Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Samankaltaiset tiedostot
Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

VUODEN 2014 ULKOISEEN

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Jyväskylän yliopiston laatutyö

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen

Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin?

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Ei näyttöä tai puheen tasolla

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Arviointi ja mittaaminen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta

Työelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Ropeka. Taustakysymykset

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

Kriteeristön esittely

Ryhmätyö. Missä olemme hyviä? Benchmarking-hankkeiden seminaari Touko Apajalahti

Horisontti

Koponeuvoston kevään päätös Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

1. Kyselyn tausta ja tavoite. 2. Kyselyn rakenne ja vastaajaryhmät

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

TIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 39

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.

TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA

Varhaiskasvatuksen arviointi

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - SUUNNITTELU

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Marjo Nykänen

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Arvioinnilla luottamusta

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

LARK alkutilannekartoitus

INSINÖÖRIOSAAMISEN KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING 08/ /2014

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Osaamistavoitteiden asettaminen omalle opintojaksolle - Flipparit

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Transkriptio:

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn sekä oppimistavoitteita tukevan oppimisen arvioinnin laadukkuus varmistetaan Ja miten eri henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat koulutuksen suunnitteluun liittyvään laatutyöhön 2

Auditointi Auditointikriteeristössä arvioidaan oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn laadunhallinnan menettelytapojen toimivuutta ja sitä, kuinka hyvin ne tukevat kokonaisuuden suunnittelua sekä kuinka systemaattisia ja vakiintuneita menettelytavat ovat Lisäksi tarkastellaan eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistumista laatutyöhön ja näyttöjä laatutyön vaikuttavuudesta 3

osaamistavoitteiden määrittely Opetussuunnitelman laadinnassa on huomioitu EQF ja Arenen suositukset Osaamistavoitteiden määrittelyä ohjaa EU-direktiivi Osaamistavoitteet liittyvät yksikön strategisiin tavoitteisiin Korkeakoulun yleisten osaamistavoitteiden lisäksi OPSia kehitetään hyödyntäen ennakointimenetelmiä Yritysten osaamistarpeiden entistä tarkempi kartoitus tärkeää osaamisperustaiselle opetussuunnitelmalle 4

osaamistavoitteiden määrittely Opettajilla on päävastuu oppimistavoitteiden asettamisesta, mutta myös opiskelijoiden ääntä kuunnellaan Sidosryhmien osallistuminen näyttää olevan satunnaista Opiskelijat pääsevät yhteistoiminnallisesti asettamaan oppimistavoitteita Koulutusohjelman johtaja vastaa pedagogiikasta ja hyväksyy ohjelman osaamistavoitteet Osaamistavoitteiden kuvausta on kehitetty opiskelijapalautteen perusteella Perustutkintoihin liittyvät osaamistavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisesti ja kattavasti 5

osaamisen arviointi Osaamisen arviointi perustuu selkeästi määriteltyihin kriteereihin Opintojaksojen arviointimenetelmät on laadittu perustuen osaamistavoitteisiin Opetusmenetelmien monipuolisuus tukee osaamistavoitteiden saavuttamista Välipalaute tuottaa tietoa osaamistavoitteiden saavuttamisesta jo opintojakson aikana Osaamisperustaisuus ja osaamisen arviointi eivät ole henkilöstölle kaikilta osin selkiytyneet Osaamistavoitteiden saavuttamisen seurannan indikaattoreita tulisi kehittää 6

osaamisen arviointi Laatujärjestelmä ei tuota riittävästi tietoa siitä, käytetäänkö arvioinnissa osaamistavoitteiden kanssa linjassa olevia arviointimenetelmiä Jatkotutkinnon suorittanut vastaa kyselyyn, jossa pyydetään palautetta osaamistason saavuttamisesta Ydinainesanalyysit tukevat oppimistavoitteiden saavuttamisen seurantaa Kurssien laadunhallintaryhmät arvioivat osaamistavoitteiden saavuttamista Arviointi tulisi suunnitella kokonaisuutena pohjautuen ohjelman osaamistavoitteisiin ja profiiliin 7

benchmarking ja OPS-työ Järjestelmällinen ohjelmatason benchmarking ja kurssien vertaisarviointi harkitsemisen arvoisia käytäntöjä Kansainväliset akkreditoinnit koettiin tärkeänä benchmarking-työkaluna Benchmarking tulisi ymmärtää järjestelmällisenä vertailuna valittujen vertaiskorkeakoulujen tai ohjelmien kanssa, jonka tarkoituksena on parhaiden käytänteiden löytäminen kyseisellä oppialalla Benchmarkingilla varmistetaan opetuksen sisältöjen ja menetelmien kansainvälinen taso KV-benchmarking helpottaa opetussuunnitelman kehittämistä 8

benchmarking ja OPS-työ Vaikka benchmarkingia suoritetaan, ei se ole osa korkeakoulun PDCA-sykliä Ilman järjestelmällistä benchmarkingia ei korkeakoulun ole mahdollista tietää tasoaan suhteessa toisiin korkeakouluihin, varsinkaan kansainvälisesti Korkeakoulun tulisi miettiä, miten pedagogiikkaa voisi benchmarkata ja miten benchmarking integroitaisiin laatujärjestelmään Korkeakoulun tulisi harkita kansainvälisten vertaisarvioitsijoiden tai neuvottelukuntien sisällyttämistä opetuksen suunnitteluprosessiin Ohjelma benchmarkaa itseään säännöllisesti korkeakoulun sisällä, Suomessa ja kansainvälisesti 9

Yhteenveto Auditoinneissa tarkasteltu erityisesti osaamistavoitteiden määrittelyä, eri sidosryhmien osallistumista määrittelyyn ja käytettyjen opetus- ja arviointimenetelmien suhdetta osaamistavoitteisiin Palaute pääosin positiivista Kehittämistarpeita erityisesti liittyen osaamistavoitteiden saavuttamisen seurantaan yksittäistä opintojaksoa ja opiskelijaa yleisemmällä tasolla Benchmarkingille nähdään tarve kansainvälisen tason saavuttamiseksi/ylläpitämiseksi, ja monesti suositellaan, että siitä tehtäisiin säännöllinen osa laatujärjestelmää 10