Vammaispalvelut ja valinnanvapaus Tukholmassa Riitta-Leena Karlsson Invalidiliitto Helsinki
Tukholman vammaisasiamies - työtehtävät 1. Tiedon välittäminen. Alaa koskevien tapahtumien ja päätöksien seuraaminen ja informaation välittäminen sekä kaupungin päätöselimiin että työntekijöille. 2. Toiminnan seuraaminen. Jokavuotinen raportti kaupunginhallitukselle sisältäen toimintakertomuksen, selonteon vammaisalan puutteista Tukholmassa sekä asiaan kuuluvat parannusehdotukset. 3. Vammaisten foorumi. Neuvonanto, informaatio ja ohjaaminen yksityisille ja vammaisyhdistyksille. 4. Yhteistyö valtiollisten viranomaisen, maakäräjien sekä kunnan eri toiminta-alojen kanssa. Hyvien yhteistyöolosuhteiden kehittäminen Tukholman kaupungin ja vammaisyhdistysten välillä.
Tukholma 14 kaupunginosahallintoa 1. Bromma 2. Enskede-Årsta-Vantör 3. Farsta 4. Hägersten-Liljeholmen 5. Hässelby-Vällingby 6. Kungsholmen 7. Norrmalm 8. Rinkeby-Kista 9. Skarpnäck 10. Skärholmen 11. Spånga-Tensta 12. Södermalm 13. Älvsjö 14. Östermalm 5 8 11 1 10 4 13 6 7 2 12 14 3 9
Tukholmalaiset Tukholma Ruotsi Asukasluku (31/12 2010) 847 073 9 415 470 65 vuotiaat ja vanhemmat 14% 18% 0-15 vuotiaat 17% 17% Ulkomaalainen tausta 28% 18%
Kaupunginosahallinnot/ stadsdelsnämnder (14) Tukitoimet yksityiselle kansalaiselle Tuki toimintarajoitteiseille /vammaishuolto Vanhusten huolto Erikoishallinnot/ facknämnder (15) Koko kaupunkia koskevat säännöt, ohjeet ja koulutus Kaupungin johtohallinto /stadsledningskontoret Esim Äldrenämnd ja Socialnämnd Kaupungin liikelaitokset/ bolag (17)
Lainsäädäntö vanhukset ja vammaiset Hälso- och sjukvårdslagen - HSL (maakäräjät) Socialtjänstlagen SoL (kunnat) Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade LSS (kunnat)
SOL Socialtjänstlagen Lapset ja nuoret - lasten ja nuorten turvalliset ja hyvät kasvuolosuhteet sekä heidän erityisen tuen ja avun tarpeensa tyydyttäminen Vanhemmat ihmiset - mahdollisuudet asua ja elää itsenäisesti turvallisissa oloissa ja elää aktiivista ja mielekästä elämää toisten ihmisten seurassa Toimintarajoitteiset ihmiset - fyysisesti, psyykkisesti tai muista syistä toimintarajoitteiset ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaelämään ja elää muiden ihmisten tavoin, että heillä on mielekästä työtä/ harrastettavaa ja että he saavat asua kunkin yksittäisen henkilön omakohtaisia tarpeita vastaavasti
Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade 1994 (LSS) LSS-laki säätää oikeudet seuraaville vammaisryhmille (personkrets): 1. Henkilöt joilla on kehitysvamma, autismi, autismia vastaava vamma 2. Henkilöt joilla on aivovaurio/-vamma 3. Henkilöt joilla on suuri, pysyvä fyysinen tai psyykkinen vamma joka ei johdu normaalista vanhentumisesta mutta aiheuttaa suuret/huomattavat vaikeudet jokapäiväisissä toiminnoissa ja johtaa monipuolisen tuen tarpeeseen
Henkilökohtainen avustaja personlig assistent LSS-lain mukainen tuki Valtion tuki avustajakustannuksista jos avun tarve on enemmän kuin 20 t /viikko koskien henkilöläheistä tukea kuten liikkuminen, hygienia, syöntitilaisuudet ja kommunikaatio. Valtion avustajatuki haetaan Försäkringskassasta (vast Kela), valtion korvaus per tunti 267 kr (2012) Henkilökontaista avustajaa voi hakea kunnalta, jos tarve on alle 20 t/v Noin 15.000 henkilöä joilla on henk avustaja (2010) Ruotsissa (Noin 1000 henkilöä Tukholmassa). Määrä alentuu tiukentujen sääntöjen myötä
Lagen om valfrihet (LOV) 2009 = yksinkertaisempi menetelmä julkisille hankinnoille valinnanvapauden lisäämiseksi www.valfrihetswebben.se Kammarkollegiet- kotisivu (kammarkollegiet nationell webbplats för valfrihet) www.valfrihetswebben.se julistaa ilmoitukset ajankohtaisista julkisista hankinnoista (upphandling) koko maan alueelta. Kuntien ilmoitukset kiinnostuneille Toimintaa koskevat ehdot Korvaustaso sama kaikille, sekä järjestelmään osallistuville yksityisille että kunnan omille yksiköille Lagen om offentlig upphandling (LOU) toimii samanaikaisesti. Kilpailuttaminen myös LOU-lain mukaisesti antaa pääsyn valintareformin piiriin
Eroja - LOV :ssa LOU lainsäädäntöön verrattaessa Jatkuva ilmoittamistoiminta Kaikki jotka täyttävät vaatimukset valitaan Korvaustaso sama kaikille Vaatimus informaatiosta asiakkalle Vaihtoehto sille joka ei valitse Vaitiolovelvollisuus osittain poistettu
Mitä valinnanvapaus on? Vapaus valita Monipuolisuus valinnoissa Saavuttavuus valinnoissa Vahvempi suhde/kontakti asiakkaan ja palvelujen tuottajan välillä Kansalainen/asiakas valitsee Kilpailuneuraliteetti tuottajien kesken Korvaus seuraa valintaa ja maksetaan tuottajalle asiakkaan valinnan mukaisesti Lupaus tuottovolyymistä puuttuu
Valinnanvapausreformit Tukholmassa 90-luvulla Esikoulu ja koulu 2004 Kodinhoito, saattamispalvelu, läheisten vapauttaminen 2007 Vanhustenhuolto, erikoisasunnot LOV-laki: 2009 Vammaishuolto Asunto lapsille ja nuorille Asunto aikuisille Päivätoiminta 2011 Sosiaalipsykiatria Lyhytaikaistuki (korttidshem) lapsille, nuorille ja aikuisille Erikoisasunnot Tuettu asuminen - stödboende Asumisessa tukeminen - boendestöd Päivätoiminta
Valinnanvapautta koskevat päätökset KF-päätös periaatepäätös reformin toteuttamisesta ja säännöt mitä aloja ja miltä osin mm geograafisesti valinnan vapaus koskee Tukimuotojen tarpeen määrittely Korvausjärjestelmä Kilpailuttaminen Avtal /Sopimukset Asiakkaan valintamahdollisuudet Asiakkaan ja tuottajan yhdistäminen Vertailujärjestelmä Valintaa tukevan IT-järjestelmän kehittäminen
Kuka voi toimittaa palveluja Kunta voi päättää että palvelut toimittaa: ett aktiebolag ett handelsbolag en ekonomisk förening en ideell förening en stiftelse en enskild individ Virkavallan käyttöä (myndighetsutövning) ei voida siirtää pois kunnalta ainoastaan jos siihen löytyy lain säätämä lupa.
Vammaishuolto Mitä valitaan, mistä ja millä rahalla? Valinta tehdään hyväksyttyjen toimintojen välillä jotka ovat mukana valintajärjestelmässä, myös kunnan oma toiminta on mukana Valintajärjestelmä Tukholman kaupungissa koskee myös joitain toimintamuotoja kaupungin ulkopuolella esim, päivätoimintaa ja ryhmäasumismuotoja Korvaustasot ja muut edellytykset ovat samoja kuntien omille ja yksityisille toiminnoille. (Arvolisäveron korvaus lisäksi yksityisille.) Vammaisalan kulujen ei ole tarkoitus nousta valintajärjestelmän seurauksena Korvaustasojen määrittely ja vapaiden paikkojen välitys keskitetty
Tukitoimet vammaisille Tukholmassa 2011 Lähes 8000 henkilöä saa vammaishuollon tukitoimia 4700 LSS-tukimuotoja (+ valtiollinen henkilökohtainen avustaja) 3300 SoL -tukimuotoja joista noin 2000 koskee sosiaalipsykiatrian tukitoimintaa Ryhmäasunnot 1070 asuntoa LSS-ryhmäasunnoissa ja 450 asuntoa SOL-asumismuodoissa. Tulevat tarpeet: tarvitaan yli 500 uutta LSS-asuntoa vuosina 2010-2014 + noin 500 uutta SoL-tukiasuntoa. Päivätoimintapaikat 60 kunnallista työkeskusta/työnantajaa, 80 yksityistä työkeskusta/työnantajaa Tulevat tarpeet: tarvitaan enemmän yksilöllistä ja työlinjalle suuntautuvaa toimintaa tavallisilla työpaikoilla
Asuminen Oma asunto Förtur/etuoikeus vuokra-aasuntoihin Träningslägenhet/valmistautuva/harjoitteluasuminen Försökslägenhet/ koe- asuminen Bostadsanpassning/ asunnon sopeuttaminen Apuvälineet (maakäräjien vastuu) Asuntotuki taloudellinen (sairasvakuutuskassa ja kunnallinen asuntotuki erikoistapauksissa) Erikoisasunnot; SoL ja LSS- lakien mukaisesti, vanhusten erityisasuntomuodot, ryhmäasunto, palveluasunto, muu erityisesti sopeutettu asunto
Avuntarpeen määrittely Virkamies määrittelee avun tarpeen korkeintaan vuodeksi Tarvetaso määrää korvauksen tuottajalle. Huom. määrittelyinstrumentit jatkuvassa kehitysvaiheessa Ei kriteeriä diagnoosin mukaan, sosiaalipalvelualan lakitulkinta säätelee avun määrän
Miten valita? www.stockholm.se/jamfor Jämför service /Vertailupalvelu Informatio tarpeen määrittelijältä Intresseanmälan ilmoitus/mitä haluan/mitä toivon? Matchning - eri palvelutuottajien kesken Valinta asiakkaan tarpeet vapaa paikka palvelun tuottajalla Prorisointijärjestys: 1. Asiakkaan tarve 2. Maksut/sakot lääninoikeudesta/länsrätt ei voimaan saatettu päätös 3. Erityiset tarpeet asiakkaalla 4. Oikeusinstassien tuomio/päätös valituksen jälkeen 5. Vaihtotoivomus
Kodinhoito - tuottajan kapasiteetti Tuottajalle mahdollista rajoittaa määräämällä katto, maksimaalinen tuntimäärä kuukausittain Mahdollisuus rajata toimintaa maantieteellisesti katutasolla Usein käytännössä nopeita kotiinpaluita ja määritelty avuntarve suuri tuntimäärään verrattuna
Jos ei halua valita icke-valsalternativ Yksilölle ehdotetaan: Sopiva vaihtoehto Kustannusneutraali vaihtoehto Läheisyys Soveltuva toiminta huolimatta mikä hallintomuoto
Raportointi tilaajan ja tuottajan välillä Tilaus elektronisesti tuottajalle Tuottaja hyväksyy ja raportoi Elektroninen dokumentointi palvelun tuottamisesta Toimintasuunnitelma/ genomförandeplan elektronisesti tilaajalle Tuottaja on velvollinen tiedoittamaan avuntarpeen muutoksista
Sopimuksen seuranta Kaupungin laatu- ja seuranta vaatimukset muuttumattomat Muutoksista laatuvaatimuksista ilmoitetaan budjetin yhteydessä Seuranta sopimuksen noudattamisesta vuosittain Sopimusten/avtal seuranta keskitetty (socialtjänst och arbetsmarknadsförvaltningen) Yksityisten asiakkaiden seuranta kaupunginosahallinnolla( stadsdelsförvaltningar) Seurantatoimintaa voimakkaasti kehitettävä Yhteistyötä kaupunginosien välillä kehitettävä puutteet raportoitava koko kaupungin tietoon
Asiakkaan näkökulma Tarve ymmärtää järjestelmän rakenne vaikea organisaatio Tarve informaatiosta sopivalla tavalla, esim helpommin ymmärrettävissä oleva teksti kaupungin kotisivulla Pitkä käsittelyaika on ongelmallista Mahdollisuus valita on rajoitettua Asiakas saatava suurempi mahdollisuus valita toimittajan Henkilökohtainen vaikuttavuus päätöksen tekoon Virkamiehellä suuri vaikutus informaation kulkuun sekä päätökseen valinnasta
Tilaajan näkökulma Tarve tiedosta missä on vapaita paikkoja matchningssystem Estää kaupungin osia suosimasta omia - yhteiset resurssit Parempi tiedoitus yksityisitä vaihtoehdoista Toiminnat tulee esitellä neutraalisti Avuntarpeenmäärittelijän rooli: informaation välittäjä, toimenpiteistä päättävä ja valinnan toimeenpanija
Tuen toimittajan näkökulma Toiminnan markkinointi on vaikea suunnata sitä käyttäville asiakkaille Virkamiehillä ei ole tarvittavaa informaatiota markkinoilla olevista yrityksistä Tarve parempaan dialogiin virkamiesten kanssa esimerkiksi avuntarpeen määrittelyn kriteereistä ja seurannasta Riski taloudellisista vaikeuksista yrityksille kun korvaustaso laskee verrattuna aikaisempaan sopimukseen
Mahdollisuuksia Valinnanvapaus yksilölle lisääntyy Tiedoitus vaihtoehdoista parantuu Tarjonnan monipuolisuus lisääntyy Vaihtomahdollisuus kunnes löytää sopivan suorittajan Helpompi löytää sopiva vaihtoehto ja verrata Seurannan ja laadun kehitys parantuu vai parantuuko?? Palvelujen laatu kehittyy kilpailun myötä vai kehittyykö?? Resurssien käyttö tehostuu vai tehostuuko??
Haasteita reformin toteuttamisessa Tukholmassa Yksityistuottajien kritisoi järjestelmän toteuttamista Vammaisyhdistysten tuntemus reformista on puutteellinen Tieto yksilölle - kyky valita - avainkysymys Pula tietyistä asumismuodoista ei todellista valinnanvapautta Luottamus korvausjärjestelmään on puutteellinen Korvaustaso alhainen vaativissa tapauksissa Tarpeen määrittelyä on kehitettävä (yksilön tarpeet contra korvauksen suuruus) Yhteistyötä tilaajan ja tuottajan välillä on kehitettävä Tilauksen laatua on kehitettävä Välitystoimintaa on kehitettävä