Unohtuuko hiljainen asiakas?

Samankaltaiset tiedostot
Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy päihdehuollossa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi

Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Helena Vorma lääkintöneuvos

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä,

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Pitäisikö olla huolissaan?

Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017 Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto. UEF // University of Eastern Finland

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

Osaaminen valvonnan näkökulmasta

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Omavalvonta aluehallintoviraston näkökulmasta

Uusien opiskelijoiden huomioiminen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

Henkilökohtainen apu käytännössä

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Poimintoja lainsäädännöstä

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Potilaan asema ja oikeudet

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Päihdepalvelut ja sote. Kommenttipuheenvuoro Kari Haaviston ja Markku Tervahaudan esityksiin.

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Sosiaalihuollon ammattihenkilön toiminnan valvontaan liittyvä ammattitaidon selvittäminen

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Sosiaalihuoltolain uudistushanke mikä muuttuu?

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN-

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

VALVONTAVIRANOMAISTEN

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Lapsiperheiden palvelut

Ikä ei ole ongelma, elleivät muut siitä sellaista tee. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2018

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

YHDESSÄ! LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA ETU EDELLÄ

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Julkinen palvelulupaus

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Itsemääräämisoikeuslaki

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Transkriptio:

Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos

Oikeudellinen osaaminen ja päihdetyö Pakollinen taakka? Ilmaisee toiminnalle asetetut arvot ja tavoitteet Lainsäädäntö muodostaa raamit toiminnalle Työväline Mitä eväitä lainsäädännöstä voi saada käytännön työhön? Heidi Poikonen 5.11.2015 2

Päihdetyön lainsäädännöllinen kehitys Ymmärtääkseen nykytilannetta on ymmärrettävä, miten tähän on tultu Päihdehuollon lainsäädännöllisen kehityksen vaiheet 1) moraalinen uhka yleiselle järjestykselle 2) herääminen siihen, että päihdeongelma nähdään sairautena 3) yksilön oikeuksien korostuminen Järjestöt ovat olleet voimakkaasti vaikuttamassa suomalaisen päihdetyön kehitykseen Heidi Poikonen 5.11.2015 3

Mitä historiasta voi oppia? Asiakkaan kokonaisvaltainen huomiointi Pyrkimys normaaliuteen Osallisuus ja itsemääräämisoikeus Motivaatio kaiken perustana Kolmannen sektorin toimijoiden rooli vankka tietotaito ja kyky osallistua päihdepalvelujen järjestämiseen Heidi Poikonen 5.11.2015 4

Päihdepalvelujen perusoikeudellinen perusta Heidi Poikonen 5.11.2015 5

Perusoikeudellinen perusta PL 19.1 : Välttämätön toimeentulo ja huolenpito Keskeisenä sisältönä voidaan pitää sitä, että yksilölle turvataan yksilökohtaisen harkinnan perusteella terveyden ja elinkykyisyyden ylläpitämiseksi välttämätön ravinto, asuminen sekä kiireellinen sairaanhoito. Subjektiivinen oikeus PL 19.3 : Viranomaisiin kohdistuva velvoite järjestää riittävät sosiaalija terveyspalvelut Varsinainen sisältö konkretisoituu laintasoisten säännösten kautta Perusoikeussäännös ei luo subjektiivista oikeutta, mutta laintasoiset säännökset voivat tehdä niin Heidi Poikonen 5.11.2015 6

Yhdenvertaisuus Perusoikeudet kuuluvat PL 6.1 :n nojalla jokaiselle yhdenvertaisesti Riippumatta esimerkiksi iästä, sukupuolesta, vakaumuksesta tai terveydentilasta. Yhdenvertaisuussäännös rajoittaa lainsäätäjää, mutta myös viranomaista, joka tulkitsee ja soveltaa lainsäädäntöä. Yhdenvertaisuusnäkökohdat on otettava huomioon myönnettäessä yksilöille etuuksia ja asetettaessa heille velvoitteita. Viranomaisen tulee soveltaa lakia asettamatta muita eroja kuin mitä laki mahdollisesti jossain tilanteissa sallii. Yhdenvertaisuus ei edellytä täysin samanlaista kohtelua kaikille kaikissa tilanteissa, vaan ns. positiivinen syrjintä on mahdollista Syrjintäkielto koskee sekä välittömästi että välillisesti eri asemaan asettamista palvelujen tarjoamisen suhteen. Kohtelun syrjivyyttä ja hyväksyttävyyttä on arvioitava menettelyn tosiasiallisten seuraamusten perusteella Heidi Poikonen 5.11.2015 7

Yhdenvertaisuuden ongelmakohtia Palvelujen saavutettavuus Päihdepalveluja voi olla alueella toki saatavilla, mutta ovatko ne erilaisista käytännön syistä tosiasiallisesti kaikkien palveluja tarvitsevien saavutettavissa? Konkreettiset fyysiset esteet Kuntien erilaiset resurssit ja painotukset Käyttäjälle asetetut vaatimukset Heidi Poikonen 5.11.2015 8

Yhdenvertaisuuden ongelmakohtia Asiakkaaseen kohdistuvat vaatimukset Asiakkaan maksukyky Asiakasmaksujen ja sairausvakuutusten omavastuuosuudet korkeita Yksityisten sairausvakuutuksien yleistyminen Kuntien antamien palveluseteleiden yleistyminen Aktiivinen ja osallistuva asiakas On osattava hakea tietoa palveluista ja osattava soveltaa sitä valitessaan ja neuvotellessaan itselleen sopivimmat palvelut. On osattava valvoa saamansa palvelun laatua ja tarpeen tullen osaavan reklamoida mahdollisista puutteista hänen asiakkuudessaan ja saamissaan palveluissa Heidi Poikonen 5.11.2015 9

Yhdenvertaisuuden ongelmakohtia Asianmukainen kohtelu Suhteessa toisiin päihdepalvelujen käyttäjiin? Erityisryhmien asema Suhteessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaisiin? Asenteet Heidi Poikonen 5.11.2015 10

Asiakkaan oikeuksien toteuttaminen Asiakkaan oikeudet raamittavat asiakassuhdetta Yksittäiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat ratkaisevassa asemassa sen suhteen, miten asiakkaiden oikeudet tosiasiallisesti toteutuvat Asiakkaan tarpeiden ja kuntien käytettävissä olevien resurssien kohtaaminen Kuntien resurssit Asiakkaan tarpeet Työntekijän ammattitaito Heidi Poikonen 5.11.2015 11

Miten kohdata asiakas? Kunnioita toista ihmistä! Oikeusjärjestyksemme lähtökohta on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta Oman vastuun tiedostaminen Asiakastyössä on loppujen lopuksi kyse ihmisen kohtaamisesta Näe ihminen ongelmien takana Heidi Poikonen 5.11.2015 12

Miten kohdata asiakas? Näe ja kuule hänet! Asiakkaan etu asiakas on oman tilanteensa paras asiantuntija Asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus suunnitelmia ja päätöksiä ei voida tehdä ilman asiakkaan osallistumista Asiakkaan mielipiteen selvittäminen Kuulluksi tulemisella ei ole merkitystä ainoastaan oikeudellisesti Heidi Poikonen 5.11.2015 13

Miten kohdata asiakas? Yritä säilyttää usko ihmiseen! Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Ei ole menetettyjä tapauksia yksikin onnistuminen on saavutus Menneisyyden vangit? Asiakastyössä voi ja saa turhautua, mutta se ei saa heijastua asiakassuhteeseen Heidi Poikonen 5.11.2015 14

Kiitos! uef.fi/oikeustieteet