PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ

31.8.2016 OPETUSSUUNNITELMA PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT JOHTAMISESSA, KEHITTÄMISESSÄ JA ASIAKASTYÖSSÄ LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TRADENOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION 90 op

2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristön osaamistarpeet... 3 3 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen Laureassa... 4 3.1 Laurean toiminta-ajatus... 4 3.2 Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa... 5 3.3 Oppimisen osaaminen ja arviointi... 5 3.4 Tutkinnon kansainvälinen vertailtavuus... 6 4 Tutkintorakenne ja koulutuksen opintojaksot... 6 4.1 Ydinosaamismoduuli päätöksenteon ilmiöistä (30 op)... 8 4.2 Opinnäytetyö-moduuli (30 op)... 9 4.3 Täydentävä vapaavalintainen kokonaisuus Laurean yhteisestä tarjonnasta (30 op). 9 5 Lähteet... 12

3(12) 1 Johdanto Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on vahvistaa esimiestasolla jo työskentelevien tai esimiestason taitoja tavoittelevien henkilöiden osaamista päätöksentekijänä, valintatilanteiden muotoilijana sekä esimiehenä. Tietointensiivisessä ja moniulotteisessa yhteiskunnassa yhtenä johtamisen keskeisistä tavoitteista on tukea yksilöiden voimavarojen riittämistä ja luovuutta ongelmien ratkaisussa. Kyky havainnoida alaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden päätösten taustalla olevia tekijöitä, sekä ymmärrys ympäristön vaikutuksesta päätöksentekoon, edesauttavat tuottavan toimintakulttuurin ylläpitoa organisaation sisällä ja asiakkaiden tarpeita tyydyttävien ratkaisumallien ja palvelujen kehittämistä. Tämä koulutusohjelma tukee opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua johtamisessa ja kehittämisessä syventämällä heidän ymmärrystään päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä. Koulutusohjelman taustalla on psykologiaan, talous- ja käyttäytymistieteisiin pohjautuvaa tietoa, joka liittyy sekä organisaation sisäiseen päätöksentekoon että yksilön päätöksentekoon työyhteisössä ja kuluttajana. Koulutuksessa kannustetaan opittujen ilmiöiden havainnointiin työelämässä ja tutustutaan erilaisen kerätyn tiedon hyödyntämiseen palvelukehityksessä. 2 Toimintaympäristön osaamistarpeet Päätöksenteon ilmiöiden merkitys johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Vuonna 2010 brittiläinen Gartner-tutkimusyhtiö ennusti tulevaisuuden työn sisältävän yhä enemmän ei-rutiininomaisia työtehtäviä, joita tehdään spontaanisti hyvin moniulotteisissa sosiaalisissa verkostoissa. Sitran asiantuntija Tiina Heinilä kirjoitti loppuvuodesta 2014 Sitran trendilistalle valikoituneesta vakaan työn murenemisesta ja perinteisten töiden korvautumisesta yrittäjyydellä, moninaisemmilla työnkuvilla ja jatkuvilla muutoksilla. Muuttuvassa työskentelyympäristössä tarvitaan uudenlaisia kykyjä oman ja muiden motivaation ylläpitämisessä sekä yhteistyökykyjen kehittämisessä. Yhteistä näille tulevaisuuden työelämätarpeille on työnkuvan sisällöllinen joustavuus, tietosisällön jatkuva päivittyminen, toistuvien päätösten tekeminen työn sisällöstä ja sosiaalisten verkostojen luominen. Visiot tulevaisuuden työympäristöistä perustuvat henkilökohtaiseen motivaatioon, kykyyn tehdä toistuvia isoja päätöksiä, taito luoda tehokkaita valintaympäristöjä sekä toimimisesta osana laajempia verkostoja. Työnsisällön jatkuvasti muuttuessa oleellisia työelämässä tarvittavia taitoja ovat uusien toimintatapojen omaksuminen, luovuus sekä päätöksenteon dynamiikan ymmärtäminen. Tulevaisuuden menestyvä työntekijä hyötyy sopeutumiskyvystä ja taidoista toimia monimutkaisissa päätöksentekoympäristöissä. Päätöksenteon ilmiöiden tunteminen sekä kyky arvioida ja analysoida sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia kehittää päätöksentekijän taitoa ennakoida tulevia muutostarpeita. Oletus ihmisistä taloudellisesti rationaalisina päätöksentekijöinä on osoittautunut useissa asiayhteyksissä virheelliseksi. Päätöksenteosta on viime vuosikymmenien tutkimuksen tuloksena raportoitu runsaasti epärationaalisia, vaikkakin säännönmukaisia käytösmalleja (Ariely, 2010; Frey & Stutzer, 2010; Kahneman, 2013; Thaler & Sunstein, 2009). Edes päätöksenteon ammattilaiset eivät ole immuuneja inhimillisyyden tuomille epärationaalisuuksille. Niin treidaajien ja nettipokerin ammattilaisten kuin terveydenhuollon ammattilaisten tekemät päätökset ovat toisinaan objektiivisesti tarkastellen virheellisiä. He esimerkiksi antavat nykyisen päätöksen kannalta epäoleellisten aikaisempien tapahtumien vaikuttaa päätöksentekoonsa (Coval & Shumway, 2005; G.B. Chapman, A.S. Elstein, 2000; McGlothlin, 1956). Päätöksentekotilanteet voidaan jakaa kahteen eri ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat päätökset, joissa päätöksentekijä toimii itsenäisesti. Esimerkkinä tällaisesta päätöksestä voi olla vaikkapa opiskelupaikan valinta tai tiettyyn osakkeeseen sijoittaminen. Toiseen ryhmään kuuluvat tilanteet, joissa päätökset tehdään sosiaalisessa ympäristössä. Useat kulutuspäätökset ovat sosiaalisia ja niillä halutaan myös viestiä muille: monet haluavat esimerkiksi ostaa uusimman ja hienoimman version suosikkipuhelimesta heti kun se saapuu markkinoille. Toisinaan taas eri vaihtoehtojen

4(12) lopputulemat voivat olla riippuvaisia toisten ihmisten päätöksistä. Molemman tyyppisiä päätöstilanteita on tutkittu runsaasti jopa aivojen tasolla ja nykyään ymmärrämmekin jo paljon niistä tekijöistä, jotka ohjaavat päätöksiämme (Halko, M-L. & Hytönen, K., 2011, 2014). Päätöksenteon ilmiöt eivät ole satunnaisia, vaan niihin liittyvien syy-seuraus -suhteiden analyysin kautta pystytään myös soveltamaan ja testaamaan tietoa erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Työ päätösilmiöiden soveltamisessa uusien tuotteiden, palvelujen ja hallinnollisten menettelytapojen osalta on kansainvälisestikin katsoen vasta alkutekijöissä ja yhtenä tämän opetusohjelman tavoitteena on kehittää tätä osaamispääomaa Suomessa yhteistyössä opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Laureassa päätöksenteon ilmiötä sovelletaan osana kehittämishankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä eri yliopistojen, kansainvälisten asiantuntijoiden ja yhteistyöyritysten kanssa. Laurea on toteuttanut hankkeita esimerkiksi seuraavista aihepiireistä: eurooppalaisessa Emphatic Products projektissa Laurea kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin huomioida kuluttajien emootioita ja intentioita tuotteita ja palveluita kehitettäessä. TEKES-rahoitteinen NeuroServiceprojekti puolestaan tutki kuluttajien mieltymyksiä ja tunnereaktiota osana tuotteiden ja palveluiden suunnitteluprosessia. Hankkeessa hyödynnettiin monipuolisesti uusinta tietoja ihmisten aivojen toiminnasta ja kuluttajien mieltymyksiä selvitettiin aivotutkimuksen keinoin. Päätöksenteon ilmiöitä on viime vuosina alettu laajemminkin soveltaa käytännön haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kehitetty uusia eläkesäästämispaketteja päätöksenteon ilmiöiden pohjalta, joita käyttämällä ihmisten eläkekarttumat saadaan suuremmiksi kuin perinteisillä ratkaisuilla (Payne, Sagara, Shu, Appelt, & Johnson, 2013; Thaler & Benartzi, 2004). Sosiaaliseen päätöksentekoon liittyvien ilmiöiden avulla voidaan puolestaan edistää ekologisesti kestäviä käyttäytymismalleja hotelleissa tai edesauttaa kotitalouksia energiansäästämisessä (Schultz, Nolan, Cialdini, Goldstein, & Griskevicius, 2007; Schultz et al., 2007). Britanniassa Behavioral Insights Team (2012, 2013) on hyödyntänyt päätöksenteon ilmiöitä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa ja on saanut suunnittelemillaan käytännöillä aikaiseksi mm. 15% lisäyksen verorästien maksamisessa ja lähes 100 000 henkilön lisäyksen vuositasolla uusien elinluovutusrekisteriin kirjautuneiden henkilöiden määrässä. Päätöksenteon ilmiöiden soveltaminen käytännön tilanteisiin edellyttää huolellisen suunnittelun ja taustatyön lisäksi myös vaikutusten seurantaa ja tutkimusta. Toisinaan vastaus soveltamisidean toimivuuteen on saatavissa jo kerätyistä luonnollisista aineistoista, eikä erillisiä kalliita aineiston keräämistä vaativia tutkimuksia näin ollen tarvitse toteuttaa. Sitran Megatrendien 2014/2015 mukaan saatavilla oleva tieto itsestämme ja asiakkaistamme lisääntyy valtavasti, kun tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö yleistyy osana normaalia elämää lähes kaikilla elämän alueilla. Esimerkiksi verkkokaupat saavat runsaasti tietoa kuluttajien ostopäätösten etenemisestä seuraamalla heidän liikkeitään sivustoilla ja mobiililaitteiden avulla on mahdollista seurata kuluttajien liikeratoja fyysisissä kauppapaikoissa. Tämä kerääntyvän tiedon määrä mahdollistaa hyvin tarkan analyysin kuluttajakäyttäytymisestä, mutta moniulotteisen tietoaineiston tehokas hyödyntäminen vaatii myös tarkkaa kysymysten valikoimista ja rajaamista. Kaiken tämän saatavissa olevan runsaan tietomäärän keskellä tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii oman panostuksensa organisaatioissa. 3 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen Laureassa 3.1 Laurean toiminta-ajatus Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen, innostava ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu. Sen tehtävä on kouluttaa, tutkia, kehittää, innovoida ja tuottaa uudenlaista osaamista soveltamalla kehittämispohjaisen oppimisen periaatteita (Learning by Developing, LbD).

5(12) Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen sekä turvallisuus ja yhteiskuntavastuu. Näihin vahvoihin painoaloihin perustuu Laurean tarjoama koulutussekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Läpileikkaavana painoalana on opiskelijayrittäjyys. Opiskelijayrittäjyys näkyy toiminnassa yrittäjämäisenä asenteena, yritysyhteistyönä sekä opiskelijoiden perustamina uusina yrityksinä, joiden perustamista tuetaan opintojen aikana. Laurean brändilupaus Yhdessä enemmän Laurea Uudellamaalla kuvastaa pyrkimystämme vaikuttavuuteen koko Uudenmaan alueella, Uudenmaan yhteisenä ammattikorkeakouluna. Uudenmaan vaikuttava ammattikorkeakoulu on samaan aikaan vaikuttava painoaloillaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mikä luo edellytykset koulutuksen ja TKI-toiminnan kansainväliselle kehittämiselle. Laurea on sitoutunut opiskelijakeskeiseen ammattikorkeakoulutoimintaan, jota ilmentää opiskelijoille antamamme palvelulupaus: Me Laureassa olemme juuri sinua varten. 3.2 Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa Laurean kehittämispohjaisen oppimisen eli Learning by Developing (LbD) -mallin lähtökohtana ovat aidot kohtaamiset työelämän kanssa. LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus. Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden luominen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. YAMK-koulutuksessa oppimisprosessi on tulevaisuussuuntautunut tutkimisen ja kehittämisen prosessi, jonka aikana osaamista kehitetään tuottamalla uutta tietoa ja osaamista sellaisiin kysymyksiin, joita ei voida ratkaista pelkästään aikaisemmin hankitun tiedon ja osaamisen varassa. Oppiminen on uuden tiedon ja osaamisen luomisen tapa, joka liittää oppimisen osaksi alan ja alueen innovaatiotoimintaa. Koulutusaika on henkilökohtainen ja kollektiivinen asiantuntijuuden kehittämisen ja ylittämisen projekti, jossa haetaan relevanttia ja käyttökelpoista osaamisen yhdistelmää tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta. Osaamisen kehittymisen perustana toimii osaamista rikastava yhteisö. Yhteisö on jaetun asiantuntijuuden ympäristö, jossa oppijan rooli on toimia asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana. Oppija kehittää osaamistaan toimien vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja toimialaansa. Osaamisen kehittymisen voimavaroja ovat luovuutta ja tavoitteellisuutta suosiva oppimiskulttuuri, asiantunteva ohjaus ja opetus sekä osaamisen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Osaamisen ohjaus on osallistuvaa. Jokainen opettaja on ohjaaja, joka asiantuntijuudellaan ja toimintatavoillaan tukee asiantuntijuuden vahvistumista. Oppimisympäristön muodostaa osaamisen verkosto, innovaatioympäristö, osaamisen kehittymisen kehitysalusta ja oppimista tukevat rakenteet. Oppimisympäristöjen rakentamisessa painotetaan ihmisten, heidän innostuksensa ja vuorovaikutuksensa mahdollistamista luovuuden aikaansaamiseksi. Opetuksessa ei keskitytä tietojen esittämiseen, toistamiseen ja kontrollointiin, vaan pyritään oppimisprosessiin, joka ilmenee progressiivisena ongelmanratkaisuna, jatkuvana oppimisena ja itsensä kehittämisenä ja ylittämisenä. Tavoitteena on saavuttaa osaaminen, joka on käyttökelpoista osaamisintensiivisissä organisaatioissa, joissa työ on yhä enemmän luovuuden funktio. Näissä organisaatioissa johtamisen edellytyksenä on kyky luoda vastuullinen tulosorientoitunut johtamiskulttuuri, joka perustuu tilan antamisena yksilön luovuudelle. Osaaminen ilmenee vaikuttavuutena ja kehittämistaitona. 3.3 Oppimisen osaaminen ja arviointi Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on kuvattu oppijan toimintana niin, että osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaaminen tunnistetaan tieto, taito- ja arvo-osaamisena sekä kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen.

6(12) 3.4 Tutkinnon kansainvälinen vertailtavuus Laureassa toimitaan osaamisperustaisesti ja osaaminen tunnistetaan kokonaisvaltaisena. Tutkinnon sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet, joita on Laureassa täsmennetty. Tutkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7. 4 Tutkintorakenne ja koulutuksen opintojaksot Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 90 opintopistettä. Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 1,5-2,5 vuotta. Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaan 26,7 tuntia keskiverto-opiskelijan tekemää työtä. Ylemmän AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintorakenne muodostuu Laureassa ydinosaamisen moduulista, täydentävän osaamisen opintojaksoista ja opinnäytetyöstä. Pakollinen ydinosaamisen moduuli on YAMK-koulutuksessa laajuudeltaan 30 opintopistettä ja opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Vapaavalintaiset täydentävät opintojaksot mahdollistavat osaamisen syventämisen tai laajentamisen. Täydentävät opintojaksot on jaoteltu osaamisalueensa mukaisiin moduuleihin, mutta opiskelijat voivat vapaasti koostaa oman yksilöllisen opintopolkunsa ja osaamisensa opintojaksoista. Täydentävän osaamisen moduuleja tarjotaan Laurean eri kampuksilla. Täydentävän osaamisen laajuus YAMK-tutkinnossa on 30 opintopistettä. Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä koulutuksen ydinosaamiseen kuuluvat kuusi opintojaksoa voidaan karkeasti jakaa kahteen osakokonaisuuteen. Ensimmäisessä osakokonaisuudessa perehdytään päätöksenteon malleihin, psykologisiin ulottuvuuksiin sekä päätöksenteon tutkimusmenetelmiin (kolme ensimmäistä ydinosaamisen kurssia taulukossa 1). Toisessa osakokonaisuudessa keskeisessä roolissa ovat päätöksenteon ilmiöiden soveltaminen johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä (kolme viimeistä ydinosaamisen kurssia taulukossa 1). Tutkintorakenne opintojaksoineen on kuvattu kokonaisuudessaan taulukossa 1.

7(12) YDINOSAAMINEN 30 op PÄÄTÖKSENTEON ILMIÖT MODUULI 30 OP Ihminen taloudellisten päätösten tekijänä 5 op TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 30 op TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN - MODUULI (3 x 5 op): Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät 5 op Päätöksenteko sosiaalisissa tilanteissa ja organisaatioissa 5 op Tulevaisuuksien johtamisen ja ennakoinnin menetelmät 5 op Päätöskäyttäytymisen tutkimisen menetelmiä 5 op Tutkimusviestintä 5 op Päätöskäyttäytymisen ilmiöt myynnissä ja markkinointijohtamisessa 5 op Vaikuttavuustutkimus, 5 op Tuottavuuden parantaminen ja palvelukehitys käyttäytymistaloustieteen keinoin 5 op ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN MODUULI (3 X 5 OP) Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa 5 op Muutoksen johtaminen 5 op Henkilöstövoimavarojen johtaminen modernissa organisaatiossa 5 op OPINNÄYTETYÖ 30 op Verkostojen johtaminen 5 op Yhteiskuntavastuullinen johtaminen 5 op KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU -MODUULI (5+10 op): Digitaalisuus palveluliiketoiminnassa 5 op Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeisen suunnittelu, 10 op Yrittäjyys osana uraa 5 op Taulukko 1. Ydin- ja täydentävän osaamisen moduulit ja opintojaksot

8(12) 4.1 Ydinosaamismoduuli päätöksenteon ilmiöistä (30 op) A9393 Ihminen taloudellisten päätösten tekijänä, 5 op : arvioida käytännön työelämän kannalta oleellisia päätöksenteon ilmiöitä, esimerkiksi riskipäätöksenteossa ja tulevaisuuteen suuntaavassa päätöksenteossa tunnistaa tunteiden ja rationaalisuuden roolia päätöksenteossa arvioida ja analysoida yksilön päätöksentekoon liittyviä ilmiöitä sekä käyttäytymistaloustieteen että psykologian näkökulmista tunnistaa eettisen toiminnan periaatteita päätöksenteon ilmiöiden soveltamisessa A9394 Päätöksenteko sosiaalisissa tilanteissa ja organisaatioissa, 5 op : tunnistaa päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä, kun päätöksentekijä toimii osana työyhteisöä tai verkostoa syventää tietojaan ja osaamistaan sosiaalisen päätöksenteon eri aihepiireistä, kuten luottamuksesta, kilpailusta ja yhteistyöstä, sitoutumisesta, sosiaalisista normeista, laumakäyttäytymisestä, ryhmäytymisestä sekä sosiaalisesta hierarkiasta analysoida päätöksentekijän sosiaalisia käyttäytymismalleja organisaatioissa sekä sosiaalipsykologian että peliteorian näkökulmista arvioida organisaatioiden päätöksenteon etiikkaa A9395 Päätöskäyttäytymisen tutkimisen menetelmiä, 5 op : soveltaa keskeisiä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä kehittämistyössä, kuten etnografista lähestymistä ja satunnaistettuja kontrolloituja kokeita tunnistaa liiketoiminnasta kerätyn aineiston (kuten big datan) käyttömahdollisuudet ja hyödyntää aineiston analyysejä toiminnan kehittämisessä arvioida kriittisesti ja soveltaa eri päätöskäyttäytymisen tutkimusmenetelmillä saatua tietoa A9396 Päätöskäyttäytymisen ilmiöt myynnissä ja markkinointijohtamisessa, 5 op : tunnistaa ja arvioida päätöksenteon ilmiöitä, jotka vaikuttavat kuluttajan käyttäytymiseen myyntitilanteissa ja markkinointiviestinnässä tunnistaa ja soveltaa käyttäytymistaloustieteen teorioita ja menetelmiä käytännössä, esimerkiksi hinnoittelussa, tuotesijoittelussa, brändinhallinnassa, arvonmuodostuksessa ja pitkäkestoisen asiakassuhteen syntymisessä arvioida päätöksenteon ilmiöiden merkittävyyttä ja vaikuttavuutta markkinointijohtamisessa

9(12) A9397 Tuottavuuden parantaminen ja palvelukehitys käyttäytymistaloustieteen keinoin, 5 op : analysoida ihmisten käyttäytymistä, joka aiheuttaa käytännönongelmia niin yksityisen kuin julkisen sektorin palveluissa soveltaa käyttäytymistieteellisiä ja palvelumuotoilun perusperiaatteita sekä ihmisten motivoimiseksi että tavoitteiden ja toiminnan välisen eron kaventamiseksi arvioida kriittisesti erilaisten mallien, teorioiden ja lähestymistapojen sopivuutta palvelukehityksessä sekä tehostaa niitä käyttäytymistaloustieteellisellä ymmärryksellä A9496 Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, 5 op : tunnistaa päätöksenteon ilmiöitä käytännön johtamistyössä soveltaa käyttäytymistieteellistä näkökulmaa organisaation johtamiseen ja muutostarpeisiin arvioida ja soveltaa erilaisia tietolähteitä käyttäytymisvaikutuksista osana johtamistyötä esittää konkreettisia muutosehdotuksia ja viedä ne läpi toimintojen johtamisessa 4.2 Opinnäytetyö-moduuli (30 op) Opinnäytetyö, 30 op tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä hakea itsenäisesti tietoa sekä seurata, eritellä ja arvioida kriittisesti oman alansa ammattikäytäntöjen ja tutkimustiedon kehittymistä tuottaa ja soveltaa tietoa itsenäisesti 4.3 Täydentävä vapaavalintainen kokonaisuus Laurean yhteisestä tarjonnasta (30 op) Tutkimus- ja kehittämisosaaminen moduuli (4 x 5 op) A9322 Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät, 5 op syventää tietojaan ja osaamistaan toimintatutkimuksen lähestymistavasta ja sen luonteesta suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintatutkimukseen perustuvan tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa systemaattisesti etenevän kehittämisprosessin arvioida toimintatutkimuksen ja kehittämisprosessin eri vaiheita arviointimenetelmiä hyödyntämällä käyttää käyttäjälähtöisiä, osallistavia ja luovia menetelmiä kehittämistyössä

10(12) A9323 Tulevaisuuksien johtamisen ja ennakoinnin menetelmät, 5 op monitoroida toimintaympäristöä osallistaa organisaation toimijat, sidosryhmät ja kumppanit systemaattiseen toimintaympäristön monitorointiin tulkita tulevaisuustietoa ja tunnistaa esiin nousevia trendejä rakentaa vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita liittää tulevaisuuksien ennakoinnin osaksi organisaation strategista suunnittelua ja organisaation oppimista A9325 Vaikuttavuustutkimus, 5 op käyttää erilaisia arvioinnin menetelmiä laatia arviointisuunnitelman arvioida interventioiden, hankkeiden ja päätösten yksilötasoisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia analysoida vaikuttavuusarviointiin liittyviä haasteita sekä vaikuttavuusarvioinnin rajoituksia A9324 Tutkimusviestintä, 5 op toimia erilaisissa tutkimuksellisen kehittämistyön edellyttämissä viestintätilanteissa argumentoinnin kielelliset keinot tulkita ja tarkastella kriittisesti tieteellisiä artikkeleja ja tutkimuksellisia tekstejä arvioida toisten tutkimus- tai kehittämishankkeita ja esittää niistä perusteltuja ja asianmukaisia kehittämisideoita laatia tutkintoon kuuluvan tutkimus- tai kehittämishankkeen Asiantuntijayhteisöjen johtaminen moduuli (3 x 5 op) A9326 Muutoksen johtaminen, 5 op luoda muutokseen valmistavan suunnitelman ja innostaa muita muutoksen tekemiseen luoda uusia muutosviestinnän tapoja ja ymmärtää muutosviestinnän tärkeyden mitata muutoksen tuloksia eri näkökulmista ymmärtää omia vahvuuksia ja heikkouksia muutoksen johtamisessa A9385 Henkilöstön voimavarojen johtaminen modernissa organisaatiossa, 5 op analysoida erilaisia motivaatioita arvioida organisaatiokulttuurin merkitystä henkilöstöjohtamisessa toimia työelämän laadun kehittäjänä

11(12) A9327 Verkostojen johtaminen, 5 op tunnistaa eritasoiset systeemit toimintaympäristöissä analysoida ja hyödyntää systeemistä lähestymistapaa verkostojen johtamisessa toimia sekä fyysisessä että virtuaalisessa ympäristössä sekä näiden yhdistelmissä toimia ja johtaa monikulttuurisissa ympäristöissä luoda, johtaa ja kehittää toimijaverkostoja kansallisesti ja kansainvälisesti A9328 Yhteiskuntavastuullinen johtaminen, 5 op analysoida muuttuvaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen näkökulmasta käynnistää ja ohjata eettistä keskustelua työyhteisössä soveltaa oikeudenmukaisia menettelytapoja työyhteisön johtamisessa arvioida ja perustella tekemiään ratkaisuja yksilön, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta toimia proaktiivisesti oman alansa arvoja edistäen ja puuttua havaitsemaansa epäeettiseen toimintaan Käyttäjäkeskeinen palvelusuunnittelu moduuli (5+10 op) A9329 Digitaalisuus palveluliiketoiminnassa, 5 op hahmottaa teknologian tarjoamat mahdollisuudet palveluliiketoiminnalle ja uusille innovatiivisille liiketoimintamalleille analysoida organisaation strategiaa digitaalisten palvelujen suunnittelun näkökulmasta A9330 Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeisen suunnittelu, 10 op soveltaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun yleisiä toimintatapoja oman alansa kehittämisessä integroida käyttäjän ja asiakkaan asiantuntemuksen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin hahmottaa käyttöliittymäsuunnittelun ja vuorovaikutussuunnittelun perusperiaatteet hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä ja tekniikoita digitaalisen palvelun suunnittelussa hahmottaa digitaalisen palvelun käytettävyyden varmistamisen periaatteen toimia avoimissa innovaatioverkostoissa ja -ympäristöissä kehittäjänä A9386 Yrittäjyys osana uraa, 5 op kehittää omaa liiketoimintaa analysoida omaa yrittäjyysmieltä ja -rohkeutta

12(12) 5 Lähteet Ariely, D. (2010). Predictably Irrational, Revised and Expanded Edition: The Hidden Forces That Shape Our Decisions (1 Exp Rev edition.). New York: Harper Perennial. Behavioral Insights Team. (2012). Fraud, error and debt: behavioural insights team paper. Retrieved from http://www.behaviouralinsights.co.uk/publications/fraud-error-and-debt-behavioural-insightsteam-paper Behavioral Insights Team. (2013). Applying Behavioural Insights to Organ Donation. Retrieved from http://www.behaviouralinsights.co.uk/publications/applying-behavioural-insights-organ-donation Coval, J. D., & Shumway, T. (2005). Do Behavioral Biases Affect Prices? The Journal of Finance, 60(1), 1 34. doi:10.1111/j.1540-6261.2005.00723.x Frey, B. S., & Stutzer, A. (Eds.). (2010). Economics and Psychology: A Promising New Cross- Disciplinary Field. Cambridge, Mass.: The MIT Press. G.B. Chapman, A.S. Elstein. (2000). Cognitive processes and biases in medical decision making. In G.B. Chapman, F.S. Sonnenberg (Eds.), Decision making in health care: theory, psychology and applications (pp. pp. 183 210). Cambridge: Cambridge University Press. Halko, M-L., & Hytönen, K. (2011). Poikkeavaa käyttäytymistä. Kansantaloudellinen Aikakauskirja, 107(4), 392 401. Halko, M-L., & Hytönen, K. (2014). Sosiaalinen ympäristö ja kuluttajien käyttäytyminen. Kansantaloudellinen Aikakauskirja, tulossa. Heinilä, Tiina. (2014, November 3). Sitran trendit: Vakaa työ murenee. Sitran trendit -artikkelisarja. Retrieved from http://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-vakaa-tyo-murenee Kahneman, D. (2013). Thinking, Fast and Slow (Reprint edition.). New York: Farrar, Straus and Giroux. McGlothlin, W. H. (1956). Stability of Choices among Uncertain Alternatives. The American Journal of Psychology, 69(4), 604. doi:10.2307/1419083 Payne, J. W., Sagara, N., Shu, S. B., Appelt, K. C., & Johnson, E. J. (2013). Life expectancy as a constructed belief: Evidence of a live-to or die-by framing effect. Journal of Risk and Uncertainty, 46(1), 27 50. doi:10.1007/s11166-012-9158-0 Schultz, P. W., Nolan, J. M., Cialdini, R. B., Goldstein, N. J., & Griskevicius, V. (2007). The Constructive, Destructive, and Reconstructive Power of Social Norms. Psychological Science, 18(5), 429 434. doi:10.1111/j.1467-9280.2007.01917.x Thaler, R. H., & Benartzi, S. (2004). Save More Tomorrow (TM): Using Behavioral Economics to Increase Employee Saving. Journal of Political Economy, 112(S1), S164 S187. Thaler, R. H., & Sunstein, C. R. (2009). Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness (Revised & Expanded edition.). New York: Penguin Books.