KITTILÄN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2012 2016

KITTILÄN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2012 2016 KEVÄT 2011

KITTILÄN KUNTA 2 TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA KITTILÄN KUNNASSA... 6 2.1 ASUINYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN... 6 2.2 VÄESTÖRAKENNE VUOSINA 2000-2040... 8 2.3 LASTEN JA NUORTEN KOKEMA HYVINVOINTI... 8 2.3.1 Elinolot... 9 2.3.2 Kouluolot... 10 2.3.3 Koettu terveys... 11 2.3.4 Terveystottumukset... 12 2.3.5 Oppilas- ja opiskelijahuollon tuki... 13 2.4 LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLINEN TOIMEENTULO... 14 3. LASTEN JA NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT... 14 3.1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT PALVELUT... 14 3.1.1 Neuvolapalvelut... 14 3.1.2 Päivähoito... 16 3.1.3 Koulu... 18 3.1.4 Nuorisotyö... 20 3.1.5 Liikuntapalvelut... 24 3.1.6 Kulttuuripalvelut... 25 3.1.7 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi-, nuoriso, ja perhetyö, yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut... 25 3.2 ERITYISPALVELUT... 27 3.2.1 Toimintaterapia... 27 3.2.2 Puheterapia... 27 3.2.3 Psykologi... 27 3.3 LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ... 28 3.3.1 Lastensuojeluntarpeen selvitys... 28 3.3.2 Avohuolto... 29 3.3.3 Sijaishuolto... 30 3.3.4 Jälkihuolto... 30 3.3.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset... 31 3.3.6 Ottolapsineuvonta... 31 3.3.7 Seudulliset palvelut... 31 3.4 LASTEN HUOMIOINTI AIKUISTEN PALVELUISSA... 32 3.4.1 Aikuissosiaalityö... 32 3.4.2 Päihde- ja mielenterveyspalvelut... 32 3.4.3 Perusterveydenhuolto... 33 3.5 YHTEENVETO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNIN NYKYTILASTA KITTILÄSSÄ 2011... 34 4. TOIMET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI... 36 4.1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN... 36 4.2 ARVOT KUNTAPÄÄTÖKSENTEOSSA... 37 4.3 VISIO... 37 4.4 LISÄYKSET KUNTATYÖN TAVOITTEISIIN... 37 4.5 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOTEUTTAMISAIKATAULU... 39 4.6 YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN VIRASTOJEN, LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ... 40 5. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA... 40 LÄHTEET... 41 LIITE... 42

KITTILÄN KUNTA 3 TIIVISTELMÄ Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on tuoda sekä kuntalaisten, että kuntapäättäjien nähtäville kittiläläisten lasten ja nuorten kasvuolot, palveluiden nykytila, sekä kehityskohteet palveluissa ja kasvuoloissa. Suunnitelman valmistellut työryhmä on tuonut laajaalaisen ammattitaitonsa sekä näkemyksensä kautta tärkeimmiksi katsomansa aiheet tähän suunnitelmaan. Tämän suunnitelman tavoitteena on sitouttaa sekä kuntalaiset että kuntapäättäjät arvioimaan ja konkreettisilla toimenpiteillä kehittämään lasten ja nuorten hyvinvointia Kittilän kunnassa. a päivitetään suunnitelmaa valmistelleen työryhmän ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran neljässä vuodessa. n käytöstä tulee tulla säännöllinen, pysyvä ja luonteva osa kuntapäätöksentekoa ja sen tulee koskea kaikkia hallintokuntia. ssa esitettyjen kehittämisehdotusten perustana on käytetty Kouluterveyskysely 2010 tuloksia sekä työryhmän pohdintoja. Näitä molempia tarkastelemalla työryhmä esittää kehittämistoimenpiteet sekä niiden toteuttamisaikataulun. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat ajankohtaista ja laadukasta tietoa kittiläläisten lasten ja nuorten kokemasta hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn toivotaan jatkossa olevan olennainen osa hyvinvointisuunnitelman laatimista ja päivittämistä. Kouluterveyskyselyn tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä valituissa kunnissa joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely 2010 kautta suunnitelmaan ovat välillisesti osallistuneet myös kittiläläiset 8.- 9-luokkalaiset sekä ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijat. ssa kuvattujen palveluiden painopiste on lasten ja perheiden palveluilla. Työryhmän asettamat pääpainoalueet ennaltaehkäisevä työ sekä vanhemmuuden tukeminen näkyvät paitsi kaikessa kuntatyössä, erityisesti lasten ja perheiden palveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden tilanne yleisesti Kittilässä on tällä hetkellä hyvä. Kittilä tarjoaa turvallisen, luonnonläheisen, ja perinnerikkaan kasvuympäristön. Perheitä varten varattuja palveluita on monipuolisesti ja ne ovat laadukkaita ja lasten ja nuorten kokemassa hyvinvoinnissa on kasvua. (Kouluterveyskysely 2010). Kittilä kohtaa jo nyt ja tulevaisuudessa kuitenkin uusia haasteita, joihin ennakoiminen voidaan toteuttaa tämän suunnitelman avulla. Toisaalta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla myös turvataan hyvän tilanteen jatkuminen tulevaisuudessa. Yhä kasvava väestömäärä asettaa haasteita etenkin sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen ja vapaan sivistystyön hallinnoimille perheiden palveluille. Vastuu lapsen huolenpidosta ja hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Palvelut tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne tukevat vanhempaa tässä tärkeässä tehtävässä. Vanhempia tulee opastaa ja samalla rohkaista näkemään tavallisen arjen tilanteet lapsen kokemana. Näin vanhemmille muodostuu kyky arvioida elämän vaihtuvissa tilanteissa lasten asemaa, hyvinvointia tai perheen mahdollista tuen tarvetta. Vanhempia tulee rohkaista ottamaan lapset ja lasten hyvinvointi puheeksi vanhemman tai lapsen kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. Keskustelut lisäävät molemminpuolista tiedonkulkua, jolloin mahdollisiin muuttuviin ja haastaviin tilanteisiin osataan valmistautua riittävän ajoissa.

KITTILÄN KUNTA 4 Ennaltaehkäisevää työtä tehdään tavallisten lasten ja perheiden parissa. Vanhemmille ja lapsille tulee löytyä tukea ja apua yhteiskunnan palveluista silloinkin, kun perheen elämäntilanne muuttuu ja elämänhallinnan haasteet kasvavat. Lapset puheeksi - menetelmä on kehitetty tukemaan vanhempaa tavallisessa arjessa, mutta myös silloin, kun perhettä kohtaa psyykkinen tai somaattinen sairaus tai jos lapsen hyvinvoinnissa havaitaan muutoksia. Kittiläläisten lasten ja nuorten hyvinvointia tarkastellessa tulee matkailun ja siihen luonnollisesti liittyvän vapaa-ajankäytön ja päihdekäyttäytymisen vaikutuksista kittiläläisten lasten ja nuorten hyvinvointiin olla tietoinen. Matkailun käänteisetkin vaikutukset lasten ja nuorten elinympäristöön, hyvinvointiin ja tapakulttuurin omaksumiseen tulee tiedostaa ja ottaa huomioon ennaltaehkäisevää työtä suunniteltaessa. Matkailuala, palvelut, on Kittilän suurin työllistävä elinkeino. (2009, Tilastokeskus). Matkailun palvelut tarjoavat kattavan sekä talvi- että kesäliikuntalajien, seikkailulajien ja elämyslajien harrastusmahdollisuudet. Palvelut ovat toki myös kuntalaisten käytettävissä. Matkailijoille tarkoitetut palvelut on usein hinnoiteltu lasten ja nuorten käyttövarallisuutta korkeammiksi. Näin ollen useat kuntalaisillekin tarjotut matkailupalvelut eivät todellisuudessa ole etenkään nuorten kuntalaisten käytössä. Paikallisliikenteen kehittymättömyys ei tue sujuvaa liikkumista kirkonkylän, sivukylien ja Levin vapaa-ajankeskuksen välillä. Tarvitaan tahtotila ja yhteistyötä, jotta työpaikkoja ja elinkeinoja tuottava, kasvava Levin alue olisi entistä suuremmassa osassa kaikkien kuntalaisten, ja etenkin lasten ja nuorten harrastuneisuuden tukemisessa. Matkailu- ja kaivosala ovat tuoneet Kittilään uusia kuntalaisia ja väestönkasvun todetaan lisääntyneen. Kittilään on tullut perheitä, joilla ei ole läheisiä tukiverkostoja. Sukulaiset, isovanhemmat ja tuttavat asuvat kaukana, eivätkä ole perheen käytettävissä varsinkaan yllättävissä elämäntilanteissa. Tämä heijastuu kasvavana palveluntarpeena etenkin neuvolatyössä ja päivähoidossa. Kuntalaisilla oli mahdollisuus kommentoida kuukauden ajan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Kuntalaisten kommentit esitellään liitteessä. Nuorisovaltuusto kommentoi hyvinvointisuunnitelmaa elokuun 2011 aikana, ennen suunnitelman lähettämistä sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Lasten ja nuorten hyvinvointi huomioidaan tämän suunnitelman lisäksi useassa toimialakohtaisesti laaditussa strategiassa ja suunnitelmassa. Niiden lisäksi Kittilässä on käynnissä hankkeita, jotka kiinnittävät huomiota ennaltaehkäisevään työhön ja vanhemmuuden tukemiseen. (LIITE). Ainoastaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkastelee kokonaisuutta ja tavoittelee kaikkea kuntatyötä ohjaavien arvojen määrittelyn kautta uutta asenneilmastoa ja toimintakulttuuria myös kuntapäätöksenteossa. Se haastaa kaikki toimijat tavoittelemaan päätöksentekoa, jossa arviointi päätösten vaikutuksesta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja elinympäristöön muodostuu luontevaksi ja vakiintuneeksi käytännöksi kaikissa hallintokunnissa.

KITTILÄN KUNTA 5 1. JOHDANTO Lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laadittava suunnitelma (L 417/2007,12 ). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma koskee kaikkia kuntien eri toimialoja. Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen. Liikunta-, nuoriso-, ja erilainen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä. Varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun, ja oppimisen yhteisön. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä muut erilaiset palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelman sisältö on otettava huomioon laadittaessa kuntalain mukaista kunnan talousarviota ja suunnitelmaa eri vuosille. Kunnanvaltuusto tarkistaa suunnitelman vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tulee olla lapsilähtöinen, tarkoituksena on lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman tulee sisältää kunnan määrittämältä toimintakaudelta tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 1989. Kaikki maailman maat kahta lukuun ottamatta ovat sopimuksen osapuolia. Suomi liittyi sopimukseen 1991. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. (LOS 1989, 3. artikla). Sopimus velvoittaa Suomessa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. n on valmistellut Kittilän kunnanhallituksen helmikuussa 2009 asettama työryhmä, johon kuuluvat perusturvajohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, päivähoidon ohjaaja, nuorisosihteeri, liikuntasihteeri ja nuorisovaltuuston edustaja sekä sos. ja terveys-, ja vapaan sivistystyön lautakunnan puheenjohtajat.

KITTILÄN KUNTA 6 Lisäksi suunnitelman tekoon ovat osallistuneet: terveydenhoitaja (neuvola), kunnan nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja (kouluterveydenhuolto), sosiaalitoimen kehittäjätyöntekijä, kulttuurisihteeri, kunnan tiemestari, kotihoidon ohjaaja sekä koululautakunnan puheenjohtaja. Työryhmä on asettanut hyvinvointisuunnitelman pääpainoalueiksi ennaltaehkäisevän työn sekä vanhemmuuden tukemisen. Tässä suunnitelmassa esitetyt toimet on pyritty laatimaan pääpainopistealueita huomioiden. Työryhmä aloitti suunnitelman laatimisen syksyllä 2009. Suunnitelmaa kokoamaan ja kirjoittamaan palkattiin toukokuussa 2010 sekä touko- ja kesäkuussa 2011 henkilö, joka kokosi toimialakohtaisesti siihen mennessä työstetyn aineiston yhteen. 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kittilän kunnassa Tässä osiossa perehdytään tarkemmin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja elinoloihin Kittilän kunnassa. Tämä osio sisältää työryhmän laatiman kokonaiskuvan lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin tilasta. Kokonaiskuvan esittely toimii luonnollisena perusteluna myöhemmin todettaville muutostarpeille sekä hallinnollisen arvopohjan laajentamiselle Kittilän kunnan päättävissä toimielimissä. Tässä luvussa kuvatut osatekijät valittiin mukaan kouluterveyskysely 2010 Kittilän kuntaraportista. http://www.kittila.fi/sites/default/files/kouluterveyskysely_kittila_2010.pdf 2.1 Asuinympäristö ja asuminen Kittilän kunta sijaitsee Lapin läänissä, ja on yksi Tunturi- Lapin kunnista. Kittilän kunta on tunnettu Levin hiihto- ja vapaa-ajankeskuksesta, Euroopan suurimpiin kuuluvasta kultakaivoksesta sekä monipuolisesta ja perinteikkäästä kulttuuri- ja tapahtumatarjonnastaan. Kunnan pinta-ala on 8 263,08 km 2 ja asukastiheys 0,77 as/km² (Maanmittauslaitos 31.3.2011). Välimatkat kunnassa ovat todella pitkät. Kaukaisimmat sivukylät sijaitsevat n. 100 km päässä kuntakeskuksesta, Kittilän kirkonkylästä. Kittilän asukasluku on 6 209 (Väestörekisteri 31.3.2011). Kunnassa on kaksi selkeää palveluiden ja asutuksen keskustaa, pohjoinen Sirkan kylän alue sekä eteläinen Kittilän kirkonkylän taajama. Kittilään on hyvät tieyhteydet, kansainvälinen lentokenttä ja säännöllinen yhdysliikenne rautatieasemille Kolariin ja Rovaniemelle. Kittilässä toimii useita taksi- ja kuljetuspalveluita tarjoavia yrityksiä. Kittilän sisäisessä liikenteessä toimii palvelulinja. Palvelulinja on kaikille avoin asiointilinja, joka toimii kutsutaksi periaatteella. Matkasta peritään linja-autotaksan mukainen maksu. Ainoastaan linjat Molkojärvi-Kittilä-Molkojärvi ja kirkonkylän linja liikennöivät ympäri vuoden.(www.kittila.fi) Luonnonympäristö Laajassa Kittilässä riittää erilaisia maisemia sekä tilaa luonnossa liikkumiseen. Luonnossa voi esimerkiksi valokuvata, marjastaa ja kalastaa tai vaikkapa tutustua historiallisiin kohteisiin. Kittilän läpi virtaa 300 km pitkä, valjastamaton Ounasjoki. Lainio-, Kumpu-, Kätkä- ja Levitunturi tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia sekä talvella että kesällä. Kittilän kunnan alueelle ulottuu myös osa laajasta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.

KITTILÄN KUNTA 7 Suomen suosituimmasta (hissilipunmyynnin perustella) ympärivuotisesta vapaaajankeskuksesta Leviltä löytyy runsaasti talvi- ja kesäreittejä. Talvisia aktiviteetteja voi harrastaa mm. moottorikelkka- ja hiihtoreitistöillä sekä laskettelurinteessä, kesäisin tarjolla on runsas patikointi-, teema-, sauvakävely- ja maastopyöräily- sekä alamäkiajoreitistö. (www.kittila.fi) Rakennettu ympäristö Teknisen toimen tehtävänä on järjestää turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut sekä kunnan tarvitsemat toimitilat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, edistää luontaisen ja rakennetun ympäristön monimuotoisuuden, viihtyvyyden ja hyvän rakentamistavan säilymistä.(www.kittila.fi). Tekninen osasto vastaa seuraavista tehtävistä: 1. Yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta 2. kunnan maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta ja hoidosta sekä vesihuollon kehittämisestä 3. toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta 4. kunnalle lainsäädännössä osoitetuista yksityistielainsäädännön viranomaistehtävistä 5. rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden valvonnasta 6. ympäristösuojelun valvonnasta ja edistämisestä. Kaavoituksen tavoitteena on ohjata yhdyskuntien rakentamista, luonnonvarojen käyttöä, maisemallisia toimenpiteitä, kunnallistekniikkaa ja ympäristönsuojelua. Alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi kunta laatii yleiskaavoja ja asemakaavoja. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus. (www.kittila.fi) Kunnan ylläpitämiä lasten leikkipuistoja löytyy Kittilän kirkonkylältä kaksi. Toinen sijaitsee osoitteessa Lukkarintie 5, kunnantalo takana. Toinen sijaitsee Aholanperäntiellä, Aholanperällä. Päiväkotien ja koulujen ollessa kiinni ovat niiden pihojen leikkipaikat yleisessä käytössä. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia leikkipuistoja. Liikuntapaikkojen luettelosta (LIITE) löytyvät kaikki Kittilän kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Sivukylillä liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehtii sopimuskohtaisesti joko kyläseura tai muu taho. Kunnan ylläpitämiä kulttuuritoiminnan toimitiloja Kittilässä on heikosti ja niiden kunto on välttävä. (LIITE). Varsinaisia kunnan nuorisotiloja on Kittilässä ja Sirkassa. Kittilän elinkeinoliikelaitos Kideve Elinkeinopalvelut ja Kittilän kunnan tekninen osasto ovat laatineet Kittilää ja Leviä koskevan rakennetun ympäristön laatukäsikirjan. Rakennetun ympäristön laatukäsikirja (RYLK) on tarkoitettu antamaan konkreettista tukea Kittilän ja erityisesti Levin rakennetun ympäristön suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon. Levin rakentamista ohjaavat ja määräävät asemakaavat, asemakaavamääräykset sekä rakennustapaohjeet. Laatukäsikirjan pääasiallisena tarkoituksena on täydentää niitä suosituksin ja esimerkkien avulla. Käsikirjasta löytyy rakennushankkeiden toteuttamisessa tarvittava olennainen tieto Kittilässä ja Levillä. (www.kittila.fi). Käsikirjassa ei käsitellä lasten ja nuorten kokemaa hyvinvointia ja turvallisuutta osana ympäristörakentamista. Lasten ja nuorten tai lasten ja nuorten palveluita tuottavien tahojen kuulemisesta on säädetty mm. nuorisolaissa (?). Esimerkiksi leikkipuistojen tai toimitilojen käytettävyyden ja toimivuuden osalta asianosaisten tahojen kuuleminen jo suunnitteluvaiheessa on tärkeä osa laatua ja siten myös laatukäsikirjan aineistoa.

KITTILÄN KUNTA 8 2.2 Väestörakenne vuosina 2000-2040 Kittilän kunnan väkiluku lähti kasvuun erityisesti kaivostoiminnan alettua vuonna 2008 (LIITE I, kuva 1). Kaivostoiminta ja matkailu tuovat Kittilään uusia asukkaita ja siten myös uusia perheitä. Lapsiperheiden osuus Kittilän kokonaisväestöstä oli vuonna 2009 39,5% (LIITE). Tämä on hiukan vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tulomuuttaja-perheet näkyvät kaikissa peruspalveluissa, mm. neuvolassa, päivähoidossa, kouluissa, terveydenhuollossa sekä sosiaalitoimistossa. Kunnan väkiluvun arvioidaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Kittilän kunnan Talousarvio 2011 2.3 Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi on koottu tähän suunnitelmaan Kouluterveyskysely 2010 Kittilän kuntaraportissa esiteltyjen tulosten perusteella. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat nuorten opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. (Kouluterveyskysely, 2010, THL) Ensimmäistä kertaa kunnille toimitetaan uudet oppilas- ja opiskelijahuollolle sekä kunnan poliittisille päättäjille suunnatut indikaattorikoosteet, jotka on kehitetty yhteistyössä kuntien ja koulujen kanssa. Koosteiden avulla halutaan palvella aiempaa paremmin oppilas- ja opiskelijahuollon työtä sekä kunnallista päätöksentekoa. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lastensuojelusuunnitelman tai hyvinvointikertomuksen laadinnassa. (Kouluterveyskysely, 2010, THL). Kouluterveyskyselyn kuntaraportissa esitellään tiivistetysti tärkeimmät ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2010 (LIITE). Mukaan on valittu merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Lisäksi on kerrottu, jos ilmiön esiintyvyys kunnassa on kokonaisluvuksi pyöristettynä nolla prosenttia. (Kuntaraportti 2010, s. )

KITTILÄN KUNTA 9 Kouluterveyskyselyyn Kittilän kunta on osallistunut vuosina 2000 2010. Kouluterveyskysely tuottaa tietoa elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskelija- ja oppilashuollosta. Kouluterveyskysely 2010 tulokset ilmoitettiin sukupuolittain ainoastaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla. Koska lukiossa vastasi alle 30 poikaa ja tyttöä, sukupuolen mukaisia tuloksia ei esitetty. Osa elinoloja, kouluoloja, koettua terveyttä, terveystottumuksia sekä kokemuksia opiskelija- ja oppilashuollosta kuvaavista indikaattoreista on muodostettu useasta kysymyksestä, osa perustuu yksittäisiin kysymyksiin. Luettavuuden lisäämiseksi indikaattoreiden nimiä on taulukoissa yksinkertaistettu ja osa niistä on esitetty käänteisenä verrattuna indikaattorikuvioihin. 2.3.1 Elinolot Peruskoulun 8.ja 9 luokkien oppilaat Tyttöjen vanhemmat tupakoivat yleisemmin. Kittilässä työttömiä vanhempia oli vähemmän koko Lappiin verrattuna. Poikien viikonloppuiltojen viettopaikat olivat paremmin vanhempien tiedossa ja vastaavasti tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikka oli huonommin vanhempien tiedossa. Tytöillä oli yleisemmin läheisen alkoholin käytön aiheuttamia ongelmia. Lukion 1.- ja 2.- vuoden opiskelijat Lukiolaisten vanhemmat tupakoivat yleisemmin koko aineistoon verrattuna, Kittilässä lukiolaisilla oli työttömiä vanhempia vähemmän Lappiin verrattuna.

KITTILÄN KUNTA 10 2.3.2 Kouluolot Peruskoulun 8.ja 9 luokkien oppilaat Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä. Fyysinen opiskeluympäristö koostuu erilaisista oppimisympäristöistä ja fyysisistä opiskeluolosuhteista, opintojen järjestämisestä, opetusvälineistä sekä välituntiympäristöistä ja taukotiloista. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältää kouluhenkilöstön ja nuorten välisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen sekä opiskeluilmapiirin. Vertaistuella on huomattava merkitys opintojen sujumiseen. (Kouluterveyskysely 2010 ) Opiskeluun liittyvät vaikeudet olivat tytöillä yleisempiä. läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Toistuvasti lintsaaminen oli harvinaisempaa Kittilässä koko aineistoon verrattuna. Lukion 1.- ja 2.- vuoden opiskelijat

KITTILÄN KUNTA 11 2.3.3 Koettu terveys Peruskoulun 8.ja 9 luokkien oppilaat Pojat kokivat yleisemmin terveydentilansa melko hyväksi tai hyväksi, tytöt kokivat harvemmin terveydentilansa melko hyväksi tai hyväksi. Tytöt kokivat päivittäistä väsymystä yleisemmin, kuitenkin koko Lappiin verrattuna harvemmin. Pojilla ylipaino oli yleisempää kuin tytöillä, mutta Lappiin ja koko aineistoon verrattuna Kittilässä ylipainoisuus oli yleisempää. Lukion 1.- ja 2.- vuoden opiskelijat Koko aineistoon verrattuna kokemus hyvästä terveydestä oli harvinaisempaa. Lukiolaisten ylipaino koko aineistoon ja Lappiin verrattuna oli yleisempää.

KITTILÄN KUNTA 12 2.3.4 Terveystottumukset Peruskoulun 8.ja 9 luokkien oppilaat Pojat syövät aamupalan yleisemmin, tytöt syövät aamupalan harvemmin, myös harvemmin koko Lappiin verrattuna. Koululounas Kittilässä syötiin yleisemmin koko aineistoon verrattuna. Pojat harrastivat liikuntaa yleisemmin myös koko aineistoon verrattuna, tytöt vastaavasti harrastavat liikuntaa vapaa-ajalla harvemmin. Tytöillä oli yleisemmin vähintään 4h ruutuaikaa päivittäin Nuori käyttää koulupäivinä vähintään neljä tuntia television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin. Koko aineistoon verrattuna myöhään valvominen kouluviikolla oli yleisempää. Tytöt tupakoivat päivittäin yleisemmin. Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa tytöillä yleisempää Nuori käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Laittomien huumeiden kokeiluja vain tytöillä, Nuori on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita Lukion 1.- ja 2.- vuoden opiskelijat Myöhään valvominen kouluviikolla oli koko aineistoon verrattuna yleisempää. Laittomien huumeiden kokeilu koko aineistoon verrattuna harvinaisempaa.

KITTILÄN KUNTA 13 2.3.5 Oppilas- ja opiskelijahuollon tuki Peruskoulun 8.ja 9 luokkien oppilaat Pojat kokivat yleisemmin saavansa apua itseä huolestuttaviin asioihin, tytöt kokivat harvemmin saavansa apua itseä huolestuttaviin asioihin. Indikaattori on muodostettu kahdeksasta nuorta huolestuttavasta asiasta, joihin nuori on saanut apua koulun aikuisilta tai koulun ulkopuolisilta ammattiauttajilta: alkoholin liiallinen käyttö, tupakointi, ylipaino tai syömisongelmat, väkivalta, paha olo tai mielenterveysasiat, perheen sisäiset asiat, ystävyys- tai seurustelusuhteet, seksuaaliterveys. Lukion 1.- ja 2.- vuoden opiskelijat

KITTILÄN KUNTA 14 2.4 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Perheen hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti nuoren kokemuksiin elämänhallinnasta, sosiaalisesta tuesta ja omista voimavaroista. Yksi perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on taloudellinen toimeentulo. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien työttömyys koko maassa on yleistynyt selvästi edellisestä kyselyvuodesta. Ainakin toinen vanhemmista oli ollut kuluneen vuoden aikana työttömänä 32 prosentilla yläluokkalaisista, 28 prosentilla lukiolaisista ja 39 prosentilla ammattiin opiskelevista. Yhä suurempi osa lapsista ja nuorista kuuluu pienituloisiin perheisiin. Lapsiköyhyysaste on kasvanut voimakkaasti edellisen, 1990-luvun laman jälkeen ja on nyt korkeammalla kuin koskaan 1970-luvun alun jälkeen. (Kouluterveys 2010, s.). Kittilän elinkeinorakenne perustuu selkeästi matkailun vetovoimaisuuteen sekä 2008 aloitettuun kaivostoimintaan. Työllisyystilanne Kittilässä oli kuitenkin hyvä (työttömyys 9 % 24.5.11). Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2008 7,3 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2008 17,3 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2008 74,3 Lähde: (tarkistettava) 3. Lasten ja nuorten sekä perheiden palvelut 3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Tässä kappaleessa esitellään palveluiden nykytilaa toimialoittain. Useimmat tässä esitetyt ratkaisut eivät ole mahdollisia pelkästään ohjaamalla nykyisiä voimavaroja toisin. Useimpien toimialojen kohdalla resurssit nyt ja tulevaa ennakoiden ovat yksinkertaisesti riittämättömät. 3.1.1 Neuvolapalvelut Neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuolto ovat ehkäisevässä työssä olennaisia, koska ne tavoittavat kaikki lapset ja nuoret odotusajasta työelämän kynnykselle. Mm. äitiys- ja lastenneuvola toimintaa, koulu- ja opiskelija terveydenhuoltoa ja lasten suun terveydenhuoltoa on tähän asti ohjattu sosiaali- ja terveysministeriön suosituksin. Vuoden 2011 alusta suositusten sitovuutta vahvistettiin lailla (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009(Finlex)). Sysäyksen lakiin on antanut juuri neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon kirjavuus kunnissa sekä lasten huostaanottojen ja lastensuojelukustannusten kasvu.

KITTILÄN KUNTA 15 Kittilässä päätökset neuvolatyön henkilöstön kasvusta lakisääteistä vastaavaksi on jo tehty, mutta 7 vakituista terveydenhoitajaa ja kaksi neuvolatyöstä vastaavaa lääkäriä aloittavat suunnitellun toimintamallin (LIITE) mukaisen työskentelyn vasta viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kittilän neuvolatyön rungon muodostavat äitiys, lasten, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kittilän neuvolatyöhön kuuluu tällä hetkellä edelleen myös sivukylien kotisairaanhoito sekä osa kirkonkylän kotihoidosta. Seuraavaksi kuvattu uusi tiimityö on mitoitettu riittämään lakisääteisen neuvolatyön hoitamiseen ilman kotisairaan- ja kotihoitoa. Mikäli nämä kaksi työmuotoa kuuluvat jatkossa edelleen neuvoalahenkilöstön hoidettavaksi, on lakisääteisen neuvolatyön hoitamiseen tarvittavan henkilöstön määrä nykyisen 7 sijaan 10 henkilöä. Tämä tarkoittaa 1 uuden terveydenhoitajan sekä 1 olemassa olevan perushoitajan työpanosta. Lisätyötä laki tuo myös lääkäreille. Lain määräämät terveystarkastukset vaativat jatkossa lääkäreiltä 15 työviikon työpanosta vuodessa. Neuvolatyöllä on ensiarvoinen asema varhaisen ja ennaltaehkäisevän työn toteuttajana ja havainnoijana. Suunnitelman pääpainoalueena mainittu vanhemmuuden tukeminen mahdollistuu ainoastaan lisäämällä neuvolahenkilöstöresursseja lain edellyttämällä tavalla suhteessa tiimityön laajuuteen. Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Erityisenä tavoitteena on lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä koko perheen hyvinvointi tukemalla perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta. Kittilässä neuvolatoimintaa on kirkonkylällä sekä muutamassa sivuneuvolassa. Neuvolan työmuotoina on vastaanottotoiminta, kotikäynnit, vanhempainryhmät, moniammatillinen yhteistyö ja puhelinneuvonta. Lasten määräaikaistarkastukset kehityksen ja kasvun seuraamiseksi tehdään 1-2 vko:n, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 10 kk:n iässä ja 1, 1½, 2, 3, 4, 5 ja 6 vuoden iässä. Lapsen ollessa 1-3 vko:n ikäinen tapaaminen tapahtuu perheen kotona. Lapsen ja perheen tarpeen mukaan voidaan sopia ylimääräisiä neuvolakäyntejä. Kittilän kunnassa neuvolatyön toimipisteitä on kaksi: neuvola ja koulu. Vuoden 2011 aikana voimaan tulleen terveydenhuoltolain (vuosiluvut) määrittelemien suositusten mukaisesti äitiys- ja lastenneuvolatyö on Kittilässä järjestetty tiimeittäin (LIITE I, kuva 3). Asiakkaat ohjautuvat tulevaisuudessa elämänkaaren mukaisesti eri tiimien eli terveydenhoitaja- lääkäri työparin vastaanotoille. Työskentelyssä perusajatuksena on perhelähtöisyys. Tiimityöskentelyä voidaan tarvittaessa laajentaa eri ammattiryhmien edustajilla. PERHETIIMI työskentelee odottavien ja lapsiperheiden kanssa, hoitaen äitiys- ja lastenneuvolan, perhesuunnittelun sekä matkailijaterveysneuvonnan. Kahdelle terveydenhoitajalle ohjautuu odottavat perheet ja perhesuunnitteluasiakkaat. Lisäksi heillä kummallakin tulee olemaan lapsiperheitä n.100. Kolmannelle terveydenhoitajalle ohjautuu 250 lapsiperhettä, lisäksi hän hoitaa matkailuterveysneuvonnan. Lääkärin työaikaa perhetiimi tarvitsee vähintään 11/2 työpäivää viikossa. Tulevaisuudessa kaksi lääkäriä keskittyy neuvolan työhön ja kehittämiseen. Asiakkaat ohjautuvat perhetiimiin aluejaon mukaisesti (LIITE X).

KITTILÄN KUNTA 16 Neuvolatyöryhmä keskittyy pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä parissa tehtävän työskentelyn kehittämiseen. Jatkossa neuvolatyöryhmä toimii perhetiimin tukena. Ryhmään kuuluvat terveydenhoitajat (4), psykologit (2), varhaiskasvatuksen erityisopettajat (2) sekä päivähoidon ohjaaja. Sosiaalitoimesta mukana on vastaava sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä Koulu- ja -opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on yhteistyönä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tavoitteena on myös edistää ja ylläpitää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, sekä järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Järjestettävänä on myös joukkopapa- seulat ja kutsuntatarkastukset. Työmuotoina ovat vastaanottotoiminta, terveysneuvontatunnit, kotikäynnit, vanhempainillat ja moniammatilliset tapaamiset sekä osallistuminen erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Lääkärintarkastukset järjestetään lain mukaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteitä ovat kirkonkylän koulu (ala-, yläkoulu ja lukio ), Sirkan-, Kaukosen-, Alakylän- ja Raattaman alakoulut sekä Levi- Instituutti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lakiuudistuksen (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009(Finlex)) myötä on tullut velvoite huolehtia ja suunnitella yleisellä tasolla kouluhyvinvointiin liittyviä asioita. KOULUTIIMI:n tehtävänä on laajempi kouluhyvinvoinnin kehittämistyö. KOULUTIIMI:n työssä korostuu moniammatillisuus: kouluhyvinvointi ei ole vain terveydenhuollon ponnistus. Tiimissä puheenjohtajan toimii koululääkäri ja sihteerinä koulukuraattori. Muita tiimin jäseniä ovat sivistystoimenjohtaja, kouluterveydenhoitajat, psykologi, yksi erityisopettaja/ koulu ja opinto-ohjaaja yläasteelta. Tiedonkulun ja osallisuuden varmistamiseksi tiukkoja rajoja ei aseteta, vaan kokoonpanoa voidaan joustavasti laajentaa tai supistaa käsiteltävästä asiasta riippuen. Koulutiimin asema vahvistetaan kunnan organisaatioon kuuluvaksi vuoden 2011 aikana esim. lautakuntakäsittelyssä tiedotusasiana. Kehittävät toimenpiteet: sekä neuvolan terveydenhoitaja että sosiaalitoimen perhetyöntekijä neuvolan ensikäynneille vastasyntyneen kotiin. 3.1.2 Päivähoito Lasten päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolaissa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, ohjattuna ja valvottuna perhepäivähoitona, Kunnallisen päivähoitotoiminnan tavoitteena on taata lapselle turvallinen hoitopaikka muun muassa vanhempien työssäoloajaksi, tukea kotia lapsen kasvatuksessa ja antaa lapselle ikä- ja kehitystasoa vastaavia virikkeitä. leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana Kasvatuksen päävastuu on kodilla ja vanhemmilla.

KITTILÄN KUNTA 17 Lasten päivähoito siirtyy koululautakunnan alaisuuteen 1.1.2012. Tällä muutoksella saavutetaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon katkeamaton ketju sekä yhtenäiset kasvatus-, opetus- ja hoitosuunnitelmat. Edelleen muutoksen ansiosta toteutuu varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta tukevien palveluiden yhtenäistäminen sosiaali-, terveys-, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluissa. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan myös koululaisten aamu- ja iltapäivähoito. Kittilässä on tällä hetkellä (2010) n. 440 0-6 vuotiaista, joista päivähoidon piirissä n. 300 eli 68 %. Päivähoitopaikan järjestelyaika on neljä kuukautta. Kunnassa päiväkotihoitoa järjestetään Sirkan, Kittilän ja Raattaman päiväkodeilla. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan omassa kodissa sekä ryhmäperhepäiväkodeissa Alakylässä ja Kaukosessa. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä. Lapsen oikeus päivähoitoon alkaa vanhempainloman jälkeen. Hoitopaikkoja on seuraavasti: Alakylän pienpäiväkoti: 12 paikkaa Kaukosen pienpäiväkoti: 12 paikkaa Kittila: - päiväkoti Pikkumuksula: 42 paikkaa (vuorohoidon yksikkö) - päiväkoti Muksula: 84 paikkaa (kaksi esiopetusryhmää) - perhepäivähoito kotona: 32 paikkaa - kolmiperhepäivähoito ja perhepäivähoito lapsen kotona 4-16 paikkaa Sirkan päiväkoti: 96 paikkaa (vuorohoidon yksikkö, yksi esiopetusryhmä) Raattaman päiväkoti: 7 paikkaa Määräaikaisia työntekijöitä palkataan tarvittaessa. Päivähoidon tarpeen katsotaan kasvavan noin 40 hoitopaikalla eli noin 10 paikkaa vuotta kohti. Kasvu johtuu kuntaan muutosta ja syntyvyyden noususta. (LIITE Päivähoidon investointi tavoitteet). Kasvua toivotaan hidastavan kotihoidon tuen kuntalisä, josta on saatu ensimmäiset ennusteet syksyllä 2010. Lapsille tehdään lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa tehdään myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Varhaiseen puuttumiseen kiinnitetään huomiota. Käytössä ovat psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin, sosiaalityön, neuvolan ja erikoissairaanhoidon asiantuntemus. Työntekijät osallistuvat sekä neuvola- että perhetyöryhmään. Erityisiä tavoitteita päivähoidolle ovat tiedonkulun tehostaminen kaikissa toimissa. Tätä varten päivähoidon (asiakasprosessit) ohjauskäytäntöjä sosiaali- ja terveyspalveluihin, kouluun sekä kuntoutukseen (puheterapiaan, lastensuojelutyöhön, toimintaterapiaan) selvennetään siten, että tieto on kaikkien saatavilla (kuntalaiset, vanhemmat, työntekijät). Tavoitteena on myös varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen perheiden tarpeita vastaaviksi, henkilöstön koulutus, sitoutuminen työhön ja työssä jaksaminen. Kehittävät toimenpiteet: 1.1.2012 aloitetaan päivähoidossa lapsiperheiden kotipalvelukokeilu; vuoden 2012 aikana järjestetään lapsiperheille suunnattua kotipalvelua perhepäivähoitajan tai lapsen kotona.

KITTILÄN KUNTA 18 3.1.3 Koulu Esiopetus Kuusivuotiaalla, seuraavana vuonna peruskoulunsa aloittavalla lapsella on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetus on tärkeä vaihe lapsen elämässä. Esiopetus tukee lapsen yksilöllistä oppimista: lapsi oppii toimiessaan ja leikkiessään yhdessä muiden lasten kanssa. Esiopetuksessa noudatetaan omaa opetussuunnitelmaa, joka pohjautuu valtakunnalliseen suunnitelmaan. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.(www.kittila.fi) Esiopetusta järjestetään Kittilän ja Sirkan päiväkodeilla. Muilla sivukylillä esiopetusta annetaan kouluopetuksen yhteydessä. (www.kittila.fi). Päiväkodeilla annettavaan esiopetukseen ilmoittaudutaan erillisellä hakemuksella, koulun järjestämästä esiopetuksesta saa lisätietoa sivistystoimenjohtajalta. Perusopetus Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia. Oppilaalla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät apuvälineet ja muun muassa tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja apuvälineet. Kittilän kunnassa on kuusi perusopetuksen koulua. Kirkonkylällä toimii yksi yläkoulu (luokat 7-9) sekä alakoulu (luokat 1-6), joka on nimeltään Lukkarin koulu. Lisäksi alakouluja on Alakylässä, Kaukosessa, Sirkassa ja Raattamassa.(www.kittila.fi). Oppilasmäärät Kittilän peruskouluissa lukuvuonna 2010-2011 Luokka-aste 1-6 Esikoulu Yhteensä Alakylän koulu 4 36 Kaukosen koulu 5 28 Lukkarin koulu 215 Erityisluokka Muksula 45 45 Raattaman koulu 5 Sirkan koulu 99 Sirkan päiväkoti 12 12 Yhteensä 66 440 Yläaste 217

KITTILÄN KUNTA 19 Erityisopetus Oppimista tuetaan tukiopetuksen ja osa-aikaisen tai kokoaikaisen erityisopetuksen keinoin. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että tuki on oikea-aikaista ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kittilässä toimii kaksi alakoulujen kiertävää erityisopettajaa, yksi erityisopettaja toimii Lukkarin koululla. Yläkoulussa on kaksi laaja-alaista erityisopettajaa. Erityisopetusta saavat lapset ja nuoret on pääsääntöisesti integroitu perusopetukseen. Lukkarin koululla toimii yksi erityisluokka. Iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. (www.opetushallitus.fi) Koululaisille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa kirkonkylällä nuorisotila Käen tiloissa. Koulutoimi hallinnoi 1-2 luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Vetäjinä toimivat koulunkäynti- ja kouluavustajat. Nuorisotoimi hallinnoi 3-6 luokkalaisten iltapäivätoimintaa. Sivukylillä toimintaa järjestetään 1-6 luokkalaisille. Iltapäivätoiminnan ryhmiä perustetaan Kittilän kunnan alueelle, jos ryhmään ilmoittautuu vähintään viisi kokoaikaista oppilasta. Aamupäivätoimintaa on mahdollista järjestää vain Kittilän kirkonkylällä. Iltapäivätoimintaa on mahdollista järjestää klo 16 jälkeen vain kirkonkylällä ja Sirkassa, joissa se pystytään toteuttamaan yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Yhteensä aamu- ja iltapäivätoimintaan Kittilän alueella osallistuu vuosittain noin 70 80 oppilasta.(e.s ja www.kittila.fi). Toisen asteen opetus Toisen asteen opetusta Kittilässä antavat Kittilän lukio, Lapin Matkailuopisto ja Lapin ammattiopisto. Kittilän lukiossa on myös Alppikoulun monitaitolinja, johon sisältyy laskettelun, lumilautailun, telemarkin ja maastohiihdon käytännön ja teorian harjoittelua. Alppikoulussa toimii myös huippu-urheilulinja. Kittilän lukiossa on 93 oppilasta (2010). (www.kittila.fi) Lapin matkailuopiston Kittilän toimipiste, Levi-Instituutti, tarjoaa Kittilässä matkailualan, hotellija ravintola-alan, kotityö- ja puhdistuspalvelun sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Ammatillinen peruskoulutus on suunnattu peruskoulun tai lukion päättäneille nuorille. Aikuiskoulutus on ammatillista perustutkintokoulutusta, ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta tai erityyppisiä työelämän kehittämispalveluja.

KITTILÄN KUNTA 20 Lapin ammattiopiston rakennusalan peruskoulutusta ja aikuiskoulutusta järjestetään Kittilässä Levi-instituutin toimitiloissa. Levi-Instituutissa opiskelee vuosittain n. 250 oppilasta.(www.lapinmatkailuopisto.fi) Oppilashuolto Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.(www.sosiaaliportti.fi) Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Siihen sisältyy sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen.(www.sosiaaliportti.fi). Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Koulukuraattorityö on osa koulun oppilashuollon palveluita. Kittilän kunnassa työskentelee yksi koulukuraattori, jonka toimialueena ovat kaikki kunnan alakoulut, yläkoulu, ja toisen asteen opiskelupaikat (lukio ja Levi-instituutti). Muita oppilashuollon palveluita ovat koulupsykologin (ks. kpl 4.2.3 psykologi) ja kouluterveydenhuollon asiakastyö. Oppilailla on subjektiivinen oikeus edellä mainittuihin oppilashuollon palveluihin. Kehittävät toimenpiteet: 3.1.4 Nuorisotyö Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotyöllä tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot (20.2.2010/693). Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. L:lla 693/2010 lisätty 5a

KITTILÄN KUNTA 21 kohta tuli voimaan 1.1.2011. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Etsivä nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. L:lla 693/2010 lisätty 7b tuli voimaan 1.1.2011. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lisäksi tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Lain mukaan nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö kohdentuu pääosin nuorten oman ajan käyttöön, rajaten pois kodin ja koulun päätoimialueesta. Perheet ja opetustoimi ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Kunta voi itse määrittää ikäryhmät, joihin nuorisotyö painottuu. Kittilässä nuorisotoiminnan keskeinen kohderyhmä ovat 13-18 -vuotiaat nuoret. Kittilän väestöstä 7-15 -vuotiaita on 9,7 % eli 601 henkilöä (2010, www.sotkanet.fi). Kittilän kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, nuorisotilojen monipuoliset palvelut nuorisotila Käellä ja Notzkilla sekä harrastusmahdollisuuksien luominen. Nuorisotoimen järjestämät leirit, teemapäivät ja - viikonloput, osa nuorisotilan toiminnasta ja yökahviloiden tapahtumista suunnitellaan yhteistyössä nuorten kanssa. Nuorisotoimi tekee yhteistyötä nuorisoyhdistysten ja nuorten vapaiden toimintaryhmien kanssa sekä tukee heidän toimintaansa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten, nuorisojärjestöjen, kunnan toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa sekä nuorten ja nuorisovaltuuston kanssa. Seurakunnan kanssa järjestetään yhteistä toimintaa lapsille ja nuorille. Nuorisotoimen tapahtumat ovat pitkälle ennaltaehkäisevää toimintaa, varhaista tunnistamista ja varhaista puuttumista mahdollisiin ongelmakohtiin. Tavoitteena on kunnan eri hallintokuntien, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyö ja tiedottamisen parantaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tärkeää on, että erityistukea tarvitsevat nuoret saavat tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Nuorisotoimen järjestämät tapahtumat ovat aina päihteettömiä. Perjantaisin kaikki nuorisotilan kävijät puhallutetaan. Mikäli tiloilla tai tapahtumassa havaitaan päihtynyt nuori, otetaan hänen vanhempiinsa yhteyttä, jotta nuori voidaan toimittaa kotiin. Tapahtumat kannustavat päihteettömyyteen, edelleen korostetaan varhaista puuttumista ja ehkäisevää päihdetyötä. Liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa kehitetään paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivaksi. Kuntalaisia innostetaan aktiivisiksi harrastustoimintaan osallistuviksi vauvasta vaariin. Kunta aloittaa kerhotoiminnan aktiivisen tiedottamisen ja koordinoinnin. LaNuti Lapin nuorisotiedotus, tieto- ja neuvontapalveluja

KITTILÄN KUNTA 22 nuorille netissä, sijaitsee nuorisotila Käellä. Notzkille Sirkkaan ollaan valmistelemassa omaa nuorisotiedotuspistettä. Uusi nuorisovaltuusto valittiin kaudelle 2011-2012, Kittilässä nuorisovaltuusto aloitti toimintansa vuonna 2006. Nuorisovaltuustolla on edustaja koululautakunnassa ja vapaan sivistystyön lautakunnassa. Nuorten kuulemisen edistämiseksi Kittilä on liittynyt Aloitekanava palveluun, joka on toiminut jo kaksi vuotta. Nuorten osallisuutta innostetaan ja tuetaan. Selvitetään nuorisovaltuuston kanssa, mistä nuoret ovat kiinnostuneita ja mihin asioihin he haluavat vaikuttaa. Tämän hetkinen huolenaihe nuorilla on pääosin Sirkassa tapahtuva päihteellinen nuorisotoiminta, lähinnä konsertit ja discot. Nuoriso haluaa kannustaa toisia nuoria päihteettömään ajanviettoon. Viimeisimmän nuorille suunnatun kyselyn mukaan tarjontaa liikuntaharrastuksen puitteissa on nuorisovaltuuston mukaan runsaasti. Niille, jotka eivät tahdo tai pysty hiihtämään, luistelemaan, laskettelemaan tai uimaan, ei nuorisovaltuuston mukaan ole olemassa todellisia vaihtoehtoja. Keilahallit, safariyritykset ja muut varsinkin Levin alueella sijaitsevat toiminnot ovat kiinnostavia, mutta korkean hinnan vuoksi nuoret eivät voi niitä säännöllisesti harrastaa. Hyvänä yhteistyötahona toimii Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hanke, joka on Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima pilottihanke Suomessa. Hankkeessa pyritään tavoittamaan paikalliset ja lomailevat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Lisäksi nuorisotoimi on mukana MosPa- moniammatillisuutta sparraamassa -hankkeessa. Myös seudullinen ja lähikuntien kanssa tapahtuva yhteistyö monipuolistaa nuorille suunnattuja toimintoja. Nuoret liikkeelle - hanke on Maaseudun sivistysliiton hallinnoima ja sen ohjausryhmään nuorten edustajana kuuluu Kittilän nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Nuorten työpajatoiminta siirtyi kunnan nuorisotoimesta kunnanhallituksen (28.9.2010 376) esityksen mukaan Tunturi-Lapin Kehitys ry:n tehtäväksi, palvelusopimusperusteisesti 1.3.2011 alkaen. Nuorten työpaja tarjoaa työllisyystukitoimia, työharjoittelupaikan, työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa, työelämään tutustumista ja rangaistuksen suorittamista valvotusti. Riittävän ajoissa löydetyillä tukitoimenpiteillä ehkäistään syrjäytymistä. Nuoria tuetaan elämän hallintaan. Osalla nuorista on koulumotivaation puutetta, mahdollisesti päihde- ja mielenterveysongelmaa, taloudellisia vaikeuksia, nuorisorikollisen avotyöpaikka rangaistuksen suorittajalle, kuntoutumistarvetta työ- ja opiskelukuntoisiksi. Näihin etsitään yksilövalmennuksen kautta tukitoimenpiteitä. Nuoria aktivoidaan harrastustoimintaan. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisriskin alaisiin nuoriin. Sosiaalisen vahvistamisen tavoitteena on nuoren saaminen yhteisölliseen toimintaan aktiiviseksi kansalaiseksi. Nuorten sosiaalista vahvistamista edistää Kittilässä mediaja puutyöpaja. Puutyöverstaan työvalmentaja on vakinaistettu syksyllä 2010. Pajoilla toimii työpajatoiminnankoordinaattori, joka suunnittelee ja kehittää työpajatoimintaa, lisäksi pajoilla toimii yksilövalmentajia. Vuonna 2010 Ahman Askeleen työpajoilla oli 28 valmentautujaa, joista 15 oli alle 29-vuotiaita. Nuorten työpajojen yhteistyötahoina ja työpajatoiminnan ohjausryhmän edustajina ovat työvoimatoimi, sosiaalitoimi, järjestöt, paikalliset yritykset sekä kunnan luottamushenkilöitä. Nuorten vammaisten työelämään sijoittumista edistetään sosiaalisten työpaikkojen suunnittelulla yhdessä nuorten työpajan kanssa ja harrastustoimintaa lisätään myös erityisryhmille.

KITTILÄN KUNTA 23 Kysyttäessä nuorilta aikuisilta parannusehdotuksia pajatoimintaan, heidän ehdotuksena oli työllistymisajan pidentämistä nykyisestä puolesta vuodesta vuoteen. Myös ns. moottoripaja toivotaan perustettavaksi. Moottoripajalla keskityttäisiin erilaisten ajoneuvojen korjauksiin ja metallin kanssa työskentelyyn. Pajatoiminta sai uutta hallitilaa käyttöönsä alkukesästä 2011. Etsivä nuorisotyöntekijä aloittaa työnsä kunnassa elokuussa 2011. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa olevia alle 29-vuotiaita nuoria ja ohjata heitä sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään nuoren pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö on uutta Kittilässä ja työtä tehdään yhteistyössä Tunturi-Lapin työpajan kanssa. Samalla kartoitetaan etsivän nuorisotyön tarpeessa olevat nuoret ja nähdään kokonaistilanne; mikä osa nuorista voi hyvin ja mikä huonosti. Hankkeessa tarkastellaan koulutusohjelmaa akselilla peruskoulu-lukio-ammattioppilaitos-yliopisto, opiskeluedellytysten parantamista, kouluasteelta toiselle joustavaa siirtymistä, jatko-opiskelupaikan saantia tai siitä kieltäytymistä, mahdollisesti kymppiluokkaa pajalla, avoimille työmarkkinoille siirtymisen tukemista, armeija, välivuosi ja sille aktiivisen tekemisen löytämistä, työ- ja harjoittelumahdollisuuksia, oppilasterveydenhuollon ja mielenterveys- ja päihdehuollon sekä koulukuraattorin palveluiden saavutettavuutta. Hankkeessa tarkastellaan myös oman elämän hallintaa. Kittilän kunta tarjosi kesällä 2011 kesätyöpaikkoja kaikille, jotka täyttivät hakukriteerit. Hakemuksia tuli 136 kappaletta. Yhteistyötä tehdään paikallisen TE-toimiston kanssa. Lapset ja nuoret tulee huomioida kaavoituksen suunnittelussa. Harrastepaikat ja virkistäytymisalueet sekä niihin siirtyminen tulee olla liikenneturvallisia. Myös asuntotuotantoa suunniteltaessa tulee huomioida nuorille soveltuvien vuokra-asuntojen riittävä määrä. Kittilässä on Maaseudun sivistysliiton hallinnoima Muutoksessa mukana -hanke, jossa myös maahanmuuttajanuoret huomioidaan. Vapaa sivistystyö on tiiviisti mukana tuetun vanhemmuuden edistäjänä Kittilässä. Perheen yhteiset harrastukset luovat vahvan pohjan aktiiviselle lapsuudelle, nuoruudelle ja vanhemmuudelle. Lapselle suotu hyväksyvä katse antaa tunteen rakastetuksi tulemisesta. Kotiintuloajat, nukkumaanmenoajat, sovittu ruutuaika tietokoneella ja tv:stä, kaikki tämä luo perusturvallisuutta ja rajat tuovat rakkautta. Kunnassa työskentelee nuorisosihteeri ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, lisäksi nuorisotoimessa opiskelee oppisopimusopiskelija nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Nuorisotoimi antaa töitä kunnan kesätyöntekijöille, lisäksi nuorisotoimessa on harjoittelijoita, työelämään tutustujia ja työllisyystukivaroin palkattu ohjaaja. Lisääntynyt vapaa-aika ja vapaa-ajan tuomat haasteet koetaan nuorisotoimessa mahdollisuutena ja siihen me tarvitsemme yhden vakituisen nuorisoohjaajan lisää. Kehittävät toimenpiteet Kittilän kuntaan tulee palkata toinen vakituinen nuoriso-ohjaaja, joka hoitaisi vakituisesti Sirkan nuorisotilaa ja sen toimintaa.

KITTILÄN KUNTA 24 3.1.5 Liikuntapalvelut Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä mm. terveyttä edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaikkoja (18.12.1998/1054). Liikuntatoiminnan järjestäminen on pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen vastuulla. Näitä järjestöjä Kittilässä toimii 18 kpl. Lasten ja nuorten ohjattu liikunta tapahtuu pääsääntöisesti näissä järjestöissä. Liikuntatoimi yhteistyössä koulujen ja kansalaisopiston kanssa täydentää tarjontaa etenkin aivan nuorimmille kuntalaisille. Liikunnan järjestämisvelvoite ei koske kuitenkaan pelkästään urheiluseuroja, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta tapahtumasta, jossa kodilla, koululla ja ympäristöllä on avainasema. Kittilän kunnan liikuntatoimi on ollut syksystä 2010 mukana järjestämässä ohjattuja liikuntatuokioita Kittilän päiväkoti Muksulassa yhteistyössä Revontuli-opiston kanssa. Revontuliopisto on palkannut ryhmää varten ohjaajan ja kunnan liikuntatoimi on maksanut lapsikohtaisen osallistumismaksun. Osallistuminen liikuntakerhoon on ollut lapselle maksutonta, ja näin jokaisella on ollut mahdollisuus osallistua toimintaan. Liikuntatoimi on mukana kokeilussa, jossa järjestetään julkinen liikenneyhteys Kittilän ja Sirkan välille syksyllä 2011. Kokeilulla halutaan nähdä, olisiko linjalle kysyntää ja saattaisiko se näin kittiläläisiä Levin liikuntapalveluiden käyttäjiksi. Liikuntatoimi harkitsee myös mahdollisten kuntaalennusten lisäämistä kylpylälippuihin ja kuljetuksiin. Kouluterveyskyselyn mukaan liikunnan harrastaminen vapaa-aikana on lisääntynyt nuorilla hitaasti ja vähän liikkuvien osuus on nyt pienempi kuin 2000-luvun alussa. Liikunnan harrastamiseen on kuitenkin edelleen syytä kiinnittää huomiota, sillä kolmasosa yläluokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammattiin opiskelevilla liikunnan harrastaminen on vieläkin harvinaisempaa. Heistä lähes puolet harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. (Kuntaraportti 2010). Nuorten harrastusten suuntautuminen muuhun kuin liikuntaan ja mm koulujen liikuntatuntien vähenemisen vuoksi tämän päivän nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille (7-18v) on liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulisi välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä saa suositusten mukaan olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Suosituksista voi tehdä johtopäätöksen, että riittävän liikunnan takaaminen lapselle on monen tekijän summa Kittilän kunnan tulee rakentaa liikuntapaikkoja ja taata riittävät taloudelliset mahdollisuudet niiden asianmukaiseen hoitoon tavoitteena miellyttävä ja turvallinen liikuntasuoritus. Tavoitteena on, että kunnan liikuntapaikkojen käyttö säilyisi jatkossakin kuntalaisille maksuttomana. (LIITE kunnan liikuntapaikat). Liikuntajärjestöjen toiminnan tukemiseen varataan riittävät määrärahat ja jakosäännöt rakennetaan niin, että avustusjärjestelmä kannustaa järjestöjä toiminnan järjestämiseen myös lapsille ja nuorille. Kehittävät toimenpiteet (täydennetään myöhemmin)

KITTILÄN KUNTA 25 3.1.6 Kulttuuripalvelut Kulttuuri on kansalaisen perusoikeus. Perustuslaissa turvataan jokaiselle Suomen kansalaiselle oikeus kulttuurielämään. YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa (artikla 31) sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. (Taide on mahdollisuuksia, Opetusministeriön julkaisu 2002) Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetyssä laissa on määritelty kunnan tehtäväksi edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3.8.1992/728) Opetusministeriön lastenkulttuuripoliittinen ohjelma määrittelee taide- ja kulttuuripalvelut peruspalveluiksi. Lasten ja nuorten tulisi päästä tasavertaisesti nauttimaan omakohtaisista kokemuksista taiteen parissa. Kittilän kunnan kulttuuripalveluiden tehtävänä on edistää kunnan omaleimaisuutta ja luoda edellytyksiä kulttuurin näkemiselle ja kokemiselle Kittilässä. Monipuolisilla kulttuuripalveluilla luodaan ja vahvistetaan valmiuksia lasten ja nuorten henkisen pääoman ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen. Kittilän kunnan kulttuuritoimi on mukana järjestämässä vuosittain toistuvia ja kertaluontoisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa huomioidaan myös lapset ja nuoret. Kulttuuritoimi tekee yhteistyötä päiväkotien, koulujen, nuorisotoimen ja kirjaston kanssa järjestäen lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia, tilaisuuksia, elokuvanäytöksiä sekä museo- ja galleriakäyntejä. Kirjasto tarjoaa monipuolisen lainattavan aineiston lisäksi erilaista lapsille ja nuorille kohdistettua toimintaa, kuten satutuokioita. Kulttuuriperinnön välittämisestä lapsille ja nuorille huolehtivat koulut ja päiväkodit yhteistyössä kulttuuritoimen ja kotiseutumuseon kanssa. Revontuli-Opisto tarjoaa mahdollisuuden suorittaa taiteen perusopetuksen opintoja yleisen oppimäärän mukaisesti kuvataiteen, musiikin ja sirkustaiteen aloilla. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on luoda perusta emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on säilyttää ja kehittää kansallista ja lappilaista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kehittävät toimenpiteet (täydennetään myöhemmin) 3.1.7 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi-, nuoriso, ja perhetyö, yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut Seurakunta Kittilän seurakunta toimii yhteistyössä Lapin rovastikunnan ja Tunturi-Lapin seurakuntien kanssa ja on verkostoitunut kunnan/alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Toiminnan painopisteinä ovat vuosina 2010 2012 kirkon jäsenyyden vahvistaminen, perhetyö ja ympäristökasvatus. Keskeisiä toimenpiteitä ovat yhteistyö muiden perhetyöntekijöiden kanssa,

KITTILÄN KUNTA 26 tukea perheitä ja alueelle muuttaneita ihmisiä sekä erilaisten verkostojen kehittäminen ja ylläpito. Seurakunnan nuorisotoiminnan tavoitteina ja painopisteinä ovat muun muassa nuorten osallistuminen seurakunnan eri toimintoihin sekä avustajina että osallistujina, perheiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorien tukeminen, yhteistyö varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa, toiminnan tarjoaminen kattavasti koko Kittilän seurakunnan alueella sekä eri ikäryhmät (varhaisnuoret, nuoret, nuoret aikuiset) huomioidaan tasapuolisesti. Uuden haasteen työhön tuovat ulkomaalaissyntyiset perheet, koululaiset ja opiskelijat. Nuorisotyötä tekee kaksi nuorisotyöntekijää, joista toisen tehtäväalueeseen kuuluu rippikoulu ja kaikki sitä varttuneempien nuorten ja nuorten aikuisten kanssa tehtävä työ. Toisen työntekijän tehtäviin kuuluvat varhaisnuorisotyö, partiotyö seurakunnan osalta sekä diakoninen perhetyö. Kittilän seurakunta, Kittilän 4H-yhdistys ja kunnan nuorisotoimi järjestävät yhteistyössä 4-6- luokkalaisten iltapäivä OLOTILA :a. Tarkoituksena tarjota paikka, jossa 9-12-vuotiaat nuoret voivat viettää aikaansa (vrt. nuorisotila). OLOTILA:ssa heille on tarjolla erilaisia virikkeitä (pelejä, välineitä). Tarkoituksena ei kuitenkaan ole suunnitella ohjattua toimintaa joka kerralle. Tilalla on kuitenkin aina valvoja paikalla. Vetäjinä ovat toimineet pääsääntöisesti seurakunnan työntekijät, 4H:n ohjaaja ja Levi instituutin työharjoittelijat. Kittilän koulutoimen ja seurakunnan yhteistyönä järjestetään myös jokakeväinen Tervetuloa nuoruuteen leiri. Leiri on vuorokauden kestävä tutustumis- ja ryhmäytymisleiri toukokuussa uusille 7. luokkalaisille, jotka aloittavat syksyllä yläkoulun. Leirillä on ohjattua toimintaa luokanvalvojan, koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan, seurakunnan nuoriso-ohjaajan ja tukioppilaiden/isosten toimesta. Kittilän kunnan sosiaalitoimiston vastaava työntekijä ja seurakuntapastori pitävät yhdessä naisten vertaistukiryhmää, joka on tarkoitettu naisille, jotka ovat huolestuneita omasta päihteidenkäytöstä. Turvarinki kokoontuu joka toinen tiistai toimitila Kotilossa sekä kevään aikana ryhmä on kokoontunut myös naisten kodeissa. Yhdistystoiminta Kittilän alueella toimii useita eri järjestöjä, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Yhdistykset järjestävät monipuolisesti tapahtumia, kerhoja ja kesätöitä. Yhdistysten välinen yhteistyö ja yhteistyö kunnan koulu ja - nuorisotoimen kanssa on monipuolista ja ympärivuotista. Aktiivisten toimijoiden joukko pienessä kunnassa on kuitenkin pieni. Kittilän elinkeinopalvelu KIDEVE ylläpitää yhdistysrekisteriä kittiläläisistä yhdistyksistä. Kittilän kansalaisopiston toiminta siirtyi vuoden 2010 alussa alueellisen Revontuli-Opiston hoidettavaksi (mukana Kittilä, Sodankylä, Enontekiö). Opisto tekee yhteistyötä esimerkiksi Kittilän koulutoimen kanssa. Kansalaisopisto tarjoaa erilaisia kursseja ja harrastusmahdollisuuksia ympäri Kittilää.

KITTILÄN KUNTA 27 3.2 Erityispalvelut 3.2.1 Toimintaterapia Kittilän kunta ostaa toimintaterapiapalvelut TUTORIS oy:ltä. Toimintaterapeutti käy yhtenä päivänä viikossa Kittilässä. Asiakkaista suurin osa on lapsiasiakkaita. Lapsiasiakkaat saavat lähetteen toimintaterapiaan neuvolasta. Osa asiakkaista ohjautuu toimintaterapiaan myös LKS: n suosituksen kautta. Toimintaterapia on osa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa asiakkaalle keinoja selviytyä mahdollisimman omatoimisesti arjen tilanteissa. Terapian avulla toimintakykyä ja kehitystä pyritään edistämään ja ylläpitämään opastamalla asiakasta löytämään keinoja huolehtia itsestään, olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, tekemään työtä, opiskelemaan, viettämään vapaa-aikaa tai leikkimään. Lasten toimintaterapian kohderyhmänä ovat lapset, joilla on tai epäillään olevan kehitysviivettä jollakin kehityksen osa-alueella. Vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi lapsen liikunnallisissa taidoissa, keskittymisessä, käden taidoissa, pukeutumisessa tai leikeissä. Terapian perustana on toimintaterapeutin suorittama arviointi, jossa kartoitetaan erityisen tuen tarve. Lasten toimintaterapian tavoitteena on lapsen kokonaiskehityksen tukeminen, jotta lapsi kehittyy ja pystyy rajoituksista huolimatta saavuttamaan leikin, päivittäisten toimintojen sekä vuorovaikutuksen valmiuksia ja taitoja. Terapiamenetelmänä voidaan käyttää tavoitteellista ja ohjattua leikkiä, erilaisia pelejä, sekä kehitystä tukevia tehtäviä. Toimintaterapia toteutetaan arjen toimintaympäristössä: kotona, päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai koulussa. Vanhemmat tai hoitajat/opettajat voivat olla seuraamassa toimintaterapiaa. Terapiajakson lopulla pidetään yleensä yhteistyöpalaveri, jossa lapsen lähipiiri miettii kuntoutuksen vaikuttavuutta ja jatkotarpeita. Palaveriin voivat osallistua toimintaterapeutin ja vanhempien lisäksi päivähoitaja, lastentarhanopettaja, opettaja, puhe- tai fysioterapeutti. 3.2.2 Puheterapia Kittilän kunnassa toimii tällä hetkellä 1 kunnallinen puheterapeutti. Puheterapeutin tehtävänä on vastata koko Kittilän kunnan väestön puheterapiasta. Kittilän kunnassa puheterapeutin työ painottuu pääasiassa alle kouluikäisten lasten sekä aikuisneurologisten asiakkaiden kuntoutukseen. Puheterapeutin vastaanotolle tullaan pääasiassa terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Vanhemmat voivat olla myös itse yhteydessä puheterapeuttiin. Kittilän kunta ostaa myös harkinnanvaraisesti lääkinnällisenä kuntoutuksena puheterapiaa yksityissektorilta. 3.2.3 Psykologi Kittilän kunnassa on kaksi psykologin virkaa. Psykologin palvelut ovat kunnan toimialojen käytettävissä toimialakohtaisia sopimuksia vastaavasti. Psykologin toimenkuvassa painottuvat lasten ja nuorten psyykkisten, sosiaalisten sekä kasvatukseen ja kehitykseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen, varhainen toteaminen,

KITTILÄN KUNTA 28 psykologiset tutkimukset, ohjaus, neuvonta, hoito ja kuntoutus yhteistyössä perheiden, neuvolan, päivähoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Tutkimuskäynnit lapsille järjestyvät yleensä noin kahden viikon sisällä. Psykologin vastaanotolla käy jonkin verran myös aikuisia asiakkaita kriisi- ja parisuhdekeskusteluissa sekä masennuksen, työuupumuksen ja päihdeongelmien vuoksi. 3.3 Lastensuojelun sosiaalityö Uusi lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008 (417/2007). Velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus on uudessa laissa säädetty entistä laajemmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä (25 ). Ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos siihen velvoitettu henkilö arvioi, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoituksen voi tehdä salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapselle oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla, Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä palveluja ja tukitoimia. 3.3.1 Lastensuojeluntarpeen selvitys Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava lastensuojeluilmoituksen tai lastensuojeluhakemuksen vireille tulon jälkeen seitsemän (7) arkipäivän aikana, lähdetäänkö ilmoituksesta tekemään lastensuojelutarpeen selvitystä. Selvitys on tehtävä viivytyksettä ja sen on valmistuttava kolmen (3) kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tavataan lasta ja vanhempia ja mahdollisesti koko perhettä, käydään kotikäynnillä ja sovitaan lopputapaaminen, jossa kerrotaan selvityksen tulos. Selvityksen aikana lapsi on lastensuojeluasiakas. Selvityksen aikana ollaan myös yhteydessä lasta ja nuorta hoitaviin muihin tahoihin, kuten kouluun, neuvolaan ja päiväkotiin lapsen tilanteen arvioimiseksi. Selvityksen tavoitteena on tutkia lapsen suojelun tarvetta ja tuen tarvetta, jotta voidaan arvioida, tarvitseeko lapsi tai nuori sekä hänen perheensä lastensuojelun tukea ja palveluja. Selvitys auttaa kaikkia siihen osallistuvia ymmärtämään, mistä huoli on syntynyt ja miten osalliset siihen suhtautuvat. Selvitys on interventio perheen elämään, sillä vanhemmat tai läheiset joutuvat miettimään tilanteen syitä ja etsimään ratkaisua. Yhtä lailla lapsi tai nuori miettii tilannetta ja voi kokea hyvin merkitykselliseksi sen, että hänen näkemyksiään ja mielipiteitään kuunnellaan. Tavoitteena on myös arvioida riskien ja ongelmien merkitystä tämän hetkisessä elämäntilanteessa sekä tulevaisuudessa, Selvityksessä tuleekin arvioida, miten suojellaan tai tuetaan lapsen tai nuoren hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

KITTILÄN KUNTA 29 3.3.2 Avohuolto Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutuu lapsen ja perheen elämäntilanteen paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävillä avohuollon tukitoimilla. Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa yhdessä ja ne perustuvat kirjalliseen sopimukseen. Terveydenhuollon, päivähoidon ja oppilashuollon tukipalveluja voidaan järjestää lapselle myös lastensuojelun avohuollon tukitoimina. Tällöin työskentelylle on lapsen asiakassuunnitelman mukaisesti määritelty erityiset tavoitteet. Näiden tukitoimien lisäksi on sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen järjestettävä erityisesti seuraavia lastensuojelulaissa mainittuja avohuollon tukitoimia: lastensuojelun perhetyö lapsen tai perheen lyhytaikainen avohuollon sijoitus, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistystoiminta, lapsen ja perheen taloudellinen tukeminen sekä asumisen puutteiden korjaaminen Tukitoimet räätälöidään yksittäisen lapsen tai asiakasryhmän tarpeisiin. Perhetyö Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelualain mukainen avohuollon tukitoimi, johon hakeudutaan lapsiperheiden sosiaalityöntekijöiden kautta. He tekevät perheessä lastensuojelutarpeen arvioinnin ja sopivat perheen kanssa perhetyön aloittamisesta. Lastensuojelun perhetyön työtoimintamuotoina ovat kotikäynnit, tapaamiset kodin ulkopuolella, perhetyön suunnitelmaneuvottelut, yhteistyö lapsen/perheen muiden hoitavien tahojen kanssa, muu ryhmätoiminta, retket ja leirit. Kittilän kunnassa on tehty perhetyötä pääasiallisesti erilaisten hankkeiden ja projektien muodossa, mutta syksyllä 2009 kuntaan perustettiin kaksi perhetyöntekijän virkaa. Työ on suunniteltua ja suunnitelmallista, koska jokaiselle perheelle tehdään oma sopimus, jossa määritellään työn tavoitteet. Suunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ensimmäiseen tapaamiseen perheen kanssa osallistuvat lähettävä taho ja molemmat perhetyöntekijät. Perheet ohjautuvat perhetyöntekijöille pääsääntöisesti neuvolan, päivähoidon ja sosiaalitoimiston kautta. Perhetyö on tehnyt yhteistyötä muun muassa kirkon lapsityön kanssa järjestämällä joka toinen keskiviikko perhekahvilaa toimitila Kotilossa. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa tehdään yhteistyötä. Lastensuojelun avohuollon ostopalveluina ostetaan myös Ensi- ja turvakodin palveluja. Palvelujen ostot ovat lisääntyneet viime vuosina. Lastensuojelullisin perustein ostetaan myös jonkin verran valvottuja tapaamisia. Kehittävät toimenpiteet:

KITTILÄN KUNTA 30 Perhetyöntekijä mukaan neuvolan ensikäynneille vastasyntyneen kotiin. Ensimmäinen uusi ennaltaehkäisevään työhön keskittyvä perhetyöntekijän toimi 2012 ja toinen vuoteen 2013 mennessä. Lapsiperheiden kotipalvelu Kotipalvelusta on koko ajan kasvava kysyntä. Se olisi ratkaisu moneen ongelmaan lapsiperheessä. Kotihoitoa on järjestetty muutamalle lapsiperheelle satunnaisesti resurssien sallimissa rajoissa (2010). Yhteistyötä on tehty ja tehdään jatkossakin päivähoidon ja sosiaalitoimen kanssa lapsiperheiden arjessa selviytymisen tukemiseksi. Tavoitteena on, että kotihoidon palvelua voidaan järjestää myös lapsiperheille. Tavoitteena on palvelusetelin käyttöönotto kotihoidon palveluissa, jolloin palvelua voi ostaa palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi arvioidaan säännöllisen kotihoidon tarve lapsiperheiden osalta ja mahdollisesti resursoidaan siihen kotihoidon perhetyöntekijä, mikäli asiakkaita on riittävästi. 3.3.3 Sijaishuolto Lapsi voidaan lastensuojelulain 38 :n mukaan kiireellisesti sijoittaa kodin ulkopuolelle, jos hän on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa enintään 30 vuorokautta ja sitä voidaan jatkaa asianosaisten suostumuksella 45 vuorokauteen huostaanoton valmistelemiseksi sekä hallinto-oikeuden päätöksellä 60 vuorokauteen. Jos avohuollon tukitoimin ei kyetä riittävästi auttamaan lasta, on hänellä oikeus huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella, joko perheessä tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen sukulaisperheeseen. Lasten sijaishuolto ei yleensä ole tarkoitettu pysyväksi. Viranomaisilla on velvollisuus tukea lapsen biologisia vanhempia niin, että he kykenisivät itse huolehtimaan lapsestaan. Kodin olosuhteiden ja vanhempien toiminnan pysyvää kuntoutumista varten vanhemmille laaditaan yleensä oma asiakassuunnitelma. Kaikille sijoitetuille tehdään asiakassuunnitelma, jota tarkastetaan vuodessa pari kertaa. Biologisille vanhemmille ehdotetaan kuntoutussuunnitelman tekemistä. 3.3.4 Jälkihuolto Sijoituksen päättymisen jälkeen lapsi tai nuori saattaa olla pitkään erityisen tuen tarpeessa ja tätä tukea tarjotaan jälkihuoltona. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista tai itsenäistymistä. Jälkihuolto on järjestettävä aina vähintään puoli vuotta kestäneen sijoituksen jälkeen lapsen iästä riippumatta ja sitä varten tehdään erillinen asiakassuunnitelma. Jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta.

KITTILÄN KUNTA 31 3.3.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset 3.3.6 Ottolapsineuvonta Ottolapsineuvontaa antavat kunnan sosiaalityöntekijät. Mahdollisuus on myös ostaa neuvonta Pelastakaa Lapset ry:ltä. 3.3.7 Seudulliset palvelut Järjestöistä Pelastakaa Lapset ry tarjoaa lastensuojelun konsultaatiopalveluja, tukiperhepalveluja. Mannerheimin lastensuojeluliitto Lapin piiri tarjoaa Kittilään koulutuspalveluja. Kittilän kunnan sosiaalipäivystyspalvelut ostetaan Merikratos Oy:ltä. Virkaajan ulkopuolella sosiaalipäivystyspalvelut tavoittaa hätäkeskuksen 112 kautta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE järjestää läheisenneuvonpitoja Kittilässä. Läheisneuvonpito on työmenetelmä, jolla vahvistetaan omaisten ja läheisten ihmisten toimintaa lapsen, nuoren, aikuisen tai vanhan ihmisen tukiverkostona ja voimavarana. Läheisneuvonpidossa tehdään ihmistä koskevia päätöksiä ja suunnitelmia. Päähenkilö on läsnä läheisneuvonpidossa. Kuka tahansa perheenjäsen, läheinen tai viranomainen voi tehdä aloitteen neuvonpidon koollekutsumisesta. Kuntien sosiaalityöntekijät antavat toimeksiannot läheisneuvonpitojen kutsumiseen. Poske mahdollistaa Kittilän kunnalle työparityötä sosiaalityöhön.

KITTILÄN KUNTA 32 3.4 Lasten huomiointi aikuisten palveluissa Useiden tutkimusten tulokset osoittavat, että vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat monilla tavoin perheen elämän osa-alueisiin: ihmissuhteisiin, vanhemmuuteen sekä perheen läheisiin. Lainsäädännössä on jo pitkään ollut suositus huomioida lapset vanhemman sairastuessa. Nykyään tiedetään kuinka vakavia seurauksia mm. vanhemman taloudellinen ahdinko, vakava somaattinen sairastuminen tai mielenterveydenongelmat aiheuttavat. Kittilän kunnassa lasten ja nuoren peruspalveluihin valittu Lapset puheeksi - neuvonpito ulottuu aikuisille suunnattuihin palveluihin sosiaalitoimen aikuissosiaalityössä, mielenterveystoimessa ja perusterveydenhuollossa. Lapset puheeksi & neuvonpito-menetelmä on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kärkihankkeen (Toimiva lapsi & perhe) käytäntöön suunniteltu menetelmäkokonaisuus. Päämääränä on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Menetelmän avulla pyritään ennaltaehkäisemään huolien muodostumista ja ongelmien kasautumista. Menetelmän periaate on yksinkertainen, siinä vanhempaa autetaan tukemaan lapsiaan haastavissa perhetilanteissa, käyttämällä omaa sosiaalista verkostoaan että tarvittaessa erilaisia palveluja apunaan. 3.4.1 Aikuissosiaalityö Vuonna 2011 sosiaalityön tavoitteina on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä selviytymään velvoitteistaan yhteiskunnan jäsenenä. Asiakkaille annetaan ohjausta ja neuvontaa, selvitetään asiakkaiden kanssa heidän vaikeuksiaan sekä järjestetään erilaisia tarvittavia tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Kittilän kunnan sosiaali- ja terveystoimintaa suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan ja avopalveluihin. Sosiaalitoimistoa työllistävät eniten toimeentulotukiasiat sekä lastensuojelu. Kunnassa on vuonna 2011 kolme vakituista sosiaalityöntekijän virkaa. Kittilän kunnan sosiaalipäivystyspalvelut ostetaan Merikratos Oy:ltä. Virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyspalvelut tavoittaa hätäkeskuksen 112 kautta. 3.4.2 Päihde- ja mielenterveyspalvelut Kittilän mielenterveystoimisto tarjoaa palveluitaan laajalle asiakaskunnalle; sekä aikuisille ja vanhuksille että nuorille ja lapsille. Erikoistumisalueena on mielenterveyden häiriöiden ja sairauksien hoito erilaisten terapeuttisten keskustelujen avulla sekä ihmisten auttaminen tavallisissa elämän pulmissa ja kriiseissä.(www.kittila.fi) Hoitoon voi hakeutua ilman lähetettä. Asiakkaita ovat vaikeuksia tai kriisejä kohdanneet yksityishenkilöt ja perheet, pariskunnat, päihteiden ja alkoholiongelmien kanssa kamppailevat henkilöt ja heidän omaisensa sekä psyykkisesti pitkäaikaissairaat, joille tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelmia sekä mm. masennuksesta ja työuupumuksesta kärsivät. (www.kittila.fi) Perheissä, joissa käytetään runsaasti päihteitä, lapset ottavat usein jo varhain aikuisen vastuun ja vaikuttavat pärjääviltä. Emotionaalista huolenpitoa ja ikäkauteen kuuluvia kehitysmahdollisuuksia vaille jäävä lapsi on kuitenkin altis psyykkisille ongelmille, kuten

KITTILÄN KUNTA 33 masennukselle ja syömishäiriöille. Paljon päihteitä käyttävien vanhempien lapsilla on kasvanut riski erityyppiseen ongelmakäyttäytymiseen. Päihdeongelmat aiheuttavat usein myös riskin niiden siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle. Vanhempien päihteiden käytön vaikutukset lapsen myöhempään elämään eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Tämä antaa mahdollisuuden ongelmien ylisukupolvisen ketjun murtamiseen oikein kohdennetulla avulla ja tuella. (Kouluterveyskysely 2010, s.) Kriisiryhmä Kittilässä on myös toimiva kriisien jälkipuintiryhmä, joka toimintaa koordinoidaan mielenterveystoimiston kautta. Ryhmä koostuu mielenterveystyöntekijöiden lisäksi terveydenhuollon, seurakunnan ja kolmannen sektorin työntekijöistä. Apua tarjotaan mm. onnettomuuden tai itsemurhan tehneiden omaisille ja toiminta painottuu toimistoaikaan. Varsinaista kriisipäivystystä ei ole. Psykiatrin palvelut Tällä hetkellä mielenterveystoimistossa käy yksityinen psykiatriaan ja geriatriaan erikoistunut lääkäri kerran kuussa. Vastaanottoaika varataan terveyskeskuslääkärin tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjeiden mukaan. Lasten ja nuorten psykiatriset lääkärin palvelut ostetaan Lapin Keskussairaalasta. Lähetteen kirjoittaa terveyskeskuslääkäri/koululääkäri. Yhteistyö ja konsultointi Mielenterveystyöntekijät toimivat jäsenenä moniammatillisissa työryhmissä ja antavat konsulttiapua erilaisissa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyökumppanit ovat kunnan eri toimialoilta, kuten sosiaali-, koulutoimesta, päivähoidosta, kotipalvelusta, terveyskeskuksen vuodeosastolta ja työvoimahallinnosta. Mielenterveystyöntekijät ovat myös yhteyshenkilönä ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä muiden hoitolaitosten kanssa asioitaessa, kuten Muurolan sairaalan, päihdeklinikoiden ja kuntoutumiskotien. Niin ikään mielenterveystyöntekijät toimivat yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja osallistuvat eri mielenterveyttä tukevien projektien toimintaan. 3.4.3 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto sisältää terveysneuvonnan, kotisairaanhoidon, vastaanoton, mielenterveystyön, sairaankuljetuksen, laboratorion, röntgenin, kuntoutuksen, väline- ja lääkehuollon, suun terveydenhuollon sekä vuodeosastohoidon. Myös somaattinen sairaus tai onnettomuus muuttaa perhetilannetta. Vanhemmalle tulee tarjota mahdollisuus ottaa lapset ja lasten tilanne puheeksi häntä hoitavan henkilökunnan kanssa.

KITTILÄN KUNTA 34 3.5 Yhteenveto lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin nykytilasta Kittilässä 2011 Tässä suunnitelmassa on aiemmin esitetty kuvaus nykytilasta sekä perustelut resurssien ja voimavarojen kohdentamiselle. Työryhmä on pohtinut myös kunta-arvoja ja hyvinvoinnin tavoitteita. Yleisesti voidaan todeta, että Kittilässä on puitteet turvata ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia entistä tehokkaammin. Alueella on monipuolisesti sekä kolmannen, yksityisen että julkisen sektorin palveluntuottajia. Arvoisensa painoarvo on laitettava myös luonnonympäristölle. Luonto tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia, mutta tarjoaa toisaalta tilan rauhoittumiselle, hiljaisuudelle, kuuntelemiselle ja kauniin ja puhtaan aistimiselle. Vaikka tämä suunnitelma velvoittaa kunnan palveluntuottajia, voi tässä esitettyjä periaatteita soveltaa myös yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja. Ympäristön huomioiminen ja ympäristösuunnitelmat ovat jo vakiinnuttaneet asemansa yritysten laatukäsikirjoissa. Pitkänajan tavoitteena on, että myös lasten ja nuorten elinympäristön ja elinolojen muutosten arvioiminen muodostuu olennaiseksi osaksi kaikkien alueella vaikuttavien tahojen toimintaa. Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä voi aina kehittää. Lastensuojeluilmoitusten kasvu on osaltaan lisännyt huolta kittiläläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lastensuojeluilmoitusten syyt liittyivät mm. lapsen tai nuoren alkoholinkäyttöön, aggressiiviseen käyttäytymiseen, rikolliseen toimintaan, lapsen tai nuoren koulunkäyntivaikeuksiin, lapsen hoidon laiminlyöntiin, perheristiriitoihin, perheväkivaltaan, vanhempien alkoholinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Lastensuojeluilmoitusten merkittävä kasvu on osaltaan selitettävissä uusiutuneella lastensuojelulailla (417/2007). Uusi laki selkiytti lastensuojeluilmoituksen tekemisen velvoitetta: ilmoitusvelvollisuus on uudessa laissa säädetty entistä laajemmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä (25 ). Työryhmä on halunnut tulkita ilmoitusten määrän lisääntymisen positiivisena, ja toivoo, että varhainen puuttuminen mahdollistuisi jatkossakin entistä tehokkaammin. Yhtäkaikki lastensuojeluilmoituksia ei milloinkaan tehdä turhaan sillä tilanteen selvittäminen on jokaisen tahon edun mukaista. Lastensuojeluilmoitusten lisääntyminen on vaikuttanut tämän suunnitelman työstämiseen ja pääpainoalueiden, ennaltaehkäisevä työ ja vanhemmuuden tukeminen, valintaan. Vanhemmuutta tukevaa työtä tehdään myös sosiaalityön avohuollon tukitoimien muodossa. Kehityskohteeksi työryhmä haluaa nostaa tuki- ja sijaisperhetoiminnan Kittilässä. Työryhmä esittääkin seuraavassa kappaleessa tukiperhetoiminnan organisoinnin selvitystyön aloittamista mahdollisimman pian. Tukiperhetoiminta on yksi keskeisimmistä vanhempia tukevista ja toisaalta lasta voimaannuttavista 1 keinoista. Rakennetun ympäristön osalta työryhmä ehdottaa selvitystä lasten ja nuorten huomioimisesta Rakennetun ympäristön laatukäsikirjassa (KIDEVE ja tekninen osasto.) 1 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumisessa korostuu oma sisäinen vahvistuminen ja se, että ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen.(www.wikipedia.fi)

KITTILÄN KUNTA 35 Työryhmä on poiminut Kouluterveys 2010 tuloksista sellaiset kohdat, joihin työryhmän mukaan voidaan vaikuttaa vanhemmuuden tukemisen keinoin. Tämän vuoksi kaikkia indikaattoreita ei ole tulkittu tässä suunnitelmassa. Tulokset on jaoteltu osiin, jotta niiden toteuttamisaikataulun havainnollistaminen olisi selkeämpää. Kouluterveyskysely 2010 tulkinnat: Koti ja koulu Tytöt tupakoivat päivittäin yleisemmin Vanhempien tupakointi oli yleistä Kouluviikolla valvominen oli yleistä sekä lukiossa että peruskoulussa Opiskeluun liittyvät vaikeudet olivat tytöillä yleisempiä. Poikien viikonloppuiltojen viettopaikat olivat paremmin vanhempien tiedossa ja vastaavasti Tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikka oli huonommin vanhempien tiedossa. Tytöillä oli yleisemmin läheisen alkoholin käytön aiheuttamia ongelmia. Liikunta ja terveystottumukset Ylipainoisuus oli lisääntynyt sekä peruskoulussa että lukiossa. Pojat ovat ylipainoisempia kuin tytöt. Tytöt harrastivat vähemmän säännöllistä liikuntaa ja viettivät yleisemmin vähintään 4h television, kännykän, konsolipelien ym. viihdelaitteiden ääressä päivittäin. Tytöt kokivat harvemmin terveydentilansa melko hyväksi tai hyväksi. Päihteet Humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa oli tytöillä yleisempää Laittomien huumeiden kokeiluja vain tytöillä, Tytöillä oli yleisemmin läheisen alkoholinkäytön aiheuttamia ongelmia. Työryhmän havaitsemat kehittämisen kohteet Kittilän lasten ja nuorten hyvinvoinnin arvioinnissa Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristö laatukäsikirjaan kirjataan kappale lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden huomioimisesta teknisen osaston toiminnassa. Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnan toimitilojen lisäämisen suunnittelu. Toimitiloja tulee olla monipuolisesti muuhunkin kuin liikuntaharrastusten toteuttamiseen. Muu toiminta Tukiperhetoiminnan käynnistäminen Ennaltaehkäisevän työn perhetyöntekijän palkkaaminen 1. 2010 ja 2. 2013 Nuorisotyöntekijän toimi Näihin tässä esiteltyihin kohtiin tulee työryhmän mukaan puuttua välittömästi. Toimenpiteiden toteuttamisaikataulu esitellään tarkemmin kappaleessa 4.6.

KITTILÄN KUNTA 36 4. Toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 4.1 Ennaltaehkäisevä työ ja vanhemmuuden tukeminen Työryhmä on valinnut suunnitelman pääpainoaluiksi ennaltaehkäisevän työn ja vanhemmuuden tukemisen. Ennaltaehkäisevä työ Lapsille ja nuorille tarjottavissa ikätasoisissa palveluissa, neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja nuorisotoimessa, on toimintasuunnitelmiin kirjattuna ja toiminnan jatkuvana tavoitteena ennaltaehkäisevä työ. Vanhempien kanssa järjestettävät palautekeskustelut ja työn laadun säännöllinen arviointi kehittävät palveluita. Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmuuden tukeminen on nykyisin vakiintunut osa suunnitelmallista ennaltaehkäisevää työtä. Ensisijainen vastuu lapsen huollosta, hyvinvoinnista ja kasvatuksesta on lapsen vanhemmalla. Kittilän kunnan vanhemmuutta tukevan työn tavoitteena on rohkaista vanhempaa näkemään tavallisen arjen tilanteet oman lapsen näkökulmasta. Vanhempaa tuetaan ottamaan lasten näkökulma huomioon oman perheen hyvinvoinnin tarkastelussa. Näin vanhemmasta muodostuu lasten elämän asiantuntija, jolla on voimavaroja, välineitä ja rohkeutta huomioida lapset paitsi tavallisessa arjessa, myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Vanhemmuutta tukevan työn tavoitteena on lapsen asemaa ja omaa vanhemmuutta arvioiva ja lapset puheeksi ottava vanhemmuus. Elämän ja elämänhallinnan haastavissa, tuetuissa tilanteissa, työntekijän kanssa lapset puheeksi ottava vanhempi ei ole epäonnistunut vaan rohkea ja riittävä vanhempi. Tärkeää on, että perheen tilannetta arvioi vanhempi, jolle on vanhempaa tukevan, tavoitteellisen työn tuloksena muodostunut kyky ja välineitä toimia omien lasten hyvinvoinnin asiantuntijana. Asiantuntijana siitäkin huolimatta, että aikuisen oma elämä ja elämänhallinnan taidot vaatisivat erilaisten tukitoimenpiteiden aloittamista. Vanhemmuuden tukeminen on toimintaa vanhemman tukena silloin, kun kaikki on hyvin, mutta myös silloin kun tukitilanteet ovat väistämättömiä. Vanhemman kanssa työskentelevällä kunnan työntekijällä on valmiudet ottaa vanhemman kanssa lapset puheeksi; siitä nimi Lapset puheeksi - menetelmälle. Lapset puheeksi - menetelmä on matalankynnyksen puheeksiottamiskäytäntö. Sitä tarjotaan lasten ja nuorten normaaleissa kehitysympäristöissä lasten vanhemmille joko tutustumistilanteessa tai muuttuneessa perhe-elämäntilanteessa. Menetelmän tarkoituksena on auttaa vanhempiaan auttamaan omia lapsiaan oman voimin ja oman verkoston turvin. Tukea voidaan tarjota /hankkia myös viranomaisverkostosta. Lapset puheeksi - on kehitetty käytännön työmenetelmäksi THL: n kehittämistyön tuloksena. Kittilän kunnan työntekijöistä muodostuva kouluttajatiimi perehdyttää ja kouluttaa kunnan omat työntekijät menetelmän käyttäjiksi. Koulutus on alkanut keväällä 2011 ja jatkuu syksyn 2011 ajan. Täydennyskoulutuksen tarvetta kartoitetaan kevään 2012 aikana.

KITTILÄN KUNTA 37 Lapset puheeksi - neuvonpito on tarvittaessa jatkumo lapset puheeksi keskustelulle. Jos keskustelun tuloksena vanhemmalle muodostuu käsitys että lapsi/perhe tarvitsee lisätukea, mietitään yhdessä ketkä henkilöt voivat toimivaltansa puolesta asiassa auttaa, ts. kutsutaan koolle neuvopito. Työryhmä suosittaa lapset puheeksi ja lp-neuvonpito menetelmää kaikille kunnan hyvinvointityötä järjestäville tahoille. Tämä tulee näkyä kaikissa kunnan hyvinvointityön toimiin ja virkoihin valittujen henkilöiden perehdytyskoulutuksena. tärkeä osa. 4.2 Arvot kuntapäätöksenteossa Kunnallista toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet. Koska lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan asia, kuntatyötä ohjaavat arvot ilmaisevat, mihin organisaatiossa tai työyksikössä uskotaan, mitä pidetään tärkeänä. Kittilän kunnan ns. kuntastrategia on vasta valmisteilla. Kunnan taloutta käsitellään talousarviossa, jossa määritellään myös tavoitteet, jotka tulkitaan tässä kunnan arvopohjaksi. Kittilän kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kittilän kunnan talousarvion vuodelle 2011. Talousarviossa mainitaan kunnan tavoitteiksi kunnan talouden tasapaino kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen maaseutuelinkeinoelämän ja yritystoiminnan edistäminen sekä työpaikkojen lisääminen sekä maaseutuelinkeinoihin että yritystoimintaan. Erityisesti painotetaan peruspalveluissa terveydenhuoltopalveluja asiakkaan näkökulmasta, tavoitteena tehokkaat ja laadukkaat palvelut. (Talousarvio 2011, kpl 5. Strategiset tavoitteet) Työryhmän mukaan Kittilän kunnan arvot tarvitsevat merkittäviä lisäyksiä, jotta lasten ja nuorten hyvinvointi otettaisiin suunnitellusti huomioon kaikissa hallintokunnissa, kaikessa päätöksenteossa. Kysymys on työryhmän mukaan tahtotilasta. 4.3 Visio Työryhmän näkemyksen mukaiset kehityssuunnat lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on koottu alla ilmoitettuun visioon. Visio määrittää tulevaisuudessa kunnan strategisia linjauksia lasten ja nuorten hyvinvoinnista Kittilän kunnassa. Kittilä on vuoteen 2020 mennessä Suomen lapsiystävällisin kunta, jossa perheet voivat hyvin ja jossa lapsilla on hyvä ja onnellinen lapsuus. 4.4 Lisäykset kuntatyön tavoitteisiin Vision toteutuminen vaatii lisäyksiä talousarviossa mainittuihin tavoitteisiin. Talouden tavoitteet määritellään vuosittain uudelleen. Tavoitteiden tulisi pysyväisesti sisältää seuraavassa esitetyt kohdat lasten ja nuorten hyvinvoinnin huomioimisesta.

KITTILÄN KUNTA 38 Näin tekstiosat kirjautuisivat esimerkiksi Talousarvio 2011 mallina käyttäen: kunnan talouden tasapaino kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä maaseutuelinkeinoelämän ja yritystoiminnan edistäminen sekä työpaikkojen lisääminen sekä maaseutuelinkeinoihin että yritystoimintaan. erityisesti painotetaan peruspalveluissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita asiakkaan näkökulmasta, tavoitteena laadukkaat, tehokkaat, perhelähtöiset ja vanhemmuutta tukevat palvelut. Työryhmän mukaan talousarviossa esiteltyihin tavoitteisiin lisättäisiin siis kohdat lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä täydennettäisiin lausetta: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja perhelähtöiset, vanhemmuutta tukevat palvelut. Lisäksi työryhmä katsoo, että tavoitteita ohjaaviksi yleisiksi arvoiksi kirjattaisiin talousarvioon ja myöhemmin laadittavaan kuntastrategiaan perhe- ja lapsilähtöisyys, yhteisöllisyys, turvallisuus, tasavertaisuus ja avoimuus. Koska arvot ovat yleisiä, ne sopivat kaikkiin ikäryhmiin ja kattavat kaikkien ikäryhmien palvelut. TAVOITE TOIMINTA SEURANTA Perhe- ja lapsilähtöisyys kuntapäätöksenteossa Yhteisöllisyys Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman huomioiminen kaikissa hallintokunnissa Vuosittain laadittavan talousarvion osana pysyvästi, pohjatekstin osuus, ei muuttuva. Turvallisuus Tasavertaisuus Avoimuus Fyysinen ympäristö on turvallinen, kun elämäntaitoja voi harjoitella ilman pelkoja. Luodaan myönteinen, kannustava ja levollinen ilmapiiri. Sosiaalisten palveluiden saatavuus ja matalankynnyksen yhteydenotto Ajanmukaiset ja saneeratut toimitilat mahdollistavat turvallisen esim. asumis- kouluja liikenneympäristön. Kaikilla tulee olla mahdollisuus, eikä kenelläkään yksinoikeutta. Vanhempien, kasvatusyhteisön, ja virkamiesten välinen

KITTILÄN KUNTA 39 luottamus syntyy avoimen ja rehellisen vuorovaikutuksen myötä. Ammattitaitoinen varhaiskasvatushenkilöstö ja moniammatillinen yhteistyöverkosto ovat luottamuksen perusta. Tiedonkulun kehittäminen sekä hallintokuntien, että kodin ja palveluntarjoajan välillä. 4.5 Hyvinvointisuunnitelman toteuttamisaikataulu Seuraavassa on esitelty työryhmän näkemys hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutusaikataulu. Hallinnolliset tavoitteet on esitelty kappaleissa 4.3 ja 4.4. Toiminnalliset tavoitteet on esitelty kappaleessa 3.1 ja 3.5 Hallinnolliset tavoitteet Tekstilisäykset kunnan strategisiin tavoitteisiin 4.4 Vision kirjaaminen kunnan talousarvioon ja/tai kuntastrategiaan 4.3 Arvojen määrittäminen ja kirjaaminen kuntastrategiaan 4.4 Toiminnalliset tavoitteet Tuki- ja sijaisperhetoiminnan aloittaminen 3.5 Vanhemmuuden tukeminen kunnan palveluissa 4.1 Lapset puheeksi aikuisten palveluissa 3.4 ja 4.1 vanhempien ja nuorten päihdetietouden lisääminen vanhempien päihdekäyttäytymisen tiedostaminen lp-puheeksi keskustelu ja neuvonpito koulutus jatkuu suunnitellusti 2011-2012 lp-menetelmä kirjataan toimialakohtaiseksi käytännöksi sosiaalityössä, perusterveydenhuollossa, päihde- ja mielenterveystyössä

KITTILÄN KUNTA 40 Rakennettu ympäristö 3.5 - Rakennetun ympäristön laatukäsikirjaan tehtävien lisäysten selvitystyö - toimitilat kulttuuri- ja nuorisotyöhön Lapsiperheiden kotipalvelukokeilu päivähoidossa Myös ennaltaehkäisevään työhön keskittyvä sosiaalitoimen perhetyö Nuorisotyö 1.1.2012 alkaen - Perhetyöntekijä mukaan neuvolan ensikäynneille vastasyntyneen kotiin. - Ensimmäinen uusi ennaltaehkäisevään työhön keskittyvä perhetyöntekijän toimi 2012 ja toinen vuoteen 2013 mennessä. Tiedonkulun kehittäminen kaikkien hallintokuntien välillä nuorisotyöntekijän toimi (olemassa olevan lisäksi toinen toimi) 4.6 Yhteistyön järjestäminen virastojen, lapsille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä Kunnan peruspalveluissa yhteistyön järjestämistä varten henkilöstö koulutetaan Lapset puheeksi & neuvonpito menetelmän käyttämiseen. Neuvonpitoa tarvitaan silloin, kun Lapset puheeksi keskustelussa on ilmennyt, että perheen/lapsen suojaavat rakenteet ovat heikot tai hatarat ja on oletettavaa, että tilanne voi johtaa ongelmiin tai on jo selvä ongelma. Neuvonpitoon kutsutaan sellaiset henkilöt, joilla on toimintamahdollisuuksia lapsen tilanteen parantamiseksi.(www.kittila.fi). Yhteistyön perinne lasten ja nuorten palveluja tuottavien julkisyhteisöjen ja Kittilän kunnan välillä on pitkäikäinen ja laadukas. Yhteistyötä tulee kuitenkin edelleen kehittää, arvioida ja lisätä tarpeen mukaan. Yhteistyötahot voivat sopia yhteistyön järjestämisestä ja tässä suunnitelmassa esitettyjen toimintatavoitteiden saavuttamisesta tapauskohtaisesti. 5. Päätöksenteko ja seuranta n toteutumista seuraa suunnitelman valmistellut työryhmä. Suunnitelman toteuttamisesta vastaa sosiaali- ja terveyslautakunta, vapaan sivistystyön lautakunta sekä koululautakunta, jotka delegoivat tehtävät viranhaltijoille. Suunnitelma tarkistetaan kunnan talousarvion laatimisen yhteydessä vuosittain.

KITTILÄN KUNTA 41 Kouluterveyskyselyn tulokset kirjataan ja huomioidaan suunnitelman seurannassa ja päivityksessä. Seuraavan kerran valtakunnallinen kouluterveyskysely toteutetaan vuonna 2012. Tarkastetun suunnitelman uudelleen hyväksymisestä vastaa kunnanvaltuusto. LÄHTEET Rousu, Sirkka ja LapsiARVI kehittämisryhmä: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa, Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan, Suomen kuntaliitto, Helsinki 2008. Lindroos Jan-Erik ja Lohivesi Kari, Onnistu strategiassa, 2004, WSOY.(www.wikipedia.org) Kittilä kuntaraportti 2010, THL Kittilän kunnan kotisivut, www.kittila.fi www.tilastokeskus.fi www.sosiaaliportti.fi Lasten Oikeuksien sopimus 1989 Neuvolatoiminnan kehittäminen - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso, Eija Takalokastari, 2010, Kittilä. Kolarin kunnan hyvinvointisuunnitelma 2011 Kittilän kunnan talousarvio 2011, www.kittila.fi

KITTILÄN KUNTA 42 LIITE 1. Kittilän kunnan väestönkehitys 2000-2010

KITTILÄN KUNTA 43 Kaavio terveydenhoitajien työnkuvan ja -jaon suunnittelusta KITTILÄN NEUVOLAN PALVELUKOKONAISUUS PERHETIIMI 3 TERVEYDENHOITAJAA LÄÄKÄRI 1 ½ TYÖPÄIVÄÄ/VK KOULUTIIMI 2 TERVEYDENHOITAJAA LÄÄKÄRI 1 ½ TYÖPÄIVÄÄ/VK HUOLEN VYÖHYK KEISTÖ TERAPIAT PUHE-,FYSIO- JA TOIMINTATER APIA PÄIVÄHOIDO N JA VARHAISKAS VATUKSEN TUKI KOULUN TUKITOIMET SOSIAALITOIMEN TUKI PERHETYÖ LASTENSUOJELUTYÖ MTT PSYKOPLOGIT,SAIRAAN HOITAJAT TUTUKIMINEN/TERAPIA NEUVOLATYÖRYHMÄ ERIKOISSAIRAAN HOITO LASTENSAIRAANHOITO NAISTENTAUDIT SYNNYTYS LASTEN- JA NUORTSOPSYKIATRIA AIKUISTIIMI 2 TERVEYDENHOITAJAA JA VASTAANOTON LÄÄKÄRIT TERVEYSKESKUS SISÄTAUDIT

KITTILÄN KUNTA 44 ELINOLOT Kittilä Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 7 17 19 11 17 9 26 32 37 53 2002 (n=53) 2004 (n=86) 2006 (n=63) 2008 (n=74) 2010 (n=53) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely ELINOLOT Kittilä Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 14 10 15 14 12 21 29 41 42 57 2002 (n=131) 2004 (n=134) 2006 (n=138) 2008 (n=127) 2010 (n=127) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

KITTILÄN KUNTA 45

KITTILÄN KUNTA 46 Kittilän kunnan liikuntapaikkaluettelo Alakylä - pienoisjääkiekkorata - urheilutalo (Palotievan Pojat) - valaistu latu 0,7 km Helppi - jääkiekkorata Kallo - pienoisjääkiekkorata - valaistu latu 3,3 km Kaukonen - ampumarata - jääkiekkorata - urheilukenttä - valaistu latu 1,2 km Kirkonkylä - jäähalli - liikuntasali-ala-aste - liikuntasali-lukio - liikuntasali-maatalouskoulu - pallokenttä - urheilukenttä - valaistu latu 7,5 km Sirkka / Levi - laskettelukeskus (19 hissiä, 45 rinnettä) - liikuntasali-liikuntakeskus - kuntosali - latuverkosto - valaistut ladut - tenniskenttä - golfkenttä - keilahalleja - kylpylä - jääkiekkorata Köngäs - valaistu latu 1,2 km Siitonen - maastohiihtokeskus (Kittilän Kotaveikot) - valaistu latu 8 km Tepsa - ampumarata - valaistu latu 4,5 km LIITE Lompolo Tepasto - valaistu latu 0,8 km - valaistu latu 1,5 km Pulju Raattama - valaistu latu 0,6 km pienoispallokenttä/luistinrata Kiistala: pienoiskaukalo

KITTILÄN KUNTA 47 LIITE Toimitilat nuoriso- kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan Kittilän kunta Nuorisotila Käki, kk Nuorisotila Notzki, Sirkka Kittilän lukion juhlasali, kk Vanha kunnantalo Kirjasto Yläasteen auditorio YLÄRI Lukkarin koulun Sali Järjestöt, kyläseurat ym. Kyläkoulut- ja talot sivukylissä Työväentalo, kk

KITTILÄN KUNTA 48 Ilon- ja huolenaiheet Kittilän peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän Koulutapaturmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus vähentyi Koulu-uupumus vähentyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Koettu terveydentila heikkeni Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi LUKIO Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi Ylipainoisia oli enemmän LUKIO Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi

KITTILÄN KUNTA 49 Päivähoidon henkilöstöluettelo 2011 LIITE (lisätään myöhemmin) Päivähoidon investointitavoitteet vuoteen 2013 mennessä: Kittilä Henkilöstö: - 5 perhepäivähoitajaa Toimitilat ja uusi henkilöstömitoitus: - yksi päivähoidon yksikkö, jossa - 21-paikkainen avoin päiväkotiryhmä/ 1.-2. luokkalaisten aamu-, iltapäivä- ja vuorohoito, - osasto perhepäivähoidon sijaishoitoon, - perhepalveluiden yksikkö (väliaikainen hoito kotona oleville lapsille, erityistä hoitoa tarvitseville, lastensuojelu) - tutkitaan Pikkumuksulan siirtoa näihin tiloihin Sirkka: Toimitilat ja uusi henkilöstömitoitus: - päiväkodin laajennus 2011 - uuden päiväkodin rakentaminen 2013 (Akanrova) - koululaisten aamu-, iltapäivä- ja vuorohoidon ryhmä - perhepäivähoito kotona - työntekijöitä 7-9

KITTILÄN KUNTA 50 Lasten ja nuorten hyvinvointi huomioidaan seuraavissa Kittilän kunnan meneillään olevissa tai jo päättyneissä hankkeissa. Neuvolatoiminnan kehittäminen PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Työskentelyjakson aikana tarkasteltiin neuvolatyötä Kittilässä terveydenhoitajien ja lääkärin työnjaon ja määrän kannalta, jotta kehittämistyö neuvolatyön sisällön ja menetelmien osalta olisi mahdollista tulevaisuudessa. Mielen Tuki- hanke vuosille 2010 2015. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista ja strategian toimeenpanoa. Kittilän kunnan mielenterveys- ja päihdestrategian valmistelusta vastaa siihen nimetty työryhmä. Strategiassa korostuvat edistävän ja ehkäisevä työn näkökulma niin, että asiakkaan asema vahvistuu, mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuus toimii hyvin sekä mielenterveys- ja päihdeongelma tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Muut hankkeet: Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin Nuorten Palvelu ry:n yhteiskartoitushanke, jonka tarkoituksena on saada realistinen kuva tunturikeskusten vapaa-ajanviettokulttuurin tilasta ja luoda lapsille ja nuorille luoda mielekästä toimintaa vapaaehtoisvoimin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on aikaansaada verkosto, jossa tunturikeskustaajamien paikalliset toimijat luovat järjestölähtöistä toimintaa. Lisätietoja:www.nuortenpalvelu.fi Muutoksessa mukana - hanke Maaseudun sivistysliiton hanke, jonka ensisijainen tavoite on toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamisohjelmaa, mikä tarkoittaa maaseudulla asuvien maahanmuuttajien nykyistä parempaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä valtaväestön asennetyön kehittämistä. Lisätietoja: www.msl.fi

KITTILÄN KUNTA 51