KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIAVERTAILU 29.1.2013 Kangasalan kunta
1 LÄHTÖTIEDOT Laskentatyökalu Energiatehokkuustarkastelussa on käytetty apuna VTT:n vuonna 2012 julkaisemaa, Excel- ohjelmassa toteutettua KURKE- työkalua, joka on tarkoitettu alueen energiankulutuksen- ja tuotannon, sekä päästöjen arviointiin. Lamminrahkan osayleiskaavan ehdotusvaihtoehtoja tarkasteltaessa sekä lähtötiedot että tulokset ovat vielä epätarkkoja ja suuntaa-antavia, mutta tarkastelun avulla saadaan selville vaihtoehtojen välisiä eroja. KURKE- työkalulla tehdyssä tarkastelussa painottuvat erityisesti eri rakennustyyppien energiatehokkuudet, joita on arvioitu Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimallissa (REMA), sekä palveluiden sijainti suhteessa asukkaisiin. Laskelmissa osayleiskaavan asuntoalueet A1 (tehokas asuntoalue), A2 (keskitehokas asuntoalue) ja A3 (matalan tehokkuuden asuntoalue) on jaettu tarkastelua varten kerrostalomaiseen ja pientalomaiseen rakentamiseen niin, että kussakin vaihtoehdossa A1- alueella kerrostalomaista ra- kentamista on 80% ja pientalomaista 20%, A2- alueella kerrostalomaista rakentamista on 30% ja pientalomaista 70%, ja A3- alueella pientalomaista rakentamista on 100% koko sta. Prosenttiosuudet on arvioitu laskentatyökalua varten, ja ne ovat karkea yleistys toteutuvasta alueesta, sillä rakennustyyppien kirjo alueella tulee olemaan paljon suurempi. Esimerkiksi pientalomainen rakentaminen voi pitää sisällään townhouseja ja yhteen kytkettyjä pientaloja, jotka todellisuudessa ovat energiatehokkaampia, kuin perinteiset pientalot. Lähtötiedoiksi syötetään kerrostalojen ja pientalojen asukasmäärän ja -väljyyden lisäksi alueen kokonaistehokkuusluku, tietoja liittyen alueen sijaintiin ja kaupunkiseudun kokoon, sekä tärkeimpien palveluiden (päivittäistavarakaupat, päiväkoti, koulu, joukkoliikenteen pysäkit) etäisyys asukkaista. Laskentatyökaluun voidaan syöttää myös tietoja alueella tapahtuvasta energiantuotannosta tuulivoiman, aurinkosähkökennojen ja aurinkokeräinten muodossa. Ote KURKE- laskentatyökaluun syötettävistä lähtötiedoista. Kuvankaappaus vaihtoehdosta A. 2
Aluetehokkuus Energiatehokkuuden laskennassa tarkastellaan kerrostalojen ja pientalojen asukasmääriä, asumisväljyyttä, sekä työpaikkojen määriä. Kokonaisasukasmäärä kussakin vaihtoehdossa on sama: noin 8000 asukasta. Työpaikkojen määrä vaihtelee hieman enemmän: Vaihtoehto A:ssa työpaikkoja on eniten, 1432, B:ssä 1310 ja C:ssä 1111. Työpaikkojen väljyys on kussakin ehdotuksessa sama: 75m 2 / työntekijä. Vaihtoehto C:n työpaikka-alue (TP) on hieman pienempi, kuin muissa, ja B:ssä on yhdistetty työpaikka- ja asuinalue (TPA). Vaihtoehtojen tiiveyserot syntyvät suunnittelualueiden kokonaispinta-aloista, sekä eri tehokkuuksisten asuntoalueiden A1, A2 ja A3 keskinäisistä suhteista. Vaihtoehto A on alueena kaikkein väljin: sen kokonaisala on 188 ha (korttelialueet + viheralue), ja korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala 110 ha (ilman viheralueita). Koko alueen aluetehokkuuden keskiarvo vaihtoehdossa on 0,29. Vaihtoehto B on hieman tiiviimpi: koko alueen pinta-ala on 157 ha, ja korttelialueiden pinta-ala 98 ha. Aluetehokkuuden keskiarvo vaihtoehdossa on 0,32. Tiiviimpien asuinalueiden (A1 ja A2) osuus koko alueesta on suurempi kuin A:ssa, kun taas pientalovaltaisten asuinalueiden (A3) osuus on huomattavasti muita pienempi. Vaihtoehto C on kaikkein tiivein koko alueen ollessa 136 ha ja korttelialueiden pintaalan 70 ha. Koko alueen tehokkuus on 0,38. Vaihtoehto C:ssä tiiviimpien alueiden suhde väljempiin alueisiin on A:n ja B:n välissä, ja kaupunkipuistoksi varattujen lähivirkistysalueiden määrä kaupunkirakenteen keskellä on pienin. A suunnittelualueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) koko alueen pinta-ala (korttelialueet + viheralue) korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu k.a. koko alueen aluetehokkuuden k.a. B C 316 ha 110 ha 188 ha 0,50 0,29 asukkaita 8 026 asumisen 432 182 k-m 2 työpaikkoja 1 432 toimitilojen 107 400 k-m 2 suunnittelualueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) koko alueen pinta-ala (korttelialueet + viheralue) korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu k.a. koko alueen aluetehokkuuden k.a. 316 ha 98 ha 157 ha 0,52 0,32 asukkaita 8 037 asumisen 411 730 k-m 2 työpaikkoja 1 111 toimitilojen 83 300 k-m 2 suunnittelualueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) koko alueen pinta-ala (korttelialueet + viheralue) 316 ha 70 ha 136 ha korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu k.a. koko alueen aluetehokkuuden k.a. 0,54 0,38 asukkaita 8 007 asumisen 418 305 k-m 2 työpaikkoja 1 310 toimitilojen 98 200 k-m 2 3
Kerrostalomaisuus / pientalomaisuus Kun asuntoalueiden kerrostalojen ja pientalojen kerrosaloja tarkastellaan yllä esiteltyjen kertoimien avulla osayleiskaavaluonnoksen raportissa annettujen aluekohtaisten asukasmäärien pohjalta, saadaan prosenttiosuudet kerrostalomaisen ja pientalomaisen rakentamisen kerrosaloista suhteessa koko alueen an (toimistorakentamista lukuunottamatta). Vaihtoehto B on tarkastelussa kaikkein kerrostalovaltaisin, kun annetuilla lähtöarvoilla 63% kaikesta asuntorakentamisesta on kerrostalomaista. Vaihtoehto C:ssä kerrostalomaista rakentamista on 52% ja A:ssa 45% asuntorakentamisen sta. A on tarkastelussa laskettu pientalovaltaiseksi pientalorakentamisen suuremman prosenttiosuuden takia, ja B ja C kerrostalovaltaisiksi kerrostalorakentamisen suuremman osuuden takia. Näistä eroista johtuvat suurimmat erot vaihtoehtojen välillä tarkasteltaessa lämpö- ja sähköenergian kulutusta sekä siirtohäviöitä. Alueen sijainti ja etäisyys palveluihin Alueen keskustaajamaksi on tarkastelussa otettu Tampere, jolloin Lamminrahka sijoittuu laskentatyökalussa osaksi yli 100 000 asukkaan taajaman joukkoliikennevyöhykettä. Etäisyydet päivittäistavarakauppaan, supermarketiin, koululle ja käytetyimmälle joukkoliikenteen pysäkille on laskettu niin, että suurin osa alueen asukkaista jää tietyn etäisyyden sisälle palvelusta. Vaihtoehto A levittäytyy suurimmalle alueelle, jolloin suurin osa asukkaista on alle 1 km päässä palveluista. Vaihtoehto B levittyy myös suurelle alueelle, mutta sijoittuu tiiviimmin alueen pääkadun läheisyyteen, jolloin noin kilometrin päähän suurimmasta keskuksesta voidaan järjestää esimerkiksi toinen joukkoliikenteen pysäkki, päiväkoti ja pieni päivittäistavarakauppa. Näin osa palveluista sijoittuu alle 500 m päähän suurimmasta osasta asukkaita, ja osa palveluista alle kilometrin päähän suurimmasta osasta asukkaita. Vaihtoehto C on kaikkein kompaktein, jolloin suurin osa asukkaista sijoittuu alle 500m etäisyydelle alueen kaikista palveluista. A Kerrostalot Pientalot Yht. A1 %-osuus 80% 20% asukkaita 3047 761 3809 152 360 38 090 190 450 A2 %-osuus 30% 70% asukkaita 830 1 936 2 766 43 482 101 466 144 938 A3 %-osuus 0% 100% asukkaita - 1 451 1 451-96 782 96 782 yht. %-osuus 45% 55% asukkaita 3 877 4 149 8 026 195 842 236 329 432 170 B kerrostalot pientalot yht. A1 %-osuus 80% 20% asukkaita 3 955 989 4 944 197 760 49 440 247 200 A2 %-osuus 30% 70% asukkaita 681 1 589 2 270 35 684 83 264 118 948 A3 %-osuus 0% 100% asukkaita - 265 265-17 677 17 677 yht. %-osuus 63% 37% asukkaita 5 194 2 843 8 037 261 344 150 379 411 724 C Kerrostalot Pientalot Yht. A1 %-osuus 80% 20% asukkaita 3 446 862 4 308 172 320 43 080 215 400 A2 %-osuus 30% 70% asukkaita 919 2 145 3 064 48 166 112 388 160 554 A3 %-osuus 0% 100% asukkaita - 635 635-42 355 42 355 yht. %-osuus 52% 48% asukkaita 4 366 3 641 8 007 220 486 197 822 418 308 4
Kaaviokuva palveluiden sijainnista suhteessa asukkaisiin. Sisempi ympyrä (katkoviiva) on säteeltään 300m ja ulompi 500m. A B C TP - työpaikka-alue TPA - sekoittunut asuin- ja työpaikka-alue A1 - tehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,6-0,7) A2 - keskitehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,3-0,59) A3 - matalatehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,15-0,29) koulu + päiväkoti päiväkoti (varaus) joukkoliikenteen pääpysäkki pääkatu (katutyyppi A) kokoojakatu (katutyyppi B) katu (katutyyppi C) 5
2 TULOKSET Energiatehokkuustarkastelun tulokset voidaan jakaa kahteen osaan, joissa kussakin yksi vaihtoehto nousee ylitse muiden. Eroja eri vaihtoehtojen välillä siis on, mutta ne ovat hyvin pieniä. Lukujen sijaan tärkeämpää onkin huomata, mistä erot johtuvat, ja miten tästä tehtäviä johtopäätöksiä voidaan käyttää hyödyksi jatkosuunnittelussa. Lämpö- ja sähköenergia Tarkasteltaessa rakennusten lämpö- ja sähköenergian kulutusta ehdotus B nousee tehokkaimmaksi. Vaihtoehto C kuluttaa 4% B:tä enemmän, ja A 9% B:tä enemmän lämpöenergiaa henkilöä kohden. Sähköenergiaa C kuluttaa 8% B:tä enemmän, ja A 14% B:tä enemmän henkilöä kohden. Kaukolämpöverkon siirtohäviöt ovat myös vaihtoehto B:ssä pienimmät. C:ssä häviötä on 4% B:tä enemmän ja A:ssa jopa 242% B:tä enemmän. Erot energiankulutuksessa johtuvat lähinnä kerrostalomaisen ja pientalomaisen rakentamisen määrien eroista eri luonnosvaihtoehdoissa. Alla olevan taulukon avulla lasketut eri rakennustyyppien energiankulutusarvot siirtyvät suoraan tarkasteltaviin luonnosvaihtoehtoihin niiden sisältämien rakennustyyppien perusteella, jolloin tarkastelussa annetuilla arvoilla kaikkein kerrostalovaltaisin vaihtoehto B on myös tehokkain. Vastaavasti vaihtoehto C sijoittuu tarkastelussa toiseksi ja A viimeiseksi ollen alueista kaikkein pientalovaltaisin. Liikenne Liikenteen energiankulutuksen vertailussa on tarkasteltu alueen sijaintia ja erityisesti keskeisten palveluiden sijaintia suhteessa alueen asukkaisiin. Tässä tarkastelussa vaihtoehto C osoittautuu odotetusti tehokkaimmaksi, (joskin erittäin pienellä marginaalilla), sillä sen kompaktiuden takia useimmat alueen asukkaat sijoittuvat n. 500 metrin säteelle alueen keskuksesta. Vaihtoehto B:ssä liikennepolttoaineiden energiankulutus henkilöä kohden on n. prosentin suurempi, kuin C:ssä. Erot vaihtoehto A:han ovat sen sijaan suuremmat. A:ssa liikennepolttoaineiden energiankulutus on n. 6% C:tä suurempi henkilöä kohden. KURKE- työkalu ei huomioi kunnallisverkon pituutta, mutta liikenneverkon pituudet vaihtoehdoissa ennakoivat laskelmien kanssa samaa tulosta. Vaihtoehto A:ssa pää- ja kokoojakatujen yhteenlaskettu pituus on 9,5 km, B:ssä 7,8 km, ja C:ssä 7,6 km. Suuntaa-antavat energiankulutukset eri rakennustyypeille (kwh/k-m 2 ) KURKE- työkalussa. Lähde: Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimalli (REMA) 6
A B C Vertailtavien vaihtoehtojen energiantarpeet henkilöä ja kerrosneliötä kohden vuodessa. 7
3 YHTEENVETO Suurimmat erot kaikkien vaihtoehtojen välillä syntyivät kerrostalomaisen rakentamisen osuudesta koko sta. Koska jako kerrostaloihin ja pientaloihin on tarkastelussa näin karkea, tulisi jatkokehittelyssä miettiä, millaisia rakennustyyppejä näiden kahden ääripään väliltä kannattaisi suosia niin, että energiankulutuksen kannalta heikoimmin suoriutuvaa perinteistä omakotitalorakentamista voitaisiin korvata tehokkaammilla pientalorakentamisen tyypeillä, esimerkiksi kytketyillä pientaloilla, townhouseilla tai kaupunkivilloilla. Toisaalta voidaan tutkia, kuinka tehokkaaseen kerrostalomaiseen rakentamiseen voitaisiin saada enemmän pientaloissa arvostettuja puolia, kuten omia ulkotiloja ja mahdollisuus puutarhaan suurten puolilämpimien parvekkeiden tai monipuolisten yhteispihojen muodossa. On toki otettava huomioon, että kerrostalojen ja pientalojen väliset erot energiankulutuksessa tulevat uusien rakennusmääräysten- ja tekniikoiden myötä kaventumaan seuraavien vuosikymmenten kuluessa (ks. REMA- taulukko), mutta tiiviimmän rakentamisen etuna on pelkkien rakennustyyppien lisäksi myös esimerkiksi kunnallistekniikan tehokkuus, jota ei tässä tarkasteltu. Lisäksi tarkastelusta voidaan huomata, että vaihtoehto A:n väljä, pientalovaltainen rakenne aiheuttaa myös kaupunkirakenteen leviämisen suurelle alueelle, mikä johtaa kasvaneisiin välimatkoihin alueella. Vaihtoehto A:ssa palvelut ovatkin keskimäärin kauimpana asukkaista, mikä tekee siitä myös liikenteen energiankulutuksen kannalta heikoimman vaihtoehdon C:n ja B:n ollessa huomattavasti tehokkaampia. B:n ja C:n välillä tehokkuuseroihin liikenteen osalta vaikuttaa huomattavasti se, saadaanko alueelle toinen, pienempi keskus päätien varteen, niin kuin tarkastelussa on otaksuttu, vai ovatko palvelut keskittyneet vain yhteen keskukseen, jolloin nyt energiatehokkaasta B:stä tulisi liikenteellisesti A:han verrattava vaihtoehto. C:n etuna on sen kompakti rakenne, jolloin vain yhdellä keskuksella palvelut saadaan lähelle asukkaita. 8
LIITE: OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIATEHOKKUUSLASKELMIEN TULOKSET (KURKE- LASKENTATYÖKALU) Liitteessä esitellyt tulokset perustuvat olemassaoleviin excel- tiedostoihin: KURKE_lamminrahka_OYK_A KURKE_lamminrahka_OYK_B KURKE_lamminrahka_OYK_C Tiedostot ovat saatavilla pyynnöstä. 9
OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTO A TULOKSET KURKE- LASKENTATYÖKALUSTA 10
11
OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTO B TULOKSET KURKE- LASKENTATYÖKALUSTA 12
13
OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTO C TULOKSET KURKE- LASKENTATYÖKALUSTA 14
15
TYÖRYHMÄ Kangasalan kunta Markku Lahtinen / kaavoitusarkkitehti / kaavoitus Jenni Joensuu-Partanen / yleiskaavasuunnittelija / kaavoitus Serum Arkkitehdit Oy Vesa Humalisto / projektinjohtaja ja suunnittelija Miika Vuoristo / suunnittelija Kangasalan kunta/ Kaavoitus Serum arkkitehdit Oy Nilsiänkatu 11-13 F 6 FIN-00510 Helsinki Finland www.serum.fi