Tukea ja palvelua toimintarajoitteisille

Transkriptio

1 Tukea ja palvelua toimintarajoitteisille Valokuva: Anna Hahn von Dorsche, Sollentunan kunta

2 Tämän esitteen on tuottanut Sollentunan kunnan hoito- ja hoivapalvelutoimisto, Painettu kunnan painotalossa. Esite on päivitetty

3 Sisällysluettelo Hoiva- ja huolenpitolautakunta ja -toimisto Tukea arkipäivään Laki toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palvelusta (LSS) LSS:n toimenpiteet Yksilöllinen suunnitelma Maksut Sosiaalipalvelulaki (SoL) Kotipalvelu Asumisen tuki Asunnonsopeuttamisavustus Kuljetuspalvelu Valtakunnallinen kuljetuspalvelu Hakemuksesi Näin teet hakemuksen Mitä hakemuksellesi tapahtuu? Toimintasuunnitelma Sinulla on oikeus valittaa sinua koskevasta päätöksestä Hyvä tietää Hammashoitotuki Omaistuki Vaitiolovelvollisuus Palaute ja valitukset Yhteystiedot

4 Hoito- ja hoivapalvelulautakunta [Vård- och omsorgsnämnden] Sollentunassa hoiva- ja huolenpitolautakunta vastaa toimintarajoitteisille annettavasta tuesta. Lautakunnan tehtävänä ei ole kuitenkaan vastata alle 65-vuotiaiden, psyykkisestä toimintarajoitteesta kärsivien tuesta. Se on sosiaalilautakunnan vastuulla. Lautakunnalla on kaksi tehtävää: ensinnäkin lautakunta on hoitava lautakunta, joka järjestää tukea, palvelua tai hoitoa sitä tarvitseville henkilöille. Lautakunta on osittain vastuussa SOLOM-kotipalvelusta, joka on kunnallinen palveluntarjoaja. Hoito- ja hoivapalvelutoimisto [Vård- och omsorgskontoret] Hoito- ja hoivapalvelutoimistossa työskentelevät LSS-käsittelijät, jotka ottavat vastaan hakemuksesi ja vastaavat kysymyksiisi. (Myös kunnan yhteyskeskus voi vastata yleisiin toimintarajoitteita koskeviin kysymyksiisi.) Hoiva- ja huolenpitolautakunnan LSS-käsittelijän ja yhteyskeskuksen tavoitat kunnan puhelinvaihteen kautta. Katso yhteystiedot sivulta 14. 4

5 Tukea arkipäivään Sollentunan hoiva- ja huolenpitolautakunnalta voit hakea toimintarajoitteisille annettavan tuen ja palvelulain (LSS), sosiaalilain (SoL) ja asunnonsopeuttamisavustuslain (BAB) mukaista tukea. Laki toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palvelusta (LSS) LSS-laki takaa toimintarajoitteisille henkilöille oikeuden hyviin elinolosuhteisiin. Laki takaa oikeuden saada tukea ja palveluita, joita yksilö voi tarvita muiden lakien nojalla annettavan tuen lisäksi. Ketkä kuuluvat LSS-lain piiriin? Sinulla on oikeus saada LSS-lain mukaista tukea, jos kuulut seuraaviin henkilöpiireihin (katso alla). Ehtona on myös se, että tarvitset tukea arkipäivässäsi, eikä tarvetta voi tyydyttää muulla tavoin. 1. Henkilöt, joilla on kehitysvamma, autismi tai autismin kaltainen tila. 2. Henkilöt, joilla on huomattavia ja pysyviä toimintarajoitteita, jotka johtuvat aikuisena saadusta, ulkoisen väkivallan tai ruumiillisen sairauden aiheuttamasta aivovammasta. 3. Henkilöt, joilla on muita huomattavia ja pysyviä fyysisiä tai psyykkisiä toimintarajoitteita, jotka eivät johdu normaalista vanhenemisesta ja jotka aiheuttavat suuria vaikeuksia selviytyä päivittäisistä toiminnoista ilman laaja-alaista tukea ja palvelua. 5

6 LSS:n toimenpiteet 1. Neuvonta ja muu henkilökohtainen tuki LSS-lain mukaisen neuvonnan ja tuen on täydennettävä muuta sairaanhoitoa tai sosiaalipalvelua.tukea voivat antaa esimerkiksi psykologi, kuraattori, työterapeutti, logopedi, lääkintävoimistelija, erikoispedagogi tai dieteetikko. Tätä toimenpidettä haet maakäräjien kuntoutuksesta. Myös omaisesi voi saada tätä tukea. Yhteystiedot löydät sivulta Henkilökohtainen avustaja [Personlig assistans] Henkilökohtainen avustaja on henkilökohtainen tuki, jota annetaan toimintarajoitteiselle henkilölle, joka tarvitsee paljon apua ja tukea arkipäivässä. Apua voi saada esimerkiksi henkilökohtaisen hygienian hoitoon, ateriointiin, pukeutumiseen ja riisuuntumiseen ja kommunikointiin toisten ihmisten kanssa. Et voi hakea henkilökohtaista avustajaa tai saada sitä lisää täytettyäsi 65 vuotta. Jos tarvitset henkilökohtaista avustajaa alle 20 tuntia viikossa, voit hakea sitä kunnalta. Jos tarvitset apua yli 20 tuntia viikossa, haet avustajakorvausta Vakuutuskassasta. Yhteystiedot löydät sivulta Saattajapalvelu [Ledsagarservice] Saattajapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa yhteiskunnassa järjestettävään toimintaan osallistuminen. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi ystävien tapaaminen, vapaa-ajan harrastuksiin ja kulttuurielämään osallistuminen tai kävely. Tarkoituksena on ehkäistä toimintarajoitteen aiheuttamaa eristäytymistä. 6

7 4. Yhteyshenkilö [Kontaktperson] Yhteyshenkilö antaa neuvoja arkipäivän tilanteissa. Sen tarkoituksena on vähentää sosiaalista eristäytymistä ja auttaa osallistumaan vapaaajan toimintoihin. Yhteyshenkilö voi olla lähimmäinen, joka voi korvata tai täydentää yhteydenpitoa omaisten kanssa. Tuki nähdään ei-ammattimaisena tukena, jota antaa tehtävään sitoutunut ja ihmisistä kiinnostunut henkilö. 5. Vuorotuspalvelu kotona [Avlösarservice i hemmet] Vuorotuspalvelu merkitsee sitä, että työntekijä tulee kotiin lomittamaan omaisia tilapäisesti. Vammaista lasta hoitavat vanhemmat saattavat tarvita apua voidakseen rentoutua ja osallistua aktiviteetteihin. Vuorotuspalvelu voi olla edellytys sille, että vanhempana pystyt osoittamaan huomiota myös toimintarajoitteisen lapsen sisaruksille. Palvelu auttaa myös vanhempia osallistumaan koulutukseen ja vaikuttamaan hoitoon. Tukea annetaan yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. 6. Lyhytaikaisoleskelu oman kodin ulkopuolella [Korttidsvistelse utanför det egna hemmet] Lyhytaikaisoleskelu on tarkoitettu toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Oleskelupaikkana voi olla tukiperhe, lyhytaikaiskoti tai leiritoiminta. Palvelu toimii lomituksena omaisille sekä virkistyksenä toimintarajoitteiselle. Lyhytaikaisoleskelu voi myös toimia tukena lapsen ja vanhemman riippuvuussuhteen murtamisessa. 7. Lyhytaikaishoito yli 12-vuotiaille koululaisille [Korttidstillsyn för skolungdom över 12 år] Yli 12-vuotiaat koululaiset, joilla on toimintarajoitteita tai joiden vanhemmat ovat töissä, voivat saada vapaa-ajantoimintaa ennen koulupäivää ja sen jälkeen sekä koululomien aikana. Nuorille tarjotaan turvallinen ympäristö ja mielekästä tekemistä. 7

8 8. Lasten ja nuorten asuminen perhekodissa tai asunnossa, jossa he saavat erityistä palvelua [Boende i familjehem eller bostad med särskild service för barn] Useimmat lapset ja nuoret, joilla on toimintarjoite, asuvat yhdessä perheensä kanssa. Jos päivittäinen hoito käy liian raskaaksi perheelle, lapsi/nuori voi asua perhekodissa tai asunnossa, jossa hän saa tarvitsemaansa hoitoa. Tämä toimenpide täydentää vanhempien kotia. 9. Erityinen aikuisten palveluasunto [Bostad med särskild service för vuxna] Jos toimintarajoitteinen aikuinen ei pärjää tavallisessa asunnossa, hän voi asua asunnossa, jossa hän saa erityistä palvelua. Tarjolla olevat asunnot ovat valmiiksi kalustettuja ja asukas maksaa itse vuokran, ruoan, vaatteet, hygieniatarvikkeet ja omat aktiviteetit. Tarjolla on myös yhteiset tilat. Henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden antamassa tukea ja apua vapaa-ajan aktiviteeteissa. Ryhmäasunto [Gruppbostad] Ryhmäasunto sopii paljon apua tarvitseville. Palveluasunto [Serviceboende] Palveluasunto on ryhmäasunnon ja oman asunnon välimuoto. Tarpeiden mukaan sopeutettu asunto [Annan särskilt anpassad bostad] Tarpeiden mukaan sopeutettu asunto sopii henkilölle, joka pärjää omassa asunnossa, mutta tarvitsee tukea fyysisten tarpeiden mukaan. Asuntoon ei ole yhdistetty henkilökuntaa. 10. Päivittäinen toiminta [Daglig verksamhet] Päivittäinen toiminta on aktiviteetti, joka vastaa päivittäistä työtä. Sinulla on oikeus päivittäiseen toimintaan, jos kuulut henkilöpiiriin 1 tai 2 (katso sivu 5). Lisäksi sinun tulee olla työikäinen, etkä saa olla työmarkkinoiden käytettävissä tai opiskella. 8

9 Yksilöllinen suunnitelma [Individuell plan] Jos olet oikeutettu LSS-lain mukaisiin toimenpiteisiin, voit vaatia yksilöllistä suunnitelmaa. Suunnitelman laatii käsittelijäsi yhdessä sinun kanssasi. Tarkoituksena on suunnitella tai luoda suunnitelma toimenpiteistä ja tuesta, jota saat tai saatat tarvita tulevaisuudessa. Tavoitteena voi olla myös saamasi tuen parantaminen tai muuttaminen. Maksut LSS-lain mukainen tuki on periaatteessa maksutonta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jos sinulla on asunto palvelutalossa, maksat itse vuokran ja ruoan. Jos olet lyhytaikaisoleskelussa ja/tai lyhytaikaishoidossa, maksat ruoan itse. Jos lapsi on hoidossa toisessa kodissa, kunta maksaa kustannukset. Kunta perii maksun yksilöllisesti. Sosiaalipalvelulaki (SoL) Sosiaalipalvelulaki antaa perustukea henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja palvelua arkipäivässä. Kunta voi tarjota sinulle muun muassa kotipalvelua ja asumisen tukea. Kotipalvelu [Hemtjänst] Kotipalvelun kautta saat tukea kotiisi. Kotipalvelun tavoitteena on helpottaa itsenäistä elämää. Kotipalvelun tehtäviin voivat kuulua: Henkilökohtainen hoiva Aterioiden valmistus Kodinhoito Ostokset ja asiointi Aktiviteetit 9

10 Saadaksesi kotipalvelua sinulla täytyy olla avun tarve. Kuinka paljon apua voit saada, vaihtelee muutamasta tunnista kuukaudessa useaan kertaan päivässä. Apu mukautetaan tarpeisiisi. Mitä kotipalvelu maksaa? Kunta veloittaa maksun kotipalvelusta. Tehtävien hinnat löytyvät erillisestä esitteestä, jonka voit pyytää käsittelijältäsi. Asumisen tuki [Boendestöd] Asumisen tuen tarkoituksena on lisätä toimintakykyäsi ja auttaa sinua itsenäiseen elämään. Asumisen tuki suoritetaan yhdessä kanssasi ja toimitetaan pääasiassa kotonasi. Asumisen tuki voi koostua motivaatio- ja aktivointitoimista, joilla tuetaan pukeutumista, syömistä, hygienian hoitoa tai kommunikointia. Lisäksi voidaan tukea arkipäivän hallintaa ja harjoitella sosiaalista kanssakäymistä yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Voit saada tukea ostosten ja asioiden hoitoon, ystävien tapaamiseen ja harrastuksiin. Asunnonsopeuttamisavustus [Bostadsanpassningsbidrag] (Asunnonsopeutumisavustuslain BAB mukaisesti) Jos sairauden tai toimintarajoitteen vuoksi asuntosi tarvitsee sopeuttamista, voit hakea asunnonsopeuttamisavustusta. Avustuksen tarkoituksena on helpottaa itsenäistä asumista asunnossasi. Voidaksesi saada avustusta, toimintarajoitteesi on oltava pysyvä. Toimintarajoitteesi ja hakemasi asunnonsopeuttamisavustuksen välillä on oltava selkeä yhteys. Asunnonsopeuttamisavustus voidaan antaa asunnon kiinteiden toimintojen sopeuttamiseen, esimerkiksi kynnysten ja kylpyammeiden poistoon, ramppien ja kahvojen asentamiseen tai rappuhissin tai automaattisen ovenavaajan asentamiseen. 10

11 Hakemus lähetetään kunnan asunnonsopeuttamisavustusten käsittelijälle. Sinun on liitettävä hakemuksen mukaan työterapeutin tai muun asiantuntijan todistus toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä toimintarajoitteesi vuoksi. Ota yhteyttä kunnan asunnonsopeuttamisavustusten käsittelijään saadaksesi lisätietoa. Yhteystiedot löydät sivulta 14. Kuljetuspalvelu [Färdtjänst] Kuljetuspalvelua voivat saada henkilöt, jotka toimintarajoitteen vuoksi eivät voi matkustaa joukkoliikenteellä. Maakäräjät vastaavat kuljetuspalvelusta, mutta kunta ottaa hakemuksesi vastaan ja arvioi tarpeesi. Saat yhteyden yhteyskeskukseen kunnan puhelinvaihteen kautta. Yhteystiedot löydät sivulta 14. Valtakunnallinen kuljetuspalvelu [Riksfärdtjänst] Valtakunnallinen kuljetuspalvelu myönnetään henkilölle, jolla on vaikea ja pitkäaikainen toimintarajoite, jonka vuoksi matkaa ei voi tehdä tavanomaisin kustannuksin. Kunnan LSS-käsittelijä arvioi ja tekee päätöksen valtakunnallisesta kuljetuspalvelusta. Kunnan puhelinvaihteen yhteystiedot löydät sivulta 14. Hakemuksesi Näin teet hakemuksen Jos haluat hakea apua ja tukea, ota yhteyttä hoito- ja hoivapalvelutoimiston LSS-käsittelijään. Jos haluat lisätietoa, voit ottaa yhteyttä kunnan yhteyskeskukseen. Kunnan puhelinvaihteen yhteystiedot löydät sivulta

12 Mitä hakemuksellesi tapahtuu? LSS-käsittelijä arvioi yhdessä kanssasi millaista apua ja tukea tarvitset. Saadaksesi LSS:n mukaista apua LSS-käsittelijä tarvitsee lääkärintodistuksen, joka vahvistaa diagnoosisi. Tavallisesti vaaditaan lisäksi psykologin, logopedin tai työterapeutin todistus. Tämän lisäksi käymme usein luonasi kotona, esikoulussa, koulussa tai kuntoutuksessa. Tämän jälkeen käsittelijä arvioi, tarvitsetko hakemaasi tukea. Päätös lähetetään postitse. Jos hakemuksesi on hyväksytty, LSS-käsittelijä ottaa yhteyttä tuesta vastaavaan tahoon. Joissakin tapauksissa saat itse päättää palveluntarjoajan. Lue lisää esitteestä Information till dig som ska välja eller byta utförare. Toimintasuunnitelma [Genomförandeplan] Kun hakemuksesi on hyväksytty, palveluntarjoaja luo toimintasuunnitelman apusi suorittamisesta. Toimintasuunnitelma on sinun ja palveluntarjoajan välinen sopimus, joka toimii henkilöstön työohjeena. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on luoda selkeät ohjeet käytännön toteutusta ja seurantaa varten. Sinulla on oikeus valittaa sinua koskevasta päätöksestä Jos et ole tyytyväinen LSS-käsittelijältä saamaasi päätökseen, sinulla on mahdollisuus valittaa päätöksestä. Valitus lähetetään Hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti ja lähetettävä hoito- ja hoivapalvelutoimistoon kolmen viikon kuluessa päätöksen saamisesta. Vaikka sinulla ei olisi oikeutta LSS-lain mukaiseen apuun, sinulla on oikeus saada sosiaalipalvelulain mukaista apua (SoL). 12

13 Hyvä tietää Hammashoitotuki [Tandvårdsstöd] LSS-lain mukaan tukea saavalla on oikeus hammashoitotukeen. Yli 19-vuotiailla on on oikeus välttämättömän hammashoidon maksukattorajaan. Hammashoitotuki antaa sinulle oikeuden saada suun terveystarkastuksen ja yksilöllistä neuvontaa. Ota yhteyttä LSSkäsittelijääsi saadaksesi hammashoitotukitodistuksen. Omaistuki [Anhörigstöd] Kunta voi tarjota erilaisia tukipalveluita toimintarajoitteisen henkilön omaishoitajalle. Ota yhteyttä kunnan omaiskonsulenttiin tai keskustele LSS-käsittelijäsi kanssa. Sollentunan kunnan puhelinvaihteen yhteystiedot löydät sivulta 14. Vaitiolovelvollisuus Kaikkia hoitoalalla työskenteleviä sitoo vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa puhua kenellekään ulkopuoliselle sinua koskevista tiedoista. Vaitiolovelvollisuus koskee myös kaikkia sinua, tukiasi ja terveyttäsi koskevia kirjallisia tietoja. Vaitiolovelvollisuus on määritelty salassapitovelvollisuuslaissa. Palaute ja valitukset Jos sinulla on palvelua koskevaa palautetta tai valituksia, voit jättää ne kyseisen palveluntarjoajan vastaavalle johtajalle. Voit myös ottaa yhteyttä hoiva- ja huolenpitotoimistoon, joka toimittaa palautteesi palveluntarjoajalle. Palautetta voi antaa sekä kirjallisesti ja suullisesti. Kunnan puhelinvaihteen yhteystiedot löydät sivulta

14 Yhteystiedot Hoito- ja hoivapalvelutoimiston käsittelijäsi: Sollentuna kommun [Sollentunan kunta] Puhelinvaihde: Hoito- ja hoivapalvelutoimiston sähköpostiosoite: Verkkosivusto: Försäkringskassan [Vakuutuskassa] Puhelin: Verkkosivusto: Habiliteringcenter Sollentuna för barn [Kuntoutuskeskus Sollentuna lapsille] Puhelin: S-posti: Habiliteringscenter Sollentuna för ungdom & vuxna [Kuntoutuskeskus Sollentuna nuorille ja aikuisille] Puhelin: S-posti: Barn- och ungdomspsykiatrisk mottagning (BUP) [Lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto (BUP)] Sollentuna Puhelin: S-posti: Verkkosivusto: Sollentuna psykiatriska öppenvård [Sollentunan psykiatrinen avohoito] Puhelin: Verkkosivusto: 14

15