PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA

Transkriptio

1 PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA PARIKKALAN KUNTA Liikuntatoimi Sivistyslautakunta

2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO LIIKUNTATOIMEN LÄHTÖKOHDAT / TAUSTA NYKYTILAN ANALYYSI LIIKUNTAPAIKAT JA ALUEET KUNNAN LIIKUNTATOIMEN TALOUS PARIKKALAN URHEILUSEURATOIMINTA 5 4. PAINOPISTE- JA VASTUUALUEET LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA KOULULIIKUNTA TERVEYS-, ERITYIS- JA IKÄÄNTYNEIDENLIIKUNTA PARIKKALAN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA KESKEISET TAVOITTEET PAINOPISTEALUEET JA VAADITTAVAT TOIMENPITEET Terveys- ja erityisliikunta Yhteistyön lisääminen paikallisesti ja seutukunnallisesti Liikuntapaikat ja alueet LOPUKSI

3 1. JOHDANTO Säännöllinen liikunta edistää tutkimusten mukaan merkittävästi ihmisten terveyttä, toimintaja työkykyä sekä hyvinvointia. Se ehkäisee monia sairauksia ja pidentää elinikää. Keskeistä on turvata kuntalaisille mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen helposti saavutettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Näiden liikunnan myönteisten vaikutusten esiintuomiseksi ja niistä päättäjille ja kuntalaisille tiedottamiseksi on Parikkalan kunnan liikuntastrategiaa päivitetty nyt vuosille Liikunnan myönteisiä terveys- ja talousvaikutuksia osoittavat tutkimustulokset ja julkinen keskustelu on vaikuttanut myös lainsäädännön kehitykseen Suomessa. Suomen perustuslain 16 pykälässä säädetään sivistyksellisistä oikeuksista. Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Liikunnan edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Liikuntalaki, joka tuli voimaan määrää, että yleisten edellytysten luominen liikunnalle kuuluu valtion ja kuntien tehtäviin ja varsinainen liikunnan järjestäminen pääsääntöisesti liikuntajärjestöille. Valtionhallinnossa opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Alueellisesti nämä tehtävät kuuluvat läänin liikuntatoimelle ja paikallisesti kunnille. Liikuntalain toisen pykälän mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle; a) kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa b) tukemalla kansalaistoimintaa c) tarjoamalla liikuntapaikkoja d) järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. PARIKKALAN KUNNAN LIIKUNTASTRATEGIAN YLEISET TAVOITTEET: - Innostaa ja opettaa lapsia ja nuoria liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen - Aktivoida terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia aikuisia ja ikääntyviä liikunnan pariin - Luoda mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen koko Parikkalan kunnan alueella - Tuoda Parikkalaa esille liikuntamyönteisenä kuntana - Lisätä erityisliikunnan näkyvyyttä sekä toimintaa - Yhteistyön kehittäminen eri liikunnan parissa toimijoiden kanssa - Parantaa kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia - Kehittää kunnan liikuntapalveluita 3

4 2. LIIKUNTATOIMEN LÄHTÖKOHDAT / TAUSTA Liikuntapalvelut jakaantuvat Parikkalan kunnassa kahdelle hallintokunnalle. Liikuntapaikoista vastaa tekninen toimi ja tekninen lautakunta, jossa esittelijänä toimii tekninen johtaja. Liikuntaalueita hoitaa kunnan eteläosassa liikunta-alueidenhoitaja sekä kunnan pohjoisosassa muun toimen ohella laitosmiehet. Liikunta-alueidenhoitaja saa tarvittaessa kiireapua muilta teknisen toimen työntekijöiltä. Liikuntatoimi on Parikkalassa osa sivistystoimea. Samalla tavalla on hallinnolliset tehtävät organisoitu esim. lääninhallinnossa (ELY-keskus) ja opetusministeriössä. Sivistyslautakunnan alaisuudessa oleva liikuntatoimi vastaa liikuntatoimen hallinnoinnista ja toiminnan järjestämisestä. Liikunta-asiat esittelee sivistyslautakunnassa sivistystoimenjohtaja. Liikuntatoimella on sivistyslautakunnan alaisina työntekijöinä yksi vapaa-aikaohjaaja, jonka työtehtävät jakautuvat sekä liikunnanohjaukseen että liikuntatoimen toimistotehtäville. Tarvittaessa liikuntatoimi on ostanut palveluita paikallisilta liikunta-alan yrityksiltä. 3. NYKYTILAN ANALYYSI 3.1. LIIKUNTAPAIKAT JA ALUEET Parikkalan liikuntapaikkarekisteriä on päivitetty vuosien aikana. Selvityksen mukaan Parikkalan kunnan alueella on yli 100 liikuntapaikkaa. Tässä luvussa ovat mukana kaikki sisäliikuntatilat, kentät, kuntoradat ja ladut sekä uimarannat ja suunnistusalueet. Kunnan omistamia tai osittain ylläpitämiä liikuntapaikkoja ja alueita on Parikkalassa seuraavasti: Suuret liikuntasalit - Parikkalahalli 1021 m² (koripallo, salibandy, lentopallo, sulkapallo, tennis, juoksukäytävä ja pituushyppypaikka, heitto- ja lyöntiseinä). Pienet liikuntasalit alle 400 m² - Kirjolan koulu 357 m², Kiipolan koulu 200 m², Saaren koulu 180 m² - Kirjolan peilisali 100 m² (tanssi/baletti). - Vuokrattuna Saaren urheilutalo 260 m² + 67 m² ja Niukkalan Rajapirtti 200 m² Uimahallit ja kuntosalit - Parikkalahallin kunto- ja punttisali 140 m². - Saaren palvelukeskuksen uimahalli (allas 12,5 m x 5 m) ja kuntosali - Niukkalan palotallin punttisali Urheilukentät - Kilpatason yleisurheilukenttä Harjulinnassa. Sprintan päällysteinen 400 m juoksurata ja suorituspaikat, keskikenttä nurmea. - Harjoitustason yleisurheilukenttä Akonpohjassa ja Niukkalassa; jalkapallo, pesäpallo, yleisurheilu. - Raviradan pallokenttä; pesäpallo - Koulujen luistelu-/pallokentät 2 kpl 4

5 Jääkiekkokaukalot - Jääkiekkokaukalot 4 kpl (2 täysimittaista- ja 2 minikaukaloa) Tenniskentät - 3 kpl massapintaista- ja 2 kpl asfalttikenttää. Viralliset uimarannat 6 kpl Beach-volley kentät 6 kpl Valaistut ulkoilureitit ja hiihtoladut - Valaistuja hiihtolatuja yht. 13,7 km; Likolampi-Lomahovi 4,5 km, Oronmylly 3 km, Särkisalmi 3 km, Akonpohja 1,2 km, Tarnala 2 km - Muut ladut yhteensä n. 110 km Kyykkäkenttä 1 kpl Monitoimikenttä 1 kpl Suunnistusalueet 6 kpl Retkeilyreititistöt - Runsaasti erimittaisia retkeilyreittejä koko kunnan alueella KUNNAN LIIKUNTATOIMEN TALOUS Parikkalan kunnan liikuntatoimen ja liikuntapaikkojen käyttömenot * oli vuonna (66 /asukas). Vuonna 2010 Suomen kuntien keskiarvo oli 91 /asukas. Kokonaismenojen seurantaa tehdään vuosittain Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raporttien perusteella. * palkka- ja henkilöstömenot, käyttö- ja kunnossapito, avustukset, toimintakulut, poistot 3.3. PARIKKALAN URHEILUSEURATOIMINTA JA KILPAURHEILU Parikkalan kunnan alueella toimii 15 pääasiassa liikuntaa järjestävää seuraa/yhdistystä. Jäseniä seuroissa on yhteensä noin Kunta tukee seurojen toimintaa myöntämällä järjestetyn toiminnan perusteella perus- ja kohdeavustusta. Kohdeavustusta voivat hakea myös muut liikuntapalveluita järjestävät yhdistykset. Keväällä 2012 myönnettiin perus- ja kohdeavustusta urheiluseuroille ja yhdistyksille yhteensä (4,6 / asukas). Muissa Etelä-Karjalan kunnissa jaettiin seura-avustuksia keskimäärin 3 /asukas. Seuralle jaettavan avustuksen suuruuden kriteereinä ovat mm. seurassa harrastettavan ohjatun kuntoliikunnan määrä sekä kilpaurheilutoiminnan taso ja laajuus. Pääsääntöisesti avustukset kohdennetaan lapsi- ja nuorisourheilun tukemiseen. Parikkalassa toimivia urheilu- ja liikuntajärjestöjä v Kärkikuntien Moottorikelkkakerho ry - Kärkitikka ry 5

6 - Parikkalan Ju-Jutsu ry - Parikkalan Keilaajat ry - Parikkalan Koiraharrastajat ry - Parikkalan Latupiiat ja pojat - Parikkalan Seudun Ampujat ry - Parikkalan Seudun Hengitysyhdistys ry - Parikkalan Seudun Motoristit ry - Parikkalan Urheilijat ry - Parikkalan Sukeltajat ry - RAPSU ry - Saaren Urheilijat ry - Uukuniemen Urheilijat ry - Voimistelu- ja urheiluseura Yritys ry 4. PAINOPISTE- JA VASTUUALUEET Liikuntatoiminnan tärkeimpänä tehtävänä on tarjotaan eri-ikäisille kuntalaisille mahdollisuus ohjattuun ja omaehtoisen liikunnan harrastamiseen. Kunnan tekninen toimi - kantaa päävastuun yleisten edellytysten luomisesta eli liikuntapaikkojen ja alueiden sekä reittien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. - vastaa maa-alueiden varaamisesta ulkoilua, retkeilyä sekä muuta luontoliikuntaa varten Liikuntatoimi - johtaa yhteistyötä eri yhdistysten, järjestöjen ja muiden liikunnan toimijoiden välillä - vastaa pääosin työ- ja eläkeikäisten terveysliikunnan ja erityisryhmien liikunnan järjestämisestä ja kouluttamisesta. Kansalaisopisto - vastaa pääosin työ- ja eläkeikäisten terveysliikunnan järjestämisestä. Urheiluseurat ja yhdistykset, päiväkodit ja koulut - vastaavat pääsääntöisesti lasten ja nuorten liikuntapalveluiden järjestämisestä. Kunta tukee seurojen ja yhdistysten järjestämää toimintaa perus- ja kohdeavustuksin. 4.1 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Lasten ja nuorten terveys on tutkimusten mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt ja heidän hyvinvointinsa on kääntynyt huonompaan suuntaan. Yksi selitys on se, että vain kolmasosa lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lasten ja nuorten motoriset taidot ovat heikentyneet ja kestävyys- ja lihaskunto laskenut. 6

7 Huono fyysinen kunto on tuonut mukanaan suuria terveydellisiä ongelmia, kuten ylipainoisuutta, luuston haurastumista, niska- ja hartiakipuja ja väsymystä, ärtyneisyyttä, pahantuulisuutta ja hermostuneisuutta. Suosittujen liikuntaharrastusten vaihtuessa vähemmän fyysisesti kuormittaviin sekä esimerkiksi koulumatkojen kyyditysten lisääntyessä, on lapsen fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä laskenut. Myös perheiden elintavat ja suhtautuminen liikkumiseen vaikuttavat ratkaisevasti, sillä jo alle kouluikäisten lasten liikkumisessa on suuria yksilöiden välisiä eroja. Lapsi ei liikukaan luonnostaan, kuten yleisesti on kuviteltu. Liikunta- ja urheiluseurat ovat koulun ohella merkittävin lasten ja nuorten liikuttaja. Noin 40 % kaikista suomalaisista 3-18 vuotiaista ilmoittaa kuuluvansa johonkin urheiluseuraan tai järjestöön. Seuraan kuuluminen tuo mukanaan paitsi hyvän mahdollisuuden liikkumiseen myös uusia ystäviä. Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaedellytysten parantamiseksi, tarjoaa kunta alle 18-vuotiaille tarkoitetun ohjatun toiminnan järjestämiseen maksuttomat tai edulliset tilat. Seurojen toiminnan tukeminen on kunnan kannalta pitkällä tähtäimelläkin hyvä ratkaisu, sillä on osoitettu, että nuorena aktiivisesti liikuntaa urheiluseurassa harrastavat ovat liikunnallisesti aktiivisia ja terveempiä myös aikuisena. Lasten ja nuorten liikunnan tavoitteet, toimenpiteet sekä yhteistyötahot: Tavoitteet - Saada liikunta luontevaksi osaksi lapsen ja nuoren elämää. - Motoristen perustaitojen opettaminen ja kehittäminen eri liikuntamuotojen välityksellä - Mielihyvän ja ilon kokeminen liikunnan avulla - Toimintaan tulee voida osallistua jokainen lapsi ja nuori, myös vammaiset Toimenpiteet - Tehdään leikki- ja liikuntapaikat liikkumaan houkutteleviksi ja helposti tavoitettaviksi - Koulutetaan lasten kanssa työskenteleviä liikunnan järjestämiseen jokapäiväisessä toiminnassa (päiväkodit, iltapäiväkerhot, perhepäivähoitajat ym.) - Tehdään kunnan toimesta tutuksi uusia, nuoria kiinnostavia lajeja. - Luodaan nuorille mahdollisuus tulla mukaan seuratoimintaan tukemalla seurojen järjestämää ohjaaja-, tuomari- ja toimitsijakoulutusta. Yhteistyötahot - Lasten vanhemmat - Päiväkodit, esikoulut, perhepäivähoitajat, iltapäiväkerhot - Seurakuntien päivä- ja muut kerhot - Urheiluseurat, MLL, 4H ja muut yhdistykset - Koulut - Kylätoimikunnat - Kouluterveydenhuolto - Järjestäytyneet tai vapaat harrastuspiirit - Kansalaisopisto 7

8 4.2. KOULULIIKUNTA Ainoastaan pakollinen ja säännöllinen koululiikunta tavoittaa jokaisen lapsen ja nuoren. Koululiikunta kasvattaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Keskeistä oppilaalle on liikuntatarpeen tyydyttäminen, liikunnasta saatu ilo ja muut elämykset, mahdollisuus kehittää itsetuntemusta ja vahvistaa itsetuntoa. Tärkeää on myös taito rentoutua ja kyky omaksua terveelliset elämäntavat. Liikunta lisää myös opiskeluvireyttä ja parantaa oppimistuloksia. Liikuntapaikat ja -alueet ovat Parikkalan kunnan koululaisilla hyvät. Sisäliikuntatilojen puute korjautui merkittävästi v valmistuneen Parikkalahallin myötä. Koululiikuntaa on eri luokka-asteilla uuden opetussuunnitelman mukaan 1,5 3 h/viikko. Koululiikunta ei kuitenkaan yksistään riitä. Keskimäärin kaksi tuntia koululiikuntaa viikossa on liian vähän fyysisen peruskunnon ylläpitämiseksi. Liikunta vähenee kouluiän myötä ja polarisaatio jakaa oppilaat erittäin aktiivisiin ja toisaalta lähes passiivisiin liikkujiin. Olisikin tärkeää, että lapsille ja nuorille osoitettaisiin enemmän liikkumismahdollisuuksia jokapäiväisessä elämässä tarjoamalla aktiivista välituntiliikuntaa, koulumatkaliikuntaa ja liikuntapäiviä. Myös erilaiset liikuntakerhot ja ohjatut iltapäiväkerhot voisivat entistä enemmän hyödyntää esim. koulujen liikuntatiloja. Koulujen liikuntasalit ja kouluympäristön ulkoliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikunnan kannalta merkittäviä. Alakouluikäisten lasten liikuntakerroista % tapahtuu koulupihoilla ja kodin lähiympäristössä. Koulujen pihojen lähiliikuntapaikkoihin tulee kiinnittää myös tulevaisuudessa huomiota. Monipuoliset ja kaikkien käytössä olevat koulupihat toimivat koko asuinaluetta liikuttavina lähiliikuntapaikkoina. Lapset viettävät noin viisi tuntia viikossa välitunneilla, mikä on suurempi tuntimäärä kuin millään yksittäisellä oppiaineella. Liikkumaan innostava koulupiha lisää lasten päivittäistä liikkumista ja sitä kautta terveyttä merkittävästi. Lapsille, jotka eivät ole esimerkiksi seuratoiminnassa mukana, voi koulupihalla tapahtuva liikunta olla ainoa päivittäinen liikunta-annos. Koululiikunnan tavoitteet, toimenpiteet sekä yhteistyötahot: Tavoitteet - Oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky - Yhteisöllisyyden, vastuullisuuden, turvallisuuden ja reilun pelin korostaminen - Saada koulujen piha-alueet sekä sisä- ja ulkoliikuntapaikat tehokkaasti koululaisten käyttöön - Lasten uimataidon parantaminen, jokainen peruskoulun päättävä osaa uida 200 m - Järjestöjen toteuttaman koululaisliikunnan tukeminen Toimenpiteet - Tiiviissä yhteistyössä liikunnan opettajien kanssa kehitetään edelleen tilojen ja välineiden yhteiskäyttöä (päiväkoti, liikuntatoimi, koulut) - Opettajille suunnatun liikuntakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa 8

9 Yhteistyötahot - Koulut - Urheilujärjestöt - Kunnan eri hallintokunnat 4.3. TERVEYS-, ERITYIS- JA IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNTA Terveysliikunta Terveysliikunnan päätavoitteena on edistää lasten, nuorten, aikuisväestön ja erityisryhmien liikuntaa pyrkien tavoittamaan etenkin sellaisia väestönryhmiä, jotka eivät liiku terveyden kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää huomattavasti monien sairauksien vaaraa. Parikkalassa ohjattua terveysliikuntaa järjestävät kansalaisopisto, terveys- ja liikuntatoimi ja muutamat liikuntajärjestöt. Lisäksi joillakin työpaikoilla on omia ohjelmia, joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Terveysliikunnan lisääminen tuo taloudellisia säästöjä kunnalle - sairaskulujen vähentyminen - sairauspoissaolojen vähentyminen - ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ehkäiseminen suurissa ikäluokissa - terveydenhoito- ja sosiaalimenojen aleneminen kansantautiriskien vähentyessä - vanhusten omatoimisuuden säilyminen Erityisliikunta Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnalla on kaikille erityisryhmiin kuuluville henkilöille jokin erityismerkitys, joka toteutuu liikunnan yleisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikutusten ohella. Liikunnan on todettu vaikuttavan erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä edullisesti ja osittain muilla keinoilla korvaamattomilla tavoilla terveyteen ja toimintakykyyn ja tätä kautta elämänlaadun keskeisiin tekijöihin. Liikunta ehkäisee myös erityisryhmiin kuuluvien eristäytymis- ja syrjäytymisvaaraa. Muita keskeisiä liikunnan merkityksiä erityisryhmiin kuuluville ovat liikunnan antamat mahdollisuudet iloon, virkistykseen ja sosiaalisiin kontakteihin, jotka ovat erityisryhmiin kuuluville henkilöille arvokkaita. Ikääntyneiden liikunta Ikääntyneiden liikunta kuuluu osana erityisryhmien liikuntaan. Parikkalan tulevaisuuden ikäjakauma osoittaa ikääntyvien määrän lisääntyvän runsaasti tulevina vuosina. Tämän seurauksena ikääntyneiden liikuntaan tullaan panostamaan resursseja ennaltaehkäisevän liikunnan merkeissä, siksi se on myös mainittu erikseen tässä strategiassa. 9

10 Sekä terveysliikunnalla, että ikääntyneitten liikunnalla pyritään ennaltaehkäisemään kuntalaisten terveyden heikkenemistä. Mitä kauemmin pystytään säilyttämään toimintakyky kotona selviämisen tasolla, niin sitä enemmän kunta säästää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Yhteistyön merkitys liikuntapalveluiden tuottamisessa ikääntyneille on merkittävä. Palveluntarjoajien keskinäinen tiedonvaihto ja toiminnan koordinointi mahdollistavat monipuolisen palveluvalikoiman. Terveys-, erityis- ja ikääntyneidenliikunnan tavoitteet, toimenpiteet sekä yhteistyötahot Tavoitteet - Saada vähän liikkuvat ja täysin passiiviset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi - Erityisryhmien toiminnan tavoitteena on turvata kaikille erityisryhmiin kuuluville henkilöille mahdollisuus käyttää esteettömiä, turvallisia ja liikkumaan houkuttelevia liikkumisväyliä ja liikuntapaikkoja perusliikkumisessa kaikkina vuodenaikoina - Ylläpitää kunnan tarjoamia erityisryhmien ohjauspalveluita - Ikääntyvien kohdalla terveysliikunnan tavoitteena on toimintakyvyn, omatoimisuuden ja henkisen vireyden ylläpitäminen liikunnan avulla. Toimenpiteet - Tiedotuksen parantaminen liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen, työpaikkojen sekä kolmannen sektorin välillä. - Viestittää liikunnan positiivisesta vaikutuksesta terveelliseen elämään - Liikuntapaikkojen kehittäminen houkutteleviksi ja helposti tavoitettaviksi - Tyky-liikunnan (työkykyä ylläpitävän) lisääminen työpaikoille. - Nykyisen henkilöstön kouluttaminen - Tuetaan seurojen, yhdistysten ja kylien järjestämää liikuntaa ja ohjaajien koulutusta - Vertaisohjaajien kouluttaminen ikäihmisten liikuntakumppaneiksi ja ohjaajiksi. Yhteistyötahot - Urheiluseurat ja yhdistykset, kansanterveysjärjestöt - Kunnan terveys-, sosiaali-, tekninen ja liikuntatoimi sekä kansalaisopisto - Kyläyhdistykset - Työpaikat - Eläkeläisjärjestöt - Palvelutalot ja muut hoitolaitokset - Seurakunta 10

11 5. PARIKKALAN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSILLE KESKEISET TAVOITTEET Parikkalan kunnan keskeiset tavoitteet kehittämiskaudella ovat seuraavat: - Liikunta tunnustetaan tärkeäksi kuntalaisten hyvinvoinnin resurssiksi ja osaksi kuntastrategiaa. - Aktivoida terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia kuntalaisia sopivan liikunnan pariin. - Liikuntatoimi ja sen yhteistyötahot pyrkivät vastuualueiden mukaisesti järjestämään kuntalaisille monipuolista ja virikkeellistä toimintaa ympäri vuoden. - Sisäliikuntapaikkojen ja - mahdollisuuksien ylläpitäminen koko kunnan alueella - Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen ja ylläpitäminen koko kunnan alueella. - Perus- ja kohdeavustusten säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla 5.2. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA VAADITTAVAT TOIMENPITEET Parikkalan kunnan liikuntatoimen keskeisten tavoitteiden saavuttaminen strategiakaudella vaatii selkeitä toiminnallisia painopistealueita ja toimenpiteitä. Liikuntatoimen painopistealueet ovat seuraavat: - Työikäisten terveysliikunnan järjestäminen - Erityisliikuntaryhmien kehittäminen - Yhteistyön lisääminen paikallisesti ja seutukunnallisesti Terveys- ja erityisliikunta - Laaditaan Parikkalaan liikunta-aktiivisuuteen kannustava järjestelmä. - Liikuntatoimen järjestämä toiminta terveys- ja erityisliikunnan sektorilla. - Vertaisohjaajien kouluttaminen terveysliikunnan järjestämiseen Yhteistyön lisääminen paikallisesti ja seutukunnallisesti - Yhteistyön lisääminen terveydenhuollon, koulujen sekä kolmannen sektorin kanssa. - Käytetään yhteistä tiedottamista seutukunnallisesti. - Suuremmat liikuntatapahtumat haetaan ja järjestetään yhdessä urheiluseurojen kanssa Liikuntapaikat ja alueet - Lähiliikuntapaikkojen kunnostaminen ja kehittäminen yhteistyössä teknisen toimen, kylien ja koulujen kanssa - Kaavoituksessa otetaan huomioon alueiden varaaminen lähiliikunnan tarpeisiin - Sisäliikuntatilojen käyttövuoromaksujen säilyttäminen edullisina. Alle 18-vuotiaille suunnattujen ohjattujen liikuntaryhmien säilyminen ilman käyttövuoromaksuja. - Sisäliikuntatilojen säilyttäminen koko kunnan alueella. 11

12 6. LOPUKSI Parikkalan kunnan liikuntatoimen perustehtävänä on aktivoida parikkalalaiset liikkumaan kehittämällä monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia sekä tukemalla paikkakunnalla järjestettävää liikuntatoimintaa. Toimenpiteillä lisätään osaltaan kunnan elinvoimaisuutta. Toiminnan järjestämisessä tulee pyrkiä ottamaan huomioon eri-ikäiset kuntalaiset tasapuolisesti asuinpaikasta huolimatta. Liikuntapaikkojen ylläpitäminen ja liikuntatapahtumien järjestäminen myös taajaman ulkopuolisilla alueilla tuo elinvoimaa myös kylien toimintaan. Kiinteän yhteistyö liikunta- ja teknisen toimen sekä kuntalaisten kanssa on yksi keskeinen tulevaisuuden haaste. Tämä koskee niin liikuntapaikkojen hoitoa ja ylläpitämistä kuin liikuntapaikkarakentamistakin. Liikuntastrategian toteutumisen seurantavastuu kuuluu sivistyslautakunnalle vuosittaisen taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Parikkala liikuntastrategia on hyväksytty Parikkalan sivistyslautakunnassa