Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015

Sisällysluettelo Yhteispeliä 2 Uudistumista ja uutta 3 Tavoitteet ja toiminta 2015 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos 11 Henkilöstömenot 12 Sairauspoissaolot ja -kustannukset 14 Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta 16 Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen 17 Työterveyshuolto 18 Työsuojelu 19 Työtapaturmat 20 Pääluottamusmiestoiminta 21 Rekrytointi 22 Lähtövaihtuvuus 23 Eläketapahtumat 24 Henkilöstötuloslaskelmat 25 Kuvat: Kotkan kaupunki, Jari Pitkäkangas ja Jukka Koskinen Henkilöstökertomus 2015

Yhteispeliä Vuosi 2015 oli monella tapaa haasteellinen vuosi. Kotkan talousvaikeudet jatkuvat ja säästötavoitteiden toteutuminen on hidasta. Kaupunki on joutunut vaikeiden päätösten eteen. Keväällä 2015 kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintamenettelyn lisäsäästöjen saamiseksi henkilöstökuluista. Yhteistoimintaneuvotteluissa päätettiin, että korkeintaan 17 Kotkan kaupungin työntekijää irtisanotaan siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään 30.6.2016 ja yhteensä 14 vakanssia lakkautetaan eläköitymisten myötä vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi yt-neuvotteluissa sovittiin organisaatiomuutoksista, jotka vietiin käytäntöön vuoden 2016 talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä 17:stä irtisanomisuhan alla olevasta seitsemälle löytyi uutta työtä avoimeksi tulleista työpaikoista. Vuoden 2015 loppuun mennessä irtisanottiin yhteensä 10 henkilöä. Alkuvuonna 2016 on kaksi irtisanottua saanut työtä takaisinottovelvollisuuden kautta. Yt-neuvottelut ovat ohi ja päätökset on toimeenpantu. Päätösten loppuunsaattaminen on ollut monelle esimiehelle ja varsinkin irtisanotuille vaikeaa. Monet irtisanotuista ovat olleet Kotkan kaupungin palveluksessa vuosia ja vuosikymmeniä. Vieläkään tilanne ei ole ohi. Aina, kun organisaatio joutuu uhan alle, organisaatio samalla kriisiytyy. Tämä on inhimillistä. Yt-neuvottelut koetaan uhkana, vaikka se ei koskisi itseä tai omaa työyksikköä. Itse näen, että yt-neuvotteluihin liittyvä oirehdinta on yksi syy, miksi vuoden 2015 koko kaupungin sairauspoissaolot nousivat 0,9 päivää. Miksi Kotkan kaupungin talous on ajautunut siihen tilanteeseen, että jouduttiin käynnistämään yt-neuvottelut? Se ei ole kenenkään yksittäisen tahon syy. Koko Suomessa eletään taloudellisesti vaikeita aikoja. Yhteiskuntamme ja järjestelmämme ei sopeudu riittävän nopeasti muutoksiin. Poliittiset päättäjät joutuvat vaikeiden päätösten eteen ja ratkaisut on löydettävä niistä elementeistä, joihin päätöksenteolla voidaan vaikuttaa nopeasti. Ymmärrän hyvin, että kaupungin työttömyyslukuihin, erikoissairaanhoidon kustannuksiin tai toimeentulotuen kustannuksiin ei pystytä vaikuttamaan yhden vuoden sisällä. Näiden asioiden muutoksiin tarvitaan pitkää kehittämistyötä, uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämistä. Nämä muutokset eivät näy yhden vuoden tuloksessa. pitäisi toisinaan pysähtyä miettimään omaa rooliaan ja osallisuuttaan toiminnassa. Kaupungin korkeinta päätösvaltaa käyttävät poliittiset päättäjät, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Poliittisilla päättäjillä on strategisen johtamisen tehtävä. He tekevät valintoja, mitä palveluja tuotetaan ja millä laadullisella tasolla. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat myös työnantajan edustajia kaupungissa. Poliittiset päättäjät toteuttavat kaupungin strategista johtamista ja tekevät strategisia linjauksia, esimiehet ja virkamiehet johtavat operatiivista toimintaa. Esimiehet mahdollistavat kaupungin palvelutoiminnan, luovat puitteet ja organisoivat resurssit. Työntekijät tuottavat palveluja parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikki teemme töitä kotkalaisten parhaaksi. Vallitsevissa epävarmoissa olosuhteissa päätösten ja priorisointien tekeminen niin poliittisten päätöksentekijöiden kuin virkamiestenkin osalta on haastavaa ja saattaa helposti muuttua poukkoilevaksi, herättää ristiriitoja ja luoda vastakkainasettelun ilmapiirin. Jotta ajatus kotkalaisten parhaaksi voisi toteutua, pitää päätöksenteon olla linjakasta ja perusteltua kautta koko päätöksenteon ketjun. Poukkoilevuus luo työilmapiiriin epävarmuutta ja kehittämistoimintaan passiivisuutta. Jokainen epävarmuustekijä tai ristiriidan siemen toimintaketjussa heijastuu aina viime kädessä työyhteisöihin ja palvelutuotantoon. Viisas päätöksenteko tarvitsee kompromisseja, rohkeutta, luottamusta ja yhteistyötä, ehkä ripauksen myös nöyryyttä. Minna Uusitalo Henkilöstöjohtaja Henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää, että päätöksentekokoneisto, esimiestoiminta ja myös palvelutuotanto toimii hyvin. Tärkeää on saada kokemus siitä, että teemme niitä asioita, mitä mieltä odotetaan. Jokaisen Kotkan kaupungin organisaatiossa toimivan 2 Kotkan kaupunki

Uudistumista ja uutta Uusi tekijä henkilöstökertomuksen puikoissa! Aloitin muutamia viikkoja sitten Kotkan kaupungilla henkilöstösuunnittelijana, ja muiden mielenkiintoisten tehtävien joukossa on ollut tämä käsillä oleva työ. Tutkimusten perusteella tiedetään, että työpaikan vaihtaminen lisää usein myönteistä työn imua. Ylipäätään uudet haasteet ja tehtävät saavat ihmiset innostumaan työstä. Olen itse huomannut viime viikkoina, että on herkullista tehdä pitkästä aikaa aivan uusia asioita täysin uudessa ympäristössä - vaikkakin ajoittain olo on kuin lumiukolla pihalla. Mikä sinun työssäsi on muuttunut viime aikoina? Miten olet sen ottanut vastaan? Tilanne, jossa on itse hakeutunut uuteen itseä kiinnostavaan työtehtävään on toki erilainen kuin muutostilanne organisaatiossa tai muuten ulkoa annettuina tulevat uudistukset omissa tehtävissä. Kuitenkin olisi hyödyllistä vaalia uteliasta tai edes neutraalia suhtautumista muutokseen. Ehkäpä opit uutta, ehkäpä kaikki vanha (hyvä) ei poistunutkaan, ja varmasti uudessa on vähintään jotain hyvääkin? esimerkiksi koulutus-, kuntoutus- ja virkistystoimien osalta. Hyvinvoinnista ja osaamisesta todella välitetään. Taannoin koulutuksessa eräs esimies ihmetteli, kun yksi ja sama muutos meni käytäntöön aivan eri tavoin kahdessa rinnakkaisessa työyhteisössä. Mukavan ilmapiirin hyvinvoivassa tiimissä uusi toimintatapa otettiin jouhevasti käyttöön. Nihkeämmän ilmapiirin työyhteisössä muutosta kipuiltiin paljon kauemmin. Vaalitaan siis innostusta ja hyvinvointia työpaikoilla - samalla ruokimme edelleen uudistumiskykyä. Anna Vanhala Henkilöstösuunnittelija Viisaammat ovat sanoneet, että nykytyöelämässä kannattaisi usein puhua pikemminkin uudistumiskyvystä kuin muutoksesta. Muutos viittaa yksittäisiin mullistuksiin, uudistumiskyky jatkuvampaan ja luontevampaan osaan organisaation toimintaa. Kaikesta päätellen meiltä Kotkan kaupungilta tätä uudistumiskykyä löytyykin. Lukuja on saatu kaunistumaan monessa kohtaa. Henkilöstömäärä ja sen myötä henkilötyövuosiluvut ja palkkakustannukset sekä myös lisä- ja ylityömäärät ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Paljon on saatu tavoitteen suuntaisesti ihan oikeasti aikaan. Se on ollut työn takana: vaatinut uudelleen ajattelua, venymistä ja tehostamista. Työyhteisöistä välittyykin viestiä, että löysät on nyt otettu pois, vapaamatkustajia ei enää mahdu mukaan. Olen Kotkassa uudessa työyhteisössä ollut vaikuttunut ihmisten omistautumisesta, ahkeruudesta, tehokkuudesta, ystävällisyydestä - ja myös työpaikan sosiaalisesta koheesiosta (kahvilla todella käydään tarkasti oikealla kellonlyömällä kaikki toimiston läsnäolijat yhdessä, tämä on minulle uutta). Sekä tietysti kaupungintalon henkilöstöravintolan mahtavista maisemista. Olen myös ilahtunut, miten paljon ja monipuolisesti henkilöstöön ja esimiestyöhön satsataan, Henkilöstökertomus 2015 3

Tavoitteet ja toiminta 2015 Kotkan kaupungin henkilöstöä koskevat tavoitteet on kirjattu henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöpolitiikkaa ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, vastuullisuus ja arvostus. Strategisina päämäärinä ovat oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus; hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu; johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen sekä henkilökunnan työhyvinvointi ja ammattitaito. Henkilöstöstrategian päämäärien toteutumisesta laaditaan henkilöstöjaostolle ja kaupunginhallitukselle erillinen raportti. Kaupungille on laadittu kaksi talouden tasapainottamissuunnitelmaa, joihin on kirjattu toimintaa ohjaavia säästötavoitteita (kv 10.6.2013 105 ja kh 27.4.2015 161). Vuonna 2013 hyväksytyssä (kv 10.6.2013 105) talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, että vuosina 2014-16: vähennetään yhteensä 100 vakinaista ja 125 määräaikaista henkilötyövuotta (vertailu vuosi 2011), sairauspoissaolopäivät laskevat yhden päivän vuodessa, yhteensä kolme päivää/työntekijä (vertailuvuosi 2012), palkatonta vapaata säästösyistä käytetään vuosittain 2500 päivää, yhteensä 7500 päivää ja jatketaan ylityökieltoa ja vähennetään lisä- ja ylityökustannuksia 10 prosenttia/vuosi, yhteensä 30 prosenttia (vertailuvuosi 2012). Vakinaisten ja määräaikaisten vähentämistavoite on yhteenlaskettuna toteutumassa ainakin lähelle tavoitetta (tavoite yhteensä 225 htv2, vähennys 2015 loppuun mennessä 201,6 htv2). Kun vuoden 2015 henkilötyövuosilukuja (htv2) verrataan vuoden 2011 lukuihin, vakinaisia on 39,9 ja määräaikaisia on 161,7 henkilötyövuotta vähemmän. Määräaikaisten osalta tavoite on jo toteutettu, mutta vakinaisen henkilöstön säästötavoitteen osalta tavoite jäänee saavuttamatta. Käytännössä vakituisen henkilöstön vähentäminen vaatii konkreettisia supistamistoimenpiteitä palvelurakenteessa ja palveluverkossa. Vakituista henkilökuntaa ei pystytä vähentämään, jos palvelurakenne säilyy ennallaan. Palkkakuluissa on yli 2 miljoonan euron lasku vuodesta 2012 ja vuosien 2014 ja 2015 välillä laskua on lähes 400 000 euroa. Sairauspoissaolojen kasvu vuodesta 2014 on 0,9 päivää / työntekijä. Jos sairauspoissaolojen määrää vertaa vuoden 2012 lukuihin, jolloin sairauspoissaoloja oli 20,7 päivää/ työntekijä, tilanne on kuitenkin vielä varsin hyvä. Sairauspoissaolojen kasvun syiksi voidaan nimetä mm. se, että henkilöstöpalveluiden henkilöstöresursoinnissa on ollut vajausta. Sairauspoissaolojen vähentäminen vaatii jatkuvia ja systemaattisia toimenpiteitä sekä säännöllistä asian esille nostamista ja seuraamista. Myös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyminen voi olla yhtenä syyn sairauspoissaolojen kasvuun. Rahallisesti vuodesta 2012 sairauspoissaolojen vähentäminen on säästänyt lähes 700 000 euroa henkilöstökuluissa ja sijaiskuluineen lähes 1,2 miljoonaa euroa. Palkatonta vapaata säästösyistä on pidetty vuonna 2015 vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aivan tavoitteen tasolle ei ole vuosien 2012-2015 aikana päästy kertaakaan. Lähimpänä on oltu vuonna 2014, jolloin palkattomia säästösyistä 2440 päivää. Yhteensä vuosien 2012-2015 aikana säästöä on muodostunut kuitenkin jo lähes 690 000 euroa. Tämä rahasäästö on selvää nettosäästöä, koska poissaolojen ajaksi ei ole saanut palkata sijaisia eikä poissaolo ole saanut aiheuttaa muita kuluja. Lisä- ja ylityökustannusten osalta on myös nähtävillä selvä säästö vuodesta 2012, lähes 360 000 euroa. Talouden tasapainottamisohjelman tavoite on tältä osin saavutettu jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Haasteeksi jää pitää yllä tiukkaa ylityökuria. Talouden tasapainottamisohjelmaa täydennettiin keväällä 2015 (kh 27.4.2015 161) käynnistämällä yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli yhteensä 1.341.150 euron säästötavoite henkilöstökuluista vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin myös, että vuoden 2017 loppuun mennessä työterveyshuollon kustannukset laskevat 300.000 euroa. Yt-neuvottelut käytiin kevään ja kesän aikana. Yhteistoimintaneuvotteluiden tulokset käsiteltiin kaupunginhallituksessa 17.6.2015 ( 161). Yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin, että korkeintaan 17 Kotkan kaupungin työntekijää irtisanotaan siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään 30.6.2016 ja yhteensä 14 vakanssia lakkautetaan eläköitymisten myötä vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä 17:stä irtisanomisuhan alla olevasta seitsemälle löytyi uutta työtä avoimeksi tulleista työpaikoista. Vuoden 2015 loppuun mennessä irtisanottiin yhteensä 10 henkilöä. Vuoden 2016 alussa on kaksi irtisanottu saanut työtä takaisinottovelvollisuuden kautta. Rahallinen säästötavoite (1.341.150 vuoden 2017 loppuun mennessä) näyttää toteutuvan lähes täysin. Yllä esitetyn vähentämissuunnitelman mukaan henkilöstökulut laskevat 2017 loppuun mennessä 1.318.250 euroa. Tavoitteesta siis jäädään vain 22.900 euroa. Työterveyshuollon kustannuksista on säästetty vuoden 2015 aikana verrattuna vuoteen 2014 94.000 euroa eli tavoitteen suuntaisesti on edetty myös siinä. 4 Kotkan kaupunki

Henkilöstön tunnuslukuja Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, keskimääräinen henkilöstömäärä 2013-2015 2013 2014 2015 Henkilöstömäärä (keskiarvo) 3496 3501 3382 Vakituiset (keskiarvo) 2764 2754 2698 Määräaikaiset (keskiarvo) 732 747 684 HTV2 3247,9 3281,0 3191,2 HTV1 2757,6 2811,6 2709,0 Maksetut palkat / asukas 2 156 2 160 2174 Asukkaat / Henkilöstö 15,7 15,6 16,1 Henkilöstön kokonaiskeski-ikä 44,9 45,1 45,1 Naisten osuus henkilöstöstä 77,6 % 77,1 % 76,2 % Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä 42,5 % 40,1 % 43,0 % Sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön määrä laski Kotkan kaupungilla ja sen liikelaitoksissa yhteisesti tarkasteltuna. Suunta oli laskeva sekä edellisvuoteen että vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstörakenteessa naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on edelleen hieman laskenut edellisvuosiin verrattuna. Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstön keski-ikä on pysynyt samana kuin aiemmin. (Kokonaiskeski-ikä- sekä ikäryhmätarkastelusta on poistettu eri kuukausien keskiarvosta kesäja heinäkuu, kesätyöntekijöiden alhaisen keski-iän vuoksi.) Maksettujen palkkojen määrä asukaslukuun suhteutettu nousi jonkin verran. Henkilöstömäärää ja -rakennetta, henkilötyövuosia eli työpanosta ja maksettuja palkkoja avataan tarkemmin niiden omissa osioissa (sivulta 6 alkaen). Henkilöstökertomus 2015 5

Henkilöstömäärän muutokset Henkilöstömäärä (keskimääräinen) Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2013-2015 2013 2014 2015 2013-2015 Kotkan Kaupunki 3 103 3 122 2 968-135 Kymenlaakson pelastuslaitos 271 263 300 29 Kymijoen työterveys 100 94 91-9 ICT Kymi 22 24 23 1 Yhteensä 3 495 3 503 3 382-113 Kokonaishenkilöstömäärä laski jonkin verran vuonna 2015. Kaupungin omassa organisaatiossa henkilöstön määrä pieneni edellisestä vuodesta 2014 peräti 154 hengellä. Vuoteen 2013 verrattuna lasku oli 135 henkeä. 2013 verrattuna. Sen sijaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen keskimääräinen henkilöstömäärä on ollut kasvussa viime vuosina. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 henkilöstölisäystä on tulut noin 11 %. Kymijoen työterveyden osalta luvuissa on ollut jonkin verran vaihtelua: henkilöstössä on ollut 9 %:n vähennys vuoteen 6 Kotkan kaupunki

Henkilöstömäärän muutosta on tarkasteltu myös ammattiluokittain. Miltei kaikissa ryhmissä on tapahtunut vähenemistä vuoteen 2013 ja useimmissa ryhmissä myös edellisvuoteen verrattuna. Kotihoidon henkilöstössä vähenykset ovat olleet erityisen suuria, sekä määrää että suhteellista osuutta tarkasteltaessa. Muut lukumääräisesti suurimmat vähenijät olivat hoito-, kiinteistö- ja toimistohenkilöstöjen ryhmät. Henkilöstömäärän muutos vuonna 2015 Kotkan kaupunki, ammattiluokittain Ammattiluokat 2013 2014 2015 2013-2015 Hoitohenkilöstö 951 928 931-20 Kiinteistöhenkilöstö 209 197 185-24 Kotihoidon henkilöstö 142 127 107-35 Lääkärit 57 57 55-2 Muu henkilöstö 164 235 161-3 Opetushenkilöstö 470 474 465-5 Päivähoitohenkilöstö 432 435 423-9 Sosiaalityöntekijät 103 100 107 4 Tekninen henkilöstö 104 105 99-5 Teknisten tuntipalkkaiset 143 140 135-8 Toimistohenkilöstö 318 309 294-24 Henkilöstökertomus 2015 7

Henkilöstörakenne Henkilöstömäärä - Aktiivi ja lepäävä henkilöstö Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 2014-2015 2014 2015 Aktiivi Lepäävä Aktiivi Lepäävä Konsernipalvelut 568,0 25,1 574,9 26,3 Hyvinvointipalvelut 2 341,4 187,7 2 172,2 194,4 Kotkan kaupunki yhteensä 2 909,4 212,8 2 747,1 220,7 Kymenlaakson pelastuslaitos 253,0 10,0 286,3 13,5 Kymijoen työterveys 89,6 4,5 84,4 6,3 ICT Kymi 21,0 3,0 22,7 1,0 Kaupunki ja liikelaitokset 3 273,0 230,3 3 140,5 241,5 Henkilöstömäärää havainnollistaa aktiivin ja lepäävän henkilöstön tarkastelu. Aktiivi henkilöstö kuvaa sitä osaa työvoimasta, joka on tosiasiallisesti työssä tarkasteluhetkellä. Lepäävä henkilöstö tarkoittaa sitä osaa henkilöstöstä, joka tarkasteluhetkenä on ollut yli 21 päivää poissa töistä muusta syystä kuin normaalilla vuosilomalla. Tämä käsittää pääasiassa pitkillä sairauspoissaoloilla, perhevapailla tai palkattomilla vapailla olevia henkilöitä. Kotkan kaupungilla lepäävän henkilöstön määrä on noussut hieman vuoden 2015 aikana, samoin liikelaitoksissa lukuunottamatta ICT-Kymiä. Korkein keski-ikä on edelleen konsernipalveluiden vakituisella henkilöstöllä, 52 vuotta. Vakituiset palvelussuhteet ovat pitkiä. Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten vakituinen työntekijä on ollut samalla työnantajalla keskimäärin noin 15 vuotta. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat kestäneet keskimäärin vuoden verran, erotuksena Kymenlaakson pelastuslaitos, jossa määräaikaisuudet ovat selvästi pidempiä, keskimäärin 4 vuotta. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 45,1 vuotta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli sama. Vakituisten osalta muutos on ollut hienoista, vain desimaaleissa näkyvää kasvua ja vastaavasti määräaikaisten osalta hienoista laskua. Henkilöstön keski-ikä ja keskimääräinen palvelusaika vuosina Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 12/2015 Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Vakit. Määr. Yhteensä Vakit. Määr. Konsernipalvelut 52 42 51 20,11 0,93 Hyvinvointipalvelut 48 38 44 14,35 0,63 Kotkan kaupunki yhteensä 49 38 45 15,60 0,66 Kymenlaakson pelastuslaitos 44 37 42 13,37 4,11 Kymijoen työterveys 49 27 48 8,63 0,45 ICT Kymi 45 33 44 12,98 1,36 Kaupunki ja liikelaitokset 48 38 45 15,19 1,00 8 Kotkan kaupunki

Henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika ja henkilöstömäärä Tilanne joulukuussa 2015, Kotkan kaupungin vastuualueittain Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Henkilöstömäärä Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Vak. Määr. Yht. Opetustoimi 42,3 37,4 39,9 5,0 0,4 442,9 141,9 584,8 Vanhustenhuolto 46,2 36,2 42,6 13,6 1,0 430,2 129,6 559,8 Päivähoito 49,5 36,4 45,4 18,4 0,3 353,2 67,3 420,5 Terveydenhuolto 47,6 39,4 45,2 13,2 0,5 296,6 64,2 360,8 Tekniset palvelut 52,3 42,6 50,5 19,5 0,9 296,9 43,7 340,5 Sosiaalihuolto 47,0 43,9 45,9 13,8 1,5 218,5 94,5 313,0 Kaupunkikehitys ja kulttuuri 51,2 39,7 50,7 18,9 1,3 71,0 3,0 74,0 Hallinto 52,7 38,0 51,5 22,2 0,7 78,9 6,4 85,3 Hyvinvointineuvola 48,5 36,6 46,1 13,7 0,3 53,0 10,5 63,5 Kaupunkisuunnittelu 53,9 53,9 24,8 39,7 0,0 39,7 Liikuntayksikkö 47,1 35,0 44,5 16,9 0,3 24,6 4,0 28,6 Talous 50,5 50,5 15,8 16,0 0,0 16,0 Nuorisotyö 48,4 36,5 46,9 10,5 0,4 12,3 1,0 13,3 Ylläolevasta taulukosta käy ilmi henkilöstörakenne vastuualueittain. Se on järjestetty vakinaisen henkilöstömäärän mukaisesti, suurin ylimpänä. Joulukuussa 2015 tarkasteltuna kaupungin suurin vastuualue oli opetustoimi. Taulukosta nähdään myös henkilöstön keskiikä sekä keskimääräinen palvelusaika vastuualueittain. Henkilöstökertomus 2015 9

Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Kotkan kaupunki, kuukausittain 2015 Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Henkilöstö yht. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 646 595 639 672 544 568 542 574 577 559 570 567 2413 2416 2415 2403 2401 2387 2384 23731 2355 2342 2335 2337 2015/01 2015/02 2015/03 2015/04 2015/05 2015/06 2015/07 2015/08 2015/09 2015/10 2015/11 2015/12 Vak. yht. Määräaik. yht. Määräaikaiset% 23% 22% 21% 20% 19% 18% 17% 16% Ylläoleva pylväskuvio havainnollistaa vuoden 2015 vakituisen ja määräaikaisen henkilöstömäärän kehitystä kuukausittain. Määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä on vaihdellut suunnilleen 18-22 prosentin välillä. Määräaikaisten osuus on ollut suurimmillaan huhtikuussa ja pienimmillään toukokuussa 2015. Kahtena edellisenä vuotena alin prosenttiosuus oli noin 20 prosenttia. Määräaikaisten osuus on hienoisesti vähentynyt viime vuosista. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain Kotkan kaupunki, joulukuu 2015 Kotkan kaupungin henkilöstö on naisvoittoista, kuten alla oleva taulukko kertoo. Vuoden 2015 eri kuukausien keskiarvoja tarkasteltaessa henkilöstöstä 76,2 % oli naisia (2577 naista, 805 miestä). Molempien sukupuolten osalta 55-59-vuotiaat olivat suurin ikäryhmä. Eri vastuualueista hyvinvointineuvolan ja päivähoidon vastuualueilla naisten osuus oli suurin: joulukuun 2015 läpileikkauskessa miltei 99 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten miehiä taas oli liikuntayksikössä, miltei 80 % henkilöstöstä. Kaupunkisuunnittelun ja teknisten palveluiden alueilla naisia ja miehiä oli suunnilleen yhtä paljon, mutta muuten lähes kaikki vastuualueet ovat naisvoittoisia. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain 2015/12 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies 19 ja alle 19 ja alle 20-24 20-24 25-29 25-29 30-34 30-34 35-39 35-39 40-44 40-44 45-49 45-49 50-54 50-54 55-59 55-59 60-64 60-64 65 ja yli 65 ja yli Aktiivi henkilöstömäärä Lepäävä henkilöstömäärä 10 Kotkan kaupunki

Työpanos Työpanosmittareita on kaksi: HTV1 = yhden kokoaikaisen henkilön tekemä todellinen työpanos vuodessa poislukien kaikki poissaolot ja lomat HTV2 = yhdelle kokoaikaiselle henkilölle maksettu työpanos vuodessa poislukien vain palkattomat poissaolot (ei lomat) Maksettu työpanos (htv2) vuonna 2015 ja muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV2 Muutos 2014-2015 Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 2197,1 596,7 2793,8-36,9-76,4-113,3 Kymenlaakson pelastuslaitos 193,1 97,0 290,1-6,1 37,0 30,8 Kymijoen Työterveys 81,9 2,7 84,5-7,2-1,3-8,5 ICT Kymi 20,3 2,4 22,7 1,9-0,8 1,1 Kaupunki ja liikelaitokset 2492,4 698,8 3191,2-48,3-41,5-89,9 Vuonna 2015 kaupungin työpanos (HTV2) laski sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön osalta. Myös Kymijoen Työterveydessä kehitys oli samansuuntaista. Kaupungin tavoite on ollut alentaa sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön HTV-lukuja vuosina 2015-2016. Tässä tavoitteessa on siis onnistuttu hyvin. Tehty työpanos (HTV1) on laskenut maksetun työpanoksen vanavedessä niin ikään reilusti. Tehty työpanos (htv1) vuonna 2015 ja muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV1 Muutos 2014-2015 Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 1819,4 546,4 2365,8-46,3-78,4-124,7 Kymenlaakson pelastuslaitos 158,4 95,7 254,1-8,4 36,4 28,0 Kymijoen Työterveys 67,1 2,6 69,7-6,4-0,9-7,3 ICT Kymi 17,1 2,3 19,4 2,2-0,8 1,4 Kaupunki ja liikelaitokset 2061,9 647,0 2709,0-58,9-43,7-102,6 Henkilöstökertomus 2015 11

Henkilöstömenot Maksetut palkat vuonna 2015 ja muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2015 Muutos 2014-2015 Vakit. Määr. Yht. Vakit. Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 83 017 679 19 376 639 102 394 318 2 965-399 801-396 836 Kymenlaakson pelastuslaitos 8 794 770 954 757 9 749 527-118 713 277 421 158 708 Kymijoen Työterveys 3 937 398 107 365 4 044 764-513 995-36 336-550 330 ICT Kymi 836 868 77 901 914 769 87 484-24 088 63 396 Kaupunki ja liikelaitokset 96 586 715 20 516 663 117 103 377-542 259-182 803-725 062 Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten palkkakulut laskivat vuoteen 2014 verrattuna noin 725 000 euroa ja vuoteen 2013 verrattuna noin 975 000 euroa. Kaupunki on siten edelleen onnistuneesti hillinnyt palkkakustannuksiaan. Samoin Kymijoen Työterveyden osalta palkkasumma on huomattavasti edellistä vuotta pienempi. Tässä esitetyt luvut ovat HR-raportoinnin maksettujen palkkojen mukaisia ja poikkeavat tilinpäätöksen luvuista. Luvut sisältävät investointien palkat, muttei palkkiopalkkoja, joita maksetaan ei-palvelussuhteessa oleville. Luvut sisältävät pelkän palkan, ei sivukuluja. Alla vertailun vuoksi kirjanpidon henkilöstömenoja koskeva taulukko, jonka luvut eivät sisällä investointien palkkoja (ne kirjautuvat investointien alle) mutta sisältävät palkkiopalkat, joita maksetaan ei-palvelussuhteessa oleville. Tässäkin esitetään pelkkä palkka, ei sivukuluja. Palkkakulujen vertailu euroissa (kirjanpito) Vuosi Palkkakulut 2014 100 710 460 2015 99 879 371 Säästö 2014 vs. 2015-831 089 12 Kotkan kaupunki

Lisä- ja ylityöt vuonna 2015, tehdyt tunnit ja kustannukset, muutos 2014-2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Lisä- ja ylityökustannus 2014 Lisä- ja ylityökustannus 2015 Muutos Muutos % Hallinnon vastuualue 9 543 9 288-255 -3 % Talouden vastuualue 5 437 7 377 1 940 36 % Kaupunkikehitys ja kultt. vastuualue 13 045 9 474-3 571-27 % Kaupunkisuunnittelun vastuualue 0 0 0 0 % Teknisten palveluiden vastuualue 209 441 186 761-22 680-11 % Terveydenhuollon vastuualue 52 787 62 445 9 658 18 % Vanhustenhuollon vastuualue 92 873 78 293-14 580-16 % Sosiaalihuollon vastuualue 42 655 53 463 10 808 25 % Opetustoimen vastuualue 3 167 932-2 235-71 % Päivähoidon ja varhaiskasv. vastuualue 9 282 6 423-2 859-31 % Hyvinvointineuvolan vastuualue 438 376-62 -14 % Nuorisotyön yksikkö 1 291 392-899 -70 % Liikuntayksikkö 11 429 13 279 1 851 16 % Kotkan kaupunki 451 389 428 503-22 886-5 % Yksi kaupungin säästöohjelman tavoitteista on lisä- ja ylitöistä aiheutuvien kustannusten vähentyminen. Kustannukset ovatkin vähentyneet vuonna 2015. Edellisvuoteen verrattuna lisä- ja ylitöiden kustannukset laskivat 5 %, kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lasku on ollut vieläkinhuomattavampaa: koko kaupungin osalta vähennys lisä- ja ylitöiden kustannuksissa on ollut peräti 46 %, kun katsotaan muutosta vuoteen 2012 verrattuna. Kaupunki on pyrkiinyt siirtämään työpanosta enemmän säännöllisen työajan puolella hoidettaviin tehtäviin siinä määrin kuin työaikojen suunnittelu sen mahdollistaa. Ylityökustannukset ovat laskeneet tavoitteen mukaisesti ja niiden voidaan odottaa edelleen laskevan tai vähintään pysyvän ennallaan. Euromääräisesti suurimmat säästöt ovat tulleet teknisten palveluiden ja vanhustenhuollon alueelta. Prosentuaalisesti tarkasteltuna lasku on ollut suurinta opetustoimessa, peräti 71 %. Henkilöstökertomus 2015 13

Sairauspoissaolot ja -kustannukset Sairauspoissaolot henkilöä kohden ja sairauspoissaolojen kustannukset 2015 ja 2014-2015 muutos, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset SPO / Hlö Vakit Määrä Yht. Kustannus Kustannus sijaiskuluineen Muutos 2014-2015 SPO / Hlö Vakit. Yht. Määrä Kustannus sij. kuluineen Kotkan Kaupunki 18,5 11,9 17,2 3 331 337 5 491 039 0,9 0,0 0,8 112109 Kymenlaakson pelastuslaitos 16,1 0,7 11,1 238 225 414 788 0,2-0,1-1,7 76859 Kymijoen Työterveys 8,8 2,4 8,7 68 088 68 088 3,3-10,0-3,5-79412 ICT Kymi 4,0 0,9 3,7 5 514 10 531 17,1 0,0-14,7-38725 Kaupunki ja liikelaitokset 17,9 10,3 16,3 3 643 164 5 984 447 0,6-0,6 0,4 70 832 Viime vuonna Kotkan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen muutamia vuosia kestänyt laskeva kehitys katkesi. Sairauspoissaolojen kustannukset nousivat vuonna 2015 vajaat puoli miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset alentuivat kuitenkin Kymijoen Työterveyden ja ICT Kymin osalta. Kaupungin sairauspoissaolosta aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat lähes 5,5 M. Varsinaisesti sairauspoissaolojen kustannuksien katsotaan koostuvan sekä palkkasummasta, jonka organisaatio on maksanut sairastamisesta että sairauspoissaolojen sijaistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Taulukossa on esitetty lisäksi myös pelkkä sairauspoissaolojen palkkakustannus (ilman sivukuluja). Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä Kotkan kaupunki, 2015 25 20 21 % 21 % 20 % 15 11 % 10 5 8 % 5 % 6 % 8 % 0 1-3 pv 4-10 pv 11-20 pv 21-30 pv 31-40 pv 41-50 pv 51-60 pv vähint. 61 pv 14 Kotkan kaupunki

Kaikista sairauspoissaolopäivistä suurin osa keryy lyhyemmistä, korkeintaan 10 päivän poissaoloista. Niiden osuus oli 42 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Vastaava osuus vuonna 2014 oli 44 % mutta vuonna 2013 selvästi alempi, 37 %. Sairauspoissaolojen kustannukset kasvoivat vuonna 2015. Sijaiskuluineen lisäys oli kaupungin ja liikelaitosten osalta noin 71 000 euroa. Esimiehen myöntämien sairauspoissaolon enimmäispituus muutettiin kaupunginhallituksen 17.6.2015 ( 166) päätöksen mukaisesti viideksi päiväksi. Aiemmin sairauspoissaolo esimiehen luvalla oli mahdollista maksimissaan kolmen päivän ajan. Välillä 1.7.-31.12. muutosta edeltävältä vuodelta 2014 tällaisia esimiehen myöntämiä poissaolokertoja oli 1583 ja päiviä 2750. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 1777 kertaa ja 3191 päivää. Lääkärin kirjoittamat sairauspoissaolot vähentyivät useassa diagnoosiluokassa, alla olevan taulukon mukaisesti. Muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksista nämä sairauspoissaolot vähentyivät edelleen, jo kolmantena vuonna peräkkäin. Työhyvinvointisuunnitelman mukaiset tules-vaivojen ennaltaehkäisyyn keskittyneet toimenpiteet tuottivat siten edelleen toivottua tulosta. Myös kuntoutustoiminnalla oli vaikutusta tules-vaivojenvähentymisessä. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT / HENKILÖ KOTKAN KAUPUNKI VASTUUALUEITTAIN, 2015 30,0 25,0 25,2 21,5 22,2 20,0 15,0 10,0 13,9 16,3 17,5 10,5 12,4 14,5 15,0 10,3 16,2 6,8 5,0 0,0 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue, HALL Hallinnon vastuualue, TELA Tekniset palvelut, KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta, TARA Talouden vastuualue, TERV Terveydenhuollon vastuualue, VANH Vanhustenhuollon vastuualue, SOSH Sosiaalihuollon vastuualue, OPET Opetustoimen vastuualue, PAIV Päivähoidon vastuualue, NUOR Nuorisotyön yksikkö, HNLA Hyvinvointineuvola, LIIKUNTA Liikuntayksikkö Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sidekudoksen sairaudet 17 170 17 898 Vammat, myrkytykset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet 5 697 5 877 7 167 8 208 5 423 6 218 2015 2014 Muut yhteensä 13 212 13 157 Sairauspoissaolopäivät diagnoosiryhmittäin 2015 0 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 Henkilöstökertomus 2015 15

Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta Työhyvinvointia tukevaa toimintaa järjestettiin vuonna 2015 työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Tupakasta luopumista tuettiin edelleen vuonna 2015. Työterveyshuollon toteuttamaan ja työnantajan rahoittamaan yksilölliseen vieroitukseen osallistui 10 henkilöä. Kustannukset tästä toiminnasta olivat noin 3000 euroa. Esimiehiä tuettiin sairauspoissaoloihin puuttumisessa. Aiheeseen liittyvää ohjeistusta ja työkaluja on hyvin tarjolla. Muun muassa varhaisen tuen käytännöt ovat vakiintuneet normaaliksi osaksi esimiestoimintaa. Työhyvinvointia tuettiin myös koulutuksin. Näistä on kerrottu tarkemmin kohdassa Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen. Vuonna 2013 käyttöön otettua, yksityisellä palveluntuottajalla toteutetun leikkauksen kustannusten korvausta jatkettiin vuonna 2015. Harkinnanvaraisen edun saamiseksi tuli määriteltyjen ehtojen täyttyä ja myöntöön vaikuttivat myös vamman laatu ja työntekijän työtehtävät.toimintamallin mukaisesti vuonna 2015 korvattiin yhteensä neljä leikkausta ja niistä koitui kustannuksia yhteensä 9357 euroa. Malli saavutti tavoitteensa: jokainen leikattu oli sairauslomalla kokonaisuudessaan alle 3 kuukautta. Perinteinen kaupungin henkilöstön tyhy-iltapäivä toteutettiin 9.9.2015 vietettiin Varissaaressa. Yli 500 henkeä vietti kaupungin henkilöstön tyhyiltapäivää aurinkoisessa ja leppoisassa tunnelmassa. Työsuojelun vastasi tukijoukkoineen järjestelyistä. Ohjelmassa oli saareen tutustumista, seurustelua, syömistä ja kahvittelua. Lisäksi Kotkan Meripelastusseura esitteli toimintaansa ja kalustoa, mikä kiinnosti merikaupungin henkilöstöä kovastikin. Kotkan kaupungin virkistytoimintaa käytettiin monipuolisesti ja aktiivisesti (ks. taulukko alla). Avantouinnin osalta on tosin todettava, että osa edellisvuodesta tapahtuneesta kasvusta johtuu laskutusteknisistä seikoista eli loppuvuoden 2014 käyntikertojen kirjautumisesta vuodelle 2015. TUETUN VIRKISTYSTOIMINNAN KÄYNTIMÄÄRÄT KOTKAN KAUPUNKI, 2014-2015 Paikka / Tapahtuma 2014 2015 Kotkan kaupunginteatteri 905 594 Vellamo 110 Avantouinti 391 910 Kymi sinfonietta 193 246 Uimahallit 15793 15584 Maretarium 86 82 Meripäiväjuoksu 30 26 Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava kysely oli tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, mutta henkilöstöpalveluiden tilanteen johdosta kysely on siirretty vuodelle 2016. Niin ikään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tiimoilta tullaan tekemään kysely ja päivittämistyötä vuonna 2016. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin liittyvät ongelmat eivät ole nousseet esille vuoden aikana. Työkalut ongelmatilanteiden hallintaan ovat kunnossa sekä työntekijöiden tiedossa ja käytössä. Ongelmatilanteissa jokainen yksittäinen henkilö voi myös aina ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun, henkilöstöpalveluihin tai työterveyshuoltoon. Henkilöstölle tarjottiin ohjattua liikuntaa, muun muassa vesijuoksuharjoittelua. Harjoittelu tapahtui omalla ajalla ja sitä toteutettiin 57 ohjauskertaa, joista kertyi yhteensä 815 harjoittelukäyntiä. Kotkan Opiston kanssa yhteistyössä järjestettiin tyhy-jumppia: jumppaa toteutettiin 52 ohjauskertaa, joilla yhteensä 642 käyntiä. 16 Kotkan kaupunki

Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen Kotkan kaupunki panostaa henkilöstöstrategiansa 2013-2016 mukaisesti ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Kaupungin henkilöstöpalvelut laatii vuosittain keskitetyn koulutussuunnitelman. Sen mukaisesti järjestetään esimies- ja henkilöstökoulutusta eri aihepiireihin liittyen. Vuoden 2015 esimieskoulutusten aiheina olivat muun muassa esimiehen palautetaidot; vaikeat tilanteet esimiestyössä, osallistujia; työnlainsäädäntö ja muutostilanteet. Henkilöstökoulutuksia pidettiin työturvallisuudesta, kilometrikorvausten verollisuudesta, stressinhallinnasta ja työssäjaksamisesta sekä muutoksen hallinnasta. Esimiesinfoja järjestetään kaupungin esimiehille ajankohtaisista aiheista noin kahden kuukauden välein. Vuoden aikana niitä toteutui viisi: kolme keväällä ja kaksi syksyllä. Tilaisuudet tavoittavat keskimäärin hieman alle puolet esimiehistä. Näillä infoilla vahvistetaan henkilöstöjohtamiseen liittyvää tiedottamista. -päiviä, joihin pääsevät osallistumaan sekä uudet että kokeneemmat esimiehet. Koko kaupungille on laadittu myös lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki voi hakea vuoden 2016 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Vuoden 2015 tammikuussa haettiin vuoden 2014 koulutuskorvaus 2060 koulutuspäivältä ja korvausta saatiin yhteensä 41941,60. Vuonna 2015 koulutuskorvauspäiviä oli 3130, korvausta saatiin 59 854,99. Koulutusseurantaa on syytä kehittää edelleen, että kaikki koulutuspäivät saadaan mukaan koulutuskorvaushakemukseen. Kehityskeskustelujen käyminen näyttäisi yleistyneen ja kehitys jatkuu toivottavasti samansuuntaisena jatkossakin. Vuonna 2015 kaupungilla käytiin kehityskeskustelu arviolta 2949 työntekijän kanssa. Heistä noin 44% käytti tukena kehityskeskusteluohjelman sähköistä lomaketta. Myös paperiversio oli käytössä arviolta 150-200 kehityskeskustelussa. Lisäksi tarjolla oli Ekamin järjestämää esimiesvalmennusta uusille esimiehille (EVA) sekä Kotkan kaupungin omia EVA Eri koulutusmuotojen käyttö vuonna 2015 Kotkan kaupunki Koulutusmuoto Henkilöä Päivää Oppisopimuskoulutus/koulutustuki 49 398 Oppisopimuskoulutus/palkaton 11 185 Yhteistoimintakoulutus,palkallinen 28 157 Opintovapaa, palkaton 40 5259 Opintovapaa, osapalkkainen 0 0 Opiskelu, palkaton 9 116 Koulutukseen käytetyt matkustuspäivät 703 2100 Keskitetty henkilöstön kouluttaminen 311 10,5 Esimieskoulutukset 653 11 Yhteensä 1804 8237 Henkilöstökertomus 2015 17

Työterveyshuolto Työterveyden toimenpiteet ja käyntimäärät Kotkan kaupunki Toimenpide Hlöä / Kpl Kohdennetut terveystarkastukset 329 Työpaikkaselvitykset ja -seurannat 59 Työterveysneuvottelut 156 Vajaakuntoisten tarkastukset 253 Työkykyarviot 64 Erikoislääkärin konsultaatiokäynnit 51 Kirjoitetut lääkärilausunnot 227 Käyntimäärät Kpl työterveyslääkäri 7 575 työterveyshoitaja 4 297 työterveysfysioterapeutti 1 009 työpsykologi 277 Kotkan kaupungin liikelaitos, Kymijoen Työterveys tuottaa kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmalle vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden mukaisesti työkyvyn varhainen tukeminen, riskiryhmiin kohdistuva ennaltaehkäisevä reagointi ja osaltaan työhyvinvointitoiminnan johtamisen tukeminen ohjasivat tarkastelukauden toimintaa. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja niihin liittyvät kohdennetut henkilöstön terveystarkastukset toteutettiin vuodenvaihteessa vastuualueiden johtoryhmissä laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Aktiivisen tuen askelmerkkien mukaisen toimintatavan juurrutus jatkui. Työntekijän, esimiehen, työterveyslääkärin ja työhyvinvointiasiantuntijan kesken käytyjen työterveysneuvottelujen määrä väheni resurssipulasta johtuen 21 % edellisestä vuodesta. Neuvottelujen keskiössä pääsääntöisesti oli jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen tai sairauslomalta työhönpaluun tukeminen. Työeläkeyhtiön tukemia työkokeiluja järjestettiin 24 ja Kelan osa-sairauspäivärahaa käytettiin 27 henkilölle työhönpaluun tukena. Pyrkimys vaikuttaa työkyvyn tukemiseen ja sen myötä sairauspoissaolojen vähentämiseen ovat olleet keskiössä jo useamman vuoden ajan työterveyshuollon ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä toteutetuissa liikuntaryhmissä. Työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti vuonna 2015 toteutettiin kolme TULES-ryhmää, joihin osallistui yhteensä 30 henkilöä. Kymmeneen liikuntareseptiryhmään (vesi- ja kuntosaliliikunta) osallistuneita oli vuoden 2015 aikana yhteensä 81 henkilöä. Vuoden 2014 alussa palkalliseksi muuttuneeseen ryhmäkuntoutukseen osallistuminen oli vilkasta myös vuonna 2015, jolloin yhteensä 144 henkilöä osallistui Aslak-, Tyktai kuntoremontti kuntoutukseen. Kuntoutuspäiviä näistä kertyi yhteensä 4425. Yhteistyössä toteutettu liikuntaryhmä- ja kuntoutustoiminta Määrä / Kpl Osallistuneet TULES-liikuntaryhmä 3 30 Vesiliikuntaryhmä 4 32 Kuntosaliryhmä 6 49 Kuntoremontit/-treffit 7 101 Aslak-kuntoutus 10 35 TYK-kuntoutus 1 8 Suurimmasta diagnoosiryhmästä, tuki- ja liikuntaelinsairauksista kirjoitetut sairauspoissaolopäivät vähentyivät edellisestä vuodesta 4%, vajaa tuhat päivää. Mielenterveyden häiriöistä kirjoitetut sairauspoissaolot vähenivät niin ikään tuhannella päivällä, lähes 13% edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten näkökulmasta tarkasteltuna ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan osuus oli edellisen vuoden tavoin 40 % työterveyshuollon kokonaiskustannuksesta. Työterveyshuollon kokonaiskustannus vuonna 2015 oli 1,6 Milj. euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 1,7 Milj. euroa, joten säästöä on saatu noin 100 000 euroa. Ennaltaehkäisevän toiminnan kustannus oli 0,66 Milj. euroa ja sairaanhoidon osuus oli noin 0,96 Milj. euroa. Keskimäärin työterveyshuollon kustannus henkilöä kohti oli 552 euroa (edellisvuonna 530 e/hlö) Työterveyshuollon nettokustannusten osuus palkkasummasta oli arviolta 0,95 %. 18 Kotkan kaupunki

Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on parantaa yhteistyössä henkilöstön kanssa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan edellytyksiä työpaikoilla. Vastuu työsuojelun toteutumisesta on kuitenkin työnantajalla ja siten työnantajan edustajilla esimiehillä. Tänä päivänä puhutaan turvallisuusjohtamisesta sekä myös työhyvinvointijohtamisesta. Kaupungin työsuojeluntoimintasuunnitelma on laadittu kausiksi 2014-2017. Päätavoitteena on työsuojelun työpaikkojen työolojen kartoitusten ja riskien arvioinnin avulla parantaa työturvallisuutta, työolosuhteita ja siten myös työhyvinvointia. Apuna riskienkartoittamisessa käytetään 4Ks Riskipiste- ja raportointiohjelmaa sekä STM:n riskienkartoituslomakkeistoa. Työterveyshuolto tekee omalta osaltaan työpaikkaselvityksiä, joissa työsuojeluhenkilöstö on aktiivisesti mukana. Kohdennetut terveystarkastukset yhdessä työpaikkaselvitysten kanssa antavat kokonaiskuvan henkilöstön tilasta ja työhyvinvoinnista työpaikalla. Työsuojelu avustaa myös monesti työpaikan ristiriitatilanteiden selvittelyä. Yhtenä työsuojelun tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti vähentää sairauspoissaoloja sekä työtapaturmia. Poissaolomäärissä ollaan kaupunkien keskitasoa, vaikka poissaolot hieman lisääntyivätkin. Aluehallintoviraston valtakunnallinen työsuojelun kuntahanke 2012-2015 tiimoilta ei Kotkaan kohdistunut enää AVIn tarkastuksia. Terävien instrumenttien turvallinen käyttö, neulanpistotapaturmien ehkäiseminen, hankkeessa tarkastustoimet kohdistuivat kotihoidon toimipisteisiin. Tarkastusohjeen mukaan työpaikoilla on luovuttava terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä menettelytapoja muuttamalla ja ottamalla käyttöön instrumentteja, joissa on sisäänrakennettuja turvallisuusteknisiä suojamekanismeja. Myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kotkan toimipisteessä Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on suorittanut seurantatarkastuksen, liittyen paloaseman pitkään jatkuneeseen sisäilmaongelmaan. Kotkan kaupungin on edelleen jatkettava rakennusteknisiä asiantuntijoiden tekemiä selvityksiä, sekä henkilöstön altistusten seurantaa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Yleisesti ottaen työpaikoilla olivat asiat kunnossa. Työsuojeluun liittyviä ohjeistuksia löytyy Helmeristä työsuojelun sivuilta. Ohjeistuksia päivitetään koko ajan. Näitä ohjeita tulee käydä henkilöstön kanssa yhdessä läpi ja miettiä, mitä ne merkitsevät meidän työpaikalla. Henkilöstökertomus 2015 Sisäilmaongelmat puhuttavat työpaikoilla ja työllistävät myös merkittävästi työsuojelua. Toissavuonna uudistettiin Sisäilmaongelmiin tarttumisen toimintamalli Kotkan kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä. Toimintamallissa korostuu sisäilmaongelmiin nopea puuttuminen ja tämä näkyy toiminnan tehostumisena. Kaupungin sisäilmaryhmä koordinoi sisäilma-asioiden tilannetta ja korjausten onnistumista. Sisäilmaryhmässä on moniammatillista osaamista sisäilma-asioista. Siinä on työsuojelun lisäksi edustettuna ympäristöterveydenhuolto, kouluterveydenhuolto, työterveys, sekä teknisistä palveluista isännöinti, rakennuttaminen, suunnittelu ja siivous. Sisäilmaongelmia selvitettäessä tulee kohteen henkilöstö ottaa mukaan. Kohteeseen perustetaan yleensä ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä. Työtekijöiden oireet ohjaavat vahvasti sisäilmaongelmien selvitystyötä. Työterveyshuolto on asiantuntijan roolissa työpaikan terveydellisen riskin arvioinnissa. Usein ongelmien syyt ovat moninaisia ja joudutaan käyttämään ulkopuolista asiantuntemusta syiden selvittämiseen ja korjaussuunnitteluun. Merkittävistä sisäilmaongelmien korjauskohteista käynnistyi Haukkavuoren koulun selvitys ja korjauskohde josta opetus on siirretty korjauksen ajaksi Toivo Pekkasen koululle. Karhuvuoren koulun moderni uudisrakennus valmistui vuoden lopulla. Entisen Karhuvuoren koulun purkaminen oli järkevä ja oikea päätös, verrattuna peruskorjausvaihtoehtoon. Tiedottaminen ja avoin viestintä sisäilma- asioissa eri tahoille on erittäin tärkeää. Vuonna 2008 aloitettuja turvallisuuskoulutuksia on jatkettu henkilöstöryhmille joita ei ole aiemmin koulutettu. Myös kertauskursseja aiemmin koulutetuille on järjestetty. Erityisesti kouluille on suunniteltu ja toteutettu heidän tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta. Koulutukset on koettu erittäin myönteisinä ja tarpeellisina tapahtumina eräillä työpaikoilla lisääntyneen asiakasväkivallan uhan takia. Kaupungin yhteistyöneuvottelukunta YTNK toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojelu on mukana erilaisissa työryhmissä sisäilmaryhmän lisäksi, kuten Tyhy- ryhmä ja työilmapiiriryhmä. Työhyvinvoinnin tukemiseen on tullut enemmän suunnitelmallisuutta. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat Kirsi Soidinsalo, Harri Holopainen ja Jarno Hagren. Työsuojelupäällikkö Tapani Pulkkinen jää eläkkeelle 1.4.2016. Hänen seuraajanaan aloittaa vanhan työsuojelupäällikön perehdytyksessä 16.3. Tommy Larvi. 19

Työtapaturmat Työtapaturmien määrä, korvauspäivät sekä korvausten määrät Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2008-2015 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Määrä 287 235 208 255 228 223 212 223 Korvauspäivät 2406 2163 2 010 1 710 2 764 1 638 1 885 1 433 Korvausp. / Tapaturma 8,4 9,2 9,7 6,7 12,1 7,3 8,9 6,4 Korvaus 246 247 256 663 215 329 174 629 373 331 201 744 220 007 206 511 Vuonna 2015 sattui 223 työtapaturmaa. Lisäystä edellisvuoteen nähden 11 tapaturmaa, eli 5,2 %. Näistä tapaturmista työmatkalla sattui 51 tapausta. Työmatkaturmissa lisäystä on 8 tapaturmaa edelliseen vuoteen nähden. Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin kaikkiaan 5 työpaikan sisäilmaan liittyen. Näistä ei ole ammattitautipäätöksiä tiedossa. Vakuutusyhtiön maksamien korvauspäivien määrä laski 24,0 % ja maksettujen korvausten määrä laski 6,1 %. Keskimäärin vakuutusyhtiön korvauspäiviä tapaturmaa kohden kertyi 6,4 päivää, joka on tarkastelujakson pienin luku tapaturmaa kohden. tapaturmat olivat lievempiä. Yleisin tapaturman syy oli kaatuminen tai esineeseen satuttaminen. Muutamassa kaatumistapauksessa on ollut seurauksena pitkät poissaolot. Työmatkatapaturman yleisin syy oli jalan tai polkupyörällä kaatuminen. Tapaturmien määrässä on hienoista laskua tarkastelujakson aikana. Nyt työpaikalla sattuneiden tapaturmien määrä on kymmeneen vuoteen alhaisin. Yli puolet kaikista tapaturmiksi luokiteltavista tapauksista ei aiheuttanut poissaoloa lainkaan tai poissaolo oli alle neljä päivää. Tapaturmia tilastoitiin hieman enemmän, mutta korvauspäiviä kertyi huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Eli 20 Kotkan kaupunki

Pääluottamusmiestoiminta Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoitus on valvoa molemminpuolista virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/ työntekijän välille syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Pääluottamusmiestoiminnan tärkein tehtävä on yhteydenpito työpaikoille ja henkilökunnan kuuleminen. Tietoa edunvalvonnasta työpaikoille tuodaan ajankohtaisista ja järjestökohtaisista koulutuksista. Luottamusmiestoiminta on enenevässä määrin kehittämistä ja yhteistyötä. Pääluottamusmiehet valmistelevat yhdessä esille tulevia paikallisia asioita ja sopimuksia. Työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistoimintaneuvottelukunta on vuonna 2015 kokoontunut 9 kertaa. Pääluottamusmiesjaosto, johon ovat kuuluneet kaikki pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjohtaja ja työsuojelupäällikkö, on vuonna 2015 kokoontunut 11 kertaa. Jaostossa on käsitelty ajankohtaisia henkilöstöön ja pääluottamusmiestoimintaan sekä työsuojelutoimintaan liittyviä asioita. aikana. Henkilöstön edustajat ovat tavanneet myös poliittisia päättäjiä. Kotkan kaupunginhallitus päätti, että kevään 2015 aikana käydään YT-neuvottelut talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösäästöjen löytämiseksi. YT-neuvottelut vaativat paljon pääluottamusmiesten ajankäyttöä ja neuvotteluprosessi oli vaativa ja raskas. Työnantaja on käyttänyt konsulttiyhtiö FCG:tä toimintojen tarkasteluun, selvittelyyn ja uudelleenjärjestelyyn. Pääluottamusmiehet ovat osallistuneet selvityksiin ja niistä seuranneisiin jatkokehittämistoimiin aktiivisesti. Pääluottamusmiehinä vuonna 2015 ovat toimineet Tarja Halme/Seija, Piipponen-Pekkola SuPer, Maritta Harju JUKO, Marja-Riitta Mänttäri Tehy, Minna Paavola JUKO/OAJ, Pirjo Mussalo JHL, Tarja Renlund Jyty, Reino Särkkä KTN (31.7.2015 asti) sekä Jukka Virtanen JHL. Pääluottamusmiehet ovat osallistuneet vastuu- ja palvelualueiden johtoryhmätyöskentelyyn sekä työyksiköiden työpaikkakokouksiin.työterveysneuvottelut sekä työrauhaan liittyvät kokoukset kuuluvat kutsuttaessa myös pääluottamusmiesten tehtäväalueeseen. Hyvinvointipalveluiden palvelujohtaja on käynyt keskustelemassa henkilöstön edustajien kanssa 8 kertaa vuoden 2015 Henkilöstökertomus 2015 21

Rekrytointi Rekrytointi-ilmoitukset, avoimet tehtävät ja saapuneiden hakemusten määrä Kotkan kaupunki, 2015 Ilmoitukset Avoimet tehtävät Saapuneet hakemukset Hakemuksia / avoin tehtävä Sosiaali-, terveyden- ja vanhustenhuolto 75 97 1651 17 Perhepalvelut 11 11 96 8,7 Nuorisotyö 2 3 53 17,7 Päivähoito 15 39 614 15,7 Opetustoimi 66 117 1091 9,3 Konsernipalvelut 16 17 389 22,9 Yhteensä 2015 185 284 3894 13,7 2014 120 220 2037 9,3 Koko kaupungin tasolla rekrytointien määrä nousi. Saapuneiden hakemusten määrä vuonna 2015 lähes kaksinkertaistui vuoteen 2014 verrattuuna. Vaikka myös avoimia tehtäviä oli aiempaa enemmän, oli saapuneiden hakemusten keskiarvo per tehtävä merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna. Nyt yhtä avointa tehtävää kohden saatiin keskimäärin lähes 14 hakemusta. Tähän voidaan löytää useita syitä toimivasta rekrytointiprosessista ja myönteisestä työnantajakuvasta yleiseen työllisyystilanteeseen. 22 Kotkan kaupunki

Lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuus vuonna 2015 Vakituinen henkilöstö, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Palvelussuhteen päättymissyyt Lopettaneet Lähtövaihtuvuus Oma pyyntö Muu syy Eläke Kotkan Kaupunki 153 6,4% 54 11 88 Kymenlaakson pelastuslaitos 7 3,5% 1 6 Kymijoen Työterveys 12 13,6% 6 1 5 ICT Kymi 1 4,7% 1 Kaupunki ja liikelaitokset 173 6,4% 61 12 100 Vuonna 2015 lähtövaihtuvuus kaupungin omassa organisaatiossa nousi 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyneiden määrä sekä omasta pyynnöstään lopettaneiden määrä nousi jonkin verran. Kymenlaakson pelastuslaitoksen lähtövaihtuvuus laski edelleen (-2,2 %-yksikköä) ja Kymijoen Työterveyden puolestaan nousi (+6,2%-yksikköä). ICT-Kymillä lähtövaihtuvuus oli viime vuonna nolla. Vakituisesta henkilöstöstä 63,8 vuotta täyttävät vuosina 2016-2023 Kotkan kaupunki 120 100 86 84 95 98 85 97 80 65 60 48 40 20 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Henkilöstökertomus 2015 23

Eläketapahtumat Eläketapahtumat vuonna 2015 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset KuEL ja VaEL -eläkkeelle siirtyneet Henkilöä Vanhuuseläkkeelle siirtyminen lisääntyi. Kaupungin henkilöstöstä jäi vuonna 2015 työeläkkeelle yhteensä 133 työntekijää, kun määrä edellisenä vuonna oli 120. Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli ennätykselliset 85 ja heidän keski-ikänsä nousi 0,1 vuodella ollen 63,6 vuotta. Yli kymmenen vuoden lähihistoriassa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä vuonna 2015 oli korkein ja heidän prosentuaalinen osuus kaikista eläkkeelle jääneistä oli 66,4, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 59,2 %. Osaaikaeläkkeelle siirtyneiden osuus pysyi edellisten vuosien tavoin alhaisena. Varhaiseläkeperusteinen maksu oli edelleen laskussa. Jo vuosia tehty määrätietoinen työ työkyvyttömyysongelmien ratkaisemiseksi ja sen seurauksena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi tuotti tulosta edelleen vuonna 2015, vaikka työkyvyttömyysetuudelle siirtyneiden määrä nousi edellisestä vuodesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi seitsemän henkilöä. Heidän osuutensa oli 5,5 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Kuntoutustukien, määräaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden, määrä nousi hieman, ollen 13 (vuonna 2014-12). Työkyvyttömyystapahtumista koituva varhaiseläkeperusteisen maksu alentui Kotkan kaupungin osalta lähes 30 % edellisen vuoden kustannuksesta. Kuntoutustuelta (määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä) työhön palanneista työeläkeyhtiöltä saadun ns. kuntoutushyvityksen määrä pysyi puolestaan vuoden 2014 tasolla, reilussa 100 000 eurossa. Vajaatyökykyisiin kohdistunut määrätietoinen yhteistyö työterveyshuollon, esimiesten ja henkilöstöpalveluiden kesken on tuottanut tulosta. Osa-työkykyisyys on oivallinen vaihtoehto. Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja myönnettiin 23 henkilölle. Niiden %-osuus kaikista eläketapahtumista Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 85 66,4 63,6 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 5 3,8 61,6 Työkyvyttömyyseläköityminen Henkilöä %-osuus kaikista eläketapahtumista Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä 43 33,7 53,2 Osa-työkyvyttömyyseläke siirtyneitä 23 18,0 58,4 Työkyvyttömyyseläke 7 5,5 54,2 Kuntoutustuki 13 10,2 43,5 osuus oli 18 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Varhainen tuki ja työhönpaluun tuki ovat selkeästi juurtuneet arjen toiminnaksi osana työhyvinvoinnin johtamista. Seurauksena on ollut työurien pidentyminen ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia alentuminen. Työkyvyn menetyksen uhkaan on reagoitu varhain mm. työterveysneuvotteluissa, joita vuonna 2015 järjestettiin 156 kertaa. Työterveysneuvottelujen ansiosta jäljellä olevan työkyvyn kartoittamiseksi työhönpaluun tukena järjestettiin työeläkeyhtiöntyön työkokeiluja tai käytettiin Kelan osa-sairauspäivärahaa. Työnantaja on puolestaan tukenut erilaisilla järjestelyillä osatyökykyisten työntekomahdollisuuksia. Ammatillisen kuntoutuksen käyttö on vakiintunut. Työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvyn menetyksen uhka. Ammatillisen kuntoutus auttaa työntekijää tai esimiestä pysymään työssä tai palaamaan työhön. Vaihtoehtoina ovat mm. työkokeilu omaan tai terveyden kannalta sopivampaan työhön, työhönvalmennus uuteen työtehtävään tai uudelleenkoulutus. Vuonna 2015 työkokeiluja toteutettiin 24, joka oli 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ammatillisen kuntoutuksen uudelleenkoulutuksessa oli kolme henkilöä. 24 Kotkan kaupunki