LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 MARTTILAN KUNTA

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 MARTTILAN KUNTA 15.12.2009

1. Johdanto Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki (13.4.2007/417) velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Ohjelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmassa käsiteltävä lasten suojelun kokonaisuus on kuvattu kuviossa 1. Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys ja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen peruspalveluissa, järjestötoiminnassa ym.) Lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1: Lasten suojelun kokonaisuus Taskinen Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007), Soveltamisopas, Stakes, Oppaita 65. Lastensuojelulain 12 :ssä on määritelty, että suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudella tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Tämä lastensuojelusuunnitelma rakentuu niin, että luvussa 2 kuvataan Marttilan kunnan kasvuoloja, hyvinvoinnin tilaa sekä palvelutarpeita tilastollisten indikaattorien avulla. Luvussa tuodaan esille kehityksen suuntaa hyvinvoinnin kehittymiseen ja palvelutarpeisiin liittyen. Indikaattorien (liite 1) avulla verrataan nykytilaa myös Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan tilanteeseen.

3 Luvussa 3 kuvataan nykyistä, hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää, palvelu- ja yhteistyöjärjestelmää sekä palveluresursseja. Luvussa 4 esitetään kunnan päämäärät ja kärkitavoitteet sekä ne kärkitoimenpiteet, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pyritään valtuustokaudella 2009 2012 edistämään sekä käydään läpi suunnitelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen. Suunnitelmassa painottuu erityisesti kuntalaisten omatoimisuutta edistävän toimintaympäristön luominen sekä ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin panostaminen. Marttilan kunnan lastensuojelusuunnitelman valmistelusta on vastannut kunnan sosiaalilautakunta yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa. Viranhaltijoista työskentelyyn ovat osallistuneet: - Liisa-Anneli Holmberg, sosiaalijohtaja (pj) - Juhani Tynjälä, kunnanjohtaja - Heini Luoma, hallintojohtaja - Raimo Vähämaa, tekninen johtaja - Kirsti Keskitalo, vapaa-aikasihteeri - Henry Sippola, rehtori - Anni Vääri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä - Maarit Hiltunen, perhetyöntekijä Ohjelmatyön koordinoinnista ja raportin laatimisesta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta. Työssä avusti työharjoittelijana kesän 2009 toiminut Niina Heinonen Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.

4 2. Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys Hyvinvointia sekä palvelutarpeita kuvataan tässä luvussa tarkastelemalla tilastollisten indikaattorien avulla olennaisia hyvinvointiin sekä palvelutarpeisiin liittyviä taustailmiöitä ja niiden kehitystä. Listaus hyvinvointia ja palvelutarpeiden kehitystä osoittavista tilastollisista indikaattoreista löytyy liitteestä 1. 2.1 Väestökehitys Marttilan väestökehitystä ja väestöennustetta on esitetty kuviossa 2 ja taulukoissa 1-2. Ennuste perustuu tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakennehanketta varten tekemään väestöennusteeseen, joka julkistettiin 31.5.2007. Ennusteen mukaan kunnan kokonaisväestön määrä pysyy suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 mennessä. Väestörakenne kuitenkin muuttuu niin, että työikäisten määrän ennakoidaan vähenevän runsaalla sadalla henkilöllä kun taas kasvua tapahtuu sekä 65 vuotta täyttäneiden että alle kouluikäisten keskuudessa. Huoltosuhde tulee näin ensi vuosikymmenen aikana hitaasti heikkenemään. Väestökehitys ja -ennuste, Marttila 2500 2000 1500 1000 0-17 18-64 yli 65-v Yhteensä 500 0 2000 2004 2008 2010 2015 2020 Kuvio 2. Väestökehitys 31.12 2000, 2004 ja 2008 ja ennuste 2010, 2015 ja 2020 2000 2004 2008 2010 2015 2020 0-17 448 401 380 391 396 403 18-64 1225 1247 1199 1166 1109 1088 yli 65-v 462 449 451 464 506 525 Yhteensä 2135 2097 2030 2021 2011 2016 Taulukko 1. Väestökehitys ja ennuste ikäryhmittäin

5 2000 2004 2008 2010 2015 2020 0-2 68 51 59 57 61 63 3-6 92 82 70 78 86 88 0-6 160 133 129 135 147 151 7-12 145 137 138 137 129 140 13-15 75 71 76 69 67 69 16-17 68 60 37 50 53 43 7-17 288 268 251 256 249 252 Taulukko 2. Väestökehitys ja ennuste, lapset ja nuoret 2.1. Lasten ja nuorten kasvuolot, hyvinvointi ja palvelutarpeet Arjen riskeihin liittyviä ilmiöitä on käsitelty kouluterveyskyselyn tulosten avulla. Käytetyt tiedot ovat vuosilta 2003, 2005 ja 2007 Kosken seudun yläasteelta, jossa marttilalaiset nuoret käyvät yläkoulua. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilannetta tarkasteltaessa nousee huolestuttavana ilmiönä esiin se, että lasten ja nuorten tupakointi, humalajuominen sekä huumekokeilut ovat vuoden 2007 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella edelleen kasvaneet. Päivittäin tupakoivien ja vähintään kerran kuussa tosi humalassa olevien määrät ovat huomattavasti Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen yleistä tasoa korkeampia. Päivähoidossa palvelujen kysyntä on jonkin verran laskenut. Päivähoitopalvelujen käyttö onkin selvästi muuta seutukuntaa ja Varsinais-Suomea vähäisempää. Haasteita palvelujärjestelmälle tuottaa jatkossa se, että sekä toimeentulotukea saavien lapsiperheiden ja nuorten määrä että lastensuojelupalvelujen käyttö ovat kääntyneet kasvuun. Lastensuojelun avopalvelujen käyttö sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on noussut seutukunnan keskiarvon yläpuolelle. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta Lasten ja nuorten tupakointi on edelleen yleistä. Oppilaiden humalajuominen on yleistä. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä kasvanut. Kouluterveyskyselyn mukaan tupakoivien osuus on kasvanut. Tupakoivien osuus on selvästi sekä seutukunnan että maakunnan tasoa korkeampi. Kouluterveyskyselyyn vastanneista koululaisista tosi humalassa on vähintään kerran kuussa ollut 27 % oppilaista. Osuus on huomattavasti sekä seutukunnan että maakunnan tasoa korkeampi. Kouluterveyskyselyn mukaan laittomia huumeita kokeilleiden määrä on noin 6 % vastanneista. Edellisessä (2005)kyselyssä vastaava luku oli alle 2 %.

6 Nuorten kokema masentuneisuus on lisääntynyt. Sen sijaan niiden nuorten määrä, jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, on jonkin verran laskenut. Kuvio 3. Arjen riskit Itsensä masentuneiksi tuntevien määrä on noussut runsaaseen 10 %:iin. Vailla yhtään läheistä ystävää olevien määrä on hivenen vähentynyt. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on kääntynyt kasvuun Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on vuonna 2009 kääntynyt uudelleen kasvuun. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on pysynyt tasaisena. Nuorisotyöttömyys Marttilassa on pysynyt matalana. Kuvio 4. Talous ja työllisyys Toimeentulotukea sai vuonna 2008 8,8 % lapsiperheistä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2007 verrattuna. Toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden määrä laski tasaisesti vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana. Vuonna 2009 toimeentulotukea saavien nuorten määrä on kuitenkin kääntynyt uuteen nousuun. Kuntatilaston mukaan toimeentulotukea saavien 18 24 vuotiaiden määrä vuonna 2009 oli 7,9 % (marraskuun tilanne) 17 24-vuotiaista on koulutuksen ulkopuolelle (ei koulutuksessa tai suorittanut 2. asteen tutkintoa) jäänyt n. 17 % ikäluokasta. Määrä on seutukunnan ja maakunnan keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2009 kesäkuussa oli Marttilassa alle 25-vuotiaita työttömiä 4. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Päivähoidon piirissä olevien lasten määrä ja hoidossa olevien lasten osuus kaikista lapsista on hitaassa laskussa. Päivähoidon piirissä olevien lasten määrä on selvästi seutukunnan ja maakunnan tasoa alhaisempi. Peruskoululaisten määrä on pysynyt ennallaan. Päivähoidon piirissä on 43 lasta (33,4 % 0-6-vuotiaista), kokopäivähoidossa 33 (25,6 %), osapäivähoidossa 10 (7,8 %) Peruskoulun oppilasmäärä on pysynyt vajaassa 140:ssä oppilaassa.

7 Kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Kuvio 5. Päivähoito ja peruskoulutus Erityisopetusta saavien suhteellinen osuus kaikista oppilaista on pysynyt melko tasaisena. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa Lasten ja nuorten sairaalahoito mielenterveydellisistä syistä on maakunnan ja seutukunnan yleistä tasoa yleisempää. Kuvio 6. Lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelut Avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2008 4,2 % 0-17- vuotiaista. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2005 ja on nyt seutukunnan keskiarvon yläpuolella. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuoden 2009 marraskuussa 4 (1,1 % vastaavan ikäisistä) Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17- vuotiaiden määrä oli vuonna 2008 vajaat 2% vastaavanikäisistä. 3. Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä Tässä luvussa kuvataan palvelujärjestelmää ja niitä resursseja, joilla väestön hyvinvointia pyritään tällä hetkellä edistämään. Palvelujärjestelmäkokonaisuus on kuvattu taulukossa 3. 3.1 Varhaiskasvatus ja koulutus Lasten päivähoidon tarkoituksena on lakisääteisten päivähoitopalveluiden järjestäminen alle kouluikäisille. Palvelut tuotetaan päiväkotihoitona, ryhmäperhepäivähoitona, perhepäivähoitona ja lastenhoidon tukena. Tarkoituksena on tukea perheiden kasvatustehtävää ja edistää lapsen tasapainoista kehitystä. Päiväkotihoitoa tarjotaan lokakuussa 2009 käyttöönotetussa Kisarinteen päiväkodissa. Päiväkoti on 42-paikkainen ja siinä toimii kaksi lapsiryhmää (Nappulat ja Viikarit). Päiväkodissa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 4 hoitajaa ja päiväkotiapulainen. Kunnan päivähoitotoimisto sijaitsee päiväkodissa ja päivähoidon johtaja työskentelee myös päiväkodissa. Päivähoitoa tarjotaan myös Touhulan ryhmäperhepäiväkodissa sekä Marttilan koululla esikoulun yhteydessä toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa, jossa tarjotaan osapäivähoitoa esikoululaisille. Kunnalla on lisäksi yksi perhepäivähoitaja, joka tarjoaa päivähoitoa lapsen kotona. Kunnassa toimii tällä hetkellä myös kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Kirkonkylän leikkikentällä järjestetään yhteistyössä MLL:n Marttilan yhdistys ry:n kanssa maksutonta leikkikenttätoimintaa kesäisin. Erityispäivähoitoa toteutetaan integroidusti osana tavallista päiväkoti- tai perhepäivähoitoa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan päivähoidon kuntoutussuunnitelma yhteistyössä

8 vanhempien, lasta hoitavan henkilökunnan ja lapsen kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettajan palveluja hankitaan Kosken Tl kunnalta. Erityislastentarhanopettaja työskentelee kunnassa torstaisin ja perjantaisin. Hän toimii päivähoidossa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ohjauksen tukena. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään Marttilan koulun yhteydessä sijaitsevassa esikoulu Esikossa 6-vuotiaille viitenä päivänä viikossa kouluvalmiuksien kehittämiseksi. Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Marttilan koulussa. Oppilaat kouluun tulevat koko Marttilan kunnan alueelta. Koulussa toimii erityisopetusyksikkö, jossa työskentelee kaksi erityisopettajaa. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken Seudun yläasteella, joka on seutukunnallinen yläkoulu, jossa oppilaita on pääosin Kosken Tl, Marttilan ja Loimaan kunnista. Lisäksi koulussa on oppilaita Somerolta ja Kuusjoelta. Molemmilla kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltotoiminnan tavoitteena on tukea ja edistää lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Vammaisopetuksen osalta Marttilan kunta tekee yhteistyötä lähiseudun erityiskoulujen (Ahon koulu Paimiossa, Tapulikujan koulu Liedossa, Vuorelan koulu Turussa sekä C O Malmin koulu Turussa) kanssa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestää kunnan vapaa-aikatoimi. Iltapäivätoimintaa järjestetään 1-2. luokkien ja erityisopetuksessa olevien lasten lisäksi myös 3-4 luokkien oppilaille. Iltapäivätoiminnan keskuspaikkana on Marttilan nuorisotalo, jonka lisäksi tiloina käytetään Marttilan koulua, Martintaloa sekä muita kunnan liikuntapaikkoja sekä lähikuntien liikunta- ja virkistysalueita. Aamutoimintaa sitä tarvitseville järjestää sosiaalitoimi esikoulu Esikon tiloissa. Varsinaista aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä kerhotoiminta. Yleissivistävää toisen asteen koulutusta tarjoaa Kosken lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta lähialueella järjestävät Loimaan koulutuskuntayhtymä sekä Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Marttilan kunta on Loimaan koulutuskuntayhtymän jäsen. Koulutustarjontaa kuntaan tuottaa myös Pöytyän kunnan ylläpitämä Auranlaakson kansalaisopisto, joka tarjoaa oppimisalustan itsensä kehittämiselle elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kansalaisopisto toimii Auran, Pöytyän, Marttilan ja Oripään kuntien alueella. 3.2 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut tukevat ja edistävät väestön terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät niihin liittyviä ongelmia. Terveyspalvelut tuottaa Härkätien kuntayhtymä, jonka jäsen Marttilan kunta on. Äitiys-, perhesuunnitteluneuvola- ja lastenneuvolapalveluja tarjotaan Marttilan terveysasemalla. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja kehittyvän lapsen terveydentilaa ja tuetaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Perhesuunnitteluneuvolassa opastetaan raskauden ehkäisyyn ja ajoitukseen liittyvissä asioissa. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään ja tuetaan vanhempia yksilöllisesti kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

9 Kouluterveydenhuollossa jatketaan lastenneuvolassa alkanutta terveydentilan seurantaa. Yhteistoiminnassa vanhempien, oppilaiden, opettajien ja erityistyöntekijöiden kanssa pyritään turvaamaan lapsen ja nuoren kasvu, kehitys ja hyvinvointi. Terveydenhoitaja on tavattavissa Marttilan koululla tiistaisin, Kosken seudun yläasteella ja lukiossa maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Perusterveydenhuollon vastaanotto järjestetään Marttilan terveysasemalla arkipäivisin ja suun terveydenhuollon vastaanotto Marttilan hammashoitolassa arkipäivinä. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille tarkoitettu päivystysvastaanotto järjestetään kello 8 22 Liedon pääterveysasemalla ja yöpäivystys Turussa kuntien yhteisessä yöpäivystyksessä, jonka lisäksi yöaikaan voidaan päivystystapauksissa käyttää myös Loimaan sairaalan ensiapupoliklinikkaa. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 3.3 Sosiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun tehtävänä on taata lapselle turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen kehitys sekä erityinen suojelu ja huolenpito. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on oikeus saada tukea, kun omat voimavarat eivät riitä erilaisissa ongelmatilanteissa. Lastensuojelu tekee yhteistyötä vanhempien ja eri yhteistyötahojen kuten päivähoidon, koulun, kotipalvelun ja poliisin kanssa. Lastensuojelun avohuoltona järjestetään lapselle ja perheelle erilaisia tukitoimia, kuten keskusteluja, ohjausta ja neuvontaa, tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa, koulunkäynnin tukemista tai kodinhoitoapua. Mikäli avohuollon tukitoimet todetaan riittämättömäksi tai epätarkoituksenmukaisiksi ja lapsen kehitys ja terveys uhkaavat vakavasti vaarantua, voidaan lastensuojeluna järjestää lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Sijaishuollon palvelut hankitaan ostopalveluna. Kunnassa työskentelee lastensuojelun sosiaalityöntekijä, jonka toimialueeseen kuuluu myös Kosken Tl kunta. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee sosiaalijohtaja sekä perhetyöntekijä. Perhetyön tavoitteena on tukea lapsiperheiden selviytymistä erilaisissa ongelmatilanteissa. Perhetyöntekijän tehtävänä on vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien ohjaaminen lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kunnan sosiaalitoimi hoitaa myös lapsen huoltajuuteen, elatusapuun sekä isyyden vahvistamiseen liittyviä asioita. Perheneuvolapalvelut kunta hankkii Liedon perheneuvolasta. Perheneuvola tarjoaa tukea vanhempana olemiseen, lapsen tai nuoren ongelmiin sekä perheen kriisitilanteisiin. Vastaanottotyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatio- ja asiantuntija-apua muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville viranomaisille. Työllistämiseen liittyviä asioita kunnassa hoitaa sosiaalijohtaja. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön edellytyksiä työllistyä ja edistää hänen edellytyksiään itsenäiseen elämänhallintaan. Työllistämisasioissa hyödynnetään tarpeen mukaan Kosken Tl. työpajan palvelutarjontaa. Aikuissosiaalityössä tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä edistetään turvallisuutta. Työhön sisältyy myös viimesijaisena

10 toimeentuloturvana myönnettävä toimeentulotuki tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvälinelainausta järjestetään Härkätien kuntayhtymän kautta. Suvirannan palvelukeskuksessa sijaitsevassa Suvisiivessä tarjotaan palveluasumispaikka 6 henkilölle. Kunnan omaa tarjontaa täydentäviä vammaispalveluita hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluina. Sosiaalityön kokonaisuutta täydentää sosiaalipäivystys, jonka Marttilan kunta hankkii ostopalveluna Loimaan kaupungilta. 3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut sekä kulttuuripalvelut. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vapaa-aikatoimi vastaa kunnan liikunta- ja nuorisotoiminnan suunnittelusta ja kehityksestä, parantaa nuorten elinoloja sekä luo monipuolisia edellytyksiä liikunta- ja nuorisotoiminnan harjoittamiselle. Työhön sisältyy liikunta-alueiden ja paikkojen kunnossapito sekä hoito. Vapaaaikatoimi myös jakaa paikallisen liikunta ja nuorisotoimeen tukemiseen tarkoitettuja avustuksia. Vapaa-aikatoimi ylläpitää nuorten kokoontumispaikkana toimivaa nuorisotaloa, jossa se järjestää myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl, Loimaan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien kanssa. Seutukunnallisella yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukunnallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilo-hankkeen kautta palkattuna). Hankkeiden kuvaukset löytyvät suunnitelman liitteestä 2. Liikuntatoimessa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimi luo edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, järjestämällä kulttuuritapahtumia, pitämällä yhteyttä kunnan kulttuurialan toimijoihin sekä jakamalla kulttuuritoimen avustuksia. Kirjastopalveluita tarjotaan Marttilan kirjastossa, jonka lisäksi tehdään seutukunnallista kirjastotoimen yhteistyötä osana Loisto-kirjastoja mm. niin, että sama kirjastokortti käy kaikissa yhteistyökirjastoissa.

11 VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS NEUVOLA- JA TERVEYDEN- HUOLTOPALVELUT SOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Päivähoito (päiväkotihoito, Esiopetus ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, erityispäivähoito, leikkikenttätoiminta) Kotihoidon tuki perheille, joissa alle 3- vuotias lapsi Yksityisten hoitajien tuki Yksityisen hoidon tuki Taulukko 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Perusopetus (perusopetus 1-6, perusopetus 7-9, erityisopetus) Oppilashuolto Toisen asteen koulutus (lukio ja ammatillinen koulutus) Koululaisten iltapäivätoiminta (luokkien 1-4 oppilaiden ip-toiminta, erityisoppilaiden ip-toiminta, kerhotoiminta) Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto (0-6 -vuotiaiden ja 7-17 -vuotiaiden suun terveydenhuolto) Erityistyöntekijöiden palvelut (psykologi, puheterapeutti, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja) Erikoissairaanhoito (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot, lapsi- ja nuorisopsykiatria) Perheasiain palvelut (lapsen huoltajuus, elatusapu ja isyyden vahvistaminen) Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun sijaishuolto Perheneuvola Työllistämispalvelut, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Sosiaalipäivystys Nuorisopalvelut (harrastus- ja vapaa-ajan palvelut, kerhotoiminta, ennakoiva nuorisotyö, nuorten osallisuus- ja vaikuttamiskanavat, Senu) Liikuntapalvelut (Yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, katujen ja puistojen suunnittelu, liikuntapaikat jne.) Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit, liikuntapaikat jne.) Kiinteistöjen ylläpito Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut

12 3.5 Ympäristön kehitys Ympäristön kehittämiseen liittyvät maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kuntasuunnittelu (esim. kaavoitus, liikennesuunnittelu sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu), ympäristön rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen ylläpito ja asuminen sekä joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut. Kehitystyöllä pyritään toimivaan, viihtyisään ja turvalliseen asuin-, liikenne ja elinympäristöön. Ympäristön kehityksestä vastaavat keskushallinto ja tekninen toimi. 3.6 Muu palvelutarjonta Yhteistyö seurakunnan, järjestöjen sekä yhdistysten kanssa muodostaa olennaisen tärkeän osan kunnan hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta. Erityisesti osallistumismahdollisuuksia, vapaaaika- ja harrastustoimintaa järjestettäessä muodostaa kolmannen sektorin toiminta suuren osan palvelutarjonnasta 4. Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuranta Tässä luvussa kuvataan Marttilan kunnan asettamat päämäärät, niitä täsmentävät osatavoitteet sekä kärkitoimenpiteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä ongelmia ehkäiseviin palveluihin liittyen. Ohjelma kattaa valtuustokauden 2009 2012. Sen toteutumista, hyvinvoinnin edistämiseen tulevana vuonna varattavia voimavaroja sekä toiminnan painopistealueiden päivittämistarvetta seurataan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman tarkistamisen valmistelusta vastaa sama moniammatillinen valmistelutyöryhmä (katso kokoonpano ohjelman johdannosta), joka on vastannut hyvinvointipoliittisen ohjelman kokonaisvalmistelusta.

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Päämäärä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Toimenpiteet Turvallinen ja Turvallinen asuin- ja liikenneympäristö Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien osallistava (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) toimintaympäristö näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa Vastuutaho ja aikataulu Tekninen toimi 2009 - Mittarit 13 Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Viihtyisät ja turvalliset toimitilat lasten ja nuorten palveluissa Koululiikenteen sujuvuuden parantaminen - koulukeskuksen ja Martintalon liikennejärjestelyistä tiedottaminen vanhempainilloissa - Yläkoulun bussipysäkin siirtomahdollisuuksien selvittäminen - Selvitys mahdollisuuksista rakentaa kevyen liikenteen väylä koulun viereen Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen kunnan toimitilojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa. Työssä hyödynnetään hallintokuntien yhteistyöpalavereja Sivistystoimi 2010 Tekninen toimi 2010 Tekninen toimi 2011 Tekninen toimi 2009 - Tiloista saadut huomautukset palo- ja terveystarkastuksissa Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Kiinteistöjen kunnon säännöllinen ja systemaattinen seuranta ja ylläpito Tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö järjestösektorin kanssa aktivoivien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä Tekninen toimi 2009- Asiakaspalaute kyselyjä hyödyntäen Ylläpidetään aktiivista ja toimivaa matalan kynnyksen nuokkaria, joka tarjoaa toimintaa monenikäisille nuorille. Vapaa-aikatoimi 2009 Asiakaspalaute Iltapäivä-, sekä kerhotoiminnan järjestäminen nykyisen mallin mukaisesti, toiminnassa hyödynnetään yhdistysten palveluja ostopalveluina Toimintaan osallistuvien määrä, % ikäluokasta

14 Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Turvallinen ja välittävä oppimis- ja varhaiskasvatusympäristö Iltapäivä-, sekä kerhotoiminnan järjestäminen nykyisen mallin mukaisesti, toiminnassa hyödynnetään yhdistysten palveluja ostopalveluina Vapaa-aikatoimi 2009 - Toimintaan osallistuvien määrä, % ikäluokasta Varhainen välittäminen Vanhempien osallisuus / Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä KIVA-hankkeen hyödyntäminen koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa Koulun ja päivähoidon ajantasaiset kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat Henkilökunnan työviihtyvyyden varmistaminen kehityskeskusteluja hyödyntämällä sekä tarjoamalla mahdollisuus työnohjaukseen Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Pyritään edistämään vanhempien osallistumista koulun toimintaan, nuorisotilan toimintaan Sivistystoimi 2009 - Sivistystoimi/ sosiaalitoimi 2009 - Ohjaus keskushallinnosta, toteutus hallintokunnittain 2009- Sivistystoimi/ sosiaalitoimi 2009 Sivistystoimi / vapaaaikatoimi 2009 Hankkeen kautta toteutettavan kyselyn tulokset Suunnitelmien päivitysajankohta Työntekijäarvio Asiakaspalaute Neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voidaan ottaa yhteyttä Sosiaalitoimi 2009 - Perhekeskustyyppisesti toimiva palvelujärjestelmä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tukena (neuvola, perheneuvola, päivähoito, perhetyö, kotipalvelu) Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa perhekeskustyyppisen toiminnan (Neuvolassa, päivähoidossa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä) Sosiaalitoimi 2009 Asiakaspalaute Varmistetaan lastensuojelun perhetyön tarjoaminen vähintään nykyisessä laajuudessaan. Kodinhoitoapua tarjotaan lapsiperheille Sosiaalitoimi 2010 - Asiakkaiden määrä Sosiaalitoimi 2010 Asiakkaiden määrä

15 Varhainen välittäminen Toimiva oppilashuoltojärjestelmä kaikissa kouluissa Joustava ja monipuolinen päivähoitojärjestelmä Oikein kohdistetun tuen tarjoaminen koululaisille Päivähoitopaikan osoittaminen työhön tai koulutukseen pääsyn johdosta hoitopaikan tarvitseville 2 viikon sisällä, muille 4 kk:n kuluessa. Tarvittaessa päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojeluun liittyvän avohuollon tukitoimena, kuntouttavan toiminnan tukena. Päivähoito järjestetään työn ja koulutuksen tarpeen mukaan joustavilla ratkaisuilla. Sivistystoimi 2009 - Sosiaalitoimi 2009 Oppilashuoltoryhmien kokoontumiskerrat Määräaikojen seuranta Asiakaspalaute Saumattomasti toimiva lasten ja nuorten tukijärjestelmän verkosto Monitoimijaisuus toimintatapana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa Nuorten ja aikuisten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Erityistä tukea tarvitseville lapsille tarjotaan erityislastentarhanopettajan palveluja Palvelujärjestelmän toimivuutta ja toimintatapojen yhtenäisyyttä arvioi ja kehittää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti toimiva moniammatillinen ryhmä. Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen lapsiperheiden vanhempien sosiaali- ja terveyspalvelujen (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut) käyntien yhteydessä Tiedonsiirron toimivuus siirryttäessä perusopetuksesta 2. asteen koulutukseen Suunnitelmallisesti ja koordinoidusti toimiva nuorten ja aikuisten työllistymisjärjestelmä Hankkeiden hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisemisessä (SENU:n koordinoimien Elämänilo ja Juuri-hankkeiden kautta käytössä uraohjaajan ja etsivän nuorisotyöntekijän palvelut) Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sivistystoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä Nuorisotyöttömien määrä / Asiakaskontaktien (henkilöt) määrä

Liite 1. Tilastolliset indikaattorit 16 2003 2005 2007 2008 Loimaan seutukunta Kaikki perheet (Tilastokeskus) 565 566 564 566 10240 Lapsiperheet (Tilastokeskus) 205 (36,3 %) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat, % vastaavanikäisistä 201 (35,5 %) 194 (34,4 %) 193 (34,1 %) 7,3 3,0 4,6 8,8 (kuntatilasto) 9,0 10,0 6,3 4,7 7.9 (2009) (kuntatilasto) 3977 (38,8 %) Varsinais Suomi 125 748 49752 (08) (39,6 %) 6,7 (2007) 7,4 (2007) 10,2 (2007) 9,8 (2007) Tupakoi päivittäin, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Ei yhtään läheistä ystävää, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Päivähoidon piirissä 0 6 vuotiaita, lkm (% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut Kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0 6 vuotiaat, lkm (% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut Osapäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0 6 vuotiaat, lkm(% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut 25,8 19,4 27,3 17,0 (2007) 14,3 (2007) 20,5 27,5 27,7 19,2 (2007) 20,1 (2007) 3,9 1,7 6,1 5,0 (2007) 6,2 (2007) 7,5 7,5 10,6 11,0 (2007) 11,8 (2007) 12,4 10,6 9,0 11,0 (2007) 10,9 (2007) 48 (35,3 %) 37 (27,2 %) 11 (8,1 %) 53 (42,4 %) 35 (28,0 %) 18 (14,4 %) 47 (39,5 %) 33 (27,7 %) 14 (11,8 %) 43 (33,4 %) 33 (25,6 %) 10 (7,8 %) 1351 (48,8 %) 922 (33,3 %) 429 (15,5 %) 17593 (53,0 %) 13736 (41,4 %) 3857 (11,6 %) Marttilan koulun oppilaat (Tilastokeskus) Peruskoulun erityisopetukseen siirretyt oppilaat (Tilastokeskus) Osa aikaista erityisopetusta saaneet peruskoulun oppilaat (lukuvuosi 05/06, 07/08) (Tilastokeskus) 130 137 136 135 4140 8 13 10 13 319 45 45 1093 (2007/2008) 46883 4208 11335 (2007/2008) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömien lukumäärä (30.6), Työllisyyskatsaus, TE keskus 15,7 14,1 16,6 13,9 (2007) 11,6 (2007) 12 10 5 1 (4/2009) 238 (2009) 3107 (2009)

Liite 1. Tilastolliset indikaattorit 17 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäistä 2003 2005 2007 2008 Loimaan seutukunta 2,0 4,4 4,2 3,5 0,8 1,1 (2009) (kuntatilasto) 0,7 1,8 0,8 Varsinais Suomi 4,9 1,1 0,5 Lastensuojeluilmoitusten määrä/toimenpiteisiin johtaneiden ilmoitusten määrä (kuntatilasto) Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä (kuntatilasto) Perhetyön piirissä olevien kotitalouksien (ja lapsien) määrä (kuntatilasto) Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (kuntatilasto) Vuonna 2008 tehtiin 26 lastensuojeluilmoitusta Ajalla 1.1 31.10.2009 tehtiin 17 lastensuojeluilmoitusta Vuonna 2008 oli lastensuojelun piirissä 40 lasta Ajalla 1.1 31.10.2009 oli lastensuojelun piirissä 50 lasta Vuonna 2008 oli perhetyön piirissä 2 perhettä Ajalla 1.1 31.10.2009 oli perhetyön piirissä 5 perhettä Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen vuonna 2008 5 (koko seutukunnalla 108) Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen 1.1. 30.9.2009 4 (koko seutukunnalla 91) Lähteenä Sotkanet, ellei erikseen muuta mainittu

Liite 2. Lastensuojelusuunnitelmassa mainitut hankkeet ja toimintamuodot 18 Hankkeet Elämänilo-hanke (2008 2011) Hankkeen kohderyhmänä ovat 15 29 -vuotiaat, eri elämäntilanteissa olevat nuoret, joilla on tarvetta erityistukeen joko fyysisten tai psyykkisten syiden vuoksi. Tavoitteena on kiinnittää huomiota elämänhallinnallisiin taitoihin sekä niiden kehittämiseen. Hankkeen avulla tuetaan nuorten kiinnittymistä koulutukseen tai työelämään ja itsenäiseen elämään. Hankkeen työmuotona on etsivä nuorisotyö ja siihen on palkattu etsivä nuorisotyöntekijä, jonka tehtävänä on antaa nuorille henkilökohtaista ohjausta elämän eri osa-alueilla. Hanke saa opetusministeriön rahoitusta. JUURi-hanke (2008 2011) Hankkeen tavoitteena on toimia nuorten tukena ns. nivelvaiheessa eli siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen opintoihin ja toisen asteen opinnoista jatko-opintoihin tai työelämään. Lisäksi tavoitteena on löytää ne seutukunnan nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet koulutukseen/työelämään tai joiden kiinnittyminen on heikkoa ja epävarmaa. Kohderyhmänä ovat Loimaan seutukunnan 15 25 -vuotiaat nuoret. Työskentelymuotona on uraohjaus, jossa hankkeeseen palkattu uraohjaaja kartoittaa yhdessä nuoren kanssa hänen sen hetkinen elämäntilanteensa. Näistä lähtökohdista nuori lähtee rakentamaan omaa urapolkuaan. Uraohjaaja antaa tukea koulutukseen hakeutumisessa sekä ohjaa käytännön työ- ja opiskeluelämään liittyvissä asioissa ja auttaa mm. opiskeluun tai työhön liittyvissä virastoasioinneissa. Hanketta rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus. KiVa Koulu-hanke (2009 -) KiVa Koulu on valtakunnallinen toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanketta toteutetaan Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Koulu -hankkeessa on rakennettu omat toimenpideohjelmat luokka-asteille 1-3, 4-6 ja 7-9. Tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, kiusaamisen ennaltaehkäiseminen sekä kiusaamisen seurauksien minimointi. Ohjelmassa tarjotaan mukana oleville kouluille käytännönläheistä materiaalia ja koulutusta yleiseen kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä kohdennettuja toimenpiteitä kiusaamistapausten käsittelyyn. Valomerkkitoiminta Valomerkkitoiminnan tavoitteena on alle 18-vuotiaitten päihteiden käytön vähentäminen. Toiminnalla puututaan kaikkiin tapauksiin, joissa kohdataan alaikäisten päihteidenkäyttöä. Sen avulla pyritään myös lisäämään kotien tietoisuutta todellisesta päihdetilanteesta nuorten keskuudessa sekä tarjoamaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.