KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013

Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kyse on laveasta, möhkälemäisestä ja saippuamaisesta kokonaisuudesta, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja käyttämällä useita erilaisia muuttujia. Kilpailukykymittausten tulokset ovat verrannollisia analyysiin valituista muuttujista ja muuttujien välisistä painotuksista. Tulokset ovat aina osittain tulkinnanvaraisia ja suhteellisia. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan tämän analyysin yhteydessä Kanta-Hämeen kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. 2 Analyysiin valitut makromuuttujat ovat mitattavissa olevia muuttujia luotettavista ja vertailukelpoisista tilastolähteistä. Valitut muuttujat kytkeytyvät välillisesti ja välittömästi alueen muutosdynamiikkaan. Analyysiin valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. Analyysin muuttujajoukossa ei ole esimeriksi huomioitu alueen maantieteellistä sijaintia, luonnonvaroja, verkostojen kiinteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin solmupisteisiin jne.

Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli 18 maakuntaa 1.1.2013 alueluokituksen mukaisesti. Analyysiin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavat muuttujat. Valittujen muuttujien oli täytettävä kolme ehtoa: niiden oli kyettävä kuvaamaan alueiden yleistä muutosta, oltava suhteellisia muuttujia ja vertailukelpoisia keskenään keskipitkällä aikavälillä. Aikajänteeksi valittiin EU:n rakennerahastojen ohjelmakausien alkamisen ja päättymisen logiikkaa noudattavat tilastovuodet:1995, 2000, 2008 ja 2011/2012. Maakunnat pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti. Maakuntien saamat muuttujakohtaiset arvot vaihtelivat sijoituksen perusteella 1-10 pisteen välillä. Parhaimman arvon muuttujasta saanut alue sai 10 pistettä ja heikoimman 1 pistettä. 3 Maakuntien luokittelun ja sijoitusten ansiosta voidaan verrata sekä alueiden positiota suhteessa toisiin alueisiin että position kehittymistä vuosien 1995-2012 välisenä ajanjaksona.

Kilpailukykyanalyysin muuttujat KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010) 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai 4 tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä TIETOLÄHTEET - Tilastokeskus, aluetilinpito -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Analyysin kohteena olevat maakunnat (pl. Ahvenanmaa) 5 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa

Aluetalousdynamiikka 6

Aluetalousdynamiikka Bruttokansantuote maakunnittain 1995-2010* MAAKUNTA 1995 2000 2008 2010 Uusimaa 21 560 35 891 46 828 45 760 Pohjanmaa 16 418 23 919 34 214 35 732 Pirkanmaa 15 433 23 929 33 984 31 283 Satakunta 14 665 23 029 31 305 30 651 Keski-Pohjanmaa 12 495 19 143 32 501 30 539 Etelä-Karjala 17 619 25 520 31 193 30 487 Varsinais-Suomi 16 710 25 061 33 964 29 198 Pohjois-Pohjanmaa 14 593 22 542 31 071 28 514 Lappi 15 161 21 689 29 381 28 024 Kymenlaakso 16 566 26 504 29 727 27 312 Pohjois-Savo 13 537 19 162 28 106 27 037 Päijät-Häme 13 995 20 509 27 673 27 002 Keski-Suomi 14 434 21 332 29 006 26 341 Etelä-Pohjanmaa 11 599 17 828 26 993 26 142 Kanta-Häme 14 505 20 191 29 027 25 911 Etelä-Savo 11 958 16 930 24 817 24 654 Pohjois-Karjala 12 012 18 390 24 834 24 139 MAAKUNTA 1990-1994 1995-1999 2000-2007 2008-2010 Pohjanmaa 12,3 45,7 43 4,4 Etelä-Savo 0,6 41,6 46,6-0,7 Satakunta 3,5 57 35,9-2 Etelä-Karjala 17,7 44,8 22,2-2,3 Uusimaa 5,3 66,5 30,5-2,3 Päijät-Häme 0,1 46,5 34,9-2,4 Pohjois-Karjala 0,3 53,1 35-2,8 Etelä-Pohjanmaa -3,6 53,7 51,4-3,2 Pohjois-Savo 3,5 41,6 46,7-3,8 Kainuu 10,7 22 50,8-4,1 Lappi 13,2 43,1 35,5-4,6 Keski-Pohjanmaa 1,1 53,2 69,8-6 Pirkanmaa 8,6 55,1 42-7,9 Kymenlaakso 1,9 60 12,2-8,1 Pohjois-Pohjanmaa 7,6 54,5 37,8-8,2 Keski-Suomi 3,8 47,8 36-9,2 Kanta-Häme -2,1 39,2 43,8-10,7 Varsinais-Suomi 7,3 50 35,5-14 Kainuu 13 307 16 240 24 492 23 483 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan 7

BKT MUUTOS % ( /as) VUOSINA 1995-2012 Kanta-Hämeen BKT:n suhteellinen muutos oli 5:nneksi alhaisin vuosien 1995-2012 välillä BKT euroina asukasta kohden kasvoi suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kainuu Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa 64,9 73 74,7 76,5 78,6 82,5 84,8 92,9 95,3 99,7 101 102,7 BKT:n kasvu oli suhteellisesti heikointa Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa Etelä-Savo Satakunta Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 106,2 109 112,2 117,6 125,3 8 Keski-Pohjanmaa 144,4 0 20 40 60 80 100 120 140 160

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus (bkt euroa asukasta kohden) vuosina 1995-2010 9

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus (bkt/asukas muutos %) vuosina 1995-2010 10

11 Työllisyysdynamiikka

Työllisyysdynamiikka Työllisyys- ja työttömyysasteet maakunnittain 1995-2012* 12 MAAKUNTA 1995 2000 2008 Muutos 2011%-yks. Pohjanmaa 61,6 70,6 75,5 75,1 13,5 Uusimaa 67 74,1 76 74,4 7,4 Kanta-Häme 62,8 68 72,3 71,6 8,8 Keski-Pohjanmaa 60,8 64,6 69,9 70,5 9,7 Etelä-Pohjanmaa 63 66,3 70,2 70,4 7,4 Varsinais-Suomi 63,1 69,2 72,1 70,4 7,3 Pirkanmaa 61,8 66,9 70,4 69,3 7,5 Satakunta 60,9 63,7 69,3 68,8 7,9 Päijät-Häme 57,4 65,3 68,6 67,4 10 Pohjois-Pohjanmaa 58,4 64,3 67,1 66,9 8,5 Etelä-Karjala 59,8 63 63,9 66,1 6,3 Keski-Suomi 57 62,8 66,4 66 9 Pohjois-Savo 56,7 60,3 65,4 65,9 9,2 Etelä-Savo 58,5 60,5 65,6 65,7 7,2 Kymenlaakso 60,1 63,9 66,9 65,3 5,2 Lappi 54,2 57,4 63,1 63,3 9,1 Kainuu 52,1 56,8 61,2 63,1 11 Pohjois-Karjala 55 58,2 61,7 62,2 7,2 MAAKUNTA 1995 2000 2008 Muutos 2012%-yks. Pohjanmaa 12,9 9,6 5,8 6-6,9 Uusimaa 12 7,6 5,7 7,2-4,8 Etelä-Pohjanmaa 14,9 12 9 8,1-6,8 Keski-Pohjanmaa 15,9 14,3 9,1 8,3-7,6 Kanta-Häme 14,7 12,6 8,7 8,8-5,9 Varsinais-Suomi 14 10,8 7,4 9,9-4,1 Satakunta 17 16,2 10,2 10,5-6,5 Pirkanmaa 16,6 13,4 9,9 10,8-5,8 Pohjois-Savo 17,8 17,1 11,7 11-6,8 Etelä-Savo 16,6 17,8 11,5 11,4-5,2 Pohjois-Pohjanmaa 17,2 14,1 11,3 11,7-5,5 Etelä-Karjala 16,1 15,8 14,4 12-4,1 Päijät-Häme 18,2 15,1 11,2 12,1-6,1 Kainuu 22,7 22,3 16,2 12,6-10,1 Kymenlaakso 15,7 16 11,3 12,8-2,9 Keski-Suomi 19,2 16,1 12 12,9-6,3 Lappi 21,3 21,3 13,7 13,4-7,9 Pohjois-Karjala 19,6 19,4 15,5 14,5-5,1 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan

TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2011 Kanta-Hämeen työllisyys-aste oli 3:nneksi korkein kaikkien maakuntien joukossa vuonna 2012. Työllisyysasteen muutos oli keskitasoa vuosien 1995-2012 välillä Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa 5,2 6,3 7,2 7,2 7,3 7,4 7,4 7,5 Työllisyysaste eli työllisten osuus alueen työikäisistä (18-64-vuotiaat) kasvoi ripeimmin Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä ja heikoiten Kymenlaaksossa, Etelä- Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa 7,9 8,5 9 9,1 9,2 8,8 %- yksikköä 9,7 Työllisyysasteessa suuret alue-kohtaiset erot: Pohjanmaa 75,1 % ja Pohjois- Karjala 62,2 % 13 Päijät-Häme Kainuu Pohjanmaa 10 11 13,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus työllisyysasteessa (%) vuosina 1995-2012 14

TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2012 -4,1-4,1-2,9 Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Hämeen työttömyysaste oli 4:nneksi alhaisin vuonna 2012. Työttömyys alentui maakuntien keskiarvoista vauhtia vuosien 1995-2012 välillä Työttömyysaste aleni ripeimmin korkean lähtötason alueilla Kainuussa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla ja keskimääräistä vähemmän Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalas-sa vuosina 1995-2012 -5,9 %-yksikköä -6,1-6,3-6,5-6,8-6,8-6,9-4,8-5,1-5,2-5,5-5,8 Uusimaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Työllisyyden aluekohtaiset erot merkittäviä: Pohjanmaan ja Uudenmaan työttömyysaste alle 8 %, mutta Pohjois-Karjalassa 14,5 % vuonna 2012 15-10,1-7,6-7,9 Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus työttömyysasteessa (%) vuosina 1995-2012 16

17 Väestödynamiikka

Väestödynamiikka Väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä maakunnittain 1995-2012* 18 MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012 Uusimaa 12,7 10,5 11,7 11,3 Pirkanmaa 6,1 6,3 8,5 7,8 Pohjois-Pohjanmaa 7,4 7,7 7 7,1 Varsinais-Suomi 5,6 3,5 4,3 3,7 Pohjanmaa -0,3-1,9 5,9 3,1 Keski-Suomi 1 2 3,9 2,8 Keski-Pohjanmaa -1,8-4,3 1,2 1,7 Etelä-Pohjanmaa -6,6-6,1-1,5 1,6 Päijät-Häme -0,9 0,4 4 1,4 Kanta-Häme -0,4 0,9 9,2 1,3 Pohjois-Savo -1,8-6,7-2 0,4 Pohjois-Karjala -3,6-5,4-3,6-1 Etelä-Karjala -4,6-1,9-1,6-1,3 Satakunta -3,4-7,1-3,3-1,7 Kymenlaakso -4,6-6,1-4,4-2,3 Lappi -4,7-13,2-2,2-2,7 Etelä-Savo -4,7-8,4-7,9-7,1 Kainuu -6,5-14,5-7,4-7,6 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012 Pirkanmaa 3,4 4,6 3,4 3,3 Uusimaa 6,1 5,7 2,1 2 Etelä-Karjala -4,8-1,6-2,8 1,6 Varsinais-Suomi 3,4 2,3 1,2 0,6 Päijät-Häme -3,1-0,9 2,1 0,4 Keski-Suomi -1 0,7 0,6 0 Pohjois-Savo -3-6,2-2,3-0,1 Kanta-Häme -2,1 1 7-1,4 Pohjois-Pohjanmaa -0,2 2-1,1-1,4 Etelä-Pohjanmaa -7-6 -3,3-1,5 Satakunta -4,3-6,6-3 -1,6 Pohjois-Karjala -5-4,7-3,8-1,8 Kymenlaakso -4,6-4 -5,4-2,5 Pohjanmaa -2,3-3,2-2,1-3,1 Keski-Pohjanmaa -8,4-7,9-4,8-3,6 Etelä-Savo -3,6-5,9-4,8-3,8 Lappi -7,6-14,1-4,7-4,5 Kainuu -9,1-13,7-7,1-6,7 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan Timo Aro 2013

VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS % VUOSINA 1995-2012 -15,2-11,5 Kainuu Etelä-Savo Kanta-Häme on ollut 5:nneksi vetovoimaisin maakunta väestönlisäyksen perusteella vuosien 1995-2012 välillä. -9,2 Lappi -6,5 Pohjois-Karjala -6 Satakunta -5,6 Kymenlaakso Kanta-Häme sai merkittävää väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2012 väestönlisäys oli positiivinen, mutta muuttovoitto maan sisältä negatiivinen. -4,6 Etelä-Karjala -4,6 Pohjois-Savo -3,4 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa -1,3 Päijät-Häme Pohjanmaa 2,1 3,2 Kanta-Hämeen sisäiset erot vetovoimassa merkittäviä seutujen välillä. Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi 4,6 6,4 % 7,8 Uudenmaan väkiluku kasvoi peräti viidenneksellä vuosina 1995-2012, yhteensä 256000 henkilöllä 19 Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa 11,3 13,5 19,5

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus väestönlisäyksessä (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina 1995-2012 20

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus muuttovetovoimassa (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina 1995-2012 21

Kuntatalousdynamiikka 22

Kuntatalousdynamiikka* Kunnallisverot ja lainat euroina per asukas vuosina 1995-2012 MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos euroa per asukas Uusimaa 1984 2397 3414 3638 1654 Kymenlaakso 1740 1824 2847 2978 1238 Pirkanmaa 1627 1775 2793 2921 1294 Kanta-Häme 1587 1727 2670 2853 1266 Etelä-Karjala 1635 1712 2629 2832 1197 Varsinais-Suomi 1628 1836 2711 2832 1204 Pohjanmaa 1625 1718 2692 2817 1192 Päijät-Häme 1538 1663 2675 2807 1269 Satakunta 1532 1628 2639 2772 1240 Lappi 1532 1642 2573 2722 1190 Pohjois-Pohjanmaa 1451 1680 2509 2700 1249 MAAKUNTA 1995 2000 2008 Muutos euroa per 2012asukas Satakunta 747 784 1114 1307 560 Pohjois-Karjala 786 648 1193 1511 725 Pirkanmaa 567 508 1223 1560 993 Kainuu 584 595 1538 1646 1062 Varsinais-Suomi 845 718 1637 1780 935 Pohjois-Savo 743 568 1487 1799 1056 Etelä-Pohjanmaa 565 780 1580 1836 1271 Lappi 896 1291 1972 1914 1018 Pohjanmaa 473 782 1401 2026 1553 Uusimaa 1001 589 1518 2114 1113 Etelä-Karjala 840 631 1727 2138 1298 Keski-Suomi 1172 838 1884 2211 1039 Keski-Pohjanmaa 1401 1584 2546 2651 1250 Keski-Suomi 1502 1652 2520 2642 1140 Pohjois-Savo 1449 1553 2459 2637 1188 Kainuu 1436 1522 2372 2547 1111 Etelä-Savo 1376 1488 2435 2544 1168 Etelä-Pohjanmaa 1296 1482 2384 2486 1190 Pohjois-Karjala 1403 1482 2312 2416 1013 23 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan Pohjois-Pohjanmaa 703 921 1934 2320 1617 Etelä-Savo 682 1096 2018 2342 1660 Kanta-Häme 886 755 1945 2415 1529 Kymenlaakso 707 822 2218 2582 1875 Päijät-Häme 602 1195 2058 2761 2159 Keski-Pohjanmaa 1051 1541 2582 3663 2612

KUNNALLISVEROJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA 1995-2012 Kanta-Hämeen kunnallisverot olivat asukasta kohden laskettuna 4:nneksi korkeimmat maakuntien joukossa vuonna 2012. Kunnallisverojen määrä nousi myös 4:nneksi eniten maakuntien joukossa vuosien 1995-2012 välillä Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoivat eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä: Uudenmaan kunnallisverot asukasta kohden ylivoimaisesti suurimmat koko ajanjakson 1995-2012. Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi keskimääräistä vähemmän Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa: Pohjois-Karjalan kunnallisverot olivat asukasta kohti laskettuna 1200 euroa alhaisemmat kuin Uudellamaalla vuonna 2012 24 Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 1013 1111 1140 1168 1188 1190 1190 1192 1197 1204 1238 1240 1249 1250 1269 1294 +1266 /asukas 1654

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus kunnallisverojen määrässä ( per asukas) vuosina 1995-2012 25

KUNNAN LAINOJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA 1995-2012 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme 2159 2612 Kanta-Hämeen kuntien lainakanta asukasta kohden oli 4:nneksi korkein maakuntien joukossa vuonna 2012. Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa 1660 1617 1875 Kanta-Hämeen kuntien lainamäärä kolminkertaistui vuosien 1995-2012 välillä. Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala 1298 1553 +1529 /asukas Kuntien lainojen määrä asukasta kohti laskettuna kasvoi vähiten Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais- Suomessa: Satakunnan kunnissa oli lainaa keskimäärin 1307 per asukas vuonna 2012 eli keskimäärin noin neljä kertaa vähemmän kuin esim. Päijät-Hämeessä tai Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi 1271 1113 1062 1056 1039 1018 Kuntien lainamäärä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Keski- Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. 26 Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta 560 725 993 935

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus kuntalainojen määrässä ( per asukas) vuosina 1995-2012 27

28 Koulutusdynamiikka

Koulutusdynamiikka* Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja akateemisten osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä MAAKUNTA 1995 2000 2008 Muutos %- 2011yks. Pirkanmaa 55,7 60,6 67,5 69,9 14,2 Pohjois-Pohjanmaa 55,9 60,8 67,5 69,8 13,9 Uusimaa 59,3 63,8 67,9 69,6 10,3 Keski-Suomi 53,8 58,7 65,8 68,4 14,6 Pohjois-Savo 54,1 58,2 65 67,7 13,6 Varsinais-Suomi 54,2 58,9 65,2 67,5 13,3 Pohjois-Karjala 53 56,8 64,3 67,2 14,2 Lappi 54,6 57,7 64,3 67,1 12,5 Kanta-Häme 53,2 57,2 63,9 66,4 13,2 Pohjanmaa 52,1 57 63,5 66 13,9 Kymenlaakso 54,3 57,9 63,6 65,5 11,2 Kainuu 52,4 55,7 62,5 65,3 12,9 Etelä-Pohjanmaa 50,2 54,5 61,9 64,9 14,7 Etelä-Karjala 51,1 55,6 62,4 64,8 13,7 Päijät-Häme 52,6 56,2 62,2 64,7 12,1 Satakunta 51,7 55,4 61,9 64,5 12,8 Keski-Pohjanmaa 50,2 54,2 61,6 64,3 14,1 Etelä-Savo 51,3 54,8 61,5 64,2 12,9 29 MAAKUNTA 1995 2000 2008 Muutos %- 2011yks. Uusimaa 8,8 10,4 13 13,8 5 Pirkanmaa 4,6 5,8 8,3 9,1 4,5 Varsinais-Suomi 4,9 5,9 7,8 8,4 3,5 Pohjois-Pohjanmaa 4,1 5,1 7,3 7,9 3,8 Keski-Suomi 4,2 5,1 7 7,6 3,4 Pohjanmaa 3,7 4,5 6,4 7,1 3,4 Pohjois-Savo 3,4 4,1 5,7 6,2 2,8 Kanta-Häme 3,6 4,2 5,6 6 2,4 Etelä-Karjala 3 3,6 5,2 5,9 2,9 Pohjois-Karjala 3,2 3,8 5,4 5,8 2,6 Päijät-Häme 2,9 3,5 4,8 5,3 2,4 Lappi 2,9 3,4 4,6 5,1 2,2 Etelä-Savo 2,8 3,3 4,4 4,8 2 Keski-Pohjanmaa 2,6 3 4,3 4,8 2,2 Kymenlaakso 2,9 3,3 4,3 4,7 1,8 Satakunta 2,8 3,3 4,3 4,7 1,9 Kainuu 2,6 3 4,3 4,5 1,9 Etelä-Pohjanmaa 2,3 2,7 3,8 4,3 2 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan

AKATEEMISTEN MUUTOS % VUOSINA 1995-2012 Kymenlaakso Kainuu 1,8 1,9 Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus oli keskitasoa Kanta- Hämeessä kaikkien maakuntien joukossa. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Kanta-Hämeessä emoyliopistoa vailla olevien maakuntien joukossa. Akateemisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa eli samoilla alueilla, joissa akateemisten suhteellinen osuus yli 15-vuotta täyttäneistä oli jo lähtökohtaisesti korkein Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi 1,9 2 2 2,2 2,2 2,4 2,4 % 2,6 2,8 2,9 3,4 3,4 3,5 Akateemisten osuus kasvoi vähiten Kymenlaaksossa, Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä- Savossa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa 3,8 4,5 5

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina 1995-2011 31

Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus akateemisen tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina 1995-2011 32

Analyysin tulokset 33

Arvojen pisteyttäminen Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1-10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä 34

Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 1995 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais-Suomi 76,5 4 Pohjanmaa 73 5 Pohjois-Pohjanmaa 64,5 6 Kymenlaakso 58,5 7 Kanta-Häme 57,5 8 Etelä-Karjala 56,5 9 Keski-Suomi 50 10 Pohjois-Savo 47,5 11 Satakunta 47 12 Päijät-Häme 46,5 13 Lappi 43,5 14 Etelä-Savo 36 15 Etelä-Pohjanmaa 34 16 Pohjois-Karjala 33 17 Kainuu 32,5 18 Keski-Pohjanmaa 32 2000 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 98,5 2 Pirkanmaa 82,5 3 Varsinais-Suomi 79,5 4 Pohjois-Pohjanmaa 68 5 Pohjanmaa 64,5 6 Kanta-Häme 61 7 Kymenlaakso 59 8 Keski-Suomi 56 9 Etelä-Karjala 55 10 Päijät-Häme 50 11 Satakunta 42,5 12 Pohjois-Savo 42 13 Etelä-Pohjanmaa 40,5 14 Pohjois-Karjala 40 15 Keski-Pohjanmaa 36 16 Lappi 30 17 Etelä-Savo 25,5 18 Kainuu 22,5 2008 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais-Suomi 72,5 5 Kanta-Häme 68,5 6 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Keski-Suomi 53 8 Satakunta 52,5 9 Pohjois-Savo 51,5 10 Keski-Pohjanmaa 49 11 Päijät-Häme 48 12 Etelä-Pohjanmaa 46,5 13 Etelä-Karjala 41 14 Lappi 38,5 15 Kymenlaakso 38 16 Pohjois-Karjala 35,5 17 Etelä-Savo 29,5 18 Kainuu 29 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 35

25 väestöltään suurimman seutukunnan sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012* 1995 2000 2008 2012 36 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta 55 15 Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta 26 25 Ylä-Savon seutukunta 14,75 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-Haminan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 22,75 * muuttujat, metodi ja poikkileikkausvuodet sekä pisteytys samalla tavalla kuin maakuntavertailussa. 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Rovaniemen seutukunta 56.5 11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-Savon seutukunta 27 25 Kotka-Haminan seutukunta 24,75

Maakuntien kilpailukykypisteet yhteensä vuosina 1995-2012 ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) MAAKUNTA PISTEET YHTEENSÄ 1995-2012 (40-400 PISTETTÄ) KESKIARVOPISTEET PER MUUTTUJA (1-10) 1. UUSIMAA 360,5 9 2. PIRKANMAA 321 8 3. VARSINAIS-SUOMI 296 7,4 4. POHJANMAA 285 7,1 5. POHJOIS-POHJANMAA 249,5 6,2 6. KANTA-HÄME 240 6 7. ETELÄ-KARJALA 208,5 5,2 8. KESKI-SUOMI 207,5 5,2 9. SATAKUNTA 198,5 5 10. POHJOIS-SAVO 195 4,9 11. KYMENLAAKSO 192,5 4,8 12. PÄIJÄT-HÄME 192 4,8 13. ETELÄ-POHJANMAA 169 4,2 14. KESKI-POHJANMAA 163 4,1 15. LAPPI 150 3,8 16. POHJOIS-KARJALA 148 3,7 37 17. ETELÄ-SAVO 126 3,2 18. KAINUU 112,5 2,8

25 seutukunnan kilpailukykypisteet yhteensä vuosina 1995-2012 ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) SIJOITUS SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 YHT. Keskiarvopisteet per muuttuja 1 Helsingin seutukunta 85 96,25 89,75 89,75 360,75 9,0 2 Tampereen seutukunta 82,75 90 88,5 83,0 344,25 8,6 3 Vaasan seutukunta 86,75 77 86 87 336,75 8,4 4 Oulun seutukunta 83,5 88,5 80,75 71,75 324,5 8,1 5 Turun seutukunta 76 79 78 78 311 7,8 6 Porvoon seutukunta 71 68,5 79,75 71,5 290,75 7,3 7 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 71 77,25 57,25 273,75 6,8 8 Kuopion seutukunta 62,5 64,5 69,5 76,5 273,0 6,8 9 Jyväskylän seutukunta 56,5 69 68 56,25 249,75 6,2 10 Salon seutukunta 68,75 79,75 65 29 242,5 6,0 11 Rauman seutukunta 57,75 57,25 50,75 66 231,75 5,8 12 Seinäjoen setukunta 49 47,75 58,75 68,5 224,0 5,6 13 Lappeenrannan seutukunta 62,25 60,75 43,5 57,0 223,5 5,6 14 Pietarsaaren seutukunta 55 48,5 44,75 54,25 202,5 5,0 15 Kouvolan seutukunta 56,5 56,25 43,25 42,25 198,25 5,0 16 Rovaniemen seutukunta 43,25 30 60,5 56,5 190,25 4,8 17 Lahden seutukunta 42,75 48 46,5 45,75 183 4,6 18 Kokkolan seutukunta 28 42 56,5 54,75 181,25 4,5 19 Joensuun seutukunta 45 45,5 39,5 49,25 179,25 4,5 20 Porin seutukunta 40 38 42,5 50,75 171,25 4,3 21 Kotka-Haminan seutukunta 52,25 49,25 28 24,75 154,25 3,9 22 Mikkelin seutukunta 35,5 34 29 43,25 141,75 3,5 23 Kajaanin seutukunta 43,25 28,5 32 35,5 139,25 3,5 24 Kemi-Tornion seutukunta 41 26 29,25 35,25 131,5 3,3 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 14,75 22,75 27 82 2,1

Maakuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012 MAAKUNTA SIJOITUS 1995 SIJOITUS 2000 SIJOITUS 2008 SIJOITUS 2012 SIJOITUKSEN MUU-TOS 1995-2012 Uusimaa 1 1 1 1 0 Pirkanmaa 2 2 2 2 0 Varsinais-Suomi 3 3 4 4-1 Pohjanmaa 4 5 3 3 1 Pohjois-Pohjanmaa 5 4 6 5 0 Kanta-Häme 7 6 5 9-2 Etelä-Karjala 8 9 13 7 1 Keski-Suomi 9 8 7 10-1 Satakunta 11 11 8 6 5 Pohjois-Savo 10 12 9 8 2 Kymenlaakso 6 7 15 16-10 Päijät-Häme 12 10 11 12 0 Etelä-Pohjanmaa 15 13 12 11 4 Keski-Pohjanmaa 18 15 10 13 5 Lappi 13 16 14 15-2 Pohjois-Karjala 16 14 16 14 2 Etelä-Savo 14 17 17 17-3 Kainuu 17 18 18 18-1

25 suurimman seutukunnan sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012 SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos 1995-2012 Helsingin seutukunta 2 1 1 1 1 Tampereen seutukunta 4 2 2 3 1 Vaasan seutukunta 1 6 3 2-1 Oulun seutukunta 3 3 4 6-3 Turun seutukunta 5 5 6 4 1 Porvoon seutukunta 6 9 5 7-1 Hämeenlinnan seutukunta 8 7 7 11-3 Kuopion seutukunta 9 10 8 5 4 Jyväskylän seutukunta 12 8 9 11-1 Salon seutukunta 7 4 10 23-16 Seinäjoen seutukunta 16 17 12 8 8 Rauman seutukunta 11 12 14 9 2 Lappeenrannan seutukunta 10 11 17 13-3 Pietarsaaren seutukunta 14 15 16 15-1 Kouvolan seutukunta 13 13 18 20-7 Rovaniemen seutukunta 18 22 11 10 8 Joensuun seutukunta 17 18 20 17 0 Lahden seutukunta 20 16 15 18 2 Kokkolan seutukunta 24 19 13 14 10 Porin seutukunta 22 20 19 16 6 Kotka-Haminan seutukunta 15 14 24 25-10 Mikkelin seutukunta 23 21 23 19 4 Kajaanin seutukunta 19 23 21 21-2 Kemi-Tornion seutukunta 21 24 22 22-1 Ylä-Savon seutukunta 25 25 25 24 1

Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana Satakunta + 5 Keski-Pohjanmaa + 5 Etelä-Pohjanmaa + 4 Pohjois-Savo + 2 Pohjois-Karjala + 2 Pohjanmaa + 1 Etelä-Karjala + 1 Uusimaa 0 Pirkanmaa 0 Pohjois-Pohjanmaa 0 Päijät-Häme 0 Kymenlaakso - 10 Etelä-Savo - 3 Kanta-Häme - 2 Lappi - 2 Varsinais-Suomi - 1 Keski-Suomi - 1 Kainuu - 1

25 suurimman seutukunnan sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1 Turun + 1 Ylä-Savon + 1 Joensuun Salon - 16 Kotka-Haminan - 10 Kouvolan - 7 Oulun - 3 Hämeenlinnan - 3 Lappeenrannan - 3 Kajaanin - 2 Porvoon - 1 Vaasan - 1 Jyväskylän - 1 Pietarsaaren - 1 Kemi-Tornion - 1

Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa ja position muutos vuosien 1995-2012 välisenä aikana 1995 2000 2008 2012 43

Seutukuntien sijoitukset vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 1995 2000 2008 2012 44

Kanta-Hämeen keskeiset tulokset pähkinänkuoressa Aluetalousdynamiikassa Kanta-Hämeen bkt asukasta kohden oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla ja bkt:n kasvu keskimääräistä hitaampaa lukuun ottamatta vuosia 2000-2007. Toisaalta Kanta-Hämeen varsin hajautunut toimialarakenne (7:nneksi monipuolisin HHIindeksillä), joka pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työllisyysdynamiikassa Kanta-Häme oli maakuntien kärkeä Uudenmaan ja Pohjanmaan kolmen maakunnan kanssa (pl. Pohjois- Pohjanmaa): työllisyysaste 3:nneksi korkein ja työttömyysaste 5:nneksi alhaisin. Korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyysaste lisää alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta toisin kuin päinvastainen tilanne. Hyvää työllisyyttä korostaa Kanta-Hämeen vahva yritysdynamiikka: aloittaneiden yritysten määrä suhteessa alueen yrityskannan kokoon oli maakuntien parhaassa viidenneksessä vuosina 2007-2011. Kanta-Hämeen vetovoima erittäin hyvä sijainnin ansiosta. Alueen väestönlisäys ja muuttovetovoima keskitason yläpuolella. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla väestönlisäyksessä toiseksi vetovoimaisin maakunta ja muuttovetovoima parempi kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa. Viime vuosien kehitys laskeva vetovoiman osalta osittain suhdannetaantuman vuoksi. Kuntatalousdynamiikka kaksijakoinen: yhtäältä kunnallisverojen määrä asukasta kohden kärkijoukkoa maakuntien joukossa ja toisaalta kuntien lainamäärä selvästi keskitasoa korkeampi. 45 Koulutusdynamiikassa alue menestyy keskinkertaisesti. Tutkinnon suorittaneiden ja akateemisten osuus väestöstä luonnollisesti yliopistomaakuntia alhaisempi, mutta emoyliopistoa vailla olevista maakunnista koulutustaso korkein.

46 Maakuntien kilpailukykyanalyysin yleiset tulokset 1 (3) Uusimaa oli kilpailukykyisin ja Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin alue analyysin jokaisena ajankohtana: Uusimaa oli vahva kaikkien muuttujien osalta. Ainoa heikkous liittyi maakunnan kuntien lainamäärään. Pirkanmaa oli tasaisen vahva kaikilla osa-alueilla, mutta erityisen vahva väestödynamiikan muuttujissa. Heikkous liittyi heikkenevään työllisyysdynamiikkaan. Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa kamppailivat tasaisesti kolmanneksi kilpailukykyisimmän alueen asemasta: Varsinais-Suomen suhteellinen asema heikentyi 2000-luvun kuluessa ja Pohjanmaan asema vastaavasti kohentui. Kuvaavaa on, että Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin vuosina 2008-2010, joka heijastui negatiivisesti työllisyysdynamiikkaan. Pohjanmaan tilanne päinvastainen. Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa BKT:n muutos per asukas oli positiivinen vuosina 2008-2010. Lisäksi Pohjanmaan työllisyysaste oli korkein ja työttömyysaste alhaisin vuonna 2012. Pohjanmaan nousu perustuu siihen, että alue on kyennyt säilyttämään teollisen perustansa vahvana eikä kehitys ole muutaman ison teollisuustoimijan varassa. Kainuun ja Etelä-Savo kilpailukyky oli ylivoimaisesti heikoin vuosina 1995-2012: Kainuu oli viimeisellä sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012 sekä toiseksi viimeisin vuonna 1995. Kainuun kohdalla on kuitenkin tapahtunut positiivista suhteellista kehitystä varsinkin työllisyysdynamiikassa: työttömyysaste alentui eniten kaikista maakunnista vuosina 1995-2012 ja työllisyysasteen parannus oli toiseksi korkein Pohjanmaan jälkeen. Etelä-Savo oli toiseksi viimeisimmällä sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012. Korkeimpien EU:n alue- ja rakennetukien piirissä olevien Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien positiossa ei tapahtunut kohentumista vuosien 1995-2012 välisenä aikana: Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyky oli 5:nneksi paras maakuntien joukossa, mutta positio ei noussut tai laskenut verrattaessa lähtötilannetta (1995) vuoteen 2012. Pohjois-Savo oli 10:nneksi kilpailukykyisin maakunta ja pystyi nostamaan sijoitustaan 2 pykälällä ajanjakson aikana. Kaikkien maakuntien kilpailukyky oli heikoin Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien joukossa ainoa poikkeus oli Keski-Pohjanmaa, joka onnistui nostamaan sijoitustaan peräti 5 pykälällä ajanjakson aikana. Keski-Pohjanmaa oli kilpailukyvyltään heikoin maakunta vuonna 1995, mutta nousi jo 10:nneksi vuonna 2008 ja oli 13. vuonna 2012.

Maakuntien kilpailukykyanalyysin yleiset tulokset 2 (3) Satakunta ja Keski-Pohjanmaa paransivat suhteellista asemaansa eniten muihin maakuntiin verrattuna: Satakunta ja Keski-Pohjanmaa nousivat 5 pykälää vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Satakunta oli 9:nneksi kilpailukykyisin maakunta yhteispisteissä, mutta onnistui nostamaan sijoitustaan koko ajanjakson ajan: Satakunta oli sijalla 11 vuosina 1995 ja 2000, mutta nousi 8:nneksi vuonna 2008 ja edelleen 6:nneksi aivan Pohjois-Pohjanmaan kannoille vuonna 2012. Satakunnan nousu perustuu Pohjanmaan tavoin vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Satakunnassa kuntien lainamäärä oli alhaisin vuonna 2008 ja 2012. Huomionarvoista on se, että vuosina 1995 ja 2000 Satakunnan lainat olivat maakuntien keskiarvon huonommalla puolella. Kymenlaakso menetti ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012: Kymenlaakso oli 6:nneksi (1995) ja 7:nneksi (2000) kilpailukykyisin alue 1990-luvulla, mutta romahti kymmenen pykälää 15:nneksi (2008) ja 16:nneksi (2012) 2010-luvun vaihteessa. Mielenkiintoinen vertailukohta Kymenlaaksolle on Satakunta, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme, jotka näyttävät selvinneen teollisesta rakennemuutoksesta merkittävästi paremmin kuin Kymenlaakso. Etelä-Pohjanmaan asema parantunut 2000-luvun kuluessa: Etelä-Pohjanmaan asema on kohentunut tasaisesti koko ajanjakson ajan. Etelä-Pohjanmaan vahvuus liittyy erityisesti työllisyysdynamiikkaan ja keskeinen heikkous koulutusdynamiikkaan. 47

Maakuntien kilpailukykyanalyysin yleiset tulokset 3(3) Kuntalainojen määrä asukasta kohden kolmin-tai nelinkertaistui useassa maakunnassa vuosien 1995-2012 välillä: Kuntalainojen määrä asukasta kohden enemmän kuin nelinkertaistui Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla sekä enemmän kuin kolminkertaistui Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kuntalainojen kasvu asukasta kohden oli maltillisinta Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, jossa kuntalainojen kasvu jäi 1,7-1,9 kertaiseksi vuosien 1995-2012 välillä. Työllisyysaste ylitti 70 %:in tason vain 6 maakunnassa vuonna 2012: Tason ylittivät Pohjanmaa, Uusimaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Työllisyysaste ylitti jokaisessa maakunnassa vuoden 1995 tason. Työllisyysaste kohentui eniten Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä vuosien 1995-2012 välillä. Työttömyysaste alitti 10 %:in tason kuudessa maakunnassa. Työttömyysaste oli alhaisin Pohjanmaalla (6 %) vuonna 2012, joka oli 2,4 kertaa alhaisempi kuin korkeimman työttömyysasteen Pohjois-Karjalassa (14,5 %). Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden lähes kaksinkertainen Kainuuseen, Pohjois- Karjalaan ja Etelä-Savoon verrattuna: Uudenmaan bkt asukasta kohden oli 1,9 kertaa suurempi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa vuonna 2012. 48 Akateemisten osuus Uudellamaalla kolminkertainen verrattuna kuuteen korkeakouluttomaan maakuntaan: Uudellamaalla on ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittanut yli 15-vuotiaista enemmän kuin joka kymmenes (13,8 %), kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla tai Kainuussa vain noin joka kahdeskymmenes yli 15-vuotias (4,3 %)

K I I TO S! Yhteystiedot: 045 657 7890 www.timoaro.fi timokaro@gmail.com 49 TimoAro2013