Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle

Transkriptio

1 Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien kansallisten liikuntasuositusten mukaan liikkua yläkouluikään asti vähintään 1 2 tuntia päivässä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ajankohtaiset tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, ettei suurin osa lapsista ja nuorista saa suositeltavaa määrää päivittäistä liikuntaa. Aikuisväestön keskuudessa tilanne on yhtä huolestuttava. Arviolta vain puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta tarpeeksi. Kaikkien ikäryhmien riittävä liikkuminen edellyttää spontaaniin liikuntaan kannustavaa arkiympäristöä. Kunnan näkökulmasta tätä voidaan tukea rakentamalla lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikuntapaikkojen mahdollisimman monipuolisen käytön takaamiseksi paikat on luonnollista sijoittaa koulujen ja päiväkotien läheisyyteen, jolloin niissä parhaassa tapauksessa yhdistyy laajasti varhaiskasvatus, koulutoiminta ja vapaa-aikatoiminnan eri muodot. Yleisesti lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan monipuolisia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka on tarkoitettu laajoille käyttäjäryhmille, kannustavat liikuntaan, ovat helposti saavutettavia, sijaitsevat lähellä asuinalueita ja ovat kaikkien käytettävissä ilmaiseksi. Kunnan liikuntatoimen toimintaa ohjaavat liikuntalaki, kuntalaki ja terveydenhuoltolaki (liite 1). A. Ehdotukset lähiliikunnan olosuhteiden kehittämistoimenpiteiksi 1. PUNT:n viereisestä alueesta kehitetään paikallinen lähiliikuntapaikka ( ), Paraisten liikuntapuisto / Pargas idrottspark Kaava-alueen kehittämistarpeisiin myötävaikuttavat alueen keskeinen sijainti ja saavutettavuus. Alueella on myös riittävästi tilaa, jotta kaava-alueesta voidaan kehittää monipuolinen lähiliikuntapaikka. Lähiliikuntapaikan suunnittelussa huomioidaan erityisesti koulukeskuksen koulujen ja kaupungin länsiosan eri-ikäisten asukkaiden liikuntatarpeiden tyydyttäminen (liite 2). 2. Skräbböle skolan ja Nilsbyn koulun piha-alueista kehitetään paikalliset lähiliikuntapaikat (2018) Skräbböle skola sijaitsee keskeisellä paikalla Skräbbölen kaupunginosassa ja koulun piha-alue on helposti saavutettavissa. Koululla ei ole liikuntasalia, ja koulujen yhdistämisen ja laajennusosan rakentamisen jälkeen alueelle tarvitaan paikka liikuntatunteja varten, esimerkiksi pallopelejä varten. Lähiliikuntapaikka tyydyttää myös Skräbbölen kaupunginosan lasten ja nuorten liikunnalliset tarpeet. Nilsbyn koululla ei myöskään ole liikuntasalia, ja myös siellä voidaan käyttää tekonurmella päällystettyä monikäyttöareenaa liikuntatunteihin suuren osan vuodesta. Lähiliikuntapaikka palvelee myös pohjoisten kaupunginosien eri-ikäisiä asukkaita. 3. Skärgårdshavets skolan piha-alueesta kehitetään paikallinen lähiliikuntapaikka ( ) Koulun pihaympäristöä on kehitettävä koululiikuntaa ja välituntiliikuntaa silmällä pitäen. Kehittämällä koulun piha-alueesta monipuoliseen liikuntaan houkutteleva alue siitä voidaan muokata Korppoon kunta-alueen eri-ikäisille asukkaille soveltuva lähiliikuntapaikka. Pihaalueella on myös riittävästi tilaa lähiliikuntapaikan kehittämiseksi.

2 4. Yrkkiksen kenttä (2020) Ns. Yrkkiksen kentän tekonurmi on uusimisen tarpeessa. Samassa yhteydessä kenttä muutetaan lähiliikuntapaikaksi, mikä tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan. Lähiliikuntapaikka palvelee myös läntisten kaupunginosien eri-ikäisiä asukkaita. Ehdotus lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamiseksi ja priorisoimiseksi Paraisilla Kunnallisista lähiliikuntapaikkahankkeista saadut kokemukset osoittavat, että työ onnistuu parhaiten pitkän aikavälin kehittämistyön avulla, jossa laaditaan selvät strategiset suuntaviivat lähiliikuntapaikkojen kehittämistyötä varten. Tästä lähtökohdasta Paraisten kaupungille ehdotetaan seuraavia yleisiä suuntaviivoja: - kaupungin strategioihin kirjataan pyrkimys edistää lasten ja nuorten päivittäistä liikuntaa ja tähän liittyen kehittää lähiliikuntapaikkoja - kaavoituksessa, rahoituksessa ja lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisessa ja lähiliikuntapaikkojen kunnossapidossa varmistutaan keskeisten toimialojen välisestä koordinoidusta yhteistyöstä (asetetaan lähiliikuntapaikkatyöryhmä, johon nimetään eri toimialojen edustajia ja jonka tehtävänä on viedä hankkeita eteenpäin) - hankkeiden sisällön suunnittelussa korostetaan asukkaiden osallistamisen merkitystä ja laajan mielipiteen saamisen merkitystä lähiliikuntapaikkoja käyttävien eri käyttäjäryhmien huomioimiseksi - tutkitaan aktiivisesti myös kaupungin ulkopuolisia rahoituslähteitä, kuten mahdollisuuksia saada valtionavustuksia tai sponsoritukia, hankkeiden rahoittamiseksi innovatiivisella tavalla - varsinaisten lähiliikuntapaikkahankkeiden ohella huomioidaan lähiliikuntaa koskevat pienemmät kehittämistarpeet erityisesti päiväkotien ja koulujen pihoilla. Näitä varten varataan vuosittain riittävä kunnostusmääräraha ( ). Ehdotus lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisjärjestykseksi Alla olevaa priorisointijärjestystä perustellaan erityisesti eri kohteiden kehittämistarpeiden ja käyttäjäpotentiaalin pohjalta: 1. PUNT:n lähiliikuntapaikka. Hankkeen suunnittelu aloitetaan 2018, toteutus 2019 ja Hankkeen kulut ovat suuruusluokkaa Skräbböle skolan ja Nilsbyn koulun monikäyttöareenat. Hankkeen suunnittelu 2017 ja toteutus 06 07/2018. Lähiliikuntapaikkojen kustannukset ovat yhteensä Korppoon lähiliikuntapaikka (Skärgårdshavets skola). Hankkeen toteutus Hankkeen kulut ovat suuruusluokkaa Yrkkiksen kenttä. Hankkeen suunnittelu 2019 ja toteutus Hankkeen kulut ovat suuruusluokkaa

3 B. Terveyden ja terveysliikunnan edistäminen / liikunnanohjaaja Liikuntayksikön toiminta-ajatuksena on olla avoin, joustava ja kuntalaisten ja henkilöstön tarpeisiin reagoiva toimija. Paraisten kaupunki muodostuu laajalla alueella sijaitsevista kunta-alueista. Eri kuntaalueilla on liikuntapaikkoja, jotka soveltuvat moniin liikunta- ja kuntoilumuotoihin. Tämä on sekä mahdollisuus että haaste. Myös liikuntayksikön yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on hyvin tärkeää ja välttämätöntä. Yhteistyön on oltava kattavaa ja monipuolista. Kaupunki ei yksinään pysty tarjoamaan riittävän monipuolisia liikuntamahdollisuuksia, ja kuntalaisilla ja seuroilla tulee olla mahdollisuuksia omiin ratkaisuihin. Liikuntayksikkö ei aina ole toteuttaja, vaan yhä useammin mahdollistaja. Liikuntayksikön toiminnan kehittämiseksi kaupunkiin tulisi palkata mahdollisimman pikaisesti liikunnanohjaaja. Työsuhde voitaisiin toteuttaa määrärahasiirtojen avulla nykyisen talousarvion puitteissa sekä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Liikunnanohjaajan työpanos tulisi ensisijaisesti kohdistaa seuraaviin ryhmiin: a. Lasten ja nuorten aktiivisen elämän edistäminen Kaupungin ja seurojen välinen yhteistyö on hyvin arvokasta lasten ja nuorten kasvun tukena. Lasten saaminen varhaisessa vaiheessa mukaan liikunnalliseen vapaa-aikaan antaa hyvät eväät tulevaan aktiiviseen elämään. Liikunnanohjaajalla voisi olla erityisen merkittävä asema yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niiden lasten kohdalla, jotka liikkuvat liian vähän tai eivät liiku ollenkaan. b. Iäkkäiden liikunta Vanhusväestön absoluuttinen määrä kaupungissa kasvaa. Palvelujen tuottamisessa on mietittävä mahdollisia liikuntarajoitteita sekä ohjattujen ryhmien kokoja ja tasoja. Liikunnanohjaajan tärkeän kohderyhmän muodostavat iäkkäät, joilla ei ole mahdollisuutta liikkua omatoimisesti tai osallistua muiden toimijoiden järjestämään liikuntaan. Tässä yhteistyö kaupungin vanhustenhuollon kanssa sekä ehkäisevä työ ovat tärkeässä asemassa. Liikunnanohjaaja voisi antaa myös liikuntaan liittyvää koulutusta vanhusten parissa työskentelevälle henkilöstölle ja kouluttaa vertaisohjaajia. c. Henkilöstön hyvinvointi Perustellut faktat, tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat, että terveyden edistämiseksi tehtävä työ kannattaa. Kyse ei ole pelkästään sairauspoissaolojen vähenemistä, vaan myös lisääntyneestä tuottavuudesta, paremmasta laadusta ja työssä viihtymisestä. Esimerkkejä tämän tyyppisistä toimenpiteistä voisivat olla erilaiset kuntoiluryhmät, ohjattu toiminta, eripituiset hankkeet, joiden tavoitteena on osallistua yhdessä johonkin tapahtumaan, sekä arkiliikunnan edistäminen. Nämä toiminnot voitaisiin hyvin toteuttaa yhteistyössä henkilöstöpalvelujen kanssa. Liikunnanohjaaja. Kustannukset noin /vuosi.

4 Liite 1. Kunnan liikuntatoimintaa ohjaavat lait Liikuntalaki Uusi liikuntalaki tuli voimaan Lain keskeisenä tavoitteena on edistää 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta 6) huippu-urheilua 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Liikuntalain mukaan kunnan vastuulla on yleisten edellytysten luominen paikallistasolla järjestämällä eri kohderyhmille liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa, kansalaistoiminnan ja seuratoiminnan tukeminen sekä liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpitäminen. Näiden tehtävien toteuttamisen tulee tapahtua yhteistyönä eri toimialojen ja kuntien välillä sekä alueellisena yhteistyönä. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä ja arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusien ja liikunnallisesti passiivisten väestöryhmien keskuuteen. Liikuntalaki antaa kunnille myös selkeän toimintavelvoitteen, eli liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen. Kuntalaki Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Terveydenhuoltolaki Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

5 Liite 2. Ehdotus PUNTin alueen käytöstä lähiliikuntapaikkana 1. Cyclo-cross pyörärata 2. Biketril alue 3. Rollaattorirata (voi myös käyttää pyöräilyyn ja rullaluisteluun) 4. Crossfit ulkokuntoiluvälineet 5. Senioreiden harjoituslaitteet (voima, tasapaino) 6. Monikäyttöareena 7. Salibandyn ulkokenttä 8. Koripallokenttä