Henkilöstötilinpäätös 2013 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 19.5.2014
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2013... 2 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 3 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 3.2 Ylityöt... 4 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt... 4 3.4 Sukupuolirakenne... 5 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus... 6 3.6 Ikärakenne... 8 3.7 Koulutusrakenne... 10 3.8 Palkkausrakenne... 12 3.9 Määräaikainen henkilöstö... 14 4 Henkilöstön tila... 16 4.1 Työtyytyväisyys... 16 4.2 Sairauspoissaolot... 17 4.3 Työtapaturmapoissaolot... 19 4.4 Työterveyspalvelut... 22 4.5 Henkilöstökoulutus... 23 4.6 Virkistystoiminta... 27 5 Henkilöstön tehokkuus... 28 5.1 Tuottavuus... 28 5.2 Taloudellisuus... 29 5.3 Henkilötyövuoden hinta... 30 5.4 Henkilöstön työvoimakustannukset... 31 6 Yhteistoiminta... 32 6.1 Yhteistoimintasopimus... 32 6.2 Luottamusmiesorganisaatio... 33 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat... 33 6.4 Muu yhteistoiminta... 33 6.5 Työhyvinvointi... 34
1 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä ja turvallisia sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme ja sen kehittämisestä innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuuus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Ammatillisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.
2 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2013 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön lkm Henkilöstön tila Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit %-muutos edellisestä vuodesta HTV %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot %-muutos edellisestä vuodesta 2009 804 0,0 606 0,5 42,6 28 475 929 3,6 2010 771-4,1 593-2,1 43,0 29 337 835 3,0 2011 803 4,2 595 0,3 43,5 29 860 967 1,8 2012 780-2,9 587-1,3 44,4 30 356 258 1,7 2013 746-4,4 574-2,2 44,8 30 497 969 0,5 Vuosi %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta 2009 15,2-6,3 0,8 0,0 2010 16,4 7,9 1,4 75,3 2011 19,3 17,6 1,7 21,0 2012 16,1-16,7 0,6-64,7 2013 16,0-0,8 0,6 0,0 Vuosi Sairauspoissaolot/htv Tapaturmapoissaolot/htv Työterveyspalvelut /htv Henkilöstön tehokkuus %-muutos edellisestä vuodesta Virkistystoiminta /htv %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstökoulutus /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2009 688 9,0 113 20,7 628 0,5 2010 611-11,2 119 5,2 714 13,6 2011 634 3,8 101-15,1 666-6,8 2012 714 12,6 122 20,8 570-14,4 2013 772 8,1 122 0,0 732 28,4 Vuosi %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta (* Tuottavuusindeksi Taloudellisuusindeksi Henkilötyövuoden hinta %-muutos edellisestä vuodesta 2009 171,79-0,03 345,18-2,98 47 000 3,1 2010 173,15 0,80 360,12-4,33 49 484 5,3 2011 174,02 0,51 361,91-0,50 50 216 1,5 2012 177,86 2,21 364,37-0,68 51 677 2,9 2013 176,33-0,86 383,07-5,14 53 189 2,9 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista
3 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2013 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 746 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2009 804 0,0 606 0,5 2010 771-4,1 593-2,1 2011 803 4,2 595 0,3 2012 780-2,9 587-1,3 2013 746-4,4 574-2,2 Henkilötyövuodet vähenivät 13 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 77 % (442 htv).
4 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2010-2013. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv 7.1.-29.12.13 (357 pv) tunnit 6350 11944 3482 21776 11,34 5,07 henkilöt 405 378 155 16.1.12.-6.1.13 (357 pv) tunnit 9374 13008 3366 25748 13,41 5,88 henkilöt 441 413 178 3.1.11.-15.1.12 (378 pv) tunnit 6970 14205 5875 27050 13,98 5,75 henkilöt 448 434 178 11.1.10.-2.1.11 (357 pv) tunnit 3879 13078 5333 22290 11,52 5,03 henkilöt 354 409 171 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2013 aikana 90 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 30 henkilöä (15 miestä, 15 naista) - osa-aikaeläke 4 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 6 henkilöä (2 miestä, 4 naista) - määräaikainen osa-aikatyö 29 henkilöä (12 miestä, 17 naista) - muu osa-aikatyö 18 henkilöä (9 miestä, 9 naista)
5 Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 12 henkilöä (6 miestä, 6 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 49 henkilöä (21 miestä, 28 naista) - palkaton yksityisasia 69 henkilöä ( 30 miestä, 39 naista) - opintovapaa 7 henkilöä (1 mies, 6 naista) Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 18 henkilöä (7 miestä, 11 naista) - isyysvapaa 14 miestä - hoitovapaa 6 henkilöä (2 miestä, 4 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2009 2013 ollut koko- ja osaaikainen henkilöstö Kokoaikaisia, lkm Osaaikaisia, lkm Koko henkilöstö Osa-aikaisten osuus, % vuosi 2009 740 64 804 8,0 2010 681 90 771 11,7 2011 726 77 803 9,6 2012 700 80 780 10,3 2013 656 90 746 12,1 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2013 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 240 htv (42 %) ja naiset 334 htv (58 %). 31.12.2013 palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 239 (42 %) ja naisia 334 (58 %).
6 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla 16.12.2012 30.9.2013 auki julistettuihin 46 virkaan valittiin 37 henkilöä, joista miehiä oli 9 (24 %). Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 2,5 hakijaa, osastonhoitajan virkaan 11 hakijaa, apulaisosastonhoitajan virkaan 2,6 hakijaa ja toimintaterapeutin virkaan 5 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvaisuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. sairaanhoitajapäiville ja Itä-Suomen lääketiedetapahtumaan. Hakijoita Virkaan valitut Avoin virka Virkojen lkm Julistettu avoimeksi (pvm) Virka täytettiin Yhteensä mies nainen ulkoa sisältä Valittiin yht. (lkm) mies (lkm) nainen (lkm) Täyttämättä jääneet virat Osastonhoitaja 1 16.12.2012 1.3.2013 11 1 10 7 4 1 1 0 Sairaanhoitaja 13 16.12.2012 1.4.2013 22 6 16 17 5 5 2 3-8 Toimintaterapeutti 1 16.12.2012 1.3.2013 5 1 4 3 2 1 0 1 0 Apulaisosastonhoitaja (NEVA) 1 6.2.2013 1.5.2013 4 4 2 2 1 1 0 Erikoislääkäri 1 9.4.2013 1.7.2013 1 1 1 1 1 0 Lähetti-vahtimestari 1 23.5.2013 1.9.2013 83 41 42 82 1 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 4 13.5.2013 1.8.2013 9 0 9 5 4 4 4 0 Sairaanhoitaja 12 13.5.2013 1.9.2013 30 10 20 24 6 12 2 10 0 Laitoshuoltaja 2 6.6.2013 1.9.2013 42 5 37 35 7 2 0 2 0 Ravitsemistyöntekijä 2 2.9.2013 1.1.2014 75 15 60 71 4 2 2 0 Sairaanhoitaja 8 30.9.2013 1.12.2013 32 4 28 26 6 7 3 4-1 Virkoja avoinna yht. 46 Hakijoita yht. 314 84 230 272 42 37 9 28-9 314 314 37 Sairaalan palveluksesta poistui 22 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 12 henkilöä, vanhuuseläkkeelle jäi 9 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle1 henkilö. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu % 2009 1 0,17 22,96 2010 3 0,51 22,81 2011 1 0,17 20,22 2012 6 1,02 19,06 2013 1 0,17 19,49
7 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin 200 000 euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2009 2013 Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% 2009 2,26 2,58 2010 1,60 1,44 2011 1,95 2,92 2012 2,13 2,62 2013 3,41 2,04 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2013 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 20 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (7 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,24. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,62 vuotta (vuonna 2012: 60,4 vuotta, n=9). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Kyselyyn vastasi v. 2013 6 henkilöä. Vastaajista kolme suosittelisi työpaikka muille ja kolme henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä. Asteikkö: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Otanta kysymyksistä: 5 4 3 2 1 Yht. Ka. Työtehtävät olivat monipuolisia. 0 4 1 1 0 6 3,50 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi. 2 1 1 1 1 6 3,33 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti. 2 2 1 0 1 6 3,67 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä. 3 2 1 0 0 6 4,33 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni. 2 1 2 0 1 6 3,50 Hoitotyön opiskelijoiden opiskelijaohjaus Niuvanniemen sairaalassa suoritetaan vuosittain noin 100 hoitotyön harjoittelua. Harjoittelun tehtävänä on osaltaan turvata työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja ammattihenkilöiden saatavuus psykiatriseen hoitotyöhön. Harjoittelun aikana opiskelijat tutustuvat sairaalaan myös työnantajana ja mahdollisena tulevana työpaikkana. Hoitotyön opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen on ollut valtakunnallisessa vertailussa parhaimmistoa. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa.
8 CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset 2010 2011 2012 2013 Niuvanniemen sairaala, keskiarvo 8,8 8,8 8,6 8,8 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,3 8,3 8,4 8,5 3.6 Ikärakenne Vuoden 2013 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 44,8 vuotta. Miesten keski-ikä oli 44,2 ja naisten 45,1 vuotta. Vuonna 2012 henkilöstön keski-ikä oli 44,4 vuotta (miehet 44,0 ja naiset 44,6). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli 50-54 -vuotiaat (16,2 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli 50 54 -vuotiaat ja naisten osalta 55 59-vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 46,1 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2013 Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista 15-19 0 0 0,00 0 0,00 20-24 16 4 1,67 12 3,59 25-29 42 18 7,53 24 7,19 30-34 59 24 10,04 35 10,48 35-39 82 39 16,32 43 12,87 40-44 77 31 12,97 46 13,77 45-49 84 41 17,15 43 12,87 50-54 93 46 19,25 47 14,07 55-59 88 31 12,97 57 17,07 60-63 28 5 2,09 23 6,89 64-4 0 0,00 4 1,20 573 239 100,00 334 100,00 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä (tiedot täysinä vuosina). 31.12.2013 kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja 44 40 44 40 osastonhoitaja 48 49 48 49 sairaanhoitaja 39 39 40 40 mielisairaanhoitaja 44 45 47 47 toimintaterapeutti 37 36 38 37 erikoislääkäri 48 47 48 47 sairaalalääkäri 32 30 psykologi 37 33 41 35 sosiaalityöntekijä 50 55 53 57 laitoshuoltaja 53 55 53 56 ravitsemistyöntekijä 45 48 47 49 toimistosihteeri 53 52 53 52
ikäryhmä vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi tilanne 31.12. 2009 2010 2011 2012 2013 lkm lkm lkm lkm lkm 15-19 5 3 3 1 0 20-24 29 30 21 19 16 25-29 58 56 54 44 42 30-34 90 78 80 63 59 35-39 68 73 75 84 82 40-44 88 83 88 80 77 45-49 104 99 89 90 84 50-54 104 106 97 89 93 55-59 57 64 79 87 88 60-63 17 20 19 24 28 64-5 4 6 6 4 yht. 625 616 611 587 573 9
10 3.7 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman verrattuna vuoteen 2012. Tämä johtui pääsääntöisesti naisten koulutustason noususta. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,2). Vuonna 2013 koulutustasoindeksi oli 4,6. Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,3. Sairaalan henkilöstöstä 53 prosenttia on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon tai muihin vastaaviin koulutuksiin voidaan myöntää työaikaa puolet opetuspäivien lukumäärästä, kuitenkin enintään 15 päivää kalenterivuodessa. Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste 2 2 4 0,8 0,6 0,7 Keskiaste 159 147 306 66,5 44,0 53,4 Alin korkea-aste 29 69 98 12,1 20,7 17,1 Alempi korkeakouluaste 31 82 113 13,0 24,6 19,7 Ylempi korkeakouluaste 13 30 43 5,4 9,0 7,5 Tutkijakoulutusaste 5 4 9 2,1 1,2 1,6 Yhteensä 239 334 573 100,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 4,27 4,78 4,57
11 Koulutustasoindeksi 31.12. Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. Vuosi NS VVS Valtio 2010 4,3 4,5 5,1 2011 4,3 4,6 5,1 2012 4,5 4,6 5,2 2013 4,6 4,6 5,2 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä.
12 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2013 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat 1 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 2 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 3 1 1 2 0,46 0,35 0,40 0 4 4 0 4 1,85 0,00 0,79 0 5 0 56 56 0,00 19,44 11,11 4 6 6 2 8 2,78 0,69 1,59 0 7 0 18 18 0,00 6,25 3,57 1 8 115 45 160 53,24 15,63 31,75 2 9 16 15 31 7,41 5,21 6,15 3 10 42 78 120 19,44 27,08 23,81 9 11 11 21 32 5,09 7,29 6,35 5 12 1 15 16 0,46 5,21 3,17 0 13 4 3 7 1,85 1,04 1,39 0 14 0 3 3 0,00 1,04 0,60 0 15 1 13 14 0,46 4,51 2,78 1 16 1 7 8 0,46 2,43 1,59 0 17 1 2 3 0,46 0,69 0,60 0 18 1 3 4 0,46 1,04 0,79 0 19 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 20 1 0 1 0,46 0,00 0,20 0 21 6 6 12 2,78 2,08 2,38 1 22 2 0 2 0,93 0,00 0,40 0 23 3 0 3 1,39 0,00 0,60 1 216 288 504 100,00 100,00 100,00 27
Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti 13
14 Suoriutuvuusarvioinnin ka-% sukupuoli 30.11.2013 30.11.2012 30.11.2011 30.11.2010 mies 23,29 22,17 21,72 21,19 nainen 23,77 23,34 23,28 22,56 yhteensä 23,57 22,83 22,56 21,94 Tarkemmat tiedot löytyvät 1.4. ja 30.11. tilanteen mukaan tehtävästä palkkatilastosta. Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011. Järjestelmään sisältyy kahdeksan tulosmittaria, joille on asetettu tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2013 toteutunut tulospalkkio on 1,025 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on 228 660 euroa, joka on noin 0,75 % sairaalan henkilöstökuluista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2013 oli yhteensä 89 henkilöä, 15,53 % henkilöstöstä (573). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 111 henkilöä, 18,91 % henkilöstöstä (587). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 31.12.2013 määräaikaisesta henkilöstöstä 36 % oli miehiä ja 64 % oli naisia.
15 toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2011 vakinaiset 205 258 463 määräaikainen 67 81 148 VVS yht %. valtio yht %. määräaikaisten %-osuus 24,63 23,89 24,22 25,8 13,9 2012 vakinaiset 206 270 476 määräaikainen 46 65 111 määräaikaisten %-osuus 18,25 19,40 18,91 27,8 13,7 2013 vakinaiset 207 277 484 määräaikainen 32 57 89 määräaikaisten %-osuus 13,39 17,07 15,53 28,3 13,6 Henkilöstömäärä kuukausittain 2010 2013 2010 2011 2012 2013 tammikuu 597 588 596 570 helmikuu 593 594 603 573 maaliskuu 603 591 598 587 huhtikuu 604 603 603 585 toukokuu 614 600 609 586 kesäkuu 637 656 641 627 heinäkuu 633 649 637 623 elokuu 608 596 610 593 syyskuu 596 595 587 587 lokakuu 600 625 583 575 marraskuu 612 599 583 582 joulukuu 616 611 587 573
16 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2013, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna 2012. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2015.
17 NS 2013 VVS 2012 THL 2013 STM 2013 Valtio 2013 Johtaminen 3,56 3,45 3,50 3,49 3,45 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,65 3,52 3,83 3,74 3,70 Palkkaus 3,06 2,98 2,88 2,98 2,90 Kehittymisen tuki 3,41 3,38 3,17 3,44 3,21 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,79 3,84 3,66 3,79 Työolot 3,64 3,49 3,31 3,42 3,62 Tiedon kulku 3,23 3,14 3,30 3,46 3,15 Työnantajakuva 3,07 3,22 3,03 3,52 3,30 Yhteensä 3,47 3,39 3,38 3,47 3,42 Uudistuminen ja innovatiivisuus 2,90 3,28 3,38 3,38 3,27 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 7,61 7,71 7,74 7,64 7,75 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,6 37,0 44,0 49,3 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 20,3 13,0 25,0 20,5 16,4 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 68,7 84,0 62,0 74,7 74,1 Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL STM sairaala sairaala 2009 3,17 3,37 3,12 3,23 2010 3,33 3,58 3,16 2011 3,40 3,37 3,45 2012 3,40 3,39 3,24 2013 3,47 3,42 3,38 3,47 4.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden on pysynyt lähes samana kuin vuonna 2012. Vuonna 2013 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 16,0 ja edellisenä vuonna 16,2. Työterveyshuollon tilastojen mukaan eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista (49 %). Joista suurimpina alaryhminä oli selkäsairauksista sekä niska- ja hartiaseudun sairauksista aiheutuneet poissaolot. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttavat paitsi vaiva itse myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Toiseksi yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava ryhmä oli mielenterveyden häiriöt (13 %). Kolmanneksi yleisin poissaoloryhmä oli luokka muut (vajaat 13 %), jossa on
18 esim. hengityselinsairaudet, kasvaimet, ruoansulatuskanavan sairaudet ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät poissaolot. Työkyvyttömyyttä pyritään ehkäisemään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella välittämisellä, verkostoneuvotteluilla, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella, työkokeiluilla, erilaisilla työaikajärjestelyillä ja yksilöllisillä toimenkuvilla. Vuoden 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostettiin erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Osasairauspäivärahalla vuonna 2013 oli kolme henkilöä, samoin edellisenä vuonna. Vuodesta 2012 alkaen työntekijän on ollut esitettävä diagnoosillinen lääkärintodistus esimiehelleen. Tämän tarkoituksena on lisätä esimiehen vastuuta aikaisen välittämisen toimintamallin käyttämisessä. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv 2009 543 9 234-5,8 17,0 15,2 14,7 8,6 2010 545 9 746 5,5 17,9 16,4 13,9 9,7 2011 531 11 496 18,0 21,6 19,3 15,0 9,7 2012 507 9 522-17,2 18,8 16,2 13,4 9,3 2013 478 9 152-3,9 19,1 16,0 12,2 9,0
19 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö 2010 208 500 2,40 2011 228 523 2,29 2012 209 490 2,34 2013 225 501 2,23 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala 2010 62,7 76,4 2011 62,2 75,1 2012 64,2 76,2 2013 65,2 76,1 Sairauspoissaoloprosentti Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/hlö 2010 6,50 253 2011 7,64 253 2012 6,46 251 2013 6,36 251 Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 4 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 1 ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 3 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 169 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2012: 52 kalenteripäivää ja vuonna 2011: 424 kalenteripäivää). Tapaturmista 25 tapausta ei vaatinut sairauspoissaoloa. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla.
20 Tiedot kalenteripäivinä Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutospv/tapaus pv/htv 2009 86-17,3 496 2,1 5,77 0,8 2010 75-12,8 842 69,8 11,23 1,4 2011 64-14,7 999 18,6 15,61 1,7 2012 53-17,2 356-64,4 6,72 0,6 2013 54 1,9 324-9,0 6,00 0,6 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi. Tapaturmatilanteet Vuoden 2011 2013 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma 2011 Tapauk-sia 2012 2013 Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Tapauksia Turvallinen hoito-koul. 4 20 5,00 10 154 15,40 3 16 5,33 Tapaturma toimintayks. 15 169 11,27 15 22 1,47 15 62 4,13 Tapaturma työmatkalla/sairaala-alue 25 703 28,12 15 117 7,80 24 194 8,08 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama 19 48 2,53 12 49 4,08 10 36 3,60 Virkamatka/Potilasretki 0 0 0,00 0 0 0,00 0 0 0,00 Ammattitautiepäily 1 59 59,00 1 14 14,00 0 0 0,00 Tyhy-iltapäivä 2 16 8,00 Yhteensä 64 999 15,61 53 356 6,72 54 324 6,00
21
22 4.4 Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työfysioterapeutti järjesti taloustoimiston henkilöstölle ryhmämuotoista taukoliikuntaa ja ergonomiaryhmän. Vuonna 2012 pidetyn puhdistuspalvelun seurantaryhmä pidettiin keväällä 2013. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Työpsykologilla on ollut vuonna 2013 sekä ryhmä- ja yksilötapaamisia. Vuonna 2012 käynnistettiin kaksi vuotta kestävä Kilotalkoot ryhmä, osallistujia enintään 30 henkilöä. Tavoitteena oli pudottaa vähintään 5 % omasta painostaan ja pitää pudonnut paino kahden vuoden ajan. Tapaamiset ovat olleet yksilötapaamisia. Vuonna 2013 tähän ryhmään on osallistunut noin puolet alkuperäisistä osallistuja määrästä eli noin 15 henkilöä osallistui säännöllisesti kilotalkoot ryhmään. Heistä noin puolet saavutti asetetun tavoitteen. Motivaationa tavoitteen saavuttamiseen käytettiin runsasta terveyteen/painonhallintaan liittyvää materiaalia sekä hyvin suoriutuneet palkittiin vielä erityispalkinnoin. Vuonna 2013 käynnistettiin pilottihanke 12 h työvuorosta kahden osaston kanssa (os. 2 ja 7) ja sen työhön liittyvistä terveysvaikutuksista. Hanke kesti tammikuusta - elokuun loppuun. Työterveyshuolto teki vuorotyökyselyn osallistuneille ennen hanketta ja tämän päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeeseen osallistuneilla työntekijöille tehtiin terveystarkastus hankkeen päättymisen jälkeen. Terveystarkastukseen ja kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, jonka kuitenkin moni osallistuja hyödynsi. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 4 (osasto 12 ja 5, hoitotyön hallinto, L-talo). Vuosi Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva Valtio menot/v/ edellisestä /htv /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto **) netto 2009 416 971 688,2 9,1 599 448,44 335,4 2010 362 504 611,4-11,2 564 350,61 390,3 2011 377 237 634,4 3,8 574 362,93 435,5 2012 419 512 714,2 12,6 587 278,50 467,3 2013 442 417 771,6 8,0 685 536,50 456,3 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto) **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). Sairaalan vuoden 2012 nettokuluihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvausta kahdelta vuodelta (2010, 2011).
23 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia.
24 Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna yksi. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Koulutusmenot Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta 2009 380 340 628 0,5 2010 423 049 714 13,7 2011 395 881 666-6,7 2012 334 851 570-14,4 2013 419 805 732 28,4 Koulutusmenot sisältävät 11 400 euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja 74 515 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. Vuoden 2013 työnohjauskustannukset sisältävät noin 45 000 palkkakustannuksia. Vastaavaa kustannuserää ei sisälly aikaisempien vuosien työnohjauskustannuksiin.
25 Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2009 8 878 43,2 2010 16 817 89,4 2011 12 109-28,0 2012 16 192 33,7 2013 11 400-29,6 Vuosi Menot/v %-muutos edellisestä vuodesta 2009 42 704-28,1 2010 58 867 37,9 2011 46 854-20,4 2012 33 237-29,1 2013 74 515 124,2
26 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2009 803 645 1326-12,06 2010 910 991 1537 15,91 2011 911 903 1534-0,20 2012 889 834 1515-1,25 2013 1 024 423 1787 17,95
27 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi 2013 2012 2011 2010 Ea-koulutus 172 87 12 14 Erikoistuvien lääkäreiden tutor-koulutukset 151,5 282 213 224 Henkilöstöhallinnon koulutus 1196,1 448 270 523 Hoitosuhde 1267,25 1443 1864 1048 Laatukoulutus 59,1 143 223 88 Lääkehuolto 906,25 160 526 15 Muu koulutus 3801,15 3128 2282 3027 Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset 1327,75 1537 960 1153 Opintokäynnit ja neuvottelut 440,1 148 258 313 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 7356,95 5524 6139 5439 Ravintohuollon koulutus 48,75 206 137 141 Taloushallinnon koulutus 7,25 102 222 212 Tietotekniikan koulutus 496,3 466 321 576 Toimistoalan koulutus 211 102 58 51 Turvakorttikoulutus 409 748 323 Tutkintoon johtava koulutus 1611,7 1550 2297 2592 Työnohjaus 2116,84 1953 1980 1735 Hygieniapassi 307 Yhteensä 21578,99 18334 18085 17151 Voimassa oleva turvakortti on 293 henkilöllä (6.5.2014). Vuonna 2013 turvakorttikoulutusta järjestettiin kuusi kertaa. Pelastautumisharjoituksia järjestettiin neljällä osastolla. 4.6 Virkistystoiminta Vuoden 2013 summa sisältää 10 972 euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 23 442 euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2013 lopussa 295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa.
28 Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2009 68 518 113,1 20,7 2010 70 553 119,0 5,2 2011 60 081 101,0-15,1 2012 71 593 121,9 20,6 2013 69 947 122,0 0,1 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopistoopetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus 2009 103 292 601,28 172,29 171,79-0,03 204,05 2010 102 150 589,96 173,02 173,15 0,80 200,66 2011 103 113 592,55 175,48 174,02 0,51 211,62 2012 103 815 583,71 174,71 177,86 2,21 202,97 2013 100 479 569,85 172,99 176,33-0,86 196,03
29 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma 2009 35 653 842 103 292 350,92 345,18-2,98 317,05 2010 36 785 739 102 150 358,16 360,12-4,33 332,12 2011 37 317 479 103 113 361,55 361,91-0,50 320,85 2012 37 826 314 103 815 374,19 364,37-0,68 347,62 2013 38 489 701 100 479 392,33 383,07-5,14 363,53 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista
30 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutos- Henkilösivutyövuosi/ edellisestä kulu % vuodesta 2010 49 484 5,30 25,884 2011 50 216 1,47 22,979 2012 51 677 2,91 21,831 2013 53 189 2,92 22,256
31 Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden vajaat 3 prosenttia. 5.4 Henkilöstön työvoimakustannukset Työvoimakustannuserä euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoima-kustannuksista I. PALKKASUMMA 25 694 837,6 128,70 100,00 80,92 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 19 965 505,1 100,00 77,70 62,87 A. VÄLILLISET PALKAT 5 729 332,5 28,70 22,30 18,04 01. lomaraha 1 121 099,7 5,62 4,36 3,53 02. vuosiloma-ajan palkat 2 856 712,2 14,31 11,12 9,00 03. lapsen syntymä ja hoito 82 381,4 0,41 0,32 0,26 04. sairausajan palkat 1 228 459,3 6,15 4,78 3,87 05. eri virkavapaudet 36 393,1 0,18 0,14 0,11 06. reservin kertausharjoitukset 814,6 0,00 0,00 0,00 07. koulutusajan palkat 371 241,1 1,86 1,44 1,17 08. palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0,00 09. ammattiyhdistystoiminta 10 803,1 0,05 0,04 0,03 10. yhteistoiminta 2 356,6 0,01 0,01 0,01 11. työsuojelun yhteistoiminta 3 048,5 0,02 0,01 0,01 12. virkistystoiminta 16 022,9 0,08 0,06 0,05 B. SOSIAALITURVA 5 243 542,8 26,26 20,41 16,51 13. työnantajan sotu-maksut 524 174,7 2,63 2,04 1,65 14. LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0,00 15. vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0,00 16. VaEL-eläkemaksut 5 130 609,8 25,70 19,97 16,16 17. tapaturmavakuutusmaksut 191 003,3 0,96 0,74 0,60 19. ryhmähenkivakuutusmaksut 8 222,3 0,04 0,03 0,03 20. sairausvak. palautukset -610 467,4-3,06-2,38-1,92 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 816 818,0 4,09 3,18 2,57 21. virka- ja suojapuvut 7 432,4 0,04 0,03 0,02 22. vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0,00 23. koulutus 419 805,0 2,10 1,63 1,32 24. työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0,00 25. väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0,00 26. terv.- ja sairaudenhoito 307 602,0 1,54 1,20 0,97 27. työpaikkaruokailu 38 854,1 0,19 0,15 0,12 28. virk.- ja sosiaalitoiminta 35 538,5 0,18 0,14 0,11 29. muut kustannukset 7 586,0 0,04 0,03 0,02 III. VÄLILLISET 11 789 693,2 59,05 45,88 37,13 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 31 755 198,3 159,05 123,59 100,00
32 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.
33 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksista kuusi oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2012 Henkilöstötilinpäätös 2012 Talousarvioehdotus 2014 Tulossopimusraportti 1.1.2013 30.6.2013 Tulossopimusluonnos 2014 Työsuojelutoimikunta kokoontui 12 kertaa vuonna 2013. Näistä kuusi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työterveyshuollon raportit Työturvallisuustapahtumat Vakavat työtapaturmat Työterveyshuollon työpaikkakäynnit 6.4 Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu kumppanina hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus Ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Toimintamme on johdonmukaista, perusteluta, avointa ja läpinäkyvää. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus
34 Oikeuspsykiatrinen hoito vaikuttaa vakavia psykososiaalisia kärsimyksiä ja rikoksia ehkäisevästi. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Ammatillisuus ja avoimuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan. 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmija kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Sairaalassa on erillinen henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea Niuvanniemen sairaalan vision saavuttamisesta sekä arvojen toteutumista turvaten sairaalan perustehtävän kannalta optimaalinen henkilöstön virkarakenne työkyvyn eri osa-alueet huomioon ottaen. Työhyvinvointisuunnitelma katselmoidaan vuosittain. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kolme kertaa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja. Yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Tässä kokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa.