Mikkelin Kirkkopuisto kulttuuriympäristöselvitys

Transkriptio

1 kulttuuriympäristöselvitys Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu 2014, Tuija Mustonen

2 Sisällys Kuvaus... 3 Asemakaavahistoria... 4 Kirkkopuiston historiaa... 6 Vanha hautausmaa Kirkkopuisto kaupunkipuisto Puistoa ympäröivät rakennukset Rakennussuojelu Lähteet Kuvaliite 1: Kirkkopuiston muutokset Kuvaliite 2: Piirustuksia Kirkkopuistossa olleista kioski yms. rakennuksista Kannen kuva: Kirkkopuisto vappuna 1949 (MKM) Sivu 2 / 28

3 Kuvaus Kirkkopuisto sijaitsee Mikkelin keskustassa Porrassalmenkadun, Vuorikadun, Maaherrankadun ja Savilahdenkadun väliin muodostuvassa korttelissa. Kaupungin keskustan edustuspuisto perustettiin vanhan kirkkotarhan kohdalle v kaavoitetun ruutukaavan yhden ruudun täyttävänä. Puiston koivurivien paikat ovat 1800 luvun lopulta, mutta puiston rakentaminen aloitettiin jo 1840 luvulla. Symmetrisen puistosommitelman keskiakselissa on v:n 1897 laulujuhlia varten rakennettu nikkarityylinen soittolava. Nykyisen vehreän muotonsa puisto sai 1930 luvulla, jolloin kaupunginpuutarhurin virka perustettiin. Puistossa on ollut suihkukaivo 1910 luvulta saakka, nykyinen suihkukaivo on 1950 luvun lopulta. Vuosina puistossa tehtiin mittava peruskorjaus korostaen 1940 luvulla puistossa hallitsevina olleita piirteitä. Nykyään puistoa ympäröivät rakennukset ovat pääosin 1970 luvulta. Vanhinta kerrostumaa edustavat Vanha rahtiasema vuodelta 1934 ja Kiinteistö Oy Mikrankulman vanhin osa, Mikkelin Rautakauppa Oy:n rakennus vuodelta As Oy Märthanhovi valmistui vuonna 1955 ja As Oy Maaherrankatu 26 vuonna luvulla rakennettuja ovat Kiinteistö Mikrankulman uudempi osa (1985) ja Kiinteistö Oy Pusankulma (1986). Viimeisimpänä on rakennettu Kauppakeskus Stella: lasirakenteet Pikkutorin yllä sekä huoltopiha Maaherrankadun ja Savilahdenkadun kulmauksessa (2011). Mikkelin kirkkopuisto on suosittu piknik ja ajanviettopaikka. Soittolavalla on useita musiikkiesityksiä, leikkipuisto palvelee lapsiperheitä ja puistossa myös tivoli noin viikon kesässä. Mikkelin torin kauppatoiminta oli siirrettynä puistoon Mikkelin hallitustori ympäristöineen, RKY Mikkelin keskeisimmät alueet, ja mukana myös Kirkkopuisto, on otettu mukaan Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tavoitteena on rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Kaavoituksella ratkaistaan säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö. 2 Mikkelin hallitustori ympäristöineen ulottuu alueena hallitustorilta pikkutorin kautta kirkkopuistoon ja Tuomiokirkolta rautatieasemalle. Hallitustorin, Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli intendentti C.L. Engelin 1837 laatimaan asemakaavaan. Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asema sijoittamalla julkiset vyöhykkeeksi kaupungin keskelle. Torin pohjoislaidan keskeltä akselisommitelma jatkuu kahden porttirakennuksen välistä pikkutorille. Kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä myös tori katettiin lasikatteella ja siitä muodostui julkinen sisätila hallitustorin ja kirkkopuiston väliin. Pikkutorin pohjoispuolella kaupunkitila jatkuu Kirkkopuistona. Puistolle leimaa antavat koivuistutukset sekä Mikkelissä 1897 pidettyjä laulujuhlia varten rakennettu soittolava. Kirkkopuistosta koilliseen seuraavassa korttelissa on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä. Useassa vaiheessa rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa monipuolisen 1 Laukkanen Katri 2 RKY Sivu 3 / 28

4 Kulttuuriympäristöselvitys ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800 luvun alkupuolelta 1900 luvulle. 3 Asemakaavahistoria Mikkelin kirkonkylä määrättiin Mikkelin läänin maaherran residenssipaikkakunnaksi vuonna 1831 ja ylitarkastajaa Anders Norstedt laati kaupungille asemakaavan. Seitsemäntoista korttelia käsittänyt asemakaavaa vahvistettiin, mutta se ei koskaan ehtinyt toteutumaan. Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838, jolloin uuden kaupungin asemakaavan laadinnasta vastasi intendentinkonttorin johtaja Carl Ludwig Engel ( ). 4 Engelin kaavassa esitetty akseli kirkolta kaupungintalolle on säilynyt asemakaavassa ja kaupunkikuvassa nykypäiväänn saakka. Ote asemakaavaluonnoksestaa v (Wjylden) Mikkelin kaupungin ensimmäinen asemakaava Engelin viimeistelemänää vuodelta 1838.(MKA) 3 RKY (viite ko oskee kaikkia kolmea kappaletta) 4 Vikman Sivu 4 / 28

5 Kaupunkia laajennettiin 1800 luvun lopulla useita kertoja. Mikkelin asemakaavat laativat yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Adolf Brander vuonna 1869, maanmittari C. E. Müller vuonna sekä insinööri Orrman vuonna Kaupungin alue päätettiin mitata ja kartoittaa uudelleen professori Elias August Piponiuksen ( ) toimesta vuonna Uusien kaupunginosien kaavoituksesta järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna Kilpailussa ei jaettu ensimmäistä palkintoa vaan asemakaavan laati Piponius. Mittaukset kuitenkin viivästyivät ja uusi asemakaava vahvistettiin Tämä asemakaava on kaupungin asemakaavajärjestelmässä numerolla 1 ja se on edelleen pienillä osin kaupunkia ajantasa asemakaava. Ensimmäisissä asemakaavoissa kirkkopuiston korttelissa sijaitsi kirkkorakennus puiston ympäröimänä. Kirkko oli 1811 rakennettu kirkkopuiston sijaan maalaiskunnan puolelle, Heinolan ja Kangasniemen maanteiden yhtymäkohtaan. Kun Tuomiokirkko sitten päätettiinkin rakentaa (1897) Ristimäelle 6, asemakaavassa merkityn kirkkopuiston sijaan, on kortteli Piponiuksen asemakaavassa 1917 merkitty jo puistoksi. Ote asemakaavasta vuodelta 1917 (Piponius)(MKA) Ote asemakaavasta vuodelta 1931.(MKA) Ote asemakaavasta 1974.(MKA) 5 Vikman 6 Mikkelin kaupunki, nettisivut Sivu 5 / 28

6 Mikkelin keskustan asemakaavaa alettiin muuttaa 1970 luvun alussa. 7 Tässä yhteydessä myös kirkkopuisto yhdessä keskeisten kortteleiden kanssa sai toisen asemakaavansa, joka hyväksyttiin Asemakaavassa puisto on merkitty merkinnällä P (puistoalue). Puistossa on soittolavan lisäksi tuolloin ollut kaksi kioskia ja taksiasema, joille ei millekään ole merkitty rakennusoikeutta. Ainoastaan soittolava on saanut suojelumerkinnän ja rakennusalan. (e = Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tai rakennelmien alue. Nykyiset rakennukset tai rakennelmat säilytettävä.) Tuolloin voimassa olleen rakennuslain (1958) mukaisesti voitiin rakennelmia (mm. kioskit) rakentaa puistoon ilman merkittyä rakennusalaa. Vuonna 2000 voimaan tulleen Maankäyttö ja rakennuslain nojalla rakentaminen ilman osoitettua rakennusoikeutta ei ole sallittua. Kirkkopuistoa ympäröivien kortteleiden rakennuskanta on muodostunut myös 1970 luvun kaavoitustyön pohjalta. Korttelin 1 kaavassa vuodelta 1977 on Porrassalmenkadun varteen kaavoitettu kuusikerroksiset rakennusmassat ja korttelin sisälle matalammat yksi ja kaksikerroksiset rakennukset. Vuorikadun pohjoispuolella (Maunuksela kortteli 2) kadun varteen sijoittuvat matalat yksikerroksiset rakennusmassat ja korkea, viisikerroksinen, rakennusmassa on korttelin sisäosissa. Maaherrankadun varrella (kortteli 2) kaava sallii neljäkerroksiset rakennukset. Eteläpuolelle saa ajantasa asemakaavan mukaisesti kulmiin rakentaa kolmi ja viisikerroksiset rakennukset, korttelin keskiosan vanha rahtiasema on suojeltu. Kirkkopuiston historiaa Paikalle, jossa Hämeen ja Loviisan tiet yhtyivät, rakennettiin Mikkelin pitäjän toinen puukirkko vuonna Mikkelin ja koko Savon vanhin tunnettu kirkkorakennus on Kivisakasti Porrassalmenkadulla. Se on peräisin keskiajalta, luultavasti 1400 luvun alkupuolelta. Kivikirkon yhteyteen rakennettiin vuonna 1664 hirsinen kirkko, jonka sakastina kiviosa palveli. Kirkko rappeutui ja se alkoi käydä laajenevalle seurakunnalle pieneksi 1700 luvun alkupuolella. Siksi ryhdyttiin etsimään uutta paikkaa kirkkoa varten. 8 Rekognosointikartta 1700 luvulta 9 7 Vikman 8 Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Uskontohistoriaa 9 Ratatupa Sivu 6 / 28

7 Uusi Kirkko sijaitsi nykyisen kirkkopuiston koilliskulmassa. Risteyksen koillispuolella oli markkinapuoteja, itäpuolella Maunukselan talo ja eteläpuolella kirkko kellotapuleineen sekä niiden ympärillä hautausmaa. 10 Kirkon edustalla oli aukio, jossa pidettiin Savon rykmentin tarkastuksia ja kirkkoparaateja. Alue oli puuton ja tasainen, joten kirkko näkyi hyvin kauas. 11 Kirkko ja kellotapuli oli aidattu jo aiemmin ja myös hautausmaa ympäröitiin lauta aidalla. Myöhemmin alue reunustettiin kiviaidalla. 12 Kirkon rakennusmestarina ja suunnittelijana oli Aukusti Sorsa. Uusi kirkko oli komea ja kookas, 44 x 48 metriä ja korkeudeltaankin kivijalasta ristin huippuun ilmeisesti noin 37 metriä. Tyyliltään se oli kahdennettu ristikirkko eli kahtamoinen, jonka erikoisuutena oli kulmaulokkeiden massiivinen pyramidi eli kekokatto ja varsinaiset ristisakarat jäivät jonkin verran toissijaiseen asemaan. Tällaista rakennusratkaisua ei tiettävästi ollut Suomessa aikaisemmin käytetty. Myös pohjakaava oli erikoinen, sillä se oli tilavaikutelman lisäämiseksi laadittu vinokulmaiseksi. Kirkko oli maalattu punamullalla. Kirkon ja hautausmaan lisäksi Kirkkopuistossa sijaitsi kellotapuli (mahdollisesti kirkkoa varhaisemmalta ajalta). Kirkko ympäröitiin hautausmaineen lauta aitauksella, jonka jokainen portti varustettiin rovasti Henrik Forsiuksen valitsemalla mietelauseella, kuten: "Te makaatte, me valvomme vartiona." Kirkon ylpeyden aiheena olivat vuonna 1800 valmistuneet, uusklassillisen tyylin mukaiset, kauniit ja kalliit urut, jollaisia ei vielä tuolloin ollut millään muulla maaseurakunnalla koko Porvoon hiippakunnassa. 13 Kirkon torniin iski salama ja sytytti tulipalon, joka tuhosi kirkkorakennuksen ja kellotapulin muutamassa tunnissa. Kirkkopuiston hautausmaat käytettiin vielä sen jälkeenkin. Vuonna 1841 määrättiin vanhan kirkkomaan aita purettavaksi ja kivet poiskuljetettaviksi. 14 Kivet tuli ensimmäisellä rekikelillä kuljettaa pois ja käyttää seuraavana keväänä maaseurakunnan kirkon vierellä olevan uuden hautausmaan kiviaidan rakentamiseen. 15 Yleiskuva Naisvuorelta kuvattuna v (MKM) 1836 asemakaavassa alue oli merkitty puistoksi. Puiston kauneudesta huolehdittiin kuvernöörin käskystä se sai ympärilleen vihreän aidan ja sinne istutettiin 168 koivua, 1861 hankittiin lisää multaa ja 1871 penkkejä. Vielä 1860 luvulla puistossa oli laidunnettu lehmiä. 16 Vuonna 1870 maistraatti kielsi puiston 10 Seutuhaku.fi 11 Paju-Kivinen 12 Paju-Kivinen 13 Wirilander 14 Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Uskontohistoriaa 15 Paju-Kivinen 16 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä Sivu 7 / 28

8 vuokranneelta raatimies Ahlbergilta lehmien laiduntamisen ja pyykin kuivaamisen. 17 Kaupunginviskaali Lucander oli saanut luvan pystyttää virvokekioskin ehdolla, että istuttaa samalla puita kaupunki päätti rakentaa soittopaviljongin tulevia laulujuhlia varten sekä kaksi virvokejuomakioskia, jotka sitten vuokrattiin rakennettiin uusi aita rautalangasta. Samana vuonna suljettiin puiston luoteiskulmassa ollut yleinen kaivo, jossa oli puoliavoin kuusikulmainen katos. Soittopaviljonki tehtiin Mikkelissä pidettyä Kansanvalistusseuran laulujuhlia varten. Nikkarityylisen, puisen paviljongin suunnitteli arkkitehti John L. Lybeck. 18 Samana vuonna puiston ympärille rakennettiin uusi rauta aita rajoittamaan puistoon pääsy vain porttien kautta tapahtuvaksi. Tämän tarkoituksena oli pitää puisto rauhallisempana ja tallaantumattomana. Kirkkopuistosta tuli kaupunkilaisten keskeinen vapaa ajanviettopaikka Naisvuoren ja Pirttiniemenpuiston ohella. 19 Kirkkopuisto v (MKM) Valaistus Kirkkopuistoon rakennettiin vuonna Insinööri L. v. Fieandtin suositteluun perustuen kirkkopuiston keskiosaan rakennettiin suihkukaivo Suihkukaivoa hän perusteli sillä, että juuri valmistunut vesilaitos saisi vähän runsaamman vedenkulutuksen. 20 Jo vuonna 1892 oli kuvernööri ehdottanut valtuustolle, että kaupunki olisi ottanut puutarhurin suunnittelemaan Kirkkopuiston ja Hallitustorin kaunistamista. Hanke kuitenkin raukesi. 21 Professori E. Piponiuksen asemakaavaan (1917) kuului myös Kirkkopuiston uudistus. Piponiuksen suunnitelmissa olleet nurmikenttien jaottelut ja hiekkakäytävät ovat nykyisessäkin Kirkkopuistossa jäljellä. 22 Puisto sai nykyisen muotonsa isoine kukkapenkkeineen 1930 luvulla, jolloin kaupunginpuutarhurin virka perustettiin luvun lopulla Kirkkopuiston suihkukaivo uusittiin ja Armas Hutrin pronssinen Nelisiipi veistos pystytettiin vuosina Vuosina puistossa tehtiin mittava peruskorjaus, missä johtavana ajatuksena oli niiden piirteiden korostaminen, jotka olivat vallitsevia puistossa 1940 luvulla. 23 Suurremontissa puistosta tuli avarampi ja valoisampi. Lisäksi kävelyyn tarkoitetut käytävät saivat uudet pinnat. Samaan aikakaan myös soittolavan ulkoväritystä muutettiin. 24 Ilmakuvia Kirkkopuistosta ennen ja jälkeen suurremontin on esitetty liitteessä Paju-Kivinen 18 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä 19 Paju-Kivinen 20 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä 21 Paju-Kivinen 22 Paju-Kivinen 23 Seutuhaku.fi 24 MKA, rakennusluvat. Sivu 8 / 28

9 Suihkulähde n.1930 luku (MKM). Suihkulähde talviasussa1930 luku(mkm). V kuvassa näkyy metalliaita (MKM). Sivu 9 / 28

10 Kirkkopuistoon pystytettiin vuonna 1929 Johannes Haapasalon suunnittelema muistomerkki sinne haudattujen Porrassalmen taistelussa kaatuneiden kuuden aliupseerin muistolle. Vuonna 1953 Mikkelin pitäjän vanhan kirkon paikalle pystytettiin Eino Räsäsen tekemä muistomerkki. Vuonna 1936 puistoon tehtiin ensimmäinen lasten leikki ja palloilukenttä. Mittauspiirros v.1909 (MKA) Ensimmäinen virvoituskioski puistoon tuli ilmeisesti jo vuonna Vuoden 1897 laulujuhlia silmällä pitäen rakennettiin puistoon kaksi virvokekioskia. Oheisessa mittapiirroksessa vuodelta 1909 on nähtävissä selvästi kioskien sijaintipaikat ja pohjamuodot luvun alussa on mietitty läntisen kioskin paikalle rakennettavaksi paviljonkirakennusta. Ensimmäiset luonnokset on laatinut T. Pessa vuonna 1922 (allekirjoitus: Mikkelissä, marraskuussa 1922). Niissä paviljonki on talomainen ja käytännöllinen. Keittiö, kellaritilat sekä halkovaja on sijoitettu kellarikerrokseen, ensimmäisessä kerroksessa on sali, vierashuone ja tarjoilutila. Rakennuksen kahdella sivulla on avoterassi, yhdellä sivulla lasikuisti. 26 Seuraavana vuonna on tehty toiset luonnokset paviljonkia varten, tällä kertaa suunnittelijana on Bruun (Helsinki, marraskuussa 1923). Bruunin ehdotus on selkeälinjaisempi ja klassistinen. Siinä myös keittiö on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen ja kellari on selkeästi vain aputiloille. 27 Bruunin suunnitelmista selviää myös syy, miksi kumpaakaan paviljongeista ei ole toteutettu. Piirustusten sivuun on kirjoitettu käsin teksti: Koska rakennus on suunniteltu puistoon eikä rakennustontille, katson suunnitelman olevan vastoin voimassa olevaa rakennusjärjestystä minkä vuoksi en voi sitä hyväksyä. Mikkelin Lääninrakennuskonttorissa 23p. Marrask A.Rankka, Mikkelin Läänin Rakennuskonttorin esimies Bruunin suunnitelman julkisivut Kirkkopuistoon ja Maaherrankadulle. (MKA) 25 MKA, mittaus ja kiinteistöt. 26 MKA, keskusarkisto. 27 MKA, keskusarkisto. Sivu 10 / 28

11 Vuonna 1926 rakennettiin Kirkkopuistoon kioski arkkitehti Lindqvistin suunnitelmien mukaan. 28 Kirkkopuistoon rakennettiin Rautatiekirjakauppa Oy:n Mikkelin kioski nro 3 vuonna Se sijaitsi puiston länsiosassa, yllä oleviin asemakaavakarttoihin merkityllä vihreällä alueella. Kioski oli kellarillinen ja sen lämmityslaitteena oli Porin Matti kamina. Samana vuonna puistoon rakennettiin myös Vuokra autoasema, puiston luoteisosaan. 29 Kioskin ja taksiaseman purkamisesta ei tietoa rakennusvalvonnan arkistoista löytynyt. Tämä lienee ajoittunut 1980 luvun alkuun, koska vuosina rakennettiin uusi torikioski taksikoppeineen kauppatorille. 30 Autoilija Eino Repo poseeraa Autoasema 1:n kohdalla Kirkkopuiston laidalla. Taustalla näkyy toinen Kirkkopuiston vanhoista puukioskeista. (Länsi Savo / Salme Hidegin valokuvakokoelma) Porrassalmenkadun kioski v.1958 (MKM) Vuonna 1961 Karjaportti rakensi nakinmyyntikioskin Savilahden kadulle. Samalle paikalle tuli myöhemmin Suomi grillinä tunnettu Karjaportin uusi kioski vuonna Grilliä korjattiin vielä vuonna 1990, mutta purettiin vuonna Viimeisin rakennus kirkkopuistossa on 2013 rakennettu yleinen käymälä. Se sijaitsee soittolavan takana, Vuorikadun varrella ulkona varsinaisesta puistoalueesta. Rakennuslupakuvia ja suunnitelmia em. rakennuksista on esitetty liitteessä Paju-Kivinen 29 MKA, rakennusluvat. 30 MKA, rakennusluvat. 31 MKA, rakennusluvat. Sivu 11 / 28

12 Kulttuuriympäristöselvitys Ote pohjakartasta vuodelta 2008, jossa vielä vuonna 2012 purettu grillikioski. (MKA) Vanha hautausmaa Vanha hautausmaa alue on suojeltuu muinaismuistolain nojalla (historiallisen ajan muinaisjäännöksenä). 32 Ohessa on asemakaavaluonnos vuodelta 1836, jossa hautausmaa näkyy merkinnällää H. Korttelirajaus on lähestulkoon sama kuin toteutunut. Suuri Savontie ja Mikkeli Viipuritie alkuperäinenn sijainti Mikkelissä. 33 Puiston alueelta, etenkin itäosista paljastui vuoden 2003 puistoremontinn kaivutöiden edetessä runsaasti löytöjä mm. hautoja ja palaneen kirkon jäänteitä lisäksi myös tyypillisiä kaupunkikaivausten löytöjä (fajanssia, punasavikeramiikkaa ja lasia). Museovirasto oli mukana valvomassa kaivutöitä. Puiston mielenkiintoisimmat osat mukana olleen arkeologi Ninni Närväsen mukaan olivat puiston itä ja koillisosat. Tosin suurimmat maansiirrotkin sijoittuivat juuri tähän osaan. Hän toteaa myös, että suoritetun valvonnan perusteella suuressa osassa puistoa ovat maakerrokset sekoittuneet noin cm syvyydelle asti. Maa on sekoittunut eniten puiston etelä vähemmän kiinnostavia. Hän toteaa myös, että tulevaisuudessa arkeologinen tutkimus kannattaa hänen mielestään kohdistaa puiston itä, koillis ja pohjoisosiin. Puiston ja kaakkoisosissa sekä leikkipuiston alueella. Näiden alueiden todetaankinn olevan arkeologisesti keskustastaa etelään oleva alue ei löytöjen perusteella ole välttämättä liittynyt kirkkomaahan, mutta sieltä tehtiin kovasti kaupunkikaivauksille tyypillisiä löytöjä Etelä-Savon maakuntaliitonn inventointijärjestelmä 33 Pakarinen 34 Närvänen Sivu 12 / 28

13 Kulttuuriympäristöselvitys Kirkkopuiston laululava valaistuna Guerrilla Lighting valotapahtumassa (Mikkelin kaupunki / kaupunkisuunnittelu). Kirkkopuisto kaupunkipuisto Suomen ensimmäiset julkiset kaupunkipuistot syntyivät 1800 luvun puolivälissä Helsinkiin, Turkuun ja Hämeenlinnaan. Mallinaa olivat vain muutama vuosikymmen aiemmin perustetut keski Englanninn teollisuuskaupunkien kunnalliset puistot. Aiemmin suomalaisissa kaupungeissa oli julkisia istutuksia tehty vain paloturvallisuutta varten, puistokaduilla. Kaupunkien ulkopuolelle oli rakennettu yksityisiä puistoalueita kartanoiden yms. yhteyteen kyllä jo aiemminkin. 35 Puistojen historiaa on tutkittu vähänlaisesti ja niiden historiaa tunnetaan huonosti verrattuna rakennusten historiaan. Syynä lieneee se, ettei puistojen rakentamisesta jää mm. rakennuslupa asiakirjoihin merkintöjä. Puistojen suunnittelijoiden nimet ja rakennusajatkin ovat vaikeasti arkistolähteistä löydettävissä. Puistoja on myös hoidon yhteydessä vähitellen muutettu, eikä muutoksia ole kirjattu. 36 Myös puiston tärkein rakennusmateriaali, elävä kasvillisuus, luo puistoihin jatkuvaa muutosta. Mikkelin kirkkopuisto oli siis varhaisia puistoja. Puistossa sijainnut kaivo lienee liittynyt sekä paloturvallisuuteen että kaupunkilaisten käyttötarpeeseen. Mikkelin maalaiskunnann Otavaan perustettiin maanviljelyskoulu vuonna 1859 ja puutarha alan opetus aloitettiin vuonna Ehkä koululla on ollut vaikutusta myös naapurikaupungin, Mikkelin puistojen kehitykseen. 35 Häyrynen 36 Häyrynen 37 VirtuaaliKYL LÄ Sivu 13 / 28

14 Puiston saneerauksessa palautettiin jalkakäytäviä vanhoille paikoilleen. Puiston maanmuotoilua jouduttiin muokkaamaan osin (Maaherrankadun ja Porrassalmenkadun varsilla), jotta liittymät puistosta katualueelle saatiin hallituiksi. Puita uusittiin pääosin kokonaisuuksina ja suurikokoisina. Puiston läpinäkyvyyttä parannettiin poistamalla ja pienentämällä pensasistutuksia. Nurmialueet uusittiin kokonaisuudessaan ja käytävät rajattiin lattateräksellä. Saneerauksessa varauduttiin toisen puistokioskin (länsikäytävän) palauttamiseen. Grillikioskin kohdalle on ajateltu koivuistutusta täydennettävän myöhemmin. 38 Työpiirustus muutoksista Kirkkopuistossa (MKA) Puistoa ympäröivät rakennukset luvulle saakka Kirkkopuistoa ympäröivät rakennukset olivat pääosin yksi kerroksisia puutaloja. Vanha rahtiasema oli rakennettu Kirkkopuiston länsisivulla, Maaherrankadun varrella, tapahtui muutos puutaloista kerrostaloihin muuta ympäristöä aiemmin. Kiinteistö Oy Mikrankulman vanhin osa valmistui jo 1930 luvun loppupuolella (1937) 39, As Oy Märthanhovi valmistui vuonna 1955 ja As Oy Maaherrankatu 26 vuonna Pääosa rakennuskannasta on 1970 luvulla tehtyjä. Viimeiset puutalot lähtivät Maaherrankadulta lähtivät 1985 valmistuneen Mikrankulman liike ja toimistorakennuksen kohdalta. Kauppakeskus Stellan valmistuttua 2011 tuli myös korttelissa 4 ollut avoin parkkipaikka alue rakennetuksi umpeen. 38 Viatek 39 Laukkanen Katri Sivu 14 / 28

15 Rakennussuojelu Kirkkopuistossa on asemakaavalla suojeltu soittolava ja puiston ympäriltä Kauppakeskus Stellan yhteydessä oleva vanha rahtiasema sekä sairaalan vanhat rakennukset. Nämä rakennukset on osoitettu suojeltaviksi myös Mikkelin yleiskaavassa Maakuntakaavassa Kirkkopuiston alue kuuluu Mikkelin hallintorin ympäristön mav alueeseen (Kultuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä kohde). Sivu 15 / 28

16 Lähteet Arkistolähteet Internet lähteet Mikkelin kaupungin arkisto (MKA). - Kaava arkisto. - Maistraatin arkisto. - Rakennusluvat. - Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö. - Mittaus ja kiinteistöt. - Keskusarkisto. Mikkelin kaupungin museo (MKM) Närväinen, Ninni (2003) Mikkeli, Kirkkopuiston peruskorjauksen arkeologinen valvonta Museoviraston rakennushistorian osasto. URL osoite: px?id=114616&ttyyppi=pdf&kunta_id=491 (Viitattu ) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. URL osoite: (Viitattu ) Ratatupa, Heikki "Rekognosointikartat ". Historialliset kartat. Jyväskylän yliopisto. URL osoite: / (viitattu ). Seutuhaku.fi. URL osoite: (Viitattu ) Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Uskontohistoriaa. URL osoite: kot (Viitattu ) Mikkelin kaupunki. Vanhat nettisivut / Muita historiallisia tapahtumia. URL osoite: tumia/07_muistomerkkeja_ja_patsaita (Viitattu ) Häyrynen Maunu (1998) Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana, artikkeli. URL osoite: 98/puistot.html (Viitattu ) VirtuaaliKYLÄ. Virtuaalinen oppimisympäristö, Otavan koulutila. URL osoite: (Viitattu ) Laukkanen Katri Arkipäivän arvokkuutta ja inhimillisten mittasuhteiden arkkitehtuuria Martti välikankaan rakennukset Mikkelissä Pro gradu tutkielma, Jyväskylän Sivu 16 / 28

17 Kirjalliset lähteet Painamattomat lähteet yliopisto, taidehistorian laitos, Kl URL osoite: (Viitattu ) Länsi Savo Pakarinen, Olavi: Kartta Suuri Savontien ja Mikkeli Viipuritien alkuperäisestä sijainnista Mikkelissä Viatek; Mikkelin Kirkkopuisto, peruskorjauksen yleissuunnitelma, (tilaaja Mikkelin kaupunki / Tekninen keskus / Viheralueet) Wirilander, Hannele (1982) Mikkelin pitäjän historia vuoteen Mikkeli: Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Etelä Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä, KIOSKI tietokanta. Vikman Laura; City 2020 hankkeen inventoinnit (asemakaavahistoria osio), Mikkelin kaupunki. Kaupunkisuunnittelu / Leena Paju Kivinen; Mikkelin Kirkkopuiston peruskorjaus (2004), Mikkelin kaupunki. Sivu 17 / 28

18 Kulttuuriympäristöselvitys Kuvaliite 1: Kirkkopuiston muutokset ennen puiston kunnostustöitä 2003 puisto kunnostus meneillään Sivu 18 / 28

19 2012 toriparkkia rakennetaan, tori evakossa Kirkkopuistossa 2013 Sivu 19 / 28

20 Kuvaliite 2: Piirustuksia Kirkkopuistoon suunnitelluista ja siellä olleista rakennuksista Paviljonki ehdotus Kirkkopuistoon. Pessa Sivu 20 / 28

21 Paviljonki Mikkelin Kirkkopuistoon, asemapiirros. Bruun Sivu 21 / 28

22 Paviljonki Mikkelin Kirkkopuistoon, leikkaus ja pohjapiirustukset. Bruun Sivu 22 / 28

23 Paviljonki Mikkelin Kirkkopuistoon, julkisivut. Bruun Sivu 23 / 28

24 Vuokra-autoasema, 1951 Sivu 24 / 28

25 Rautatiekirjakauppa Oy:n Mikkelin kioski nro 3,1951 Kuvassa: Rautatiekirjakauppa Oy:n tyyppikioski. Suunnittelija Aaro Mikkola Ärrävaaran museokioskipuisto. Sivu 25 / 28

26 Karjaportti, Sivu 26 / 28

27 Karjaportin grillikioski, 1973 Sivu 27 / 28

28 Sivu 28 / 28