KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

Transkriptio

1 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS luonnos

2 Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan (Nuijamiehen) Jääkärinkadun, Linnamäenkadun, Linnamäenpuiston ulkoreunan, rautatien ja Sammonkadun rajaama alue. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista alueen rakennusten ja ympäristön suojelun yhtenäistäminen, täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Inventoinnissa tarkastellaan Vanhan kasarmialueen asemakaava-alueen rakennusperintöä. Inventointi kattaa kaikki olemassa olevat kasarmialueeseen liittyneet rakennukset. Lisäksi Vanhasta kasarmialueesta on laadittu erillinen suojelu- ja kehittämissuunnitelma sekä Maisemasuunnitelma, jota tämä inventointiaineisto täydentää. Mikkelin vanha kasarmialue on Museoviraston laatimassa inventoinnissa, RKY:ssä, luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Se sijaitsee Mikkelin keskustan lounaispuolella, Nuijamiehen kaupunginosassa. Mikkelin vanha kasarmialue on muodostunut kolmessa rakennusvaiheessa, jotka edustavat aikakautensa kasarmiarkkitehtuurin tyyppirakentamista ja täydentävät toisiaan. Vanhin osa, 1800-luvun lopun tarkk ampujapataljoonan puukasarmialue on ehjä kokonaisuus, johon rinnastettavia ovat vain Oulun ja Vaasan kasarmialueet. Venäläinen rykmentti tuli Mikkelin kasarmeihin v ja alue täydentyi tiilirakennuksin. Itsenäisyyden aikana alue palautui suomalaisen varuskunnan, viime vaiheessaan Savon prikaatin, käyttöön. Tilanpuutteen ja muuttuneiden ihanteiden vuoksi varuskunta kuitenkin siirrettiin ns. korpivaruskunnaksi Karkialammelle. Vanha kasarmialue onkin 1960-luvulta lähtien muovautunut virasto- ja kampusalueeksi. Puisten kasarmirakennusten alue sekä niitä ympäröivät puistoalueet ovat hyvin säilyneet. Myös osa vanhaa kasarminkenttää on säilynyt, joskin se on kooltaan vain kolmanneksen alkuperäisestä. Kasarminkentän ympärille on tehty useita uudisrakennuksia ja vanhaa rakennuskantaa edustavat enää vain kentän koillissivulla olevat vanhat tiilikasarmit. Kasarmialueen koillis- ja lounaisnurkat ovat asuinkäytössä. Vanhalla puukasarmilla toimii Jalkaväkimuseo, osa rakennuksista on toimistokäytössä ja yhdessä toimii päiväkoti. Kasarminkentän pohjois- ja länsipuolella olevat rakennukset ovat pääosin toimistokäytössä. Muu alue on Mikkelin ammattikorkeakoulun kampuksena. Alueen luonteeseen on alusta asti kuulunut tiukka, sotilasmainen järjestys. Rakennukset on sijoitettu selkeisiin ryhmiin ja niiden muodostamat linjat ovat suoria. Tämä saa aikaan sen, että rakennusten väleihin muodostuu näkymäakseleita. Akseleiden päissä on useinkin, vanhoja kaupunki- ja puistosuunnittelun oppeja noudattaen, jokin päätepiste. Nämä akselit ovat edelleenkin alueen rakenteessa näkyvissä ja olennainen alueen luonnetta muodostava tekijä. 2

3 (Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu) Kulttuuriympäristön suojelutilanne Alun perin kasarmialue rakennettiin kaupungin ulkopuolelle. Mikkelin asukasmäärän kasvaessa kaupunkirakenne levisi kiinni kasarmialueeseen jo 1930-luvulta lähtien ja parikymmentä vuotta myöhemmin se oli ympäröinyt koko alueen. Kasarmialueena toimiessaan alueen liikenne oli järjestetty sisäisen tieverkon varaan, joka liittyi ympäröivään verkostoon vain parin portin kautta. Sama luonne alueella on edelleenkin, kun osin kulku tonteille on viereisten kiinteistöjen läpi. Alueen historiaa ja luonnetta on selvitetty laajasti Mikkelin kaupungin laatimassa Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelmassa. Tämä selvitys on tehty täydentämään ko. suunnitelmaa. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa vanha kasarmialue on merkitty merkinnällä: mav, kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Yleiskaava Mikkelin yleiskaavassa (1990) kasarmialue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), koillisneliö rakennussuojelualue (SR). 3

4 (Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu) Asemakaavat Alueella on korttelin 24 sekä Linnamäenpuiston osalla voimassa vahvistettu asemakaava, jossa korttelin 24 rakennuksista pääosa on merkitty merkinnällä sr-1, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Vanhojen puukasarmien lähiympäristön puisto on merkitty puistomaisena säilytettäväksi, istutettavaksi kortteliosaksi. Linnamäki on kaavassa puistoalue, jonka osalle voidaan rakentaa rakennelmia jalkaväkimuseon tarpeisiin. Kirkkoraunio on muinaismuistoalue vahvistetussa asemakaavassa korttelit 26 ja 28 on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y) ja Jääkärinkadun varteen LPA-alue. Rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa. Korttelin 26 ajantasa-asemakaava on Suojeltuna on vanha asuinrakennus (sr-1). Muuhun rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa vahvistetussa kortteleiden 27, 29 ja 30 asemakaavassa korttelin 27 vanhat tallirakennukset ja vanhat tiilikasarmiosat korttelissa 30 on suojeltu. Erityislait Valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella on suojeltu osa entisen Suomen 6. Tarkk ampuja pataljoonan rakennuksista. Asetuksella 480/1985 on suojeltu rakennukset 7, 10-14, 16, 18, 19-20, 22 ja 35. Suojeluluokka on S2 (ulkoasu). Samalla varjeltiin venäläisaikaiset kaksi punatiilistä kaksikerroksista kasarmirakennusta (25 ja 26), varjeluluokka V2 (ulkoasu). 4

5 Aikaisemmat selvitykset Rakennussuojelulailla on suojeltu entinen Välskärien talo (29) Ely -keskuksen 12/ päätöksen mukaisesti. Samassa päätöksessä todetaan, että viereisen aliupseerikerhon (30) suojelu voidaan toteuttaa asemakaavalla. Ympäristöministeriö vahvisti päätöksen Mamk on valittanut rakennussuojelupäätöksestä ympäristöministeriöön päiväämällään valituksella. Valitus on käsittelyssä. Museovirasto on vuonna 2009 päivittänyt luettelonsa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (nk RKY 2009). Asiasta on valtioneuvoston antama päätös, jonka mukaan luettelo on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Mikkelin vanha kasarmialue on yksi inventoiduista ja arvotetuista kohteista. RKY-kohteet Mikkelin keskusta-alueella. Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut Rakennusten perustiedoissa on tukeuduttu Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelman tietoihin. Lisäksi rakennusinventoinnin perustietojen pohjana on käytetty Ulla-Riita Kaupin ja Kirsti Kovasen muistiinpanoja rakennusten historiasta. Käytössä on ollut myös Mikkelin pienoismalli 1938:n tekoa varten laadittu kortisto. Viheralueista oli käytössä kaksi kasvillisuus selvitystä vuosilta 2003 (Pekka Pohjola) ja 2006 (Enviro, Marko Vauhkonen). Puistoalueiden historiaa on selvitetty kaupungin toimesta vuonna Lisäksi vuonna 2010 valmistui alueen maisemainventointi (Maisemasuunnittelu Hemgård). Niitä käytettiin apuna viheralueiden arvioinnissa. 5

6 Aineistot ja menetelmät Vanhaa kasarmialuetta on dokumentoitu valokuvaamalla kesällä 2009 suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Tietoa rakennuskannan kehityksestä on kerätty vanhoja kanta- ja asemakaavakarttoja kaavoja tutkimalla. Kuva-aineistoa on saatu kaupunginmuseolta, Jalkaväkimuseosta sekä kirjallisuuslähteistä. Lisäksi täydentävänä apuna on käytetty rakennusvalvonnan aineistoja. Aineisto on esitelty ensin kokonaisuuksina ja kunkin rakennuksen tietoja on täydennetty liitteessä. Tekstissä mainitut rakennusten numerot viittaavat liitteessä esitettyyn karttaan. 6

7 Kulttuuriympäristön kokonaisuudet Puukasarmit ja Tykkipuisto Kuvaus ja historia Puukasarmit muodostavat rakennustavaltaan yhtenäisen 1800-luvun lopulla rakennettujen puutalojen ryhmän. Rakennukset sijoittuvat puistomaiseen ympäristöön, jonka keskellä sijaitsee klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto. Siellä koivurivien reunustamina risteilee hiekkakäytävien verkosto. Koko aluetta rakennuksineen ja käytävineen voidaan pitää osana puistoaluetta ja sommitelmaa. Asuinrakennukset Linnamäeltä nähtynä 1800-luvun lopussa. 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia alueella on säilynyt 19. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi myöhemmältä ajalta (venäläiskasarmit) tiilinen alun perin asuinrakennus, joka nyt on toimistokäytössä sekä tuolloin rakennettu varasto (19). (Ehkä myös hirsinen osa on tuolloin uudelleen rakennettu.) Kasarmialueen koillisneliö rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksen suunnitelmien mukaan (E.B. Lohrman 1897 ja August Boman 1882) Mikkeliin Suomen 6. tarkk ampujapataljoonan kasarmiksi. Symmetrisesti sijaitsevat puiset kasarmirakennukset ja niiden asemakaava ovat parhaiten säilyneitä maassamme. Tarkk ampujakasarmin rakennukset on suojeltu valtion asetuksella Suojelu koski rakennuksia, mutta päätöksessä todetaan kasarmialueeseen kuuluvan hyvin suunniteltu ja hoidettu puisto. Puukasarmien keskellä sijaitseva klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, on yksi ainutlaatuisista kohteista Etelä-Savon alueella. Se on lähellä alkuperäistä asuaan säilynyt kokonaisuus. Puisto on jo alkujaan istutettu puistoksi. Sitä ympäröivät empiretyyliset yksikerroksiset kasarmirakennukset. Puiston länsisivua rajannut artellirakennus on purettu. Puistossa on kolme erilaista muistomerkkiä. Alue rajautuu pohjoisessa Jääkärinkatuun, idässä Linnamäenkatuun, etelässä Tarkk ampujankujaan sekä lännessä Prikaatinkatuun. Jokaisella kadulla on oma Asuinrakennus vuonna Tähtäysharjoitus kasarmin edessä 1900-luvun alussa. Tallit leipomorakennuksen edustalla on purettu. Kuva luvun alusta. 7

8 luonteensa. Jääkärinkatu on selkeästi kaupunkikatu. Linnamäenkatu on asuinkatu, jonka länsipuolella on jyrkkärinne kasarmialueelta tielle. Tarkk ampujankuja ja Prikaatinkatu ovat olleet kasarmialueen sisäistä liikennettä palvelevia katuja alueen alusta saakka. Tarkk ampujankuja rajoittaa puukasarmialuetta entisestä sairaalaalueesta. Sen luonne on hyvin kujamainen ja sille luonnetta antavat tien eteläpuolen puistikko suurine puineen. Prikaatinkatu taas oli alun perin kasarmialueen ja harjoituskentän välissä ollut kulkuväylä. Nykyään kadun varrella on selkeästi erotettavissa kahden eri aikakauden kasarmirakentamisen erot: itäpuolen tarkk ampujakasarmien puurakennuksen ja itäpuolen tiilikasarmit. Kadun luonne on muuttunut avoimemmaksi sitä reunustaneen puukujanteen kaatamisen jälkeen. Kasarmialuetta 1970-luvun alussa. Kasarmialueen pääportti on Jääkärinkadulla, Snellmaninkadun päässä. Sisäänajoa reunustavat liuskekivillä vuorattujen pilariparien välissä olevat rauta-aidat, joita koristavat kullanväriset savonjouset. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Kasarmirakennus vuonna 2009 Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Puistoalue tulee entistää maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Venäläiskaudella rakennettu tiilinen asuintalo, nykyisin toimistotalo, puukasarmien alueella.. 8

9 Puukasarmien sairaala-alue Kuvaus ja historia Sairaala-alue sijaitsee puukasarmialueen ja Tykkipuiston eteläpuolella, radan varressa. Alueella on suurta vanhaa puustoa. Puukasarmien sairaala-alue on selkeä osa 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia. Se sijaitsee kuitenkin hiukan erillään ja siellä rakennusten koordinaatisto on poikkeuksellisesti käännetty muuhun kasarmialueeseen nähden. Alueella sijaitsi kasarmin sairaalarakennus piharakennuksineen, Jäljellä on enää asunrakennus ns. Välskärientalo sekä varaston kivijalka. Alueella on myös keisarinnan asunnoksi rakennettu, myöhemmin aliupseerikerhona toiminut rakennus, joka ei ollut varsinaisia sairaalaalueen rakennuksia. Purettu sairaalarakennus ja puurivistöt 1900-luvun alun kuvassa. Niitä ympäröi kaunis, vanhojen puiden muodostama puisto, Sairaalapuisto. Puiston kaakkoisrajan tuntumassa on nähtävissä vielä muutama puu jäljellä sairaalalle johtanutta tietä reunustaneista koivurivistöistä. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki säilyneet rakennukset tulee säilyttää. Sairaalapuiston hoidossa ja kehittämisessä tulisi tutkia alkuperäisen korttelirajauksen esiin ottamista. Vanhojen rakennuspaikkojen kohdille voidaan harkita osoitettavaksi rakentamista. Koordinaatiston suunta on alueelle olennaista ja uudisrakentamisen tulisi noudattaa tätä. Uudisrakentamisen tulisi myös olla päämassan ilmeeltään samansuuruista kuin vanhat rakennukset ovat olleet. Välskärientalo kesällä ja syksyllä

10 Aliupseerikerhoa on laajennettu 1940-luvulla matalammalla lisäosalla. Puretun talousrakennuksen kivijalka on vielä puistossa. 10

11 Tiilikasarmit ja Kasarminkenttä Kuvaus ja historia Tiilikasarmien alue on keskeinen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusaluetta. Alueen keskellä on Kasarminkenttä ja sitä ympäröivät punatiilirakennukset toimisto- ja opetusrakennukset. Vanhat tiilikasarmirakennukset ovat pääosin paikoillaan, mutta hyvin paljon muokattuina oppilaitoksen tarpeisiin. Alueen länsireunalla on kaksi asuinkerrostaloa, jotka on korjattu opiskelija-asunnoiksi. Rakennusten väleissä on osin suurtakin puustoa, osin istutukset ovat nuorempia ja enimmäkseen pensasistutuksia. Kasarminkentän itäreunalla on suuret koivurivistöt. Venäläisten sotaväen aikana kasarmialuetta laajennettiin vuonna 1901 lähes kahdellakymmenellä rakennuksella. Niistä puolet on säilynyt, joskin aikojen kuluessa muutettuina. Rakennukset keskittyvät Kasarminkentän koillissivulle (kasarmirakennukset) sekä alueen lounaiskulmaan (vanha tiilisairaala, asuinrakennuksia ja vanhat tallit). Vuonna 1918 suomalaiset ottivat kasarmialueen sotilaskäyttöönsä. Venäläisiltä keskenjääneitä rakennustöitä jatkettiin mm. rakentamalla vaatetuskorjaamo venäläisten tekemille perustuksille. Itsenäisyyden aikana vanhoja tiilikasarmeja muutettiin armeijan tarpeiden mukaan. Kasarminkentän laidalla toista kasarmirakennuksista korotettiin yhdellä kerroksella 1950-luvulla. Muutkin rakennukset ovat kokeneet suuria muutoksia vuosien kuluessa, mutta ovat kuitenkin säilyttäneet massoittelussaan ja tiiliarkkitehtuurissaan rakentamisaikansa piirteet. Takk ampujapataljoonan puukasarmialue muodostui alkujaan ruutukaavaan sijoitetusta rakennusryhmästä alueen itäpäässä sekä sen länsipuolella olevasta yhtä suuresta harjoituskentästä, Kasarminkentästä luvulla venäläisten toimesta tehdyt täydennysrakentamiset jatkoivat ruutukaavaa, mutta harjoituskenttä supistui. Nykyinen Kasarminkenttä on noin neljäsosa alkuperäisestä. Sen laidalla olleet muotopensasistutukset ovat myös kadonneet. Kenttää rajaavat rakennukset, jotka kolmea Ampumaharjoitukset Kasarminkentällä Lapsia urheilemassa nykyisen Sammonkadun kohdalla, takana kasarmin asuinrakennukset. Ravintola Talli sijaitsee nimensä mukaisesti vanhassa tallissa. Kasarminkentän lounais- ja luoteissivut ovat uudistuneet, mutta arkkitehtuuri on sotilaallisen täsmällistä. 11

12 tiilirakennusta lukuun ottamatta ovat itsenäisyyden ajan täydennysrakentamista. Kenttää kaakossa rajaa pari vuotta sitten kolmikerroksiseksi korotettu opetusrakennus. Se yhdistää kaksi 1950-luvulla rakennettu kasarmia. Nykyisin kenttä on autojen parkkipaikkana. Reunojen rajaukset ovat epämääräiset ja paikoitus on levinnyt myös kenttäalueen ulkopuolelle. Alueen katuverkosto lienee suhteellisen uusi. Tämä alue on kaikissa vanhoissa kartoissa esitetty hyvin yksinkertaisesti. Kentän rajaus on epämääräinen ja aukion hahmottaminen on vaikeaa. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat maakunnallisesti merkittäviä. Tiilikasarmilla sekä siihen kuuluvalla kasarminkentällä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Kasarminkenttä tulee säilyttää hiekkakenttänä ja avoimena. Kentän kokoa ei saa pienentää. Reunojen käsittely ja istutukset maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kentän eteläpuolen rakennus korotettuna 3- kerroksiseksi. 12

13 Itsenäisyyden ajan rakennuskanta Kuvaus ja historia Itsenäisyyden ajan rakennuskanta, viimeisimpänä varuskunnan käyttöön Eero Jokilehdon suunnittelemat kaksi kasarmia 1950-luvulla, sijoittuvat keskelle tiilikasarmialuetta. Näitä on muokattu opetuskäytön tarpeisiin sekä laajennettu ja korotettukin. Itsenäisyyden aikana puolustusvoimien uusien rakennusten lisäksi venäläisaikaisiin rakennuksiin tehtiin muutoksia ja mm. vaatetuskorjaamo on suomalaisten rakentama, joskin vanhimmilta osiltaan venäläisten tekemille perustuksille rakentunut. Varuskunta siirtyi pois alueelta 1950-luvulta lähtien ja alue siirtyi oppilaitos käyttöön. Kasarmin kentän laidalle nousivat Maanmittauskonttori ja Ympäristötalo, tiilikasarmit yhdistettiin yhdysosalla sekä viimeisenä rakennettuja kasarmeja yhdistävä oppilaitosrakennus Kasarminkentän kaakkoisreunaan. Oppilaitosta vielä täydennettiin päärakennuksella, joka nousi tontin kaakkoisrajalle, radan ja 5-tien varteen. Alueen täydennysrakentamista on jatkettu, viimeisimpänä on Jokilehdon kasarmien väliin tullut uusi lisäsiipi. Alueen uudet rakennukset jatkavat alueelle sopivaa sotilaallisen särmikästä rakennustapaa. Arvot ja merkitys Eero Jokilehdon 1950-luvun kasarmit ovat paikallisesti merkittäviä. Niillä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja luvulla rakennetut kasarmit kesällä 2009, ennen lisärakennusta. Syksyllä 2011 on kasarmirakennusten väliin kohonnut lisärakennus. Säilyttämissuositus Eero Jokilehdon suunnittelemat kasarmirakennukset tulee säilyttää osana kasarmialueen historiaa. Mamkin päärakennus vuodelta

14 Linnanmäki Kuvaus ja historia Mäellä on puretun kirkon paikka juuri ja juuri havaittavissa maastossa sekä alttarin kohdalla muistokivi. Myös vanhaa polkuverkostoa on vielä aistittavissa. Samoin maassa on nähtävillä ilmeisesti kirkon edustalla ollutta kiveystä sekä joitain betonivaluja kirkon takana. Sen sijaan kirkolle johtanut portaikko ja polku on purettu samaan aikaan kirkon kanssa. Puukasarmialueeseen liittyi myös läheinen Linnanmäki. Mäelle rakennettiin vuonna 1882 huvimaja ja soittolava, jonne upseerit perheineen kokoontuivat kesäisin. Linnanmäellä sijaitsi myös vesitorni, jonka kautta Kasarmialueelle vedettiin Pitkäjärvestä vesijohto. Venäläisten joukko-osaston asetuttua Mikkeliin, rakennettiin Linnanmäelle vuosin pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko. Muut toiminnat mäeltä hävisivät. Kirkko muutettiin itsenäisyyden aikana varastoksi, jossa käytössä se toimi, kunnes kirkko purettiin vuonna Kirkko ilmeisesti 2. maailmansodan aikaan, sillä sipulikupolit on jo purettu. ( Piponiuksen kaavassa, vuodelta 1917, on Linnamäenpuisto esitetty sijaitsevaksi Linnamäenkadun ja Braahenkadun päätteenä olevaan kolmioon. Nykyinen puisto on kasarmialuetta. Linnamäen luoteisosassa on taisteluvarustuksia, pääosin maan peittäminä, joiden tutkimusta tulee täydentää, mikäli alueella tehdään muutostöitä. Kirkon purkutyöt käynnissä. ( Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Puiston käytävät tulee säilyttää. Kirkonpaikka on muinaismuistokohde. Kirkon keskikäytävän paikka nyt. 14

15 Kirkon muistokivi Kasarmialueen kartta vuodelta 1943, jossa näkyvissä paikka, josta portaat kirkolle ovat menneet. (Samoin kartasta on raaputettu pois artellirakennus, tallirakennus Prikaatinkadun varrelta sekä käymälärakennuksia kasarmialueen koilliskulmalla. Edellä oleva kartta laitettuna päällekkäin vuoden 2011 kantakartan kanssa. 15

16 16

17 Lähteitä Etelä-Savon rakennusperintö, 1994 Tarkk ampujapataljoonien kasarmialueet, Ulla-Riitta Kauppi (monisteet) Mikkelin vanhan kasarmialueen rakentamisesta ja käytöstä sekä rakennuksia ja niiden käyttäjiä vuosina , Tauno Tuominen 1994 Rakennusperintö Mikkelin vanhalla kasarmialueella, Tauno Tuominen, 2002 Museoviraston ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen rakennusinventointiluonnos, Ulla-Riitta Kauppi ja Kirsti Kovanen (monisteet) Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma, Mikkelin kaupunki 2009 Vanha kasarmialue asemakaavamuutos; Puistojen historiaselvitys, Mikkelin kaupunki 2010 Museoviraston nettisivujen aineistot ( Savon Prikaati : Porrassalmelta Karkialammelle, Yrjö Peltola, 2006 Porrassalmi -lehden vuosikerrat Mikkeli, Mikkelin kaupunki 1971, 1976, 1982, 1988 ja 1990 Kalevi Salovaaran puhelinhaastattelu, marraskuu