Ala- ja yläpohjarakenteet Rahikaisentie 5a 43440 PYLKÖNMÄKI Hanke nro: 8705 / 22.1.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (10) Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 1.1 Yleistiedot kohteesta... 2 1.2 Lähtötiedot... 2 1.3 Tutkimuksen tarkoitus... 2 2 Tutkimukset... 2 2.1 Suoritetut tutkimukset... 2 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 3 3 Tutkimustulokset... 3 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana... 3 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot... 3 3.3 Alipaineistuksessa tehdyt havainnot... 4 3.4 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot... 5 3.4.1 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka... 5 3.4.2 Puutyöluokan alapohja, RA2... 6 3.4.3 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, liikuntasalin laajennusosa, RA3... 6 3.4.4 Yläpohja... 7 3.5 Mikrobianalyysitulokset... 8 3.6 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset... 8 4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 8 5 Toimenpide-ehdotukset... 9 6 Lisätutkimustarve... 10 LIITTEET Liite 1, Pohjapiirrokset, 2 sivua Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4546/2014 Liite 3, asbestianalyysitulos, ASB8766/2014 Liite 3, PAH-analyysitulos, PAH1235/2014
2 (10) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Tilaaja / yhteyshenkilö, Rahikaisentie 5a, 43440 Pylkönmäki Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Tarkastusajankohta: 3.12.2014 Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Henri Käyrä Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU Asko Karvonen puh. 040 1979 555 puh. 040 7690 340 henri.kayra@inspecta.com asko.karvonen@inspecta.com 1.2 Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on. Kohteessa on kaksi kerrosta ja keittiön kohdalla osittainen kellarikerros. Kohde toimii peruskouluna ja lisäksi samoissa tiloissa on esikoulun tiloja. Kohteen vanhempi osa on valmistunut arviolta 1960-luvulla ja liikuntasalin laajennusosa on valmistunut vuonna 1995. Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyllä 2014, jossa havaittiin lisätutkimustarvetta yläpohjissa, puutyöluokan alapohjissa sekä alapohjarakenteiden liittymäkohtien osalta. Kuntoarvion mukaan seuraavan 10-vuotisjakson aikana kohteeseen kohdistuu vesikaton uusimisen ja muutamien yksittäisten tilojen korjauksia lukuun ottamatta lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta. Seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 20 30 vuoden kuluttua. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkuperäisen rakennusosan yläpohjarakenteiden sekä teknisentyönluokan alapohjarakenteiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään alapohjarakenteiden ja ulkoseinien liittymäkohtien tiiveyttä korjaussuunnittelua varten. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset kohteessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 3.12.2014. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus, pintakosteuskartoitus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Tiiveystarkastelua varten muutamiin tiloihin tehtiin alipaine erillisen alipainelaitteiston avulla. Alapohjarakenteisiin oli tehty kolme rakenneavausta tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
3 (10) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta. Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Lämpökamera: Fluke TiR-32 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 Paine-eromittari: TSI VelociCalc Blowerdoor - alipainelaitteisto. Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana 3.12.2014 olosuhteet: sisälämpötila: + 21 ºC ulkolämpötila: -3 ºC (noin klo 13.00) ulkoilman suhteellinen kosteus: 93 % tuuli: Koillistuulta, 15 km/h säätila: Puolipilvinen 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Tarkastushetkellä kellaritiloissa ja sen edustalla porrashuoneessa oli sisäilmassa aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua. 1. kerroksen keittiö- ja siivoushenkilökunnan tilassa sekä sähköpääkeskuksessa oli havaittavissa selvää kreosootin hajua. Muiden tilojen osalta sisäilmassa poikkeavia hajuja ei havaittu. Normaalitilanteessa kohteessa oli keskimäärin noin 2-5 Pascalin alipaine suhteessa ulkoilmaan. Ulkoseinien ja lattioiden liitoskohdissa, pilareiden ja lattioiden liitoskohdissa sekä paikoin väliseinäliittymissä oli havaittavissa rakoja alapohjatilaan. Etenkin pilari- ja ulkoseinäliittymien sekä alapohjaan vievien putkiläpivientien kautta oli paikoin aistittavissa maakellarimaista hajua. Lisäksi putkiläpivientien kohdalla oli paikoin havaittavissa kreosootin hajua, mikä johtuu todennäköisesti putkien ympärillä käytetystä, kreosootilla kyllästetystä paperista. Liittymärakenteita on käsitelty tarkemmin raportin kohdassa 3.5 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot. Pintakosteuskartoituksessa oli havaittavissa paikoin pohjakerroksen käytävien lattioissa koholla olevia vertailuarvoja. Havainnot on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. Mittarin asteikolla lukemat maton päältä olivat paikoin selkeästi kohonneita ja maton alta mitattuna (2 mittauspistettä) lattia olisi märkä. Lattiamatot on uusittu muutama vuosi sitten, joten asia vaatii lisätutkimuksia. Toisessa kerroksessa esikoulun tilojen eteisessä katto on vuotanut ja kyseisellä kohdalla katossa ja väliseinässä on kosteusvauriojälkiä. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna katto, vuotokohdan viereinen seinä ja lattia noin 1m 2 alueella vuotokohdalla ovat selkeästi märkiä. Yläpohjien sisäkattoverhouksissa on paikoin havaittavissa vanhoja, korjaamattomia vuotojälkiä ja paikoin vuotokohtia on ylimaalattu. Katossa oleva haltex-levy on koolattu irti betonirakenteisesta yläpohjasta, joten pintakosteusmittarilla vuotoalueita ei voi kartoittaa poistamatta verhouslevyjä.
4 (10) Poikien wc-tilassa oli aikaisemmin kuntoarvion yhteydessä aistittavissa erittäin voimakasta, tavanomaisesta poikkeavaa hajua. Hajun lähdettä ei tuolloin saatu selvitettyä. Tarkastushetkellä tilassa oli aistittavissa yhä hajua, mutta huomattavasti lievempänä. Hajun lähdettä ei aistinvaraisin menetelmin saatu selvitettyä. Haju muistutti viemärin hajua, joten ensisijaisesti on syytä tarkastaa lattiakaivojen, wc-istuimien ja altaiden hajulukkojen tiiveys. Kuva 1. Liikuntasalin käytävä (laajennusosa). Alapohjan ja ulkoseinän liittymässä on rako. Kuva 2. Pilariliittymä luokassa. Lattian ja pilarin liitoskohdassa on rako alapohjaan. 3.3 Alipaineistuksessa tehdyt havainnot Tiiveystarkastelua varten kohteessa tehtiin muutamaan tilaan noin 30 Pascalin alipaine blowerdoor -alipainelaitteistolla ja rakenteiden tiiveyttä tarkasteltiin aistinvaraisesti, merkkisavulla sekä lämpökameraa apuna käyttäen. Alipaineistetut tilat on esitetty alla olevassa pohjakuvassa. Kuva 3. Alipaineistetut tilat korostettu. Havainnot: Alipaineistuksen aikana oli havaittavissa selkeitä ilmavirtauksia ulkoseinä- ja pilariliittymistä. Ilmavirtauksien mukana tuli myös mikrobiperäistä hajua sekä kreosootin hajua sisäilmaan. Noin viiden minuutin alipaineistuksen jälkeen sisäilmassa oli selkeä hajupoikkeama havaittavissa. Lämpökameralla tarkasteltuna yläpohjan ja seinien liittymät ovat tiiviit. Paikoin ikkunaliittymissä on halkeamia, joista ilmavuotoa.
5 (10) Kuva 4. Ulkoseinäliittymistä sekä paikoin väliseinäliittymissä oli merkkisavulla havaittavissa ilmavuotoja sisälle alipaineistuksen aikana. Kuva 5. LK1. Ilmavuotoa ikkunaliittymästä. 3.4 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. 3.4.1 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka Kuva 6. Havainnepiirros pilari/alapohjaliittymästä ja kuvia RA1 kohdalta. Havainnot: Alapohjarakenteessa ei ole kapilaarisen vedennousun katkaisevaa kerrosta. Eristeenä vaikutti avauksen perusteella olevan toja-levy. Tilojen lattioissa on tiiviitä, vesihöyryä läpäisemättömiä pinnoitteita, joten mikäli alapohjasta kohdistuu kosteusrasitusta, voidaan rakennetta pitää riskialttiina. Pilarien ja ulkoseinien vierustoilla on riskinä kosteuden kapilaarinen nousu rakennetta pitkin. Ulkoseinien ja alapohjien sekä pilarien ja alapohjien liittymäkohdissa on paikoin rako, josta on ilmayhteys alapohjan eristetilaan/hiekkatilaan. RA1 kohdalla kevytsorassa/hiekassa oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju. Kevytsorasta otetussa materiaalinäytteessä (M1) oli vahva viite mikrobivauriosta. Hiekka avauskohdalla oli kuivaa ja pintakosteusmittarilla tarkasteltuna pilarin alaosa oli kuiva. RA1 kohdalla oli vanhat patteriputket ja niiden ympärillä oli kevytsoraa.
6 (10) Patteriputken ympärillä olevasta paperista oli aistittavissa selkeä kreosootin haju. Materiaalista otettiin Pah-näyte ja analyysin perusteella materiaali sisältää Pah-yhdisteitä vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon ylittävästi. 3.4.2 Puutyöluokan alapohja, RA2 Kuva 7. Havainnepiirros puutyöluokan alapohja/ulkoseinäliittymästä ja kuva RA2 kohdalta. Havainnot: Rakenne muodostuu maanvaraisen betonilaatan päälle koolatusta puulattiasta. Betonilaatan yläpinnassa on bitumisively ja sen päällä on puurakenteen koolauskiilat. Ulkoseinän vierustalla on noin 5 cm rako, jossa on leca-soraa. Bitumisively on leca-soran päällä, joka ei kaikilta osin ollut yhtenäinen. Avauskohdalla täyttöhiekka oli kuivaa ja pintakosteusmittarilla tarkasteltuna lattian betonipinnat sekä seinän alaosat olivat kuivia. Avauskohdalta oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju ja lattian koolauspuissa oli havaittavissa pieniä kosteusjälkiä. Puulattian koolauspuusta otetussa materiaalinäytteessä (M2) oli vahva viite vauriosta ja leca-sorasta otetun näytteen (M3) tulos oli viite vauriosta. 3.4.3 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, liikuntasalin laajennusosa, RA3 Kuva 8. Havainnepiirros pilariliittymästä laajennusosalla sekä kuva avauksesta RA3. Havainnot: Pilarien ja ulkoseinien vierustoilla on riskinä kosteuden kapilaarinen nousu rakennetta pitkin. Ulkoseinän ja alapohjan sekä pilarin ja alapohjan liittymäkohdissa on paikoin rako, josta on ilmayhteys alapohjan eristetilaan/hiekkatilaan. RA3 kohdalla alapohjan täyttöhiekasta oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Hiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa. RA3 vierellä olevien patteriputkien juuresta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua sekä kreosootin hajua.
7 (10) 3.4.4 Yläpohja Kohteen vanhan osan yläpohjarakenne muodostuu betonirakenteisesta ylälaattapalkistosta, jonka päällä on 100 mm toja-levyeriste ja noin 40 mm vahvuinen betonivalu (palopermanto). Havainnot: Kohteessa vesikatto vuotaa ja yläpohjarakenteissa on havaittavissa useassa kohtaa vuotojälkiä. Vuotojälkiä on ylälaattapalkiston pinnassa sekä myös paikoin sisätiloissa. Verhouslevyjen alla on betoniin upotettuna puulankkuja (ks. kuva). Puulankuissa saattaa vuotojen vuoksi olla mikrobivaurioita ja niiden kohdilla voi olla myös ilmayhteyksiä eristetilaan. Eristetilasta otettiin kaksi materiaalinäytettä toja-levystä (M4 ja M5). Molemmissa näytteissä oli vahva viite mikrobivauriosta. Kuva 9. Yläpohjassa on puutavaraa betonivalun sisällä. Vuotojen seurauksena puuosissa saattaa paikoin olla vaurioita ja niiden kohdilla myös ilmayhteyksiä eristetilaan. Kuva 10. Vanha vuotojälki yläpohjassa. Kuva 11. Toja-levyeriste ja pintavalu. Kuva 12. Vesikattorakenteissa runsaasti kuvan kaltaisia vuotojälkiä.
8 (10) 3.5 Mikrobianalyysitulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 toja-levy/ leca-sora Alapohja. Eriste seinän vierellä/lattian rajassa. 3-4 luokkatila Vahva viite vauriosta M2 RA2 puu Alapohja, kolauspuu puutyöluokka Vahva viite vauriosta M3 RA2 leca-sora Alapohja, eriste lattian betonilaatan ja seinän välissä puutyöluokka Viite vauriosta M4 RA4 toja-levy Yläpohja metallityönluokan kohdalta M5 RA5 toja-levy Yläpohja opetusluokan kohdalta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4546/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä. 3.6 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja ovat: Musta pikiliima (lattia). Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä ja lämpöputken suojapahvista otettiin näytteet PAH-analysointia varten. Näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet 1 400 mg/kg (pahvi) ja 15 000 mg/kg (piki) ylittävät vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseiset materiaalit ovat PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Alapohjat ja alapohjaliittymät. Alapohjien liittymäkohdat ulkoseiniin, pilareihin ja paikoin väliseiniin eivät ole tiiviit. Lisäksi epätiiveyskohtia on paikoin putkiläpivientien kohdilla. Tiiveysongelmia on vanhalla osalla sekä myös liikuntasalin laajennusosalla. Materiaalinäytteiden perusteella alapohjaeristeissä on vaurioita ja etenkin hiekkatilasta oli aistittavissa paikoin voimakasta mikrobiperäistä hajua. Maaperässä on lähes poikkeuksetta otolliset olosuhteet mikrobikasvustojen syntymiselle ja hiekan seassa oleva orgaaninen aines aiheuttaa maatuessaan hajuja. Tilojen ollessa alipaineinen mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja itiöt voivat päästä kulkeutumaan alapohjatilasta ja rakenteista epätiiveyskohtien kautta sisätiloihin. Aineenvaihduntatuotteet ovat kaasumaisia ja kulkeutuvat hyvin pienistä raoista sisälle. Alkuperäisellä osalla pilareissa/seinien alaosissa ei tarkastetuilta osin havaittu kapilaarikatoja, joten mikäli rakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta, on riskinä kapilaarinen sekä diffuusion kautta tapahtuva kosteusrasitus rakenteiden alaosiin. Tarkastetuilta osin viitteitä vaurioista ei kuitenkaan havaittu, mutta riskirakenne tulee huomioida korjaustöitä suunniteltaessa. Vanhan osan luokkatilaan tehdyn avauksen kohdalla betonialapohjassa ei havaittu kapilaarisen vedennousun katkaisevaa kerrosta. Tiloissa on pintamateriaalina tiiviitä, heikosti kosteutta läpäiseviä pinnoitteita, joten jos rakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta, on vaurioriski olemassa. Pintakosteusmittauksen perusteella paikoin rakennuksen keskiosilla vertailuarvot olivat koholla ja sen vuoksi rakenteiden kosteusteknistä toimintaa on syytä tutkia tarkemmin. Puutyöluokan alapohjaan tehdyn avauksen perusteella rakenne ei ole tiivis ja myös lattian puukoolauksissa oli viitteitä mikrobivauriosta. Rakenne on yleisesti tunnettu riskirakenne, sillä sen kosteustekninen toiminta on heikkoa ja vanhojen kosteussulkusivelyiden elinkaari on loppu ja
9 (10) toiminta vähintäänkin kyseenalaista. Alapohjan osalta suositeltavinta olisi uusia rakenne kokonaisuudessaan. Yläpohja Kohteen alkuperäisellä osalla vesikatto vuotaa ja on todennäköisesti vuotanut jo vuosia. Vuotojen seurauksena yläpohjaeristeisiin on syntynyt kosteus- ja mikrobivaurioita, lisäksi sisäpinta ei ole höyrytiivis, mikä on osaltaan saattanut edesauttaa vaurioiden syntyä. Yläpohjarakenne on kohtalaisen tiivis, mutta ilmayhteyksiä eristetilasta sisälle on ainakin talotekniikan läpivientien kohdilla. Sisäkattorakenteet on kiinnitetty betonivalun sisällä oleviin puukapuloihin, joten niiden liitoskohdissa saattaa olla ilmayhteyksiä myös eristetilaan. Kyseisiltä osin tiiveyttä ei voitu tarkastaa purkamatta sisäkattoverhouksia. Sisäkattopinnoissa on paikoin myös kosteusvauriojälkiä ja tarkastushetkellä havaittiin yhdessä kohtaa tuore, selkeä kosteusvaurio. Vuotokohtien sisäverhouslevyissä on todennäköisesti paikoin myös mikrobivaurioita. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ilmanvaihto tulisi olla lähellä tasapainotilaa, ettei rakenteiden kautta nykyisessä tilanteessa pääse ilmavirtauksia sisätiloihin. 1. kerroksen keittiö- ja siivoushenkilökunnan tilaan tulee järjestää korvausilman saanti. Alapohjien liittymäkohdat ulkoseiniin, pilareihin ja kantaviin väliseiniin on syytä tiivistää. Lisäksi kaikki alapohjaliittymät (LVIS) tulee myös tiivistää. Ennen korjaustoimenpiteitä tulee kuitenkin selvittää alapohjarakenteiden kunto ja korjaustarve. Korjaussuunnitelmissa tulee huomioida mahdollinen seinien ja pilareiden alaosiin kohdistuva kosteusrasitus. Teknisentyönluokan puualapohjarakenne uusitaan kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tilassa olevien LVIS-laitteiden ja alapohjan liitoskohtien tiiveyteen. Yläpohjan osalta on syytä varautua laajaan korjaukseen ja korjauksien yhteydessä on syytä parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä. o o Mikäli mikrobivaurioituneiden toja-levyeristeiden jättämistä (kapselointia) rakenteeseen harkitaan, tulee sisäkattoverhoukset purkaa ja rakenteen tiiveys tarkastaa. Sen jälkeen tulee pohtia, onko vaurioituneiden eristeiden kapselointi rakenteeseen mahdollista/ turvallista vai joudutaanko palopermanto sekä tojalevyeristeet poistamaan kokonaisuudessaan. Riippumatta lopullisesta korjaustavasta sisäpintojen pintarakenteet sekä vauriot tulee korjata ja yläpohjarakenteesta tulee tehdä tiivis. Erityistä huomiota tulee kiinnittää läpivientikohtiin. Poikien wc-tilan osalta on syytä tarkastaa lattiakaivojen, wc-istuimien ja altaiden hajulukkojen tiivisteet/tiiveys. Kohteessa havaitut riskirakenteet huomioiden ulkopuoliseen vedenpoistoon ja salaojien olemassaoloon/toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Liikuntasalin katossa olevat vanhat vuotokohdat on syytä korjata. Kellarin osalta korjaustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä piakkoin, sillä hajut ja epäpuhtauden kulkeutuvat myös käytävälle. Viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa tehtävät toimenpiteet Ennen seuraavaa, laajempaa peruskorjausta, on syytä tutkia tarkemmin seuraavia rakenteita: o o o Ulkoseinät Liikuntasalin lattiat Välipohjat
10 (10) Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. 6 LISÄTUTKIMUSTARVE Maanvaraisten alapohjien osalle on syytä tehdä lisätutkimuksia, jossa selvitetään rakenteen osalta toteutustapa eripuolilla rakennusta ja kosteustekninen toiminta. Etenkin niiltä osin, missä havaittiin koholla olevia pintakosteusarvoja, on syytä tehdä rakennekosteusmittauksia kosteusjakauman selvittämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään lattiapinnoitteiden kunto. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa 22.1.2015 Henri Käyrä, RI Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
1 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4546/14 Inspecta KiraLab, 31.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 Saarijärvi Kohde: Pylkömäen koulu, Saarijärvi. Hanke 8705. Näytteenottaja: Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 3.12.2014 Näytteet vastaanotettu: 4.12.2014 Analysointi aloitettu: 9.12.2014 Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali M1 RA1 tojalevy/ lecasora Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta Alapohja. Eriste seinän vierellä/lattian rajassa. 3-4 luokkatila Vahva viite vauriosta M2 RA2 puu Alapohja, kolauspuu puutyöluokka Vahva viite vauriosta M3 RA2 lecasora Alapohja, eriste lattian betonilaatan ja seinän välissä puutyöluokka Viite vauriosta M4 RA4 tojalevy Yläpohja metallityönluokan kohdalta M5 RA5 tojalevy Yläpohja opetusluokan kohdalta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4546/14 Inspecta KiraLab, 31.12.2014 Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 Yhteensä +++ Paecilomyces* 2 + Penicillium ++ M2 Yhteensä ++++ Aureobasidium +++ Mucor + Penicillium +++ hiivat + M3 Yhteensä +++ A. niger + Paecilomyces* 5 + Penicillium +++ Rhizopus + Trichoderma* 1 + M4 Yhteensä +++ Phoma* ++ Ulocladium* +++ hiivat + M5 Yhteensä +++ A. versicolor* 1 + Penicillium +++ Ulocladium* 1 + Stachybotrys* 1 + hiivat + steriilit sienet + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä +++ Paecilomyces* 1 + Penicillium +++ Yhteensä ++++ A. niger + Mucor + Penicillium ++++ Yhteensä +++ Penicillium +++ Yhteensä +++ Aspergillus + Cladosporium ++ Eurotium* 1 + Penicillium + Phoma* ++ Ulocladium* 9 + Yhteensä +++ A. versicolor* 8 + Cladosporium + Penicillium +++ Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä +++ aktinobakteerit* ++ muut bakteerit ++ Yhteensä +++ aktinobakteerit* 7 + muut bakteerit +++ Yhteensä ++++ Yhteensä +++ aktinobakteerit* 13 + muut bakteerit +++ Yhteensä +++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit +++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin ---------------------------------------------- KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4546/14 Inspecta KiraLab, 31.12.2014 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta 10 000 pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362. Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342. Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1 / 1 Asbestianalyysi ASB8766/2014 Inspecta KiraLab, 17.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Rahikaisentie 5 A 43440 Pylkönmäki Analyysitulokset: Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM) Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Muovimaton alta lattiatasoite, kellarikerros, varasto 2. Harmaa 7 mm Luja-levy (seinä ja katto), kellarikerros, varasto 3. Yhdistelmänäyte 150 mm x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja saumalaasteista, 1. kerros, WC-tilat 4. Yhdistelmänäyte, seinärappaus/tasoite, 1. kerros, luokka ja 2. kerros, lainausosasto (VM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia. - 5. Lattiatasoite ja pikiliima, 1. kerros, luokka (VM) Sisältää asbestia, Huom. Musta liima sisältää asbestia. krysotiili. 6. Juuttikangaspohjaisen muovimaton alta kiinnitysliima ja lattiatasoite, 2. kerros, eteinen (esikoulu) (VM) Ei sisällä asbestia. - 7. Harmaa sokkelimaali (EM) Ei sisällä asbestia. - Inspecta KiraLab Antti Soini geologi, FM Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com
1 / 1 PAH-analyysi PAH1235/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Rahikaisentie 5 A 43440 Pylkönmäki Tehtävät: Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetuista näytteistä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet. Tutkimusmenetelmä: PAH-määritykset suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkittujen näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat seuraavat: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 1. Lämpöputken musta pintapahvi 1400 mg/kg 2. Vedeneristyspiki, alapohja 15000 mg/kg Yhteenveto: Näytteiden 1 ja 2 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ylittävät vaaralliselle jätteelle annetun rajaarvon (200 mg/kg), joten kyseiset materiaalit ovat PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com