestävän kehityksen työn vahvuudet ja parannuskohteet. Oppilaitosten sertifikaatin hakeminen edellyttää itsearvioinnin toteutusta ja kaikkien kriteerien pisteyttämistä. Kriteerien käytön tueksi laaditut itsearvioinnin kysymyslistat ja arvioinnin yhteenvetolomakkeet helpottavat tiedon kokoamista kriteerien toteutumisen arviointia varten. Arviointiperusteet sisältyvät myös itsearvioinnin kysymyslistoihin. Listat ovat saatavissa sertifioinnin verkkosivuilta osoitteesta www.koulujaymparisto.fi -> Itsearviointi. Puuttuva (0pistettä pistettä) Käynnistynyt (1 piste) (2 pistettä) Vakiintunut (3 pistettä) Koulu ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Koulu on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Koulu on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Koulu on varmistanut kriteerin mukaisen toiminnan vakiintuneilla käytännöillä. Sertifioinnin vaatimustaso Koulun sertifiointi edellyttää minimipistemäärien täyttymistä kriteerien eri osista alla olevan taulukon mukaisesti (peruskoulujen ja lukioiden vaatimukset). KRITEERIEN OSA KRITEEREITÄ MINIMIPISTEMÄÄRÄ SERTIFIKAATIN SAAMISEKSI SEKSI MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ OSA 1: SUUNNITTELU (kriteerit 1-10) 10 20 30 OSA 2: TOTEUTUS teemat (kriteerit 11-13 arvioidaan viiden koulun valitseman teeman osalta) 3 30 45 Opetuksen toteutus (kriteerit 14-22) 9 16 30 *) OSA 3: SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (kriteerit 23 ja 24) 2 6 12 **) Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien lisäksi koulun tulee saavuttaa kaikissa kriteereissä vähintään käynnistynyt - tason suoritus. Poikkeuksena ovat toteutusta koskevat kriteerit 21 ja 22, joista ei tarvitse saada pisteitä. *) Kriteerissä 14 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä). **) Kriteereissä 23 ja 24 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä). Arviointiperusteissa on esitetty kriteerit, joissa koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi yhden tai kahden pisteen suorituksesta.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet 1. SUUNNITTELU Arvot KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy koulun arvoihin. Henkilöstö ja oppilaat tuntevat arvojen merkityksen koulun toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille. asioita ei ole sisällytetty koulun arvoihin. Kestävä kehitys on kirjattu koulun arvoihin osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä asiakirjana. arvojen sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa ja arvoista viestitään sidosryhmille. arvot näkyvät henkilöstön ja oppilaiden toiminnassa. Uudet henkilöstön jäsenet ja oppilaat perehdytetään arvoihin. Lakisääteiset vaatimukset KRITEERI 2 Koulu on tietoinen toimintaansa koskevista, eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen koulun toiminnassa. Koululla ei ole käytäntöä, jolla se saa ajantasaisen tiedon säännösten ja määräysten *) vaatimuksista. Koulu on selvittänyt kanavat, joiden kautta se saa tiedon kestävään kehitykseen liittyvistä säännöksistä. Säännösten ja määräysten vaatimuksista ja niiden merkityksestä on viestitty henkilöstölle. Koululla on käytännöt ja nimetyt vastuuhenkilöt säännösten seurantaan sekä säännöksistä ja niiden muutoksista tiedottamiseen. *) Esimerkkejä kouluja ja oppilaitoksia koskevien säännösten ja määräysten alueista: työsuojelu ja työterveys, oppilaiden hyvinvointi ja turvallisuus, toiminta hätätilanteissa, oppilashuolto, oppilaiden osallistuminen, tasa-arvoasiat, yhteistoiminta, jätteen synnyn ehkäisy ja jätteiden käsittely, kemikaalien käsittely, elintarvikkeiden käsittely, hankinnat. KRITEERI 3 Koululla on ajantasaiset, lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Koulussa ei ole tehty lakisääteisiä kestävään kehitykseen liittyviä kartoituksia, ohjelmia ja suunnitelmia *) tai koululla ei ole tietoja niistä. Koulussa on käynnistetty kartoitusten, ohjelmien suunnitelmien laadinta, niiden täydentäminen tai tietojen hankinta koulutuksen järjestäjältä. Koululla on ajantasaiset kartoitukset, suunnitelmat ja ohjelmat, joita on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa heitä koskevin osin. Koululla tai koulutuksen järjestäjällä on käytännöt kartoitusten, ohjelmien ja suunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen sekä henkilöstön ja oppilaiden tiedottamiseen kartoitusten tuloksista ja suunnitelmien ja ohjelmien päivittämisestä. *) Esimerkkejä lakisääteisistä kartoituksista, ohjelmista ja suunnitelmista: työn haitta- ja vaaratekijöiden selvittäminen ja riskien arviointi, oppimisympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden sekä oppilaiden hyvinvoinnin tekijöiden kartoittaminen, pelastussuunnitelman pohjaksi tehty kartoitus mahdollisista vaaratilanteista ja niiden vaikutuksista, selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta, työsuojelun toimintaohjelma, pelastussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, suunnitelma oppilashuollon toteutuksesta, kriisisuunnitelma, henkilöstön kehittämissuunnitelma.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Organisaatio ja resurssit KRITEERI 4 Koululla on ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi koulun työtä ja tiedottaa kouluyhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja oppilaiden edustajia. Koululla ei ole nimettyä kestävän kehityksen asioista vastaavaa ryhmää. Koululla on nimetty kestävän kehityksen asioista vastaava ryhmä, jossa on jäseninä johdon, opettajien ja muun henkilöstön edustajia. *) Työryhmässä on oppilaiden edustus tai oppilaiden vaikutusmahdollisuudet asioihin on varmistettu muulla tavoin **). Ryhmä on suunnitellut kestävän kehityksen työtä ja tiedottanut siitä kouluyhteisöä. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Työryhmällä on vakiintuneet käytännöt työn suunnitteluun, koordinointiin, arviointiin ja tiedottamiseen. *) Mikäli toisen hallintokunnan tai palveluntuottajan alaisuudessa toimiva henkilöstö ei voi osallistua ryhmän toimintaan, yhteistyö heidän kanssaan varmistetaan muulla tavoin. **) Oppilailla voi esimerkiksi olla myös oma ryhmä, kuten Vihreä lippu -ohjelman ympäristöraati. Tässä tapauksessa oppilaiden ryhmä toimii yhteistyössä henkilöstön ryhmän kanssa. KRITEERI 5 työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja oppilaiden yhteisölliseen toimintaan. Vakiintunut (3 p) työlle ei ole määritelty vastuita ja resursseja, eikä johto ole kannustanut kouluyhteisöä toimintaan. Johdon toimenpiteistä koulun yhteisöllisen työn tukemiseksi ja kannustamiseksi on olemassa vähintään kolme esimerkkiä *). Koulussa on varattu resursseja kestävän kehityksen työlle vastuuhenkilöiden työajan tai lisäpalkan sekä henkilöstön yhteisen suunnitteluajan kautta. työn vastuut on määritelty. Resurssien varmistaminen on vakiintunut osa henkilöstön työnsuunnittelua ja budjetointia. *) Esimerkkejä johdon kannustuksesta ja tuesta: johdon oma esimerkki kestävistä toimintatavoista, huomioon ottaminen päätöksenteossa, viestiminen työn tärkeydestä henkilöstölle ja opiskelijoille, työn tulosten arviointi ja seuranta, yhteisten koulutus- ja suunnittelutilaisuuksien järjestäminen, kestävän kehityksen asioiden käsittely kokouksissa ja kehityskeskusteluissa, työn resursointi, henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksien tukeminen, tulosten arvostaminen ja palkitseminen. KRITEERI 6 Henkilöstöllä on riittävä asioiden hallintaan sekä kestävän kehityksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen. Käynnistynyt nyt (1 p) Henkilöstön kestävän kehityksen asioiden hallintaan *) ja opetukseen liittyvää osaamista ei ole selvitetty. Henkilöstön kestävän kehityksen asioiden hallintaan ja opetukseen liittyvä koulutustarve on selvitetty ja tarvittaessa sen päivittämiseksi on tehty suunnitelma. Henkilöstö on saanut asioiden hallintaan tai opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta tarpeen mukaan. Koululla on vakiintuneet käytännöt, joilla ylläpidetään ajantasaista tietoa henkilöstön kestävän kehityksen osaamisesta ja tarvittaessa päivitetään sitä.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet *) Esimerkkejä asioiden hallintaan liittyvästä osaamisesta: ohjelman rakentaminen ja ohjelman ylläpito, arviointi, kestävät hankinnat, jätehuolto, energiansäästö, työsuojelu ja työturvallisuus, ensiapu, kiusaamisen ehkäisy, monikulttuurisuusasiat. ohjelma KRITEERI 7 Koululla on ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet koulun valitsemien teemojen *) edistämiseksi opetuksessa ja koulun toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Koululla ei ole ohjelmaa tai vastaavaa toimintasuunnitelmaa, joka sisältää kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet. Koulu on valinnut kuluvan tai seuraavan lukuvuoden ohjelmaansa yhden tai useamman kestävän kehityksen teeman, joista on tehty nykytilanteen kartoitus. Teemat on valittu havaittujen kehittämistarpeiden, koulun arvojen tai esimerkiksi koulutuksen järjestäjän asettamien tavoitteiden perusteella. Koululla on nykytilanteen kartoituksen tuloksiin perustuva kestävän kehityksen ohjelma tai vastaava toimenpidesuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Henkilöstö ja oppilaat ovat osallistuneet ohjelman laadintaan. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Koululla on vakiintuneet käytännöt kestävän kehityksen ohjelman tai vastaavan toimenpidesuunnitelman päivittämiseen sekä henkilöstön ja oppilaiden osallistumiseen. Ohjelma on osa koulun toiminta- ja taloussuunnitelmaa. *) Koulu valitsee vuosittain alla olevan taulukosta yhden tai useamman teeman, joihin liittyen se suunnittelee kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Teemojen toteutus voi tapahtua myös esimerkiksi Vihreä lippu -ohjelman toimintasuunnitelman puitteissa. Koulun hakiessa sertifikaattia teemojen toteutumista arvioidaan koulun valitsemien yhteensä viiden teeman osalta, joista vähintään kaksi tulee valita ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemoista ja kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksi teemoista voi olla oma teema. Osa taulukon teemoista on sellaisia, että niiden puitteissa voidaan käsitellä kaikkia osa-alueita. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetukset ja liikkuminen Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Oppilashuolto ja muu oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Opetuksen suunnittelu KRITEERI 8 Kestävä kehitys on yhdistetty koulun opetussuunnitelmaan ja toteutukseen. suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Käynnistynyt (1 p) aihekokonaisuuden ja koulukohtaista toteutusta ei ole avattu. aihekokonaisuuden ja koulukohtaista toteutusta on suunniteltu opettajien yhteistyönä. toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Koulu on avannut ja kirjannut kestävän kehityksen aihekokonaisuuden ja koulukohtaisen toteutuksen. KRITEERI 9 Opetuksessa hyödynnetään eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Opetuksessa ei hyödynnetä varsinaisten oppikirjojen lisäksi eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Ajantasaista kestävän kehityksen oppimateriaalia hyödynnetään varsinaisten oppikirjojen lisäksi vähintään kahden oppiaineryhmän *) Ajantasaista kestävän kehityksen oppimateriaalia hyödynnetään varsinaisten oppikirjojen lisäksi kaikkien oppiaineryhmien oppimateriaali on koottu helposti opettajien saatavaksi. Materiaalista jaetaan tietoa ja annetaan tarvittaessa opastusta materiaalien käyttöön. *) Matemaattis-luonnontieteelliset aineet, yhteiskunnalliset aineet, kielet, taito- ja taideaineet KRITEERI 10 opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai koulu osallistuu hankkeisiin. Koulu ei tee yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa Koulu on tunnistanut ulkoisia kumppaneita opetuksessa *) ja käynnistänyt yhteistyön yhden toimijan kanssa. Koulu on toteuttanut yhteistyötä kestävän kehityksen opetuksessa kahden ulkopuolisten toimijan kanssa tai koulu on osallistunut kestävän kehityksen hankkeisiin. Koulun voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus riittää näytöksi yhden pisteen suorituksesta. Koululla on vähintään kolme yhteistyökumppania, joiden kanssa sillä on vakiintuneita yhteistyömuotoja kestävän kehityksen *) Koulun yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi kunnan ympäristötoimi, nuorisotoimi, sosiaalija terveystoimi tai kulttuuritoimi, alueellinen ympäristökeskus, Metsähallitus, luonto- ja ympäristökoulut, alueelliset kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyöverkostot, maatilat tai maatalouden esittelypuistot, kirjastot, paikallismedia, järjestöt, päiväkodit, muut koulut ja oppilaitokset, tutkimuslaitokset, museot, työelämän organisaatiot sekä koulujen ja oppilaitosten hankeverkostot.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet 2. TOTEUTUS teemat Kriteereitä 11-13 arvioidaan teemoittain koulun valitsemien viiden teeman osalta (katso teemataulukko kohdassa ohjelma, kriteeri 7). Teemojen toteuttaminen KRITEERI 11 Koulun valitsemat vuosittaiset teemat ja ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja oppilaat osallistuvat toimintaan. Puuttuva (0 p/teema) Käynnistynyt (1 p/teema) (2 p/teema) Vakiintunut (3 p/teema) Koulu ei ole käynnistänyt teeman toteutusta. Koulu on toteuttanut yhden lukuvuoden aikana opetukseen tai toimintakulttuuriin liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä *). Henkilöstön ja oppilaiden osallistumisesta teeman toteutukseen on joitakin esimerkkejä. Koulu on toteuttanut yhden lukuvuoden aikana teemaan liittyvää monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, kuten esimerkiksi tapahtumia tai opetusta, tai koulussa on otettu käyttöön teemaan liittyviä toimintatapoja. Koulu on voinut myös toteuttaa teemaan liittyvän laajemman, koko lukuvuoden kestävän yksittäisen hankkeen tai toimintamuodon. Henkilöstön ja oppilaiden osallistumisesta teeman toteutukseen on kattavasti esimerkkejä. Koulu on toteuttanut useampana kuin yhtenä lukuvuonna teemaan liittyvää monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, ottanut käyttöön teemaan liittyviä toimintatapoja, tai toteuttanut esimerkiksi teemaan liittyvän laajemman, koko lukuvuoden kestävän yksittäisen hankkeen tai toimintamuodon. Henkilöstön ja oppilaiden osallistumisesta teeman toteutukseen on kattavasti esimerkkejä useamman kuin yhden lukuvuoden aikana. Koulun teemaan liittyvän toiminnan perusteella saama Vihreän lipun käyttöoikeus, joka on arviointihetkellä voimassa riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. *) kriteerien teemojen toteutuksesta opetuksessa ja koulun arjessa on laadittu esimerkkitaulukot sertifioinnin sivuille osoitteeseen www.koulujaymparisto.fi -> Teemojen valinta. Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide. Toimintatapojen vakiinnuttaminen KRITEERI 12 Koulu on vakiinnuttanut valitsemiinsa teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai koulun toimintakulttuuria. Puuttuva (0 p/teema) Käynnistynyt (1 p/teema) (2 p/teema) Vakiintunut (3 p/teema) Koulu ei ole vakiinnuttanut yhtään teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Koulu on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhden teemaan liittyvän toimintatavan tai teknisen ratkaisun *), jolla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Koulu on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhteensä kaksi teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua, joilla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Koulu on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhteensä vähintään kolme teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua, joilla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Koulu on laatinut toimintatapaan liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatavan toteutumisen. Koulu on laatinut toimintatapoihin liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatapojen toteutumisen. Koulun toiminta täyttää teemaan liittyvät lakisääteiset vaatimukset. Koulu on laatinut toimintatapoihin liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatapojen toteutumisen. *) kriteerien teemojen toteutukseen liittyvistä vakiinnutettavista toimintatavoista, teknisistä ratkaisuista ja lakisääteisistä vaatimuksista on laadittu esimerkkitaulukot sertifioinnin sivuille osoitteeseen www.koulujaymparisto.fi -> Teemojen valinta. Näyttönä kriteerin mukaisesta toiminnasta voi olla jokin taulukossa mainittu esimerkki tai muu, laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkkeihin rinnastettava aihe tai toimenpide. Verkottuminen KRITEERI 13 Koulu tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Puuttuva (0 p/teema) Käynnistynyt (1 p/teema) (2 p/teema) Vakiintunut (3 p/teema) Koulu ei ole tiedottanut teemaan liittyvästä toiminnasta sidosryhmiä eikä ole toteuttanut teemaan liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Koulu on tiedottanut teemaan liittyvästä toiminnasta sidosryhmiä ja käynnistänyt teemaan liittyvän yhteistyön ainakin yhden paikallisen toimijan kanssa *). Koulu on toteuttanut teemaan liittyvää yhteistyötä yhden lukuvuoden ajan ainakin yhden paikallisen toimijan kanssa. Koululla on useamman kuin yhden paikallisen toimijan kanssa teemaan liittyviä, vakiintuneita yhteistyömalleja, joita on toteutettu useamman lukuvuoden ajan. *) teemojen puitteissa tapahtuva yhteistyö voi liittyä esimerkiksi koulun toimintakulttuurin tai ylläpitotoimintojen kehittämiseen tai koulurakennuksen kunnostamiseen. Yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi kunnan opetustoimi, tekninen toimi, hankinnoista vastaava taho, oppilashuollon sidosryhmät tai ulkopuoliset palveluntuottajat. Yhteistyö voi käsittää myös kriteerissä 10 tarkoitettua opetukseen liittyvää toimintaa ja sen yhteistyötahoja. Esimerkkejä eri teemoihin liittyvistä yhteistyötahoista on esitetty on sertifioinnin nettisivuilla osoitteessa www.koulujaymparisto.fi -> Teemojen vallinta.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Opetuksen toteutus Opetuksen toteutuksen kriteerien arviointiperusteissa viitataan itsearvioinnin kysymyslistoissa esitettyihin arviointinäkökulmiin, joiden toteutumisen arvioinnin kautta tapahtuu kriteerin pisteytys. Alakoulujen osalta itsearviointi tapahtuu luokka-asteryhmittäin. Yläkouluissa ja lukioissa arviointi toteutetaan oppiaineryhmittäin. Kriteerien pisteytys tehdään arvioinnin yhteenvetolomakkeelle kootun arviointiryhmien työn yhteenvedon perusteella. Tiedolliset valmiudet 14 pisteytys on kaksinkertainen: puuttuva = 0 pistettä, käynnistynyt = 2 pistettä, kehittynyt = 4 pistettä, vakiintunut = 6 pistettä. KRITEERI 14 Opetus lisää tietoa ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstä, kysymyksistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Käynnistynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Kolme näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-5 toteutuu koulun opetuksessa monipuolisesti luokkaasteiden/oppiaineryhmien sisältöihin soveltuvalla Kaikki kriteerin arviointinäkökulmat (1-5) toteutuvat koulun Ajattelun taidot Kokonaisuuksien ymmärtäminen KRITEERI 15 Opetus antaa valmiuksia ymmärtää kysymysten moniulotteisuutta ja niiden syy-seuraussuhteita sekä luonnon, teknologian, talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Kaksi näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-4 toteutuu koulun Kaikkien luokkaasteryhmien/ oppiaineryhmien opetuksessa on esimerkkejä kriteerin mukaisen toteutuksesta suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri oppiaineiden näkökulmia yhdistävien aihekokonaisuuksien, teemojen tai projektityöskentelyn kautta.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Kriittisen ajattelun taidot KRITEERI 16 Opetus kehittää kykyä etsiä, arvioida ja tulkita kestävään kehitykseen liittyvää tietoa, ja antaa valmiuksia ihmisen toiminnan ja oman elämäntavan kriittiseen arviointiin sekä valintojen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkasteluun. käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Toinen näkökulma kriteerin arviointinäkökulmista 1-2 toteutuu koulun Kummatkin kriteerin arviointinäkökulmat (1 ja 2) toteutuvat koulun Tulevaisuuden rakentamisen taidot KRITEERI 17 Opetus tukee henkilökohtaisten merkitysten ja oman ympäristösuhteen syventämistä ja antaa valmiuksia tulevaisuutta koskevien visioiden tuottamiseen ja kestävän elämäntavan rakentamiseen. käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Toinen näkökulma kriteerin arviointinäkökulmista 1-2 toteutuu koulun Kummatkin kriteerin arviointinäkökulmat (1 ja 2) toteutuvat koulun Toiminnan taidot ja kokemukset Koulu oppimisympäristönä KRITEERI 18 Koulua hyödynnetään oppimisympäristönä, joka mahdollistaa kestävien toimintatapojen harjoittelun koulutyön arjessa ja yhteydessä. toteutumisesta löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun arjessa ja toteutumisesta löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin luokka-asteiden/ oppiaineryhmien kohdalla. Toinen näkökulma kriteerin arviointinäkökulmista 1-2 toteutuu monipuolisesti koulun arjessa ja eri opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla Kummatkin kriteerin arviointinäkökulmat (1 ja 2) toteutuvat monipuolisesti koulun arjessa ja eri luokkaasteiden/oppiaineryhmien opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Kokemuksellinen ja toiminnallinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä KRITEERI 19 Oppimisympäristöinä käytetään luontoa, rakennettua, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista ympäristöä, joissa tarjotaan oppilaille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä sekä mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja tutkimiseen. Käynnistynyt yt (1 p) käsittelystä löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun käsittelystä löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin Kaksi näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-4 toteutuu koulun opetuksessa monipuolisesti luokkaasteiden/oppiaineryhmien sisältöihin soveltuvalla Kaikki kriteerin arviointinäkökulmat (1-4) toteutuvat koulun opetuksessa monipuolisesti luokkaasteiden/oppiaineryhmien sisältöihin soveltuvalla Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot KRITEERI 20 Koulu tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia oppilaiden ikäkauteen soveltuvilla tavoilla. Opetukseen sisältyy osallisuushankkeita lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä. toteutumisesta löytyy vain yksittäisiä esimerkkejä koulun arjessa ja toteutumisesta löytyy runsaasti esimerkkejä joidenkin luokkaasteiden/oppiaineryhmien kohdalla. Kaksi näkökulmaa kriteerin arviointinäkökulmista 1-3 toteutuu monipuolisesti koulun arjessa ja eri opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla Kaikki kriteerin arviointinäkökulmat (1-3) toteutuvat monipuolisesti koulun arjessa ja eri opetuksessa oppilaiden ikäkauteen soveltuvalla Opetusmenetelmät ja oppimispolku KRITEERI 21 opetuksessa käytetään oppilaita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. mukaisten opetusmenetelmien käytöstä ei löydy esimerkkejä toteutuksessa. Eri opetuksessa on yksittäisiä esimerkkejä kriteerin mukaisten opetusmenetelmien käytöstä. Eri opetuksessa on runsaasti esimerkkejä kriteerin mukaisten opetusmenetelmien säännöllisestä käytöstä. Eri opettajat suunnittelevat ja kehittävät säännöllisesti yhdessä opetusmenetelmien käyttöä. *) Menetelmät mahdollistavat esimerkiksi oppilaita kiinnostavien kysymysten ja ilmiöiden tarkastelun, oppilaiden omien kokemusten hyödyntämisen oppimisen aineistona, tutkivan ja ongelmalähtöisen oppimisen, oppilaiden mielipiteiden kuulemisen ja niiden reflektoinnin, oppilaiden osallistumisen ja oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin, oppilaiden osallistumisen luokan ja koulun toiminnan suunnitteluun, ryhmätyöskentelyn sekä luovan toiminnan.
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet KRITEERI 22 opetus toteutuu luokka-asteelta toiselle etenevänä oppimispolkuna. opetusta ei ole suunniteltu ja toteutettu luokkaasteiden yli ulottuvana oppimispolkuna. Opettajien kesken on käyty keskustelua kestävän kehityksen tavoitteista ja sisällöistä eri luokka-asteilla. Opettajat ovat yhdessä suunnitelleet luokka-asteiden läpi etenevän oppimispolun, jossa on kuvattu keskeiset oppimistavoitteet ja sisällöt. Oppimispolun kuvausta hyödynnetään suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työkaluna. 3. SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Kriteerien 23 ja 24 pisteytys on kaksinkertainen: puuttuva = 0 pistettä, käynnistynyt = 2 pistettä, kehittynyt = 4 pistettä, vakiintunut = 6 pistettä. arviointikäytäntö KRITEERI 23 Koulu seuraa ja arvioi ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä asioiden tilaa koulun toimintakulttuurissa. Käynnistynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) Koululla ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen asioiden seurantaan ja arviointiin. Koulu on suunnitellut mittareita ja käytäntöjä kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaan ja arviointiin. Koulu on toteuttanut kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaa ja arviointia. Koulu on luonut kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaan ja arviointiin vakiintuneet käytännöt, jotka ovat osa koulun toiminnan arviointia. Toiminnan kehittäminen ja raportointi KRITEERI 24 Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään ohjelman päivittämisessä sekä ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulu raportoi sidosryhmilleen työn tuloksista. Käynnistynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) Koululla ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja työn tuloksista raportointiin. Koulu on suunnitellut henkilöstön ja oppilaiden osallistumisen tavat arviointitiedon käsittelyyn. Henkilöstö ja oppilaat ovat osallistuneet arviointitiedon käsittelyyn. Koulu on hyödyntänyt arviointitietoa ohjelman päivittämisessä sekä ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulu on luonut vakiintuneet käytännöt arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja tiedon hyödyntämiseen. Koulu raportoi kestävän kehityksen työn tuloksista sidosryhmilleen.