Ympäristöliiketiminnan ja innvaatiiden kehittäminen Ympäristömittauspäivät Vukatti 3-4.4.2008 Mikk Misi Teknlgia-asiantuntija Tekes www.tekes.fi
Sisältö Ympäristöteknlgia timialana tai liiketiminnan sana Markkinat ja markkina-ajurit Ympäristöteknlgian kehitysnäkymät ja ajurit Sumalainen saaminen ja kilpailukyky Investinnit / sijittaminen alalla Jhtpäätöksiä ja Sumen haasteet Timenpide-ehdtuksia
Puhtaat teknlgiat Muut Yhdyskunnat ja ympäristö Elintarviketellisuus Kemiantellisuus Metsätellisuus Metalli- ja knetellisuus Elektrniikkatellisuus Energiatellisuus Puhtaat teknlgiat Puhtaat teknlgiat (cleantech) n tellisuussektreiden ja yhdyskuntien timintjen läpi menevä hrisntaalinen tellisuudenala, jka pitää sisällään useita ympäristösaamisia ja teknlgiita. Yhdyskunnat ja ympäristö-sektrin keskeiset alueet: vesi- ja jätehult kierrätys ilman-, vesien ja maaperän sujelu ympäristömittaus ja mnitrinti rakentaminen liikenne
Puhtaiden teknlgiiden markkina-ajurit Kysyntä Tarjnta Glbaalin kulutuksen kasvu Lunnnvarjen niukkuus Kustannustehkas valmistus Kustannustehkas teknlgia Ilmastnmuuts Ympäristön tila Energian ja raaka-aineiden hinnan nusu Kiristyvä ympäristölainsäädäntö Cleantech -markkinan kasvu Teknlgian kehitys Skaalaedut Energiaturvallisuus Geplitiikka Vlyymitutant Hankintaketjun kehittyminen Kilpailu
Ympäristöliiketiminnan klusterit ja timialat Puhtaat teknlgiat ja prsessit Uusiutuva energia ja energiatehkkuus Vesihult ja jäteveden käsittely Ilmansujelu Jätehult ja kierrätys Maaperän ja maiseman sujelu ja kunnstus Meluntrjunta Ympäristömittaus ja mnitrinti Ympäristötiedn tutant ja ympäristöhallint Kaikki tekniikat, jiden käytöstä n ympäristölle vähemmän haittaa kuin niiden vaihtehdista
Ympäristöteknlgian maailmanmarkkinat Maailmanmarkkinat arviitu yli 500 miljardiksi eurksi Suurimmat timijat EU, USA, Japani Sumal. Yritysten ympäristöteknlgian liikevaiht n. 3,4 miljardia eura v. 2003 Markkinat kasvaa muita npeammin, dtetaan jatkuvan Kasvuennusteet vaihtelevat tutteittain ja palveluittain Kehittyneet maat (mm. L-Eurppa, USA, Japani) siirtyvät puhtaan teknlgian kknaisprsesseihin, kehittyvissä ja kehitysmaissa investidaan edelleen perinteiseen teknlgiaan
Markets fr Envirnmental Industry Wrldwide 2003-2010-2015 by regins in US$ bn. 2003 2005 2010 2015 Asia 122,80 163,75 239,59 416,78 NAFTA 177,88 224,99 279,05 297,7 Suth America 33,28 42,60 64,83 119,08 Eastern Eurpe 35,58 46,60 59,19 119,08 Western Eurpe 181,33 217,00 272,00 446,55 Others 91,81 117,16 133,89 89,31 Ttal 642,68 812,1 1048,55 1488,5 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2005 2010 2015 Asia NAFTA Suth America Eastern Eurpe Western Eurpe Others Ttal Surce: Helmut Kaiser Cnsultancy
Cleantech is the fastest grwing technlgical and investment sectr Surce: Helmut Kaiser / Sitra 2006
Sumen ympäristöteknlgiamarkkinat sektreittain ja markkina-alueittain (Tilastkeskus 2005) Ympäristökulutus, tiednhallinta Ympäristötutkimus, YVA Lunnn- ja maisemansujelu Meluntrjunta Maaperän ja phjaveden puhdistus Kierrätys, jätehult ja öljyntrjunta Raakavesi Jätevesihult Uusiutuva energia, energian säästö Ilman- ja ilmastnsujelu 0 200 400 600 800 1000 1200 ktimaat vienti ulkmaiset tytäryhtiöt
Kehityksen ajureita ja taustja Regulaati Energian ja raaka-aineiden niukkuus ja kallistuminen Ilmastnmuuts Kitn spimus Ympäristökatastrfit huli ympäristön tilasta Npea, glbaali tiedn leviäminen Yksilön/yhteiskunnan huli terveydestä / terveyskuluista Puhtaasta teknlgiasta ja ympäristömyötäisyydestä n tullut kilpailuetu.teknlgia-plitiikalla ja muulla plitiikalla vaikutuksensa
Muutsvimia Vimistuva ympäristöregulaati ajaa rakenteellisiin muutksiin Ilmastkysymyksessä päästötavitteet kiristymässä lennaisesti vaikuttaen energian tutannn ja käytön rakenteisiin. Jätelainsäädäntö uudistuu. Jätteitä ei enää kaatpaikalle. Tuttajavastuu vimistuu. Veden käytöstä nusemassa uusi tärkeä ympäristöteema (Water Ftprint) Investinnit energia- ja ympäristöinfraan jatkuvat vahvina Kehittyvissä maissa taluskasvun myötä Kehittyneissä maissa laitskannan vanhentumisen myötä Haasteena vimakkaasti kasvavan energiantarpeen ja ympäristökysymysten svittaminen yhteen Energian khava hinta vaikuttaa laajasti tutantketjuissa vaikuttaen tutteiden keskinäisiin kilpailuasetelmiin Kk tutantketjun energia- ja materiaalitehkkuus krstuu Kuluttajat entistä tietisempia ympäristökysymyksistä. Ilmastasiat tulleet knkreettisemmiksi pikkeuksellisten säälsuhteiden ja khnneen energian hinnan vuksi. EU edelläkävijä ympäristöregulaatissa, mutta päästöjen vähentäminen yhä tärkeämpää myös mnissa muissa maissa.
Mahdllisuuksia Vimakkaasti kasvavat CleanTech-markkinat Markkinat vasta mudstumassa, sijaa uusille timijille Rahaa hyvin tarjlla. Sijittajien kiinnstuksen khteena CleanTech uusi kasvualue ja panstuskhde mnille klustereille ja uudelle yritystiminnalle Esim. Mets 60% perustuu ympäristöliiketimintaan Ympäristömyötäisyydestä saadaan lisää kilpailuetua Ympäristölähtöiset liiketiminnt mukkaavat arvverkkja uusiksi Mahdllisuuksia erityisesti uusiutuvien raaka-ainevirtjen haltijille (bimassat, jätejakeet, bikaasu..) Regulaati lu kysyntää ja maksukykyä uusille innvaatiille Mnesti päästötavitteet vat kireämmät kuin mihin nykykeinin n mahdllista päästä Päästöjen tdentaminen, viranmaisten tarpeet ja isjen infraprjektien hallinta lu kysyntää asiantuntijapalveluille
Ennakinti Riskintt Verkttuminen Ympäristöalueen haasteet Tarvitaan asenteiden muutsta trjuntataistelusta aktiiviseen CleanTech-markkinan mahdllisuuksien hyödyntämiseen. Osattava ennakida markkiniden kehitystä ja tunnistaa heikkja signaaleja. Regulaatin vaikutukset, tutteiden kilpailuasetelmat, kuluttajakäyttäytyminen, mullistavat teknlgiat Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää yrityksiltä nykyistä suurempia t&k-panstuksia ja riskintta Kansainvälistyminen välttämätöntä. Ktimarkkinat vat pienet tai ne puuttuvat kknaan Yhteistyöverkstjen rakentaminen ja hallinta keskeistä Palveluiden ja liiketimintaknseptien kehittäminen. Kmpnenttitimituksista asiakastarpeiden ratkaisemiseen.
Ympäristöteknlgian kehitysnäkymät glbaalisti Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen kasvaa npeasti Tuulivima 16 %/a viime vusina (10 miljardia /a), painpiste Eurppa Aurinkenergian kasvu vielä npeampaa, Japani, Kiina Bienergia kaksinkertaistuu 2012, nelinkertaistuu 2020 Plttkennjen läpimurta dtetaan 2010 jälkeen Vetyteknlgian ja plttkennjen kehitykseen satsataan nyt klminkertaisesti alan liikevaihtn nähden Energiatehkkuutta parantavat teknlgiat Vesi- ja jätevesiala nusemassa Merkittävät markkinat kehittyvissä maissa ja vesi-infran rappi maissa Merkittävät markkinat kehitysmaissa halvalle puhdasvesi- ja saniteettiteknlgialle, sulan pist ja veden kierrätys Tellisuusprsessien suljetut kierrt, yhdyskuntajätevedet, lietteet
Ympäristöteknlgian kehitysnäkymät glbaalisti Ilmansujelutekniikkaa laidasta laitaan Perinteistä teknlgiaa ja kknaisratkaisuja Aasiaan, Etelä-Amerikkaan, Itä- Eurppaan ja uusiin EU-maihin Kehittyneissä maissa pain ajneuvjen ja pienpltn päästöjen vähentämiseen ja mittausteknlgiihin Ilmastnmuutksen hillintä suurin ja kaunein Perustuu paljlti energiaratkaisuihin ja CO 2 talteenttn Paineet puhtaaseen hiilienergian käyttöön suuri Jätehult ja materiaalikierrätys Kehitysmaissa kysyntää perinteiselle jätehultteknlgialle paljn Tellisuusmaissa materiaalitehkkuus/kierrätys nusemassas vauhdilla (analgia energiatehkkuus)
Sumalaisten vahvja saamisalueita Puhtaat energiateknlgiat Energiatehkas rakentaminen Pienhiukkaspäästöjen rajittaminen Mittaustekniikka ja ympäristötiedn hallinta Puhdas prsessiteknlgia, esim. metsätellisuuden prsessit Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö
Kilpailukyvyn aseminti (Sumi/2004 Gaia-Greennet)
Sumen ympäristöteknlgian SWOT VAHVUUDET Yritysten, tutkimuksen ja hallinnn yhteistyö n hyvää Vaativat ktimarkkinat pakttavat tehkkuuteen ja innvatiivisuuteen Mnella ympäristösektrilla n vahvaa teknlgista saamista Ympäristön tila n hyvä verrattuna muihin maihin (kansainvälisissä vertailuissa) Sumen tavitelähtöinen, justava sääntelyplitiikka n lunut hyvän innvaatiympäristön MAHDOLLISUUDET Pliittisesti ympäristöteknlgia nähdään mahdllisuutena edistää kilpailukykyä Pk-yritysten kansainvälistymisessä vi lla is mahdllisuus Järjestelmäsaaminen ja integrintimahdllisuudet (esim. IT) vat hyvät Sumen hyvää ympäristömainetta vidaan hyödyntää HEIKKOUDET Hallinnllisesti ympäristöasiat vat useiden ministeriöiden alla Kasvuyrityksiltä puuttuu rahitusta Ktimarkkinat vat suppeat Teknlgiaan liittyviä palveluja n vähän Ympäristöstä ei lla valmiita maksamaan Puuttuu halua ttaa riskejä ja kansainvälistyä UHAT Plitiikka n lyhytjänteistä/liian vahva aluepliittinen paintus Jäädään kiinni vanhihin menestysalihin ja yhtiöihin Yritysten t&k pankset vähenevät lyhyen tähtäimen vitn maksiminnissa Ei sata erttaa ympäristön kannalta isja ja pieniä asiita
Investinnit / sijitukset ympäristöalalla Sijituspiireissä susitaan termiä cleantech ympäristöteknlgian asemesta Päämasijituksia 3:n viime vuden aikana 3,6 miljardia dllaria (5-7 % kaikesta) Cleantech n 6. sijalla vertailtaessa PO-sijituskategriita Painpisteet Puhtaan energiateknlgian ratkaisut (yli 40 %) Uudet materiaalit ja nanteknlgia (17 %) Materiaalien kierrätysratkaisut ja puhtaampi valmistusteknlgia (22 %) Vedenpuhdistusratkaisuihin vain 4 %, mutta suus kasvamassa pian Trendinä sijitusmarkkinilla suuryritysten tul, jiden perusliiketiminta muualla 4-2008 Cpyright Tekes
Jhtpäätöksiä Ympäristöalan markkinat kehittyvät yleistä markkinakehitystä npeammin Trendinä siirtyminen puhtaisiin, prsesseja ja materiaalivirtja kknaisuutena humiiviin knsepteihin. Integridut, kknaisvaltaiset ratkaisut. Ympäristötimialaa leimaa hajaantuminen mneen eri sasektriin ja eri timialille; mudstavat miniklustereiden ryppään. Sumessa n vahvuuksia useilla alueilla, mutta Suppea ktimarkkina edellyttää kansainvälistymään Yritysten kk n yleensä pieni ja kasvu edellyttää kykyä riskinttn Integritujen ratkaisujen tarjaminen edellyttää yritysten yhteistyötä. Verkstjen rakentaminen ja hallinta keskeistä Markkiniden suurin kasvu ja sumalaisten vahvimmat saamisalueet eivät aina khtaa Palveluita n kehitetty vasta vähän
Kansallinen timintahjelma ympäristöliiketiminnan kehittämiseksi Hanke Timenpide Vastuutah * Sumi glbaalisti tunnetuin cleantech-maa Sumesta paras kasvualusta ympäristö liiketiminnalle Sumalaista huippusaamista fkusalueilla Tehkkaimmat kansainväliset yritysverkt Ympäristösaamisesta huippubrändi Sumesta edelläkävijämarkkina Ympäristö- ja liiketimintanäkökulma kulutukseen Innvaatiita tukeva rahitusjärjestelmä Strategisen huippusaamisen keskittymä (SHOK) Osaamiskeskushjelma Ennakinti Ympäristösaamisen arviinti Verkstitumiselle kannusteet ja käytännöt Kasvuyrityshjelma Finpr, yritykset, ympäristöfrumi, Lahti TYP, Sitra KTM, MMM, VM, ympäristöfrumi OPM, ympäristöfrumi KTM, Sitra, VM Yritykset, Sumen Akatemia, Tekes OSKE/Lahti TYP, KTM, SM YM, SHOK, Finpr, sektritutkimus OPM, Sumen Akatemia, SHOK Ympäristöfrumi, Finpr KTM, Finpr, teknlgiakeskukset, UM * Päävastuutaht lihavitu
Energia- ja ympäristöalueelle keskeisesti khdistuvat teknlgiahjelmat Vunna 2007 käynnissä levat Energian tutant Raaka-aineiden kestävä käyttö Plttkennt ClimBus 2007-2013 144 M Ilmastnmuutksen hillinnän liiketiminta 2004-2008 70 M Densy Hajautetut Energiajärjestelmät 2003-2007 60 M BiRefine Symbi Uudet bimassatutteet Bitekniikasta tutantn 2007-2012 2006-2011 137 M 80 M Tulevaisuuden yhdyskunta Sustainable Cmmunities 2007-2012 92 M Timinnalliset materiaalit 2007-2013 215 M Turvallisuus 2007-2013 160 M Vesi 2008-2012 91 M Energian käyttö Ektehkkaat järjestelmät
Energia- ja ympäristöteknlgian rahitus 2006 Yhteensä ~ 82 M 5 % 10 % 21 % Uusiutuvat energialähteet 5 % 5 % Energiatehkkaat prsessit Muu energia- ja ilmastteknlgia Ympäristömyönteiset laitteet, prsessit ja palvelut Materiaalien ja raaka-aineiden hallinta 24 % 30 % Ympäristönsujelu, mittaus ja mnitrinti Muu ympäristöteknlgia
Tekes Tekes Ympäristöteknlgian kehittämisessä vidaan tulksia saavuttaa vain kaikkien sapulten saumattmalla yhteistyöllä. Tekes Tekes Tekes