Mikkelin Kirkkopuisto kulttuuriympäristöselvitys 25.8.2014

Mikkelin Kirkkopuisto kulttuuriympäristöselvitys 25.8.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu 2014, Tuija Mustonen

Sisällys Kuvaus... 3 Asemakaavahistoria... 4 Kirkkopuiston historiaa... 6 Vanha hautausmaa...11 Kirkkopuisto kaupunkipuisto...12 Puistoa ympäröivät rakennukset 2014...14 Rakennussuojelu...14 Lähteet...15 Kuvaliite 1: Kirkkopuiston muutokset 2002-2013...17 Kuvaliite 2: Piirustuksia Kirkkopuistossa olleista kioski yms. rakennuksista...19 Kannen kuva: Kirkkopuisto vappuna 1949 (MKM) Sivu 2 / 23

Kuvaus Kirkkopuisto sijaitsee Mikkelin keskustassa Porrassalmenkadun, Vuorikadun, Maaherrankadun ja Savilahdenkadun väliin muodostuvassa korttelissa. Kaupungin keskustan edustuspuisto perustettiin vanhan kirkkotarhan kohdalle v. 1838 kaavoitetun ruutukaavan yhden ruudun täyttävänä. Puiston koivurivien paikat ovat 1800-luvun lopulta, mutta puiston rakentaminen aloitettiin jo 1840-luvulla. Symmetrisen puistosommitelman keskiakselissa on v:n 1897 laulujuhlia varten rakennettu nikkarityylinen soittolava. Nykyisen vehreän muotonsa puisto sai 1930-luvulla, jolloin kaupunginpuutarhurin virka perustettiin. Puistossa on ollut suihkukaivo 1910-luvulta saakka, nykyinen suihkukaivo on 1950-luvun lopulta. Vuosina 2003-04 puistossa tehtiin mittava peruskorjaus korostaen 1940- luvulla puistossa hallitsevina olleita piirteitä. Nykyään puistoa ympäröivät rakennukset ovat pääosin 1970-luvulta. Vanhinta kerrostumaa edustavat Vanha rahtiasema vuodelta 1934 ja Kiinteistö Oy Mikrankulman vanhin osa, Mikkelin Rautakauppa Oy:n rakennus vuodelta 1937 1. As Oy Märthanhovi valmistui vuonna 1955 ja As Oy Maaherrankatu 26 vuonna 1961. 1980- luvulla rakennettuja ovat Kiinteistö Mikrankulman uudempi osa (1985) ja Kiinteistö Oy Pusankulma (1986). Viimeisimpänä on rakennettu Kauppakeskus Stella: lasirakenteet Pikkutorin yllä sekä huoltopiha Maaherrankadun ja Savilahdenkadun kulmauksessa (2011). Mikkelin kirkkopuisto on suosittu piknik ja ajanviettopaikka. Soittolavalla on useita musiikkiesityksiä, leikkipuisto palvelee lapsiperheitä ja puistossa myös tivoli noin viikon kesässä. Mikkelin torin kauppatoiminta oli siirrettynä puistoon 2010-2011. Mikkelin hallitustori ympäristöineen, RKY Mikkelin keskeisimmät alueet, ja mukana myös Kirkkopuisto, on otettu mukaan Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tavoitteena on rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Kaavoituksella ratkaistaan säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö. 2 Mikkelin hallitustori ympäristöineen ulottuu alueena hallitustorilta pikkutorin kautta kirkkopuistoon ja Tuomiokirkolta rautatieasemalle. Hallitustorin, Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti C.L. Engelin 1837 laatimaan asemakaavaan. Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asema sijoittamalla julkiset vyöhykkeeksi kaupungin keskelle. Torin pohjoislaidan keskeltä akselisommitelma jatkuu kahden porttirakennuksen välistä pikkutorille. Kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä myös tori katettiin lasikatteella ja siitä muodostui julkinen sisätila hallitustorin ja kirkkopuiston väliin. Pikkutorin pohjoispuolella kaupunkitila jatkuu Kirkkopuistona. Puistolle leimaa antavat koivuistutukset sekä Mikkelissä 1897 pidettyjä laulujuhlia varten rakennettu soittolava. 1 Laukkanen Katri 2 RKY Sivu 3 / 23

Kirkkopuistosta koilliseen seuraavassa korttelissa on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä. Useassa vaiheessa rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa monipuolisen ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800-luvun alkupuolelta 1900- luvulle. 3 Asemakaavahistoria Mikkelin kirkonkylä määrättiin Mikkelin läänin maaherran residenssipaikkakunnaksi vuonna 1831 ja ylitarkastaja Anders Norstedt laati kaupungille asemakaavan. Seitsemäntoista korttelia käsittänyt asemakaava vahvistettiin, mutta se ei koskaan ehtinyt toteutumaan. Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838, jolloin uuden kaupungin asemakaavan laadinnasta vastasi intendentinkonttorin johtaja Carl Ludwig Engel (1778 1840). 4 Engelin kaavassa esitetty akseli kirkolta kaupungintalolle on säilynyt asemakaavassa ja kaupunkikuvassa nykypäivään saakka. Mikkelin kaupungin ensimmäinen asemakaava Engelin viimeistelemänä vuodelta 1838.(MKA) Kaupunkia laajennettiin 1800-luvun lopulla useita kertoja. Mikkelin asemakaavat laativat yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Adolf Brander vuonna 1869, maanmittari C. E. Müller vuonna 1883. sekä insinööri Orrman vuonna 1898. Kaupungin alue päätettiin mitata ja kartoittaa uudelleen professori Elias August Piponiuksen (1868 1945) toimesta vuonna 1907. Uusien kaupunginosien kaavoituksesta järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1907. Kilpailussa ei jaettu ensimmäistä palkintoa vaan asemakaavan laati Piponius. Mittaukset kuitenkin 3 RKY (viite koskee kaikkia kolmea kappaletta) 4 Vikman Sivu 4 / 23

viivästyivät ja uusi asemakaava vahvistettiin 6.12.1917. 5 Tämä asemakaava on kaupungin asemakaavajärjestelmässä numerolla 1 ja se on edelleen pienillä osin kaupunkia ajantasa-asemakaava. Ensimmäisissä asemakaavoissa kirkkopuiston korttelissa sijaitsi kirkkorakennus puiston ympäröimänä. Kirkko oli 1811 rakennettu kirkkopuiston sijaan maalaiskunnan puolelle, Heinolan ja Kangasniemen maanteiden yhtymäkohtaan. Kun Tuomiokirkko sitten päätettiinkin rakentaa (1897) Ristimäelle 6, asemakaavassa merkityn kirkkopuiston sijaan, on kortteli Poniuksen asemakaavassa 1917 merkitty jo puistoksi. Ote asemakaavasta vuodelta 1917 (Piponius)(MKA) Ote asemakaavasta vuodelta 1931.(MKA) Mikkelin keskustan asemakaavaa alettiin muuttaa 1970-luvun alussa. 7 Tässä yhteydessä myös kirkkopuisto yhdessä keskeisten kortteleiden kanssa sai toisen asemakaavansa, joka hyväksyttiin 20.9.1974. Asemakaavassa puisto on merkitty merkinnällä P (puistoalue). Puistossa on soittolavan lisäksi tuolloin ollut kaksi kioskia ja taksiasema, joille ei millekään ole merkitty rakennusoikeutta. Ainoastaan soittolava on saanut suojelumerkinnän ja rakennusalan. (e = Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tai rakennelmien alue. Nykyiset rakennukset tai rakennelmat säilytettävä.) Tuolloin voimassa olleen rakennuslain (1958) mukaisesti voitiin rakennelmia (mm. kioskit) rakentaa puistoon ilman merkittyä rakennusalaa. Vuonna 2000 voimaan tulleen Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla rakentaminen ilman osoitettua rakennusoikeutta ei ole sallittua. Ote asemakaavasta 1974.(MKA) 5 Vikman 6 Mikkelin kaupunki, nettisivut 7 Vikman Sivu 5 / 23

Kirkkopuistoa ympäröivien kortteleiden rakennuskanta on muodostunut myös 1970-luvun kaavoitustyön pohjalta. Korttelin 1 kaavassa vuodelta 1977 on Porrassalmenkadun varteen kaavoitettu kuusikerroksiset rakennusmassat ja korttelin sisälle matalammat yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset. Vuorikadun pohjoispuolella (Maunuksela kortteli 2) kadun varteen sijoittuvat matalat yksikerroksiset rakennusmassat ja korkea, viisikerroksinen, rakennusmassa on korttelin sisäosissa. Maaherrankadun varrella (kortteli 2) kaava sallii neljäkerroksiset rakennukset. Eteläpuolelle saa ajantasa-asemakaavan mukaisesti kulmiin rakentaa kolmi- ja viisikerroksiset rakennukset, korttelin keskiosan vanha rahtiasema on suojeltu. Kirkkopuiston historiaa Paikalle, jossa Hämeen ja Loviisan tiet yhtyivät, rakennettiin Mikkelin pitäjän toinen puukirkko vuonna 1754. Mikkelin ja koko Savon vanhin tunnettu kirkkorakennus on Kivisakasti Porrassalmenkadulla. Se on peräisin keskiajalta, luultavasti 1400-luvun alkupuolelta. Kivikirkon yhteyteen rakennettiin vuonna 1664 hirsinen kirkko, jonka sakastina kiviosa palveli. Kirkko rappeutui ja se alkoi käydä laajenevalle seurakunnalle pieneksi 1700-luvun alkupuolella. Siksi ryhdyttiin etsimään uutta paikkaa kirkkoa varten. 8 Rekognosointikartta 1700-luvulta 9 Uusi Kirkko sijaitsi nykyisen kirkkopuiston koilliskulmassa. Risteyksen koillispuolella oli markkinapuoteja, itäpuolella Maunukselan talo ja eteläpuolella kirkko kellotapuleineen sekä niiden ympärillä hautausmaa. 10 Kirkon edustalla oli aukio, jossa pidettiin Savon rykmentin tarkastuksia ja kirkkoparaateja. Alue oli puuton ja 8 Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Uskontohistoriaa 9 Ratatupa 10 Seutuhaku.fi Sivu 6 / 23

tasainen, joten kirkko näkyi hyvin kauas. 11 Kirkko ja kellotapuli oli aidattu jo aiemmin ja myös hautausmaa ympäröitiin lauta-aidalla. Myöhemmin alue reunustettiin kiviaidalla. 12 Kirkon rakennusmestarina ja suunnittelijana oli Aukusti Sorsa. Uusi kirkko oli komea ja kookas, 44 x 48 metriä ja korkeudeltaankin kivijalasta ristin huippuun ilmeisesti noin 37 metriä. Tyyliltään se oli kahdennettu ristikirkko eli kahtamoinen, jonka erikoisuutena oli kulmaulokkeiden massiivinen pyramidi- eli kekokatto ja varsinaiset ristisakarat jäivät jonkin verran toissijaiseen asemaan. Tällaista rakennusratkaisua ei tiettävästi ollut Suomessa aikaisemmin käytetty. Myös pohjakaava oli erikoinen, sillä se oli tilavaikutelman lisäämiseksi laadittu vinokulmaiseksi. Kirkko oli maalattu punamullalla. Kirkon ja hautausmaan lisäksi Kirkkopuistossa sijaitsi kellotapuli (mahdollisesti kirkkoa varhaisemmalta ajalta). Kirkko ympäröitiin hautausmaineen lauta-aitauksella, jonka jokainen portti varustettiin rovasti Henrik Forsiuksen valitsemalla mietelauseella, kuten: "Te makaatte, me valvomme vartiona." Kirkon ylpeyden aiheena olivat vuonna 1800 valmistuneet, uusklassillisen tyylin mukaiset, kauniit ja kalliit urut, jollaisia ei vielä tuolloin ollut millään muulla maaseurakunnalla koko Porvoon hiippakunnassa. 13 Kirkon torniin iski salama 7.8.1806 ja sytytti tulipalon, joka tuhosi kirkkorakennuksen ja kellotapulin muutamassa tunnissa. Kirkkopuiston hautausmaat käytettiin vielä sen jälkeenkin. Vuonna 1841 määrättiin vanhan kirkkomaan aita purettavaksi ja kivet poiskuljetettaviksi. 14 Kivet tuli ensimmäisellä rekikelillä kuljettaa pois ja käyttää seuraavana keväänä maaseurakunnan kirkon vierellä olevan uuden hautausmaan kiviaidan rakentamiseen. 15 Yleiskuva Naisvuorelta kuvattuna v. 1899 (MKM) 1836 asemakaavassa alue oli merkitty puistoksi. Puiston kauneudesta huolehdittiin kuvernöörin käskystä. 1848 se sai ympärilleen vihreän aidan ja sinne istutettiin 168 koivua, 1861 hankittiin lisää multaa ja 1871 penkkejä. Vielä 1860-luvulla puistossa oli laidunnettu lehmiä. 16 Vuonna 1870 maistraatti kielsi puiston vuokranneelta raatimies Ahlbergilta lehmien laiduntamisen ja pyykin kuivaamisen. 17 Kaupunginviskaali Lucander oli saanut luvan pystyttää virvokekioskin ehdolla, että istuttaa samalla puita. 1896 kaupunki päätti rakentaa soittopaviljongin tulevia laulujuhlia varten sekä kaksi virvokejuomakioskia, jotka sitten vuokrattiin. 11 Paju-Kivinen 12 Paju-Kivinen 13 Wirilander 14 Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Uskontohistoriaa 15 Paju-Kivinen 16 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä 17 Paju-Kivinen Sivu 7 / 23

1897 rakennettiin uusi aita rautalangasta. Samana vuonna suljettiin puiston luoteiskulmassa ollut yleinen kaivo, jossa oli puoliavoin kuusikulmainen katos. Lava tehtiin Mikkelissä 17.-19.6.1897 pidettyä Kansanvalistusseuran laulujuhlia varten. Nikkarityylisen, puisen paviljongin suunnitteli arkkitehti John L. Lybeck. 18 Samana vuonna puiston ympärille rakennettiin uusi rauta-aita rajoittamaan puistoon pääsy vain porttien kautta tapahtuvaksi. Tämän tarkoituksena oli pitää puisto rauhallisempana ja tallaantumattomana. Kirkkopuistosta tuli kaupunkilaisten keskeinen vapaa-ajanviettopaikka Naisvuoren ja Pirttiniemenpuiston ohella. 19 Kirkkopuisto v. 1915 (MKM) Valaistus Kirkkopuistoon rakennettiin vuonna 1911. Insinööri L. v. Fieandtin suositteluun perustuen kirkkopuiston keskiosaan rakennettiin suihkukaivo 1912-13. Suihkukaivoa hän perusteli sillä, että juuri valmistunut vesilaitos saisi vähän runsaamman vedenkulutuksen. 20 Jo vuonna 1892 oli kuvernööri ehdottanut valtuustolle, että kaupunki olisi ottanut puutarhurin suunnittelemaan Kirkkopuiston ja Hallitustorin kaunistamista. Hanke kuitenkin raukesi. 21 Professori E. Piponiuksen asemakaavaan (1917) kuului myös Kirkkopuiston uudistus. Piponiuksen suunnitelmissa olleet nurmikenttien jaottelut ja hiekkakäytävät ovat nykyisessäkin Kirkkopuistossa jäljellä. 22 Puisto sai nykyisen muotonsa isoine kukkapenkkeineen 1930-luvulla, jolloin kaupunginpuutarhurin virka perustettiin. 1950- luvun lopulla Kirkkopuiston suihkukaivo uusittiin ja Armas Hutrin pronssinen Nelisiipi -veistos pystytettiin vuosina 1959-60. Vuosina 2003-04 puistossa tehtiin mittava peruskorjaus, missä johtavana ajatuksena oli niiden piirteiden korostaminen, jotka olivat vallitsevia puistossa 1940-luvulla. 23 Suurremontissa puistosta tuli avarampi ja valoisampi. Lisäksi kävelyyn tarkoitetut käytävät saivat uudet pinnat. Samaan aikakaan myös soittolavan ulkoväritystä muutettiin. 24 Ilmakuvia Kirkkopuistosta ennen ja jälkeen suurremontin on esitetty liitteessä 1. 18 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä 19 Paju-Kivinen 20 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä 21 Paju-Kivinen 22 Paju-Kivinen 23 Seutuhaku.fi 24 MKA, rakennusluvat. Sivu 8 / 23

Suihkulähde n.1930-luku (MKM). Suihkulähde talviasussa1930-luku(mkm). V. 1946 kuvassa näkyy metalliaita (MKM). Sivu 9 / 23

Kirkkopuistoon pystytettiin vuonna 1929 Johannes Haapasalon suunnittelema muistomerkki sinne haudattujen Porrassalmen taistelussa kaatuneiden kuuden aliupseerin muistolle. Vuonna 1953 Mikkelin pitäjän vanhan kirkon paikalle pystytettiin Eino Räsäsen tekemä muistomerkki. Vuonna 1936 puistoon tehtiin ensimmäinen lasten leikki- ja palloilukenttä. Vuonna 1926 rakennettiin Kirkkopuistoon kioski arkkitehti Lindqvistin suunnitelmien mukaan. 25 Kirkkopuistoon rakennettiin Rautatiekirjakauppa Oy:n Mikkelin kioski nro 3 vuonna 1951. Se sijaitsi puiston länsiosassa, yllä oleviin asemakaavakarttoihin merkityllä vihreällä alueella. Kioski oli kellarillinen ja sen lämmityslaitteena oli Porin Matti kamina. Samana vuonna puistoon rakennettiin myös Vuokra-autoasema, puiston luoteisosaan. 26 Kioskin ja taksiaseman purkamisesta ei tietoa rakennusvalvonnan arkistoista löytynyt. Tämä lienee ajoittunut 1980 luvun alkuun, koska vuosina 1979 1980 rakennettiin uusi torikioski taksikoppeineen kauppatorille. 27 Autoilija Eino Repo poseeraa Autoasema 1:n kohdalla Kirkkopuiston laidalla (Maaherrankatu). Taustalla näkyy toinen Kirkkopuiston vanhoista puukioskeista. (Länsi-Savo 24.6.2014 / Salme Hidegin valokuvakokoelma) Porrassalmenkadun kioski v.1958 (MKM) 25 Paju-Kivinen 26 MKA, rakennusluvat. 27 MKA, rakennusluvat. Sivu 10 / 23

Vuonna 1961 Karjaportti rakensi nakinmyyntikioskin Savilahden kadulle. Samalle paikalle tuli myöhemmin Suomi grillinä tunnettu Karjaportin uusi kioski vuonna 1973. Grilliä korjattiin vielä vuonna 1990, mutta purettiin vuonna 2012. 28 Viimeisin rakennus kirkkopuistossa on 2013 rakennettu yleinen käymälä. Se sijaitsee soittolavan takana, Vuorikadun varrella ulkona varsinaisesta puistoalueesta. Rakennuslupakuvia em. rakennuksista on esitetty liitteessä 2. Kirkkopuiston peruskorjauksen yleissuunnitelmassa 29 Ote pohjakartasta vuodelta 2008, jossa vielä vuonna 2012 purettu grillikioski. (MKA) Vanha hautausmaa Vanha hautausmaa-alue on suojeltu muinaismuistolain nojalla (historiallisen ajan muinaisjäännöksenä). 30 Ohessa on asemakaavaluonnos vuodelta 1836, jossa hautausmaa näkyy merkinnällä H. Korttelirajaus on lähestulkoon sama kuin toteutunut. Ote asemakaavaluonnoksesta v. 1836 (Wjylden) 31 28 MKA, rakennusluvat. 29 Viatek 30 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä Sivu 11 / 23

Puiston alueelta, etenkin itäosista paljastui vuoden 2003 puistoremontin kaivutöiden edetessä runsaasti löytöjä mm. hautoja ja palaneen kirkon jäänteitä lisäksi myös tyypillisiä kaupunkikaivausten löytöjä (fajanssia, punasavikeramiikkaa ja lasia). Museovirasto oli mukana valvomassa kaivutöitä. Puiston mielenkiintoisimmat osat mukana olleen arkeologi Ninni Närväsen mukaan olivat puiston itä- ja koillisosat. Tosin suurimmat maansiirrotkin sijoittuivat juuri tähän osaan. Hän toteaa myös, että suoritetun valvonnan perusteella suuressa osassa puistoa ovat maakerrokset sekoittuneet noin 30 50 cm syvyydelle asti. Maa on sekoittunut eniten puiston etelä- ja kaakkoisosissa sekä leikkipuiston alueella. Näiden alueiden todetaankin olevan arkeologisesti vähemmän kiinnostavia. Hän toteaa myös, että tulevaisuudessa arkeologinen tutkimus kannattaa hänen mielestään kohdistaa puiston itä-, koillis- ja pohjoisosiin. Puiston keskustasta etelään oleva alue ei löytöjen perusteella ole välttämättä liittynyt kirkkomaahan, mutta sieltä tehtiin kovasti kaupunkikaivauksille tyypillisiä löytöjä. 32 Kirkkopuiston laululava valaistuna Guerrilla Lighting - valotapahtumassa 27.9.2013 (Mikkelin kaupunki / kaupunkisuunnittelu). Kirkkopuisto kaupunkipuisto Suomen ensimmäiset julkiset kaupunkipuistot syntyivät 1800-luvun puolivälissä Helsinkiin, Turkuun ja Hämeenlinnaan. Mallina olivat vain muutama vuosikymmen aiemmin perustetut keski-englannin teollisuuskaupunkien kunnalliset puistot. Aiemmin suomalaisissa kaupungeissa oli julkisia istutuksia tehty 31 MKA 32 Närvänen Sivu 12 / 23

vain paloturvallisuutta varten, puistokaduilla. Kaupunkien ulkopuolelle oli rakennettu yksityisiä puistoalueita kartanoiden yms. yhteyteen kyllä jo aiemminkin. 33 Puistojen historiaa on tutkittu vähänlaisesti ja niiden historiaa tunnetaan huonosti verrattuna rakennusten historiaan. Syynä lienee se, ettei puistojen rakentamisesta jää mm. rakennuslupa-asiakirjoihin merkintöjä. Puistojen suunnittelijoiden nimet ja rakennusajatkin ovat vaikeasti arkistolähteistä löydettävissä. Puistoja on myös hoidon yhteydessä vähitellen muutettu, eikä muutoksia ole kirjattu. 34 Myös puiston tärkein rakennusmateriaali, elävä kasvillisuus, luo puistoihin jatkuvaa muutosta. Mikkelin kirkkopuisto oli siis varhaisia puistoja. Puistossa sijainnut kaivo lienee liittynyt sekä paloturvallisuuteen että kaupunkilaisten käyttötarpeeseen. Mikkelin maalaiskunnan Otavaan perustettiin maanviljelyskoulu vuonna 1859 ja puutarha-alan opetus aloitettiin vuonna 1921. 35 Ehkä koululla on ollut vaikutusta myös naapurikaupungin, Mikkelin puistojen kehitykseen. Puiston saneerauksessa palautettiin jalkakäytäviä vanhoille paikoilleen. Puiston maanmuotoilua jouduttiin muokkaamaan osin (Maaherrankadun ja Porrassalmenkadun varsilla), jotta liittymät puistosta katualueelle saatiin hallituiksi. Puita uusittiin pääosin kokonaisuuksina ja suurikokoisina. Puiston läpinäkyvyyttä parannettiin poistamalla ja pienentämällä pensasistutuksia. Nurmialueet uusittiin kokonaisuudessaan ja käytävät rajattiin lattateräksellä. Saneerauksessa varauduttiin toisen puistokioskin (länsikäytävän) palauttamiseen. Grillikioskin kohdalle on ajateltu koivuistutusta täydennettävän myöhemmin. Työpiirustus muutoksista Kirkkopuistossa 2003-2004. (MKA) 33 Häyrynen 34 Häyrynen 35 VirtuaaliKYLÄ Sivu 13 / 23

Puistoa ympäröivät rakennukset 2014 1970 luvulle saakka Kirkkopuistoa ympäröivät rakennukset olivat pääosin yksi kerroksisia puutaloja. Vanha rahtiasema oli rakennettu 1934. Kirkkopuiston länsisivulla, Maaherrankadun varrella, tapahtui muutos puutaloista kerrostaloihin muuta ympäristöä aiemmin. Kiinteistö Oy Mikrankulman vanhin osa valmistui jo 1930-luvun loppupuolella (1937) 36, As Oy Märthanhovi valmistui vuonna 1955 ja As Oy Maaherrankatu 26 vuonna 1961. Pääosa rakennuskannasta on 1970-luvulla tehtyjä. Viimeiset puutalot lähtivät Maaherrankadulta lähtivät 1985 valmistuneen Mikrankulman liike- ja toimistorakennuksen kohdalta. Kauppakeskus Stellan valmistuttua 2011 tuli myös korttelissa 4 ollut avoin parkkipaikka-alue rakennetuksi umpeen. Rakennussuojelu Kirkkopuistossa on asemakaavalla suojeltu soittolava ja puiston ympäriltä Kauppakeskus Stellan yhteydessä oleva vanha rahtiasema sekä sairaalan vanhat rakennukset. Nämä rakennukset on osoitettu suojeltaviksi myös Mikkelin yleiskaavassa 1990. Maakuntakaavassa Kirkkopuiston alue kuuluu Mikkelin hallintorin ympäristön mav- alueeseen (Kultuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä kohde). 36 Laukkanen Katri Sivu 14 / 23

Lähteet Arkistolähteet Internet lähteet Mikkelin kaupungin arkisto (MKA). - Kaava-arkisto. - Maistraatin arkisto. - Rakennusluvat. - Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö. Mikkelin kaupungin museo (MKM) Närväinen, Ninni (2003) Mikkeli, Kirkkopuiston peruskorjauksen arkeologinen valvonta 2003. Museoviraston rakennushistorian osasto. URL osoite: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.as px?id=114616&ttyyppi=pdf&kunta_id=491 (Viitattu 23.5.2014) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. URL osoite: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=1124 (Viitattu 23.5.2014) Ratatupa, Heikki "Rekognosointikartat 1776 1808". Historialliset kartat. Jyväskylän yliopisto. URL-osoite: http://www.vanhakartta.fi/historiallisetkartat/sotilaskartat/rekognosointikartat-1776-1805/ (viitattu 23.5.2014). Seutuhaku.fi. URL osoite: http://www.seutuhaku.fi/misetserviceproviderportlet/html/generate/service/?servicename=kirkkopuisto&serviceid=2028 (Viitattu 23.5.2014) Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Uskontohistoriaa. URL- osoite: http://www2.mikkeli.fi/en/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/11_uskontohistoriaa/05_kir kot (Viitattu 23.5.2014) Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Muita historiallisia tapahtumia. URL- osoite: http://www2.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/16_muita_historiallisia_tapah tumia/07_muistomerkkeja_ja_patsaita (Viitattu 3.6.2014) Häyrynen Maunu (1998) Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana, artikkeli. URL osoite: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero4-98/puistot.html (Viitattu 23.5.2014) VirtuaaliKYLÄ. Virtuaalinen oppimisympäristö, Otavan koulutila. URL osoite: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=7&sivu_id=470 (Viitattu 4.6.2014) Laukkanen Katri Arkipäivän arvokkuutta ja inhimillisten mittasuhteiden arkkitehtuuria - Martti välikankaan rakennukset Mikkelissä 1931-1941. Pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos, Kl 1998. URL osoite: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/11965?show=full (Viitattu 3.7.2014) Sivu 15 / 23

Kirjalliset lähteet Painamattomat lähteet Wirilander, Hannele (1982) Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Mikkeli: Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo 24.6.2014 Viatek; Mikkelin Kirkkopuisto, peruskorjauksen yleissuunnitelma, 26.9.2002 (tilaaja Mikkelin kaupunki / Tekninen keskus / Viheralueet) Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä, KIOSKI-tietokanta. Vikman Laura; City 2020 -hankkeen inventoinnit (asemakaavahistoria osio), Mikkelin kaupunki. Kaupunkisuunnittelu / Leena Paju-Kivinen; Mikkelin Kirkkopuiston peruskorjaus (2004), Mikkelin kaupunki. Sivu 16 / 23

Kuvaliite 1: Kirkkopuiston muutokset 2002-2013 2002 ennen puiston kunnostustöitä 2003 puisto kunnostus meneillään Sivu 17 / 23

2012 toriparkkia rakennetaan, tori evakossa Kirkkopuistossa 2013 Sivu 18 / 23

Kuvaliite 2: Piirustuksia Kirkkopuistossa olleista kioski yms. rakennuksista Vuokra-autoasema, 1951 Sivu 19 / 23

Rautatiekirjakauppa Oy:n Mikkelin kioski nro 3,1951 Kuvassa: Rautatiekirjakauppa Oy:n tyyppikioski. Suunnittelija Aaro Mikkola 1949. Ärrävaaran museokioskipuisto. Sivu 20 / 23

Karjaportti, 1961. Sivu 21 / 23

Karjaportin grillikioski, 1973 Sivu 22 / 23

Sivu 23 / 23