Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNNAN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA

Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNNAN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA Kiikoisten kunnan liikunnan kehittämistyöryhmä 2008 Liikunta- ja nuorisolautakunta 19.08.2008 Kunnanhallitus 25.08.2008 Kunnanvaltuusto 01.10.2008

2 SISÄLLYS KIIKOISTEN KUNNAN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA 1. JOHDANTO 3 2. LIIKUNNAN NYKYTILA KIIKOISISSA 6 - Liikuntatoimen hallinto ja henkilöstö - Liikuntatoimen talous - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 3. KIIKOISTEN LIIKUNTAPAIKAT 9 - Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat ja alueet - Muut liikuntapaikat ja alueet - Vastuut liikuntapaikoista 4. URHEILUSEURATOIMINTA KIIKOISISSA 10 - Liikuntatoimen avustukset 5. LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA SEKÄ KOULULIIKUNTA 11 - Varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntakasvatus - Koululiikunta - Liikunta iltapäivätoiminnassa - Kolmas sektori lasten ja nuorten liikuttajana 6. TERVEYSLIIKUNTA 13 - KKI-toiminta - Erityisliikunta - Ikääntyneiden ihmisten liikunta 7. LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA 16 - Keskeiset tavoitteet - Painopistealueet - Liikuntapaikat ja alueet - Urheilu- ja liikuntajärjestöjen tukeminen - Lasten ja nuorten liikunta sekä koululiikunta - Terveys- ja erityisliikunta - Yhteistyön lisääminen paikallisesti ja seutukunnallisesti - Liikuntatoimen kehittämisohjelman seuranta 8. TOIMENPIDE-EHDOTUS 17 9. TOIMINTAMALLI 18

3 KIIKOISTEN KUNNAN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA 1. JOHDANTO Liikuntatoimen kehittämisohjelman laatimisen Kiikoisissa käynnisti Länsi-Suomen Lääninhallituksen kysely, missä liikunnan kehittämisohjelmien olemassaoloa kunnissa tiedusteltiin sekä erityisesti aiheen ajankohtaisuus useastakin syystä: - Kansallista liikuntaohjelmaa ollaan parhaillaan rakentamassa Opetusministeriössä. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille 13.2.2008. Ehdotus sisältää yleisten linjausten lisäksi 43 toimenpidesuositusta, joista 9 kohdistuu suoraan kunnan liikuntatoimelle. Suosituksissa painotetaan paikallistasolla lähellä kansalaisten arkea tehtävien ratkaisujen merkitystä. Kunnille suositellaan mm. strategisen liikuntatyön lisäämistä osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Työn yleisinä lähtökohtina ovat olleet liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkasteleminen osana kuntalaisten elin- ja elämäntapoja sekä liikuntapolitiikan ymmärtäminen osaksi hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan edistämisellä tarkoitetaan sekä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan toteuttamista liikunnan avulla että liikuntakulttuurin itseisarvoista kehittämistä. Hyvinvointipolitiikan kannalta keskeinen tavoite on riittämättömästi liikkuvien aktivointi. Ohjelman tavoitteet tiivistettynä ovat: 1. väestön liikuntaharrastuksen, erityisesti riittämättömästi liikkuvien kansalaisten liikunnallinen aktivoiminen. 2. paikallistason liikuntatoiminnan edellytysten parantaminen sekä yhteistyön lisääminen kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kesken. 3. liikuntamahdollisuuksien lisääminen päiväkoti-, koulu- ja opiskeluympäristöissä. 4. liikuntatoiminnan ja palveluiden laadun parantaminen sekä eettisten toimintatapojen vahvistaminen ohjaus- ja valmennustoiminnassa. 5. työnjaon selkiyttäminen ja yhteistyön edistäminen eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kesken. 6. muut selvityksiin perustuvat tavoitteet ja kehittämisehdotukset. 7. suositukset toimenpiteiden seurannasta. Kunnan liikuntatoimelle kohdennetut toimenpidesuositukset ovat seuraavat (lisäksi kansallisessa liikuntaohjelmassa on toimenpidesuosituksia myös muille palveluita järjestäville tahoille): 1. Kunnat laativat kuntastrategiansa pohjalta liikuntastrategian, joka voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa. 2. Kunnat varmistavat liikuntaosaamisen säilymisen kunnissa riippumatta siitä, miten kunta- ja palvelustrategiauudistuksessa liikuntapalvelujen tuottaminen järjestetään. 3. Toteutetaan kuntien poikkihallinnollinen kehittämishanke, jossa eri pilottikunnissa käynnistetään konkreettista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja kansalaistoiminnan kesken kuntalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. 4. Täsmennetään liikunnan peruspalvelun ydintehtävät ja rahoitus kunnissa. Ydintehtävät suunnataan ensisijaisesti lasten ja nuorten, ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaan sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

4 5. Parannetaan kuntien mahdollisuutta vastata liikunnan edellytyksistä paikallistasolla. Korotetaan kunnille liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin myönnettävää asukaskohtaista valtionosuutta. Uudeksi yksikköhinnaksi esitetään 12.00 (ollut ennen 10,90). Valtionosuus on 29,7 % euromäärästä, joka saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä liikuntatoimintaa varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. 6. Valtion liikuntapaikkarakentamisen avustus rajataan yli 50 000 euroa maksaviin rakentamiskohteisiin. 7. Laajoille käyttäjäryhmille osoitettujen liikuntapaikkojen valtionavustuksen osuutta kokonaiskustannuksista nostetaan vähintään 20 prosenttiin, ei kuitenkaan enempää kuin 700 000 euroa / hanke. 8. Liikuntaan kohdistuvaa kunnallista neuvontaa, opastusta ja tukea lisätään ryhmille, jotka muuten jäävät yhteiskunnan instituutioiden ulkopuolelle. Kuntien sosiaali- ja terveys- sekä työvoimatoimiston ja KELA:n palveluihin liitetään liikuntaan liittyvää opastusta ja tukea. Kunnat osoittavat liikuntareseptejä, harrastussetelejä sekä tarvittaessa toimeentulotukea, jotta ko. kansalaisten liikunnan aloittamiseen tai jatkamiseen liittyvät kynnykset voidaan ylittää. 9. Toteutetaan työttömille suunnattu liikuntahanke, jonka tavoitteena on lisätä työttömien osallistumista ja osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä ylläpitää työkykyä liikunnan avulla. Näiden suositusten avulla tavoitellaan seuraavaa: Kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan; liikunnan asema kunnallisena peruspalveluna vahvistuu ja vakiintuu; liikunnan ja terveyden edistämisen edellytykset otetaan huomioon kunnan kaikilla hallinnonaloilla. Liikunnan edistäminen liikunta- ja urheiluseuroissa: Tavoite: Liikunta- ja urheiluseuratoiminnan edellytykset vastata laajeneviin odotuksiin paranevat. 10. Käynnistetään suora liikunta- ja urheiluseurojen kehittämistuki valtion liikuntamäärärahoista. Seuratoiminnan perustuki tulee jatkossakin kuntien kautta. Kunnat mahdollistavat liikunnan harrastamisen luomalla liikunnan olosuhteita ja tukemalla seuratoimintaa yleisavustuksilla. Liikunnan lisääminen neuvolaohjauksella: Tavoite: Lasten ja perheiden liikunta- ja ravitsemusohjaus sisältyy kaikkien neuvoloiden ohjaustyöhön. 11. Kuntien neuvolatyölle kohdennetaan voimavaroja osana sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta sekä tähän liittyvänä kuntien omana rahoituksena. Informaatio-ohjauksessa otetaan aiempaa enemmän huomioon lasten leikkiin ja liikuntaan sekä terveelliseen ravitsemukseen kannustavat toimintatavat. Liikunnan lisääminen päivähoitoympäristössä: Tavoite: Jokainen päivähoitopäivä sisältää vähintään kaksi tuntia monipuolista, reipasta liikkumista. 12. Lisätään päiväkotien johtajien tietoisuutta liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Suositellaan nimettäväksi liikuntavastaava päiväkotien henkilökunnan keskuudesta. 13. Kehityskeskusteluihin sisällytetään liikunnan toteuttaminen. 14. Kunnat tarkistavat ja tarvittaessa korjaavat päiväkotien liikuntaedellytykset tilojen, välineiden ja pihojen osalta. 15. Kunnat lisäävät avointa varhaiskasvatusta (leikkipuistot, kerhot ym.) ja korostavat toiminnassa liikunnan roolia.

5 Liikunnan lisääminen yleissivistävässä koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa: Tavoite: Jokaiseen koulu- ja opiskelupäivään kuuluu liikuntaa (fyysistä aktiivisuutta) vähintään 1-2 tuntia lapsen ja nuoren iästä riippuen. Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen toimintakulttuuri tukee hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa. 16. Kaikille yhteistä koululiikuntaa lisätään yhdellä viikkotunnilla pätevän opettajan opettamana perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. 17. Koulujen moninaiskäyttöä tehostetaan. Koulujen toimimista palvelu- ja harrastetilana parannetaan ja samalla liikuntatilojen käyttöastetta nostetaan. Kyläkouluja kehitetään liikuntaja kulttuurikeskuksiksi. 18. Liikunnanopettajien toimenkuvaa kehitetään fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisen suuntaan, jolloin ko. opettajat voivat ottaa nykyistä suuremman vastuun koko koulun terveysliikunnasta ja toimintakulttuurin liikunnallistamisesta. Samalla voidaan nostaa hyvinvoinnin ja liikunnan asemaa koko koulun toiminnassa ja lisätä koulun vetovoimaisuutta. 19. Liikuntaa opettavat opettajat toimivat oppilaiden henkilökohtaisena liikuntaneuvojana. 20. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vahvistetaan Aktiivisesti ammattiin toimintamallin kokonaisuutta ja Ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa. 21. Kunnissa ja valtionhallinnossa lisätään hallinnonalojen yhteistyötä koulu-, terveys-, nuorisoja liikuntatoimien välillä. Yhteistyötä tiivistämällä lisätään hyvinvointia tukevien toimenpiteiden yhteistä edistämistä. 22. Alakoulujen liikunnan opetuksesta vastaavat usein vähäisen liikunta-alan koulutuksen saaneet peruskoulunopettajat. Kunnat käynnistävät pilottihankkeita, joissa ala-asteen liikunnanopetuksesta tai ohjauksesta vastaavat joko liikunnanopettajat tai liikunnanohjaajat. 23. KLO suosittaa koulu- ja oppilaitospäivien liikunnallistamista Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 vuotiaille ja Koululiikunnan kehittäminen asiantuntijaraporttien mukaisesti. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön hyödyntäminen liikunnan edistämisessä: Tavoite: Hyödynnetään aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa, korkeaa osallistumisastetta sekä haastavien kohderyhmien aktivointiosaamista riittämättömästi liikkuvien liikunnan lisäämisessä. 28. Vapaan sivistystyön oppilaitokset lisäävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintomahdollisuuksia ja kohdentavat niitä senioriväestölle ja ryhmille, jotka tarvitsevat elintapojen muuttamisessa erityistä tukea. Suosituksia on yhteensä 43, joista edellä on esitetty osa. Muita perusteluja Kiikoisten kunnan liikunnan kehittämisohjelman laadinnalle ovat: - Kuntasektori on muutostilassa Suomessa ja muutokset koskettavat myös Kiikoista, sillä esimerkiksi useat naapurikunnat ovat aikeissa yhdistyä tai ovat jo yhdistyneet. - Paras hankkeen myötä yhteistyötä eri kuntien välillä on tiivistetty ja uudet yhteistyömuodot luovat mahdollisuuksia, joilla liikuntapalveluita voidaan monipuolistaa. - Liikuntatoimen resurssit (sekä taloudelliset että niukat työntekijäresurssit) asettavat haasteita liikuntapalveluiden toteuttamiseen. Käytettävissä olevat määrärahat tulee kohdentaa suunnitelmallisesti ja tarpeet on järkevää kartoittaa laajasti, jotta liikuntapalvelut tavoittavat eri käyttäjäryhmät mahdollisimman hyvin ja sitä kautta luovat hyvinvointia ja viihtyisyyttä Kiikoisissa. - Suomen väestö ikääntyy ja se tuo omia haasteita myös Kiikoisiin. - Lasten ja nuorten liikuntapalveluita tulee tulevaisuudessa kehittää, koska liikkumattomuus on suuri ongelma Suomessa ja pohja liikuntaharrastuksille luodaan jo lapsena. - Jne.

6 Kiikoisten kunnan liikunnan kehittämisohjelma perustuu ajatukseen, että liikuntapaikkojen kehittäminen ja kunnossapito sekä seurojen ja eri hallintokuntien välinen yhteistyö ohjatun toiminnan järjestämisessä on hedelmällistä, kun tehtävät toimenpiteet perustuvat nykytilan kartoitukseen ja yhdessä sovittuihin yhteistyömuotoihin. Nykyhetki luo suuntaviivat tulevaisuuteen. Suuntaviivojen taustalla ovat 1.1.1999 voimaan astunut liikuntalaki, valtakunnalliset liikuntastrategiat, jotka luovat perustan kehittämistyölle sekä Kiikoisten liikuntatoimen taloussuunnitelma. Kiikoisten kunnan liikunnan kehittämisohjelman sisältöä ovat olleet rakentamassa kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja Rauno Hepokorpi, sosiaaliohjaaja Marita Jantunen, Toukolan koulun koulunjohtaja Juha Kankaanranta, seurojen edustaja Hanna Pihlajamäki, liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Pirjo Salminen sekä liikunta- ja nuorisosihteeri Maarit Marttila. Kehittämisohjelmaa tullaan päivittämään vuoden välein. 2. LIIKUNNAN NYKYTILA KIIKOISISSA Kiikoisten kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Satakunnan maakunnassa ja Pohjois-Satakunnan seutukunnassa. Kunta tunnetaan yrittelijäisyyttä, puhdasta ja turvallista elinympäristöä sekä koulutusta ja kulttuuria tukevista palveluistaan. Kunnan kokonaispinta-ala on 144 neliökilometriä. Kunnassa on kaksi järveä: Kiikoisjärvi ja Kuorsumaanjärvi. Etäisyydet: - Pori 50 km - Kankaanpää 45 km - Kokemäki 30 km - Vammala 25 km - Tampere 70 km Asukkaita Kiikoisissa oli 1.1.2008 yhteensä 1300. Heistä oli alle 18-vuotiaita 20,9 %, 18-64 vuotiaita 55 % ja 65-vuotiaita tai vanhempia 24 %. Keskimäärin Suomessa on yli 65-vuotiaita 15 %. 2.1. Liikuntatoimen hallinto ja henkilöstö Kiikoisissa liikuntatoimen vastuuhenkilönä toimii liikunta- ja nuorisosihteeri, joka työskentelee Kiikoisissa kolme päivää viikosta, yhteensä 21 tuntia 45 minuuttia viikossa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat liikunta, nuorisotyö, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä työpajatoiminnan koordinointi Kiikoisissa. Lisäksi hänen työhönsä kuuluu sosiaalitoimen toimistotehtäviä, matkailuasioiden yhteyshenkilön tehtäviä, kyläasioita ym. Liikuntapalveluihin käytettävä työaika on näin ollen noin 7 tuntia 15 min. viikossa, mikäli työaika jaotellaan liikunta- ja nuorisotoimen välillä tasan, ja yksi työpäivä jätetään edellä selvennettyihin muihin tehtäviin. Kaksi päivää viikosta liikunta- ja nuorisosihteeri työskentelee Lavian kunnan palveluksessa. Lavia ostaa liikunta- ja nuorisosihteerin palvelut Kiikoisten kunnalta. Liikunta- ja nuorisotoimi kuuluvat liikunta- ja nuorisolautakunnan alaisuuteen. Liikunta- ja nuorisosihteeri toimii lautakunnassa esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä. Kunnansihteeri on liikunta- ja nuorisosihteerin lähin esimies.

7 Liikuntatoimen alaisuudessa työskentelee kesäaikana liikuntapaikkojen hoitaja siten, että noin puolet hänen työajastaan on teknisen toimen alaisuudessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia mm. yleisurheilukentästä ja uimarannoista. Liikuntatoimen alaisuudessa toimii tuntityöntekijä, joka ohjaa KKI hankkeen ryhmiä (ohjattu kuntosali, Venyttelyjumppa, joihin saadaan avustusta KKI hankkeesta). Liikunta- ja nuorisosihteeri ohjaa lasten liikuntakerhoja (Monitaitoliikuntakerhot, joihin saadaan avustusta Länsi-Suomen Lääninhallitukselta ja Nuori Suomelta) ja KKI-ryhmää. Lisäksi kesäaikana liikuntatoimella on kesätyöntekijöitä, jotka ohjaavat liikuntaryhmiä lapsille ja järjestävät uimakoulukuljetukset ja valvonnan Äetsään ja osallistuvat leireille ja tapahtumiin. 2.1.Liikuntatoimen talous Kiikoisten kunnan vuoden 2007 talousarviossa liikuntatoimen bruttokäyttömenot olivat 39 810 euroa ja nettokäyttömenot 25 410 euroa (menoissa ei ole mukana sisäisiä vuokrakuluja 18 530 euroa). Bruttokäyttömenot asukasta kohden ovat 30,62 euroa ja nettokäyttömenot 19,54 euroa. (Vastaavat luvut sisältäen sisäiset vuokrat 44,87 / 33,80.) Keskimäärin liikuntatoimien kokonaismenot (bruttokäyttömenot ja investointimenot yhteensä) asukasta kohden olivat vuonna 2005 Oulun läänin kunnissa 99,55 euroa. Bruttokäyttömenot muodostivat tuosta summasta 81,09 euroa. Nettokäyttömenot olivat 66,88 euroa asukasta kohden. (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu, jota käytetään vertailumateriaalina, koska tämä on viimeisin yhteenveto, joita aiheesta on tehty). Kiikoisissa teknisen toimen menoihin kohdentuvat lisäksi uimarannat ja leikkikentät, budjettiin on varattu näihin menoihin noin 4000 euroa vuodessa (3,07 euroa / asukas). (Oulun läänissä käyttömenoja kartoitettaessa kuntien liikuntatoimia pyydettiin ilmoittamaan käyttömenoihin kaikki liikuntatoimen ylläpitoon kohdistuneet menot, kuten liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitokustannukset, palkka- ja henkilöstömenot sekä avustukset. Käyttötalouden kokonaismenoihin ei sisällytetty pääomamenoja, korkoja, poistoja tai työllisyysmenoja. Käyttömenoihin on laskettu teknisen toimen ja muiden hallintokuntien liikuntapaikkojen kunnossapitoon käyttämät varat.) (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu). Liikuntatoiminnan käyttömenot ovat hyvin pieni osa kunnan kokonaiskäyttömenoista. Vuonna 2005 Oulun läänin kuntien liikuntatoimien menot olivat 1,75 % kuntien kokonaistoimintamenoista (kaikkien hallintokuntien yhteenlasketut toimintamenot). Valtakunnallisesti kunnat käyttävät noin 2 % toimintamenoistaan liikuntaan. (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu). Kiikoisissa liikuntatoimen käyttömenot olivat vuonna 2007 kunnan kokonaiskäyttömenoista 1,1 %. Oulun läänin kuntien liikuntatoiminnan palkkamenot olivat vuonna 2005 noin 28 euroa asukasta kohden. Liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitomenot muodostavat lähes 80 prosenttia liikuntatoimen bruttokäyttömenoista ollen keskimäärin 41 euroa asukasta kohden. (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu).

8 Kuntien seuroille myöntämät toiminta- ja kohdeavustukset olivat vuonna 2005 Oulun läänin kunnissa asukasta kohden 2,78 euroa. Kiikoisissa vuonna 2007 seuroja tuettiin 3 800 eurolla eli 2,92 euroa asukasta kohden. Ostopalveluna kunnat Oulun läänissä ostivat eniten liikuntapaikkojen kunnossapitoon liittyviä teknisiä palveluja kuten koneiden, laitteiden ja liikunta-alueiden kunnossapitoa, puhtaanapito- ja pesulapalveluja sekä jätehuolto- ja vartiointipalveluja. Toiseksi eniten ostettiin tuomarointi- ja asiantuntijapalveluja. Lisäksi ostettiin hallintopalveluja kuten puhelin- ja posti- sekä kirjanpito- ja painatuspalveluja. Myös kuljetuspalveluja ostettiin. Liikuntatoiminnan ostopalveluista tehtiin 51 % teknisen toimen ja 47 % liikuntatoimen tilaamina. Ostopalvelujen osuus Oulun läänin kuntien liikuntatoimien kokonaiskäyttömenoista oli 5,0 %. (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu). Kiikoisissa ostopalveluna ostetaan jääkiekkokaukalon kunnossapito, latujen ajo, kuntoliikuntatoimintaa, kilpailujen järjestämisiä, kuntoradan kunnossapitoa, tenniskentän kunnossapito, laskettelurinteen kunnossapito sekä uimaopetuspalvelut. Investointimenoissa oli suuria vaihteluita. Investointimenot sisältävät rakentamis- ja kalustamismenot. Investointimenot liikuntatoimien kokonaismenoista olivat 18,46 euroa asukasta kohden vuonna 2005 Oulun läänissä. (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu). Kiikoisissa ei tehty vuonna 2007 liikuntatoimen investointeja. Liikuntapaikkarakentamista avustettiin Oulun läänissä vuonna 2006 yhteensä 2,32 milj. euroa (21 hanketta, avustus Opetusministeriötä tai lääninhallitukselta). Liikunnallista iltapäivätoimintaa avustettiin Oulun läänissä vuonna 2006 11 hankkeen kautta. Kehittämisavustuksella tuetaan kuntakoordinoituja iltapäivätoiminnan yhteishankkeita, joissa koululaisten koulupäivän jälkeinen liikuntatoiminta (3.-9.-luokkalaiset) on erityisesti huomioitu osana laajempaa iltapäivätoimintaa. (Kunnon Väärtti 2006, Oulun lääninhallituksen julkaisu). Kiikoisissa vuonna 2007 on saatu avustusta Länsi-Suomen lääninhallitukselta 3-9-luokkalaisten iltapäivätoimintaan 1 800 euroa, KKI-toimintaan 1 300 euroa ja Nuori Suomen kautta on saatu avustusta liikuntavälineiden hankintaan Löydä Liikunta kerhoon. Näitä summia ei ole huomioitu liikuntatoimen nettokäyttömenoissa vuonna 2007. Yhteenvetona Kiikoisten liikuntatoimen taloudesta voidaan todeta, että talous on tiukka. Vuoden 2008 talousarvio on jonkin verran suurempi kuin vuonna 2007. 2.3.Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Kiikoisten kunnassa liikuntatoimi tekee yhteistyötä seurojen kanssa sekä tukemalla seuratoimintaa, järjestämällä yhteistyössä erilaisia tapahtuma (kuntoliikunta- ja kilpaurheilutapahtumat) että ostamalla seuroilta palveluita: latujen kunnossapitopalvelut, kuntoliikuntapalveluja, kuntoradan hoito, tenniskentän hoito jne. esimerkkinä. Seurat huolehtivat monipuolisesti kiikoislaisten liikuttamisesta, liikuntatoimi tarjoaa seuroille tähän toimintaan olosuhteita ja tukea sekä täydentää liikuntatarjontaa siltä osin kuin seuratoiminta ei sitä tee (esim. erityisliikunnan kehittäminen). Liikuntatoimi tekee yhteistyötä myös ympäristökuntien kanssa. Kiikoinen kuuluu Pohjois- Satakuntaan ja Paras-hankkeen myötä yhteistyö on tiivistynyt. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää yhteisiä leirejä, hiihtoloman ohjelmaa, mainontaa ym. Uimaopetuspalvelut ostetaan Äetsän kunnasta.

9 Kiikoisten kunnan yhteistyö Lavian kunnan kanssa on erityisen tiivistä, sillä Lavia ostaa liikuntasihteerin palvelut Kiikoisista. Lisäksi tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista tehdä entistä tiiviimmin yhteistyötä Lavian kanssa esim. hiihto- ja patikkareittien sekä tapahtumien suhteen, koulujen liikunnan suhteen sekä seuratoiminnassa. Erityisesti joukkuepelien onnistumisen kannalta yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Avustustenjakoperusteissa yhteistyön merkitystä tulee tulevaisuudessa painottaa. Yhteistyö terveystoimen kanssa on ollut vähäistä, mutta tähän tullaan tulevaisuudessa panostamaan. Ikääntyvä väestä tarvitsee kuntouttavan toiminnan rinnalle toimintakykyä ylläpitävää ja vahvistavaa liikuntatoimintaa ja esim. vertaisohjaajakoulutukset ja erilaiset liikuntaryhmät myös erityisryhmille vaativat kehittämistä. Kiikoisissa Sastamalan Opisto järjestää ikääntyville useita liikuntaryhmiä, mikä on erittäin hyvä asia. Sastamalan Opisto järjestää muitakin liikuntaryhmiä ja opiston, liikuntatoimen, seurojen ym. järjestävien tahojen ryhmät kannattaa limittää toisia täydentäviksi. Yhteistyötä tehdään koulutoimen kanssa erityisesti liikuntapaikkojen kunnossapidon muodossa: hiihtoladut ja jääkiekkokaukalot pyritään pitämään kunnossa huomioiden erityisesti koululaiset. Sosiaalitoimen kanssa pienten lasten liikuttaminen on tulevaisuuden työkenttää, mitä tulee kehittää. Teknisen toimen kanssa liikuntatoimi tekee yhteistyötä liikuntapaikkojen kehittämisessä ja kunnossapidossa tiiviisti. Teknisen toimen asiantuntemus rakentamisessa yhdistetään liikuntatoimen tietoon liikuntapaikoista. Yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa. Yhteistyön kehittäminen on kuitenkin edelleen todella tärkeää ja oleellinen osa tätä kehittämisohjelmaa. 3. KIIKOISTEN LIIKUNTAPAIKAT 3.1.Kunnan ylläpitämät liikuntapaikat ja alueet - Toukolan koulun liikuntasali - Kuntosali Toukolan koululla - Urheilukenttä Toukolan koulun yhteydessä - Jääkiekkokaukalo Toukolan koulun yhteydessä - Jousiammunta- ja ampumarata Toukolassa - Valaistu hiihtolatu Rajalahden virkistysalueella - Kunnan uimarannat Rajalahden virkistysalueella, Hämeenlahdessa, Niemenmaassa ja Kuorsumaassa - Tenniskenttä ja lentopallokenttä Tervahaudassa. 3.2.Muut liikuntapaikat ja alueet - Kisulan luonto- ja patikkareitti - Jaaran Kylätalo - Kiikoisten Seurantalo.

10 3.3.Vastuut liikuntapaikoista Teknisen toimen kanssa liikuntatoimi tekee yhteistyötä kunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen kehittämisessä ja kunnossapidossa. Seurat ja kyläyhdistykset ylläpitävät muita liikuntapaikkoja ja alueita. 4. URHEILUSEURATOIMINTA KIIKOISISSA Suomalaisen liikuntakulttuurin perusta on liikuntaseuroissa tehtävä vapaa kansalaistoiminta. Liikuntalaki ja asetus määrittelevät mm. liikuntakulttuurin tavoitteiksi terveysliikunnan, lasten ja nuorten liikunnan, erityisryhmien liikunnan, tasa-arvoisuuden, kilpaurheilun, monikulttuurisuuden ja rasisminvastaisuuden. Eri tutkimuksista tiedetään, että seuroihin kiinnitytään jäsenenä voimakkaimmin ja pitkäkestoisimmin juuri urheiluseuran tarjoaman omakohtaisen liikuntaharrastusmahdollisuuden vuoksi. Kiikoisissa toimii seuraavia urheiluseuroja: - Kiikoisten Kirma (yleisseura) - Kiikoisten Kuntoilijat - Kiikoisten Autosuunnistajat Lisäksi kiikoislaisia liikuttavat ainakin seuraavat yhdistykset: - MLL Kiikoisten yhdistys - Kiikoisten VPK - Kiikoisten 4H-yhdistys - Kiikoisten Lions Club - Kiikoisten Avantouimarit - Kiikoisten Kirkkovenekerho - Kiikoisten Partiopojat ja tytöt - Eläkeliiton Kiikoisten yhdistys - Kiikoisten Ratsastajat - Seurakunnat - Kyläseurat - FC KiSuLa - Kiikoisten Metsästäjät - Kiikoisten Kalastusseura - Kiikoisten Nuorisoseura - jne. - Liikunta- ja nuorisotoimi liikuttaa kiikoislaisia pyrkien täydentämään seurojen ja yhdistysten tarjontaa 4.1.Liikuntatoimen avustukset Kunnan jakama urheiluseura-avustus on keskeinen osa liikuntalain edellyttämää liikuntapolitiikkaa, jossa urheiluseuroille jaetaan toimintaedellytyksiä. Vuonna 2007 urheiluseuroille myönnettiin avustuksia 3 800 euroa eli 2,92 euroa asukasta kohden.

11 5. LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA SEKÄ KOULULIIKUNTA Myöhempien elämäntapojen kuten myös liikuntatottumustenkin perusta luodaan jo leikki- ja varhaisessa kouluiässä. Tutkimustulosten (kouluterveystutkimus) mukaan lasten ja nuorten motoriset taidot sekä kestävyys- ja lihaskunto ovat heikentyneet ja huono fyysinen kunto on tuonut mukanaan tiettyjä terveydellisiä ongelmia kuten ylipainoisuutta, väsymystä ja niska- ja hartiakipuja. Fyysisen aktiivisuuden määrä on laskenut esimerkiksi arkiliikunnan vähentyessä ja liikuntaharrastusten vaihtuessa vähemmän fyysisesti kuormittaviin harrastuksiin. Opetushallituksen tutkimuksessa Oppimistulosten arviointi 1/2004 todettiin, että viidennes oppilaista on liikunnallisesti erittäin passiivisia (0-1 krt / kk) ja noin puolet liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Liikuntatottumusten kehittymiseen vaikuttaa suurelta osin muun muassa kodin ja vanhempien antama malli. Joidenkin lasten liikunnan harrastaminen rajoittuu pakolliseen koululiikuntaan, mikä ei kuitenkaan riitä terveyden ylläpitämiseen. Kouluissa koulun rehtorilla on suuri merkitys liikunnallisen toimintakulttuurin luomisessa, mikä edesauttaa oppilaiden liikunnallisen elämäntavan omaksumista (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:13). Oppimistulosten arviointia tehtäessä havaittiin myös, että liikunnallisesti aktiiviset menestyvät myös muissa kouluaineissa. Tammikuussa 2008 julkaistiin Koululasten fyysistä aktiivisuutta käsittelevä suositus, missä todetaan, että lasten tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä. Suositus on löydettävissä seuraavasta osoitteesta: http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf 5.1.Varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntakasvatus Varhaiskasvatuksessa suositus on 2 tuntia liikuntaa päivässä, jossa hengästytään ja tulee hiki. Päivähoidon piirissä liikuntakasvatusta toteutetaan pitkälti arkitoiminnan yhteydessä. Esimerkiksi perhepäivähoidossa normaaliin päiväohjelmaan kuuluu paljon ulkoilua ja liikunta- ja leikkituokioita. Varhaiskasvatuksessa liikuntatilanteet tarjoavat myös monipuolisia oppimistilanteita: - nautitaan onnistumisista - opitaan sietämään epäonnistumisia - harjoitellaan motorisia perustaitoja Liikuntakasvatusta käytännössä Kiikoisissa: - Perhepäivähoidossa liikuntaa yleisesti ottaen paljon; perhepäivähoitajan luona ulkoillaan kaksi kertaa päivässä + sisällä liikkuminen. Pihaleikit, retket lähimetsiin jne. ovat hyviä liikkumisen muotoja. - Lapsen VASU:n tekemisen yhteydessä keskustellaan myös liikuntaan liittyvistä asioista. - Toukolan liikuntasalissa on varattuna salivuoro perhepäivähoitajille kerran viikossa. - Päivähoito on ollut mukana myös Nuori Suomen Varpaat Vauhtiin liikuntakampanjassa. 5.2.Koululiikunta Koulussa liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tarkoituksena on myönteisten kokemusten avulla herättää halu liikkua ja pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Koululiikunnan avulla tuetaan oppilaiden sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja ja opetetaan ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

12 Koululiikunnan määrän ja sisältöjen pohjalla on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vuosiluokilla 1-4 leikinomaisuus on liikunnan opetusmenetelmällisenä ratkaisuna = leikin pedagogiikka. 1-2 luokilla liikutaan leikkien ja oppien havaintomotorisia taitoja, motorisia perustaitoja, yhteisaistimuksia sekä sosiaalisia taitoja, kognitiivisia taitoja että tutustutaan minäkuvaan ja vahvistetaan itsetuntoa. 1-4 luokilla oppilaiden aktiivisuus, mielikuvitus ja omat oivallukset ovat tärkeässä roolissa. Vuosiluokilla 5-9 keskitytään enemmän liikunnan lajitaitoihin. Liikunta on monipuolista, pyritään yhteisöllisyyteen ja itsenäisyyteen sekä löytämään liikunnallinen harrastaminen ja toimintakyvystä huolehtiminen. OPS:n lisäksi koululaisia liikuttaa välituntiliikunta. Toukolan koulu sijaitsee aivan yleisurheilukentän vieressä, mikä mahdollistaa monipuolisen välituntiliikunnan. Lisäksi koulun pihapiirissä sijaitsee leikkipaikkoja ja metsikkö. Olosuhteet liikkumiseen ovat hyvät. Toukolassa on myös liikuntasali, mikä on varattu kouluaikana koululaisten käyttöön. Näin ollen mahdollisuus sisäliikuntaan sateen sattuessa on aina olemassa. Toukolan oppilaat osallistuvat lisäksi mm. Nuori Suomen Liikuntaseikkailu kampanjaan, Miljoonakoppiin, KLL:n kilpailuihin, he toteuttavat erilaisia retkiä ja osallistuvat kuntien välisiin urheilukilpailuihin. Lisäksi koulussa järjestetään lajiliittojen tempauksia, kesällä järjestetään jalkapallokoulu jne. Kehitettävää koululaisten liikuttamisessa on lähinnä liikuntakerhojen muodossa. Liikuntatoimi pyrkii ensisijaisesti järjestämään liikuntaolosuhteet kuntoon palvellen koululaisten liikuntaa. Löydä Liikunta kerhot palvelevat myös koululaisten liikuttamista. Opetusneuvos Matti Pietilän (2008) mukaan liikunta voi olla veturioppiaine, jolla kehitetään koulun hyvinvoivaa toimintakulttuuria = koulukiusaus vähentyy, kouluviihtyvyys lisääntyy. 5.3.Liikunta iltapäivätoiminnassa Kiikoisten iltapäivätoiminnassa toteutetaan perusopetuslain mukaista toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmaan on kirjattuna, että iltapäivätoimintaan sisältyy liikuntaa ja ulkoilua. Liikunta on sekä ohjattua että vapaamuotoista. Kerran viikossa lapset osallistuva Löydä Liikunta kerhon toimintaan ja muulloin iltapäiväkerholla on liikuntasali käytössään joka päivä. Iltapäiväkerho sijaitsee Toukolan koululla, joten sekä yleisurheilukenttä, leikkipaikat että metsikkö ovat lasten käytössä koko ajan. Iltapäivätoiminnan liikunta Kiikoisissa pohjautuu iloon, elämyksiin ja yhdessä toimimiseen. Lasten tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä ja iltapäivätoiminnassa tarjotaan lapsille mahdollisuus liikkua tunti. Toinen tunti kertyy koulumatkoista, koulun liikunnoista, välituntiliikunnasta ja lasten liikuntaharrastuksista. 5.4.Kolmas sektori lasten ja nuorten liikuttajana Kolmas sektori liikuttaa lapsia ja nuoria Kiikoisissa monipuolisesti. Urheiluseurat ja yhdistykset tarjoavat erilaisia liikuntamuotoja suunnistuksesta yleisurheiluun, luontoliikunnasta ratsastukseen, autosuunnistuksesta hiihtoon, maastopyöräilystä jalkapalloon sekä sählyyn jne. eri-ikäisille kiikois-

13 laisille. Ilman kolmannen sektorin aktiivista panosta vapaa-ajalla tapahtuva lasten ja nuorten liikuttaminen olisi kautta Suomen huomattavasti pienempää, näin myös Kiikoisissa. Haasteena kolmannen sektorin toiminnassa on vetäjäpula ja yleensäkin uusien ohjaajien innostaminen. Suuri haaste on nuorten siirtyminen pois Kiikoisista siinä vaiheessa, kun he olisivat itse sopivan ikäisiä aloittamaan ohjaustoiminta. Opintojen ja työn perässä on monesti pakko siirtyä pois Kiikoisista. 6. TERVEYSLIIKUNTA Laajoihin tutkimuksiin perustuen on annettu seuraavanlainen yleinen terveyttä edistävä suositus aikuisväestölle: AIKUISTEN TULISI HARRASTAA KOHTUULLISESTI KUORMITTAVAA LIIKUNTAA TAI MUUTA FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA MIELUITEN PÄIVITTÄIN VÄHINTÄÄN 30 MINUUTTIA YHTENÄ TAI USEAMPANA JAKSONA KERRALLAAN. TUKI- JA LII- KUNTAELIMISTÖ TARVITSEE LIHASVOIMAA JA NIVELTEN LIIKKUVUUTTA PA- RANTAVAA LIIKUNTAA 1-2 KERTAA VIIKOSSA (venyttely, voimistelu, tanssi, kuntojumppa, kuntosaliharjoittelu, erilaiset pallopelit). Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-aikana tapahtuvan tavoitteellisen tai tietoisen liikunnan lisäksi riittävästi mutta kohtuullisesti rasittava kaikenlainen fyysinen aktiivisuus työssä, liikkumisessa sekä koti- ja vapaa-ajan askareissa merkitsee valtaosalle aikuis- ja vanhusväestöä terveyttä edistävää liikuntaa. (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 2002: 12). Terveysliikunnan eräänä päätavoitteena on edistää lasten, nuorten, aikuisväestön ja erityisryhmien liikuntaa pyrkien tavoittamaan etenkin sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät liiku terveyden kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää huomattavasti monien sairauksien vaaraa. On arvioitu, että passiivisilla henkilöillä sairauksien vaara suhteessa kohtuullisesti liikkuviin on: - sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin kaksinkertainen - aikuisiän diabeteksessa 20-60 prosenttia suurempi - kohonneessa verenpaineessa 30 prosenttia suurempi - paksusuolen syövässä 40-50 prosenttia suurempi - osteoporoottisissa luunmurtumissa 30-50 prosenttia suurempi. Useissa tutkimuksissa on todettu, että runsas liikunta lisää elinikää jopa yli kolme vuotta ja suurin osa tästä lisäiästä sujuu ilman sydän- ja verisuonitauteja (Archives od Internal Medicine julkaisu, 2005). Kiikoisissa ohjattua terveysliikuntaa järjestävät urheiluseurat, esimerkkinä Kiikoisten Kuntoilijat ja Kiikoisten Kirma, Sastamalan Opisto sekä liikuntatoimi ja sosiaalitoimi. Esimerkkejä Kiikoisten terveysliikuntaryhmistä: - naisten jumppa - lentopalloryhmät - Kiikoisten Kuntoilijoiden järjestämä Kiikoisten Kierros - jne.

14 6.1.KKI-toiminta Kiikoisten liikuntatoimi on mukana valtakunnallisessa KKI-hankkeessa ja saa KKI-toimintaan avustusta. Liikuntatoimi järjestää Kiikoisissa KKI-toimintaa seuraavasti: - Toukolan kuntosalilla ohjattu kuntosali - Venyttelyjumppa Toukolassa - Salibandya naisille Toukolassa - Salibandyn sekaryhmä Toukolassa - Lentopalloa - Naisille on varattu oma kuntosalivuoro - Kävelytestejä - Erilaisia terveysliikuntatapahtumia yhteistyössä seurojen / terveystoimen / Sastamalan Opiston / yhdistysten kanssa tai itsenäisesti: esim. Satakunnan haastepyöräilykampanja, haastehiihtokampanja, kuntopyöräilykampanja, ikääntyvien liikuntatapahtumat jne. - Seurat järjestävät ohjattuja viikoittaisia KKI-ryhmiä liikuntatoimen tukemana ympäri vuoden - Sastamalan Opistolla on ohjattuja KKI-toimintaan sopivia ryhmiä ympäri vuoden. 6.2.Erityisliikunta / soveltava liikunta Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikeaa osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunnalla on näille henkilöille usein myös sekä kuntouttavaa että hoidollista merkitystä. Erityisryhmiin kuuluvia ovat muun muassa vammaiset ja pitkäaikaissairaat sekä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. Erityisliikunnan tarvetta esiintyy myös sosiaalisesti sopeutumattomissa ja syrjäytymisuhan alla olevissa lapsissa ja nuorissa. Karkeasti arvioiden noin miljoona suomalaista kuuluu tavalla tai toisella erityisliikunnan kohderyhmien piiriin. Hyvin järjestetyllä ja toimivalla erityisliikuntatoiminnalla parannetaan osallistujien sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, millä on suuria vaikutuksia osallistujien elämänlaatuun. Osallisuuden lisäämisessä, sosiaalisessa vahvistamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä liikunta on toimiva ja hyväksi havaittu menetelmä ja tätä kautta liikunta parantaa osallistujien kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Liikuntalain mukaan kunnan tulee tarjota liikunnan peruspalvelut kaikille kansalaisille. Yleinen kansalaisten tasa-arvon vaatimus edellyttää toimivia erityisliikuntapalveluita kaikille kuntalaisille ja erityisliikunnan järjestäminen on suurelta osin kuntien ja eri järjestöjen vastuulla. Väestöennusteen mukaan Suomessa ikääntyvän väestön määrä kasvaa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Tällä on suora yhteys erityisliikunnan tarpeen lisääntymiseen. Lähtökohtaisesti voidaan myös todeta, että hyvin järjestetty ja toimiva erityisliikunta aiheuttaa kunnalle myös säästöjä, koska se lisää toiminnan kohteena olevan väestön omatoimisuutta, vähentää lääkekuluja, parantaa toimintakykyä ja siten vähentää hoito- ja kuntoutuskustannuksia.

15 Saspen kautta on saatavilla kuntoutusta seuraavasti: Fysioterapiassa toimintamuotoja ovat: yksilöhoidot, kuntoneuvolaohjauskäynnit, kotikäynnit, lääkinnällinen kuntoutus, vuodeosastokuntoutus, apuvälinelainaustoiminta, ryhmätoiminta. Fysioterapiaan tarvitaan terveyskeskuslääkärin lähete. Kuntoneuvolaohjauskäynnille pääsee myös terveydenhoitajan pyynnöllä tai omalla ilmoituksella. Vammalan toimipisteessä on ryhmiä sekä neurologisille asiakkaille (esim. parkinson- ja hemiplegia-ryhmät) että tuoliryhmä, tasapainoryhmä, perhevalmennusryhmä ja tarvittaessa tules-ryhmä. Lavian toimipisteissä ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan. Fysioterapian ryhmiin osallistuminen edellyttää joko lääkärin lähetettä tai kuntoneuvolaohjauskäyntiä. Sastamalan Opiston kautta toimii ikääntyneille suunnattuja toimintakykyä ylläpitäviä ryhmiä, jotka voidaan ajatella olevan erityisryhmille suunnattuja. Kiikoisten liikuntatoimella ei ole tällä hetkellä resursseja järjestää ohjattuja ryhmiä erityisryhmiin kuuluville henkilölle, mikä on erityisesti kehittämistä vaativa asia. Tähän työhön tarvitaan lisäresursseja kun otetaan huomioon Kiikoisten ikärakenne. 6.3.Ikääntyneiden ihmisten liikunta Ikääntyvien ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositusten (2004) mukaan ikääntyvien ihmisten ohjattu terveysliikunta tulisi sisällyttää osaksi kuntien hyvinvointipolitiikkaa ja vanhusstrategiaa niin, että terveysliikunta sisältyisi koko kunnan ja eri sektoreiden strategioihin. Lisäksi kuntien tulisi tukea terveysliikunnan järjestäjien toimintaa tekemällä säännöllisesti selvityksiä liikuntapalveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta. Terveysliikunnalla voidaan tukea ikääntyvien toimintakykyä, itsenäisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia. Laadukkaasti toteutettu ikääntyneille suunnattu terveysliikunta on monipuolista, turvallista, toimintakykyä kehittävää, itsenäisyyteen kannustavaa, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta ylläpitävää sekä hyvää mieltä tuottavaa. Toimintakykyä edistävä liikunta on usein toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa sekä kuormittavuudeltaan ja määrältään sopivaa ja riittävää. Ohjattuja liikuntapalveluja suunniteltaessa on hyvä huomioida esimerkiksi palveluiden käyttäjälähtöisyys ja asiakkaiden kuuntelu, palveluiden saavutettavuus sekä yksilöllisyys eli palveluiden tarjoaminen erilaisille asiakasryhmille. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6.) Kiikoisissa ikääntyviä on prosentuaalisesti paljon, joten heidän toimintakyvystä huolehtiminen on suuri haaste nykyään ja etenkin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Kiikoisissa toimii seuraavia ikääntyneille suunnattuja liikuntapalveluita: - Eläkeläisyhdistyksen boccian pelausryhmä - Sastamalan Opiston ryhmät: Veteraanijumppa, Varttuneiden liikunta, Niskahartiaseudun jumppa & Tuolijumppa sekä virikepiirit Ilolassa ja vanhustentalolla - Saspen kuntouttavaa toimintaa on myös ikääntyville - Terveysliikuntatapahtumia, joita toteutetaan yhteistyössä eri tahojen kanssa (liikuntatoimi, perusturva, yhdistykset, seurat jne.)

16 7. LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA 7.1.Keskeiset tavoitteet Liikunta- ja terveystoimen yhteistyön kehittäminen: o Liikuntakalenterin työstäminen. Sen perusteella terveydenhuoltohenkilöstökin voi ohjata eteenpäin. o Liikuntareseptit toivotaan otettavan käyttöön. o Liikuntatoimelta mahdollisuus saada tarvittaessa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. o Materiaalia (esim. liikuntakalenteri, liikuntakansio, oman liikunnan seuraamiseen tarkoitettu liikunnan rastikalenteri) tulee olla jaossa terveydenhoitajan hyllyssä ja terveysaseman aulassa. o Eläkeläisten liikuntapäivät (tiedotetaan liikunnan merkityksestä). o Painonhallintaryhmän perustaminen tarpeellinen. Seuratoiminnan aktivointi: o Vanhat seura-aktiivit pitää päästää eläkkeelle ja panostaa nuoriin ja näiden koulutukseen. o Seurat voisivat järjestää yhteistyössä yleiskoulutuksen. Kunta voisi kutsua koolle. Asiaa mietitty Laviassa ja ajankohta voisi olla elokuu ja paikka Toukola. Samassa yhteydessä mahdollista järjestää seurapalaveri. o Valtion apua seuroille henkilöiden palkkaamiseen on olemassa. Ongelmana yleensä kiireellinen aikataulu. Nuorten miesten harrastusten puuttuminen: o Miesten jalkapalloryhmän aktivointi. Yhteistyö naapurien kanssa: o Yhteistyötä Lavian kanssa tiivistetään. o Paras-hankkeen myötä tehdään yhteistyötä myös muiden naapurikuntien kanssa. o Uimaopetus ostetaan tulevaisuudessakin Äetsästä. 7.2.Painopistealueet 7.3.Liikuntapaikat ja alueet o Näitä tarkastellaan vuoden välein. o Tulevan vuoden painopistealueet ovat terveysliikunnan kehittäminen sekä lasten ja nuorten liikunta. o Vähintään nykyinen hoito ja huolenpito pysyttävä alueilla. o Toukolan kokonaisuus on monipuolinen ja hyvä. o Kiikoisten Kirma on tehnyt aloitteen kaukalon asfaltoinnista, mutta riippuu kunnan määrärahoista.

17 o Muovirata saattaa olla tulevaisuutta. o Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen. o Miten säilytetään talviliikuntalajit? Isoja kysymyksiä tulevaisuudessa. o Lentopallokentän siirto Toukolan kentän viereen on suunnitelmissa. 7.4.Urheilu- ja liikuntajärjestöjen tukeminen o Pitää säilyttää valtakunnan tasolla. o Painopiste lasten ja nuorten liikuttaminen. 7.5.Lasten ja nuorten liikunta sekä koululiikunta 7.6.Terveys- ja erityisliikunta o Koulujen kerhotoiminnan elvyttäminen. Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa mietittävä, mitä tehdään, etteivät mene päällekkäin. o ks. kohta 7.1. 7.7.Yhteistyön lisääminen paikallisesti ja seutukunnallisesti o Seurojen yhteissuunnitteluilta. o Yhteiskoulutus nuorille, alustavasti mietittiin elokuulle. o Ystävänpäivämessuilla voisi olla oma vapaa-ajan osasto. 7.8.Liikuntatoimen kehittämisohjelman seuranta o Vuoden välein tulee tarkistaa ainakin painopistealueet. 8. TOIMENPIDE-EHDOTUS Kiikoisten kunnassa sitoudutaan noudattamaan edellä esitettyjä keskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain. Kiikoisten kunnan liikunnan kehittämisohjelma liitetään kunnan hyvinvointiohjelmiin, esimerkkinä lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen ohjelma. Kiikoisissa talkoohenki on erinomaista ja sen säilyttäminen tulevaisuudessakin on tärkeää. Kiitos kaikille talkootyötä tekeville! Uusien asukkaiden liikuntaan osallistumista ja talkootoimintaan mukaan tuloa kannustetaan liittämällä heille annettavaan tervetulopakettiin tietoa liikuntamahdollisuuksista. Kehittämisohjelmasta tulee käytäntöä kaikille sektoreille yhdessä suunnitellen, toteuttaen ja kehittäen!

18 9. TOIMINTAMALLI Kiikoisten malli: Liikuntaa iloisesti kaikkina ikävuosina yhdessä toteuttaen Kiikoisissa keskikesällä 2008, Kiikoisten kunnan liikunnan kehittämistyöryhmä