TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2012 Päivitetty kevään 2011 koontiraportin pohjalta (Eskola & Pursiainen)

Sisällysluettelo 1 Kokeiluhankkeen tausta ja tavoitteet... 4 2 Kokeiluhankkeen toteuttaminen... 4 2.1 Kokeiluhankkeen toimijat... 4 2.1.1 Kokeiluhankkeen valtakunnallinen koordinointi... 4 2.1.2 Kokeiluhankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät... 5 2.2 Kokeilun alakohtainen kattavuus... 6 2.3 Kokeiluhankkeen käynnistyminen ja eteneminen... 6 2.4 Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö... 6 2.5 Kokeilujen edistymisen arviointi... 9 3 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyt toimintamallit ja tavat... 11 4 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen... 14 4.1 Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa... 14 4.2 Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa... 15 4.3 Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen... 16 4.4 Työnantajien osallistuminen ja tukeminen... 18 4.5 Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa... 19 4.6 Uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden käyttöönotto... 19 4.7 Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen... 20 4.8 Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita... 21 4.9 Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa... 21 4.10 Työssäoppimisen tukitoimien ja ohjauspalvelujen kehittäminen... 21 5 Työssäoppimisen laajentamisen edut, haasteet ja edellytykset eri toimijoiden näkökulmista. 22 5.1 Valtiohallinnon ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulma... 22 5.1.1 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä... 22 5.1.2 Uusien tutkinnon perusteiden tuomat mahdollisuuden ja haasteet... 23 5.1.3 Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkiyttämien... 24 5.1.4 Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen... 24 5.1.5 Opettajien työelämäjaksojen kehittäminen... 24 5.2 Koulutuksen järjestäjän näkökulma... 25 5.2.1 Työssäoppimisen pedagogiikka ja pedagoginen johtaminen... 25 5.2.2 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen... 25 5.2.3 Ohjausprosessien ja eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja dokumentointi... 26 5.2.4 Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi... 27 5.2.5 Opetuksen järjestämisen rakenteet ja niiden joustavuus... 28 5.2.6 Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien... 29 5.2.7 Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen mahdollistaminen... 29 5.2.8 Henkilökohtaisten oppimispolkujen kehittäminen... 30 5.3 Opettajan työn näkökulma... 30 5.3.1 Uusi opettajuus... 30 5.3.2 Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen... 31 5.3.3 Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus... 31

5.3.4 Palkkaus ja työehtokysymykset... 31 5.3.5 Työnjako ja työjärjestelyt... 32 5.4 Työelämän näkökulma... 32 5.4.1 Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen... 33 5.4.2 Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen... 33 5.4.3 Oppilaitosyhteistyö... 33 5.4.4 Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelma... 34 5.4.5 Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen, jaksamisesta huolehtiminen... 34 5.5 Opiskelijan näkökulma... 35 5.5.1 Työelämävalmiudet, motivaatio ja sitoutuminen... 35 5.5.2 Työssäoppimisen yksinäisyys ja intensiivisyys... 36 5.5.3 Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistaminen... 36 5.5.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja henkilökohtainen ohjaussuunnitelma... 36 6 Liitteet... 38 Liite 1 Kokeilussa mukana olleet perustutkinnot tutkintoaloittain... 38 Liite 2 Koulutuksen järjestäjien välinen tiimiverkosto... 39

4 1 Kokeiluhankkeen tausta ja tavoitteet Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen kokeiluhanke pohjautuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007-2012. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä parannetaan sekä työllistymistä ja työllisyyttä edistetään ja kehitetään vahvistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä edelleen työssäoppimista, kehittämällä ammattiosaamisen näyttöjä sekä laajentamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua nykyisestä. Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallisen kokeiluhankkeen tavoitteeksi (Kokeiluohjelma, Opetushallitus 16.3.2009) asetettiin työssäoppimisen laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattitaitojen kehittämisessä ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeet ja suunnitelmat. Tavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun, edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, edesauttaa ammatillisten perustutkintojen suorittamista sekä tukea siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen keskeisiä sisällöllisiä toteutustavoitteita ovat: käytäntöorientaation lisääminen opetuksessa koulutuksen ja työn vuorottelun lisääminen opetuksessa yksilöllisten oppimispolkujen tukeminen työnantajien kannustaminen ja tukeminen laajennettuun työssäoppimistoimintaan opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa uusien opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton tukeminen työssäoppimisen laatutyön kehittäminen tukea ammatillista koulutusta, johon on vaikea saada opiskelijoita tukea ammatillista koulutusta, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa kehittää työssäoppimisen tukitoimia ja ohjauspalveluita 2 Kokeiluhankkeen toteuttaminen 2.1 Kokeiluhankkeen toimijat 2.1.1 Kokeiluhankkeen valtakunnallinen koordinointi Opetushallituksen ehdotuksesta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (Lapin ammattiopisto) ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (Pirkanmaan ammattiopisto) jakoivat valtakunnallisen koordinointivastuun vuonna 2009. Opetushallituksen ehdotuksen (Päätös 26.10.2009 Dnro 108/422/2008) mukaisesti Pirkanmaan ammattiopisto haki kokeilujen koordinointia kokonaan itselleen vuosiksi 2010 ja 2011. Vuoden 2009 alusta Pirkanmaan ammattiopiston osalta koordinointihankkeen projektipäällikkönä on toiminut Nina Eskola. Koordinoinnin tehtävänä on tukea ja edistää kokeilujen keskinäistä vuorovaikutusta, niiden kehittämistyötä ja arviointia sekä tulosten mallintamista ja levittämistä. Valtakunnallisen koordinoinnin keskeiset toimenpiteet ovat olleet: Hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan koordinointi Kokeilusta tiedottaminen ja tulosten levittäminen sekä niiden koordinointi Vertaisarvioinnin suunnittelu ja ohjaaminen

5 Hankkeen wikisivujen kehittäminen, päivittäminen ja ylläpito sekä hankkeiden edustajien ohjaaminen ja kouluttaminen sivujen käytössä Hankeseminaarien järjestäminen Tiimiverkosto toiminnan innovointi, käynnistäminen ja ohjaaminen Raportointi 2.1.2 Kokeiluhankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on toteutettu Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella, jota on vuosina 2008-2011 myönnetty 25 koulutuksen järjestäjälle (taulukko1). Opetusja kulttuuriministeriö on asettanut hankkeelle osoitetun määrärahan Opetushallituksen käytettäväksi. Taulukko1 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionavustusta saaneet koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä 2008 rahoitusta saaneet koulutuksen järjestäjät 1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 2) Hyvinkään kaupunki, Hyria 3) Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto 4) Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO) 7) Länsirannikon koulutus Oy WinNova 8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto 9) Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland 10) Koulutuskeskus Sedu 11) Svenska yrkesinstitutet 12) TTS 13) Turun Ammattiopistosäätiö 14) Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti

6 2009 rahoitusta saaneet uudet koulutuksen järjestäjät 2010 rahoitusta saaneet uudet koulutuksen järjestäjät 2011 rahoitusta saaneet uudet koulutuksen järjestäjät 15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Mäntän seudun koulutuskeskus 16) Helsingin kaupunki, Helpa ja Hesote 17) Koulutuskeskus Tavastia 18) Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia 19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä 21) Koulutuskeskus Salpaus 22) Savon ammatti- ja aikuisopisto 23) Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattiopisto 24) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto 25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto 26) Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Sastamala 2.2 Kokeilun alakohtainen kattavuus Laajennetun työssäoppimisen kokeilut ulottuvat varsin laajasti kattamaan eri tutkintoaloja. Useiden koulutuksen järjestäjien kokeiluhankkeet kohdentuvat useille tutkintoaloille ja osassa hankkeista laajennettu työssäoppiminen on käytössä kaikilla tai suurimmalla osalla koulutuksen järjestäjän tutkintoaloista. Kokeiluhankkeet tekevät laaja-alaisesti yhteistyötä paikallisen työelämän kanssa, joten kokonaisuutena kokeiluhankkeen alakohtainen kattavuus on varsin hyvä. Taulukossa (Liite 1) on kuvattu kokeiluhankkeessa mukana olevat perustutkinnot tutkintoaloittain. 2.3 Kokeiluhankkeen käynnistyminen ja eteneminen Kokeiluhanke on pääsääntöisesti edennyt suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Joissain koulutuksen järjestäjien hankkeissa on kokeiluun mukaan tulevien opiskelijoiden ja yhteistyöyritysten / työpaikkojen määrää jouduttu tarkentamaan. Pääasiallisina syinä tähän ovat olleet alakohtaiset kuormitusvaihtelut ja taantuma. Hankkeiden edetessä suunnitelmat ja tavoitteet ovat täsmentyneet sekä koulutuksen järjestäjien osahankkeiden että valtakunnallisen koordinoinnin osalta. Vuosina 2008 ja 2009 koulutuksen järjestäjät saivat rahoituspäätöksensä vasta myöhään syksyllä, mikä osittain viivästytti kokeilujen käynnistymistä. Kun yhteistyötä on tehty, ovat toimijat tulleet tutuiksi toisilleen ja kehittämistyötä on voitu tehdä yhdessä. Uudet toimijat on otettu mukaan vertaiskehittämiseen. Vuonna 2011 tiimiverkosto aloitti toimintansa. Vuonna 2011 mallinnettiin kokeiluhankkeiden tuloksia. Kevään 2012 aikana on kokeiluhankkeen tuloksia levitetty RoadShow kiertueen avulla useilla paikkakunnilla. Vuoden 2012 tavoitteena on aloittaa mentorointi hyödyntäen WBL-Toi manuaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoon oppilaitoksien kesken. Koulutuksen järjestäjät (kokeiluhankkeet) ovat mallintaneet omaa toimintatapaansa sekä tehneet niistä posterit. Koulutuksen järjestäjien eli kokeiluhankkeiden mallit löytyvät http://toplaaja.purot.net/ sivustolta. Tiimien RoadShow esitykset löytyvät wikisivuilta: http://toplaaja.wikispaces.com/roadshown+aineistot 2.4 Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö Kokeiluhankkeiden keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat: alan työpaikat ja yritykset oppilaitoksen eri tutkintoalat alueen muut oppilaitokset koulutuksen järjestäjän muut hankkeet ja projektit

7 laajennetun työssäoppimisen muut kokeiluhankkeet laajennetusta työssäoppimisesta kiinnostuneet oppilaitokset Hankkeet ovat kattavasti verkostoituneet alueen työelämän kanssa. Työelämä nähdään laajasti oppimisympäristönä ja yhteistyökumppanina, ei vain työssäoppimispaikkojen tarjoajana. Isoissa koulutusorganisaatioissa oppilaitoksen eri tutkintoalat nähdään tärkeänä verkostona. Tutkintoalojen välinen yhteistyö nähdään merkittäväksi työelämälähtöisyyden mahdollistajaksi yhteisen toimintakulttuurin kautta. Laajennetun työssäoppimisen mallintaminen ja levittäminen oppilaitoksen sisällä ovat edellyttäneet uudenlaista verkostoitumista silloin, kun yhteistä toimintakulttuuria ei ole ollut. Organisaation johdon tuki hankkeille on ollut merkittävää, jotta laajennettu työssäoppiminen on saatu osaksi koko organisaation toimintaa ja osaksi oppilaitoksen opetussuunnitelmaa. Jotkin hankkeista tekevät yhteistyötä myös alueen muiden oppilaitosten kanssa. Kokeiluhankkeet tekevät yhteistyötä myös koulutuksen järjestäjän muiden kehittämishankkeiden kanssa. Kokeiluhankkeiden toimijat ympäri Suomen ovat verkostoituneet keskenään ja ovat tutustuneet toistensa kokeiluhankkeisiin. Tietoa muista toimijoista ja malleista verkostoitumisen tueksi on saatu wikisivuilta ja yhteisistä hankeseminaareista. Tiimiverkoston toiminta ja mallintaminen Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden välille muodostettiin tiimiverkosto, joka aloitti toimintansa keväällä 2011. Koulutuksen järjestäjät olivat oman kokeiluhankkeensa intressien mukaan mukana laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden välisessä tiimiverkostossa. Verkosto muodostui Työelämän tukemisen, Opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen, Sosiaalisen median hyödyntämisen, Atot ja avaintaidot työssäoppien -tiimeistä. Verkoston tiimit muotoutuivat kokeiluhankkeissa esiinnousseiden kysymysten ja aihealueiden pohjalta. Verkoston tavoitteena on ollut lisätä laajennetun työssäoppimisen kokeilun vaikuttavuutta tunnistamalla, testaamalla ja jalostamalla omaan käyttöön soveltuvaksi kokeiluhankkeiden hyviä käytänteitä ja malleja. Verkosto on edistänyt myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogiikan kehittämistä. (Liite 2) Tiimiverkoston tavoitteena olivat: 1. Tunnistaa ja nostaa esiin hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja, käytänteitä ja työkaluja Löytää mallit ja käytänteet jotka toimivat Löytää ne mallit ja käytänteet, joissa on haasteita, mutta jotka voisivat toimia esim. ohjausta uudelleen kohdentamalla tai muilla lisätoimilla Löytää ne mallit ja käytänteet, joiden levittäminen ei ole järkevää joko pedagogisista tai taloudellisista syistä Löytää ne mallit, jotka eivät toimi ja joiden levittäminen valtakunnallisesti ei ole järkevää 2. Auttaa hankkeiden toimijoita mallien kuvaamisessa 3. Kehittää edelleen esiin nostettuja malleja, käytänteitä ja työkaluja sekä testata niiden toimivuutta toisessa kontekstissa, toisen koulutuksenjärjestäjän toiminnassa 4. Kehittää uusia työkaluja tai ratkaisuja hankkeissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi 5. Edistää koulutuksenjärjestäjien välistä yhteistyötä ja verkostoitumista entisestään. 6. Luoda tai löytää laatukriteerejä työssäoppimisen laajentamiseen tai ohjaamiseen. Tiimiverkoston toiminnan varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien keskuudesta valittiin tiimileaderit, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen koordinointihankkeen kanssa. Tiimileaderin tehtävinä on ollut: Ylläpitää keskustelua tiimin aihealueesta Osallistua valtakunnallisissa seminaareissa oman tiiminsä työskentelyn ohjaamiseen Huolehtia oman tiiminsä osalta, että mallit ja käytänteet kootaan yhteiseen tarkasteluun

8 Toimia kannustajana ja toimijoiden välisen yhteistyön edistäjänä omassa tiimissään Ylläpitää tiimin alasivuja wikissä Osallistua valtakunnallisen koordinaattorin kanssa koko kokeiluhankkeen tulosten kokoamiseen Tiimiverkoston toimintaan ilmoittautui 22 koulutuksen järjestäjää kokeilussa mukana olevista 25 koulutuksen järjestäjästä. Tiimien toiminta käynnistyi tammiskuussa 2011 pidetyssä sidosryhmä- ja verkostoseminaarissa ja täsmentyi keväällä 2011 Tyrnävällä pidetyssä tiimien työleirillä, johon osallistui 53 koulutuksenjärjestäjien valitsemaa tiimien edustajaa 19:sta eri koulutuksen järjestäjältä ympäri Suomea. Tiimien työskentely on jatkunut verkossa ja elokuussa 2011 tiimiläiset kokoontuvat jälleen yhteen Murikkaopistolla pidettävälle tiimileirille. Tiimileirille osallistui 73 tiimiläistä 25:stä, eli kaikista kokeilussa mukana olevista, koulutuksen järjestäjistä. Tiimiverkostojen tiimileadereinä ovat toimineet: Työelämän tukemisen tiimiverkosto: Hellevi Tervo (LAO) Opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen tiimiverkosto: Janika Kyttä/Leena Saarela (TTS) Some ja tvt työpaikalla tiimiverkosto: Hanna Toijala (Salpaus) ja Toni Vesterinen (WinNova) Ammattitaitoa täydentävät opinnot ja elinikäisen oppimisen tiimiverkosto: Otto Burman/Marja Typpi (Omnia) Tiimileaderit ja tiimit ovat pitäneet ACP-kokouksia säännöllisesti ja keskustelleet kehitetyistä mal-leista ja edelleen kehittäneet yhdessä toimivia malleja. Tiimien toimintaan on tuonut haasteita pro-jektitoimijoiden vaihdokset, mutta muutoin ajatus ja kokemus yhdessä tekemisestä on koettu myön-teiseksi. Todellinen ja toteutunut yhteinen tekeminen on auttanut toiminnan mallintamisessa sekä auttanut havaitsemaan toimivia käytänteitä ja epäonnistuneita kokeiluja. Tiimileaderit ovat kokeneet työn olevan osittain haasteellista hanketoimijoiden vaihtuvuuden sekä sitoutumisen asteen vuoksi. Tiimileaderit ovat kokeneet myös oman tehtävänkuvansa ja siihen varatun ajankäytön sekä osittaisen vapauden puutteen innovatiivisuuteen haasteellisiksi. Tiimileaderit kokevat kuitenkin tiimityöskentelyn ajatuksen hyvänä toimintatapana. Sometiimin tiimileaderit ovat kokeneet tiimin vetovastuun jakamisen kahden toimijan kesken voimavaraksi. Vuonna 2011 laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet koulutuksen järjestäjittäin jatkoivat omien kokeilumalliensa edelleen kehittämistä saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta. Yhteisenä haasteena vuonna 2001 oli luotujen mallien mallintaminen ja kuvaaminen. Järjestetty seminaari sekä tiimiverkostyöskentely tukivat mallintamista ja kuvaamista. Tiimit nostivat esiin kokeiluissa kehitettyjä hyviä malleja ja työkaluja sekä edistivät toinen toisiltaan oppimista vertaiskehittämisen avulla. RoadShow Vuoden 2012 keväällä käynnistettiin valtakunnallinen RoadShow kiertue, jossa kehitettyjä malleja esitellään laaja-alaisesti sekä kokeilussa mukana olleille että muille koulutuksen järjestäjille. Kevään 2012 RoadShow aikataulu ja paikkakunnat: 1.2.2012 Vantaa, Vantaan ammattiopisto Varia 14.2.2012 Seinäjoki, Koulutuskeskus Sedu 15.2.2012 Kokkola, Kokkolan sosiaali ja terveysalan opisto 23.2.2012 Tampere, Pirkanmaan ammattiopisto 5.3.2012 Hyvinkää, Hyria koulutus 6.3.2012 Helsinki, Keskuspuiston ammattiopisto 8.3.2012 Turku, Turun Ammattiopistosäätiö 13.3.2012 Lahti, Koulutuskeskus Salpaus 16.3.2012 Kittilä, Kylpylähotelli Levitunturi 23.3.2012 Nummela, Luksia 27.3.2012 Iisalmi, Ylä- Savon ammattiopisto 28.3.2012 Mikkeli, Itä-Savon ammattiopisto 29.3.2012 Joensuu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 12.4.2012 Vammala, SASKY

9 13.4.2012 Pori, WinNova 17.3.2012 Hämeenlinna, Tavastia 2.5 Kokeilujen edistymisen arviointi Laadullista tietoa ja palautetta useissa hankkeissa kerättiin hyvin laaja-alaisesti. Palautteen ja säännöllisen hankkeen aikaisen arvioinnin perusteella toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää ja tarkentaa tavoitteiden mukaan. Laadullisen tiedonkeruun ja arvioinnin menetelminä kokeiluhankkeissa on käytetty mm. palautekeskusteluja, kyselyjä, ohjausryhmätyöskentelyä, dokumentointia, yhteistyötä työelämän neuvottelukuntien sekä ammattiosaamisen toimielinten kanssa, ulkoista havainnointia ja vertaisarviointia. Määrällisen tiedonkeruun tueksi on kehitetty määrällisen tiedonkeruun indikaattorien valmis pohja, johon hankkeet voivat kerätä tietoja. Keskeisinä tiedonkeruun kohteina ovat työssäoppimisen suunnittelu, valmentaminen ja toteuttaminen sekä työssäoppimisen kehittäminen ja arviointi. Indikaattorit tarkastelevat muun muassa resursseja eri osapuolten ja toimintojen näkökulmista (kuten ohjaus) sekä työssäoppimisen ja laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneiden opiskelijoiden määrällisiä muutoksia. Lisäksi tarkastelussa ovat keskeyttäneiden ja valmistuneiden määrän seuraaminen ja kehitettyjen mallien määrä. Määrällisen tiedonkeruun lomake on otettu käyttöön osassa hankkeista, mutta vertailukelpoisen tiedon saaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kaikilta osin tietoa ei ole saatu kerättyä hanketta edeltävältä ajalta eikä näin ollen voida luotettavasti verrata kokeilun vaikutusta kyseisiin indikaattoreihin. Myös suhdannevaihtelut vaikuttavat työssäoppimisen toteutumiseen ja esim. työssäoppimispaikkojen määrälliseen saatavuuteen niin, ettei täysin vertailukelpoisen luotettavan tiedon saanti ole mahdollista. Kokeilussa mukana oleville opiskelijoille, opettajille ja työelämän edustajille on laadittu yhteinen palautekysely, jonka avulla tullaan saamaan valtakunnallista tietoa laajennetun työssäoppimisen suunnittelusta toteutuksesta ja arvioinnista sekä laajennetun työssäoppimisen eduista ja haasteista eri toimijoiden näkökulmasta. Ensimmäinen tiedonkeruu suoritettiin syksyllä 2010. Vertaisarviointi Vertaisarviointi hankkeiden verkostoitumisen, tulosten levittämisen ja jatkuvan kehittämisen kannalta on aiemmissa kehittämishankkeissa todettu tehokkaaksi menetelmäksi. Kokeiluhankkeiden edustajat esittivät vuonna 2009 kiinnostuksensa vertaisarvioinnin hyödyntämiseksi yhteisessä kehittämistyössä. Vertaisarvioinnin hyödyntäminen edellytti kriteeristöjen laadintaa yhdessä hankkeiden edustajien kanssa. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden vertaisarviointikriteeristö laadittiin yhteistyössä kokeiluhankkeiden edustajien kanssa. Kriteeristöjen laadinnassa hyödynnettiin suunnitelman mukaisesti muissa Oph:n hankkeissa kehitettyjä malleja. Kriteeristö laadittiin avoimessa prosessissa wikispaces alustalla, joten se on koko ajan ollut kaikkien toimijoiden nähtävissä ja kommentoitavissa. Vertaisarvioinnin on koettu lisänneen kokeiluhankkeiden välistä kokemusten jakamista, verkostoitumista ja toisilta oppimista. Vertaisarviointi on tukenut oppilaitoksen sisäistä tiedottamista, mallintamista ja mallin käyttöönottoa. Vertaisarvioinneissa on haastateltu organisaation johtoa ja organisaation johto on ollut kuuntelemassa vertaisarviointipalautetta. Vertaisarviointia on toteutettu sekä oppilaitoksen sisäisesti eri tutkintoalojen välillä että ulkoisena arviointina. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen vertaisarvioinnissa on hyödynnetty yhdessä laadittua arviointikriteeristöä, joka pohjautuu työssäoppimisen laatusuosituksiin ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen sisällöllisiin toteutustavoitteisiin. Useat hankkeet ovat olleet kiinnostuneita hankkeiden välisistä vertaisarvioinneista ja valtakunnalliset vertaisarvioinnit alkoivat syksyllä 2010. Vertaisarviointikäyntejä on tehty 12. Kuhunkin käyntiin on osallistunut koordinointihankkeen edustaja sekä arvioijat. Kokemukset vertaisarvioinneista ovat olleet positiivisia ja ne ovat tukeneet hankkeiden kehittämistä ja synergiaedun hyödyntämistä. Vertaisarviointi edellytti hankkeiden edustajien ohjaamista ja kouluttamista vertaisarviointiin. Koulutus on toteutettu useassa osassa. Hankkeiden toimijoita on tiedotettu vertaisarvioinnista laajennetun työssäoppimisen hankeseminaareissa Paasitornissa ja Tampereella. Paasitornin seminaarissa 11.9.2009

kokeiluhankkeen ulkopuolisina asiantuntijoina olivat Anu Räisänen, Minna Taivassalo-Salkosuo ja Kimmo Koskinen. Yhteistä perehtymistä jatkettiin ryhmätyöskentelyn keinoin Tampereen seminaarissa 20.4.2010. Ennen kutakin vertaisarviointikäyntiä käyntiin osallistuneet on perehdytetty arvioitavan hankkeen itsearviointiin, vertaisarviointikäyntiin ja toimijoiden rooleihin. Tapaamiset on toteutettu joko kasvokkain, Connect Pro videoneuvotteluohjelman välityksellä tai puhelimitse. Näissä tapaamisissa on suunniteltu arviointikäynnin haastattelu, laadittu haastattelukysymykset ja käyty läpi toimijoiden roolit arviointikäynnillä. Vertaisarviointikysymyksiä laadittaessa on hyödynnetty myös googledocsia. Vertaisarvioijien tueksi laadittiin wikiin materiaalia vertaiskäynnin toteuttamisesta ja eri toimijoiden rooleista. http://toplaaja.wikispaces.com/vertasiarviointiprosessi+ja+aikataulut Jokaisessa vertaisarvioitavassa hankkeessa on arvioitu laajennetun työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tämän lisäksi arvioinnin kohde on valinnut, mitkä muut osa-alueet kriteeristöstä arvioidaan. Arvioitavien mallien ja alojen määrä on vaihdellut hankkeittain ja näin ollen vertaisarvioinnin toteutuksen koordinoinnissa on huomioitu, miten kukin arviointi tullaan toteuttamaan, jotta käytettävissä olevalla ajalla saadaan haastateltua ja arvioitua halutut ja rajatut kriteerit, tutkintoalat ja mallit. Osa vertaisarvioitavista hankkeista on toteuttanut ennen ulkopuolista vertaisarviointia sisäisen vertaisarvioinnin tutkintoalojen välillä ja hyödyntänyt tätä vertaisarviointia itsearviointia tehdessään. Vertaisarvioinneissa on haastateltu opettajia, opiskelijoita, työelämänedustajia, organisaatiojohtoa sekä hanketoimijoita. Osassa vertaisarviointeja on haastateltu myös opintojenohjaajia sekä muita hankkeeseen kiinteästi liittyviä toimijoita, kuten nuoriso-ohjaajaa. Vertaisarviointi toimii erinomaisena hankkeiden ohjauksen työkaluna kun koordinointihankkeen on mahdollista osallistua vertaisarviointikäynteihin ja näin tutustua lähemmin hankkeiden toimintaan ja toimintaympäristöihin. Koordinointihankkeen edustajista joko projektityöntekijä tai projektipäällikkö on osallistunut kuhunkin arviointikäyntiin koordinaattorin roolissa, muttei arvioijana. Vertaisarvioinnin on koettu hankkeen toiminnan tietoiseksi saattamista arvioitavan hankkeen koulutuksen järjestäjän eri toimijoille sekä tukevan mallintamista ja kehittämistyötä ja tuottavan vertaisoppimista. Vertaisarviointi on osaltaan tukenut hankkeen toiminnan juurruttamista organisaatiossa etenkin silloin, kun koulutuksenjärjestäjien johto on osallistunut aktiivisesti vertaisaviointiin (haastattelut, palautekeskustelut). Vertaisarvioijina ovat toimineet mm. opettajat, koulutuspäälliköt, projektipäälliköt, ja opintojenohjaajat. Jokaiselle vertaisarvioitavalle hankkeelle on vertaisarvioinnissa tehty vertaisarviointiraportti. Vertaisarviointiraportit on lisätty wikisivuille, arvioitavan hankkeen hyväksyttyä raportin. Osa vertaisarviointiraporteista löytyy wikisivuilta. Arviointikäynnit vuonna 2010 Vertaisarvioinnin kohde Arvioijat Havainnoijat Omnia 11. -12.10.2010 Kalajokilaakso ja PIRKO Vantaan ammattiopisto Varia ja Inveon PIRKO 1. -2.11.2010 Salpaus ja Turun Hyria, Sedu ja Turun ammatti-instituutti ammattiopistosäätiö Omnian sote 25. -26.11.2010 LAO ja Varia Sedu Arviointikäynnit vuonna 2011 Vertaisarvioinnin kohde Arvioijat Havainnoijat Sedu 20. -21.1.2011 Varia ja Omnia YA! Kalajokilaakso 3.-4.2.2011 Kainuun ammattiopisto, Sedu, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Inveon 24. -25.1.2011 YA ja Omnia Varia 14. -15.3.2011 Hyria, Omnia, WinNova Hesote, Helpa, Sedu Turun ammattiopistosäätiö Salpaus, Pirko Hesote ja Helpa 30. -31.3.2011 Yrkesakademin i Österbotten Inveon 3. -4.2.2011 Salpaus28. -29.4.2011 Helsinki (opetusvirasto, Helpa, Varia Hesote), Hyria, PIRKO Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Salpaus, Keski-Pohjanmaan OSAO, PIRKO 10

11 LAO (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) 21. -22.9.2011 Hyria 11. -12.10.2011 koulutuskuntayhtymä, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Omnia, Länsirannikon koulutus oy WinNova Syksyllä 2011 vertaisarvioinnin koordinoinnissa kokeiltiin ja kehitettiin myös mentorointia uuden projektityöntekijän aloittaessa työt työssäoppimisen laajentamisen koordinointihankkeessa. Ensimmäisellä kerralla uusi projektityöntekijä seurasi, havainnoi ja teki muistiinpanoja vertaisarvioinnin koordinoinnista sekä osallistui haastatteluihin muistiinpanojen kirjaajana sekä osallistui raportin työstämiseen kirjaajana. Toisen vertaisarvioinnin yhteydessä uusi projektityöntekijä osallistui etukäteisvalmisteluihin ja kirjasi itselleen muistiin, mihin seikkoihin vertaisarvioinnin koordinoinnissa tulee kiinnittää huomioita. Toisella kerralla uusi projektityöntekijä otti päävastuun koordinoinnista, toisen projektityöntekijän tukiessa ja ohjatessa tarvittaessa. 3 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyt toimintamallit ja tavat Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa laajentamista voidaan tarkastella neljästä eri näkökulmasta; a) määrän ja ajan laajentaminen, b) ohjauksen ja tuen laajentaminen, c) oppimisympäristöjen laajentaminen sekä d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen (kuvio1).

12 Kuvio 1. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisen muodot laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän tukemisen laajentamiseen. Oppimisympäristöt ovat kokeiluhankkeissa laajentuneet työelämän ympäristöjen lisäksi myös verkko-ohjausympäristöihin sekä sosiaalisen median kanaville. Sisällöllisellä laajenemisella tarkoitetaan ammatillisten teoriaopintojen entistä laaja-alaisempaa oppimista työssäoppien sekä atto-opintojen (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen entistä laajempaa oppimista työpaikalla tapahtuvan oppimisen keinoin. Kokeiluhankkeen edetessä kaikkien näiden osa-alueiden merkitys on korostunut työssäoppimista laajennettaessa. Yhtä osa-aluetta ei voi laajentaa huomioimatta muita. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa on kehitetty ja testattu sekä ryhmäkohtaisia että opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvia malleja sekä malleja, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoin tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

13 Esimerkkejä ryhmäkohtaisista malleista: Työssäoppimisen määrän yhtenäinen lisääminen koko ryhmällä tutkinnon perusteiden minimivaatimusta suuremmaksi Yhtenäiset pidemmät työssäoppimisjaksot Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun säännöllinen vuorottelu koko ryhmällä samanlaisena (esim. 1pv oppilaitoksessa 4 pv työpaikalla/vk) 2+1 malli, jossa koko ryhmällä viimeinen vuosi oppisopimuksena Koko opiskeluajan työvaltaistaminen esim. työelämälähtöisten projektien avulla Atto-aineiden oppiminen työssäoppien Kahden ryhmän yhdistämiseen perustuvia malleja, joissa kustakin ryhmästä osa opiskelijoista työssäoppimassa ja oppilaitoksella tapahtuvat opinnot yhdistetään, jolloin on mahdollista tehokkaammin hyödyntää opetus- ja ohjausresurssia opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Oppilaitoksessa toteutettavat projektit, kuten oppilaitoksen nettiradio. Oppilaitoksen sisäiset tapahtumat sekä tilaustyöt Työsaliopiskelu yrittäjän johdolla (Kulttuuripajat) Esimerkkejä opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvista malleista: Henkilökohtaiset polut Erityistä tukea tarvitseville Opinnoissaan nopeasti eteneville Opinnoissaan tavanomaista hitaammin eteneville Kahta tutkintoa suorittaville Opintojen laajentamiseksi tai syventämiseksi Taitajakisojen ja siihen liittyvän valmennuksen hyödyntämiseksi LAVA (laajennettu vakio) LATU (laajennettu tuettu) LAKI (laajennettu kiihdytetty). Malli jossa opiskelija voi opintojen erivaiheissa olla eri poluilla henkilökohtaisen suunnitelmansa ja kulloisenkin tarpeen mukaan Coach / Mentor mallit, jossa coachina, mentorina tai tutorina toimii, joko oppilaitoksen edustaja kuten opettaja / erityisohjaaja, työelämän edustaja tai joku muu esim. nuorisotyöntekijä Yksilölliset 2+1 -mallin mukaiset toteutukset, joissa viimeinen vuosi oppisopimuksessa Aiemmin eronneiden tai keskeyttäneiden yksilölliset opintopolut opintojen loppuun suorittamiseksi Mukautetun opetuksen mukaan opiskelevien opiskelijoiden osallistuminen työssäoppimiseen esimerkiksi henkilökunnan työparina Nuorisotyöntekijä työssäoppijan ohjaajana ja verkostojen luojana

14 Esimerkkejä muusta työssäoppimisen kehittämisestä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa: Työelämä yhteistyön kehittäminen Työpaikkarekisterit Työpaikkaohjaajien koulutusjärjestelmät Opettajien työelämäjaksot Opettajat enemmän työpaikoilla ohjausresurssina Oppaat ja ohjeistukset Ohjauksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimis- ja ohjausympäristöjen laajentaminen Ohjauskäytänteiden ja työkalujen kehittäminen Aidot työympäristöt oppimisympäristöinä, aidot työprosessit ja työvälineet oppimisen välineinä Verkko-oppimisalustat ja sosiaalinen media osaksi työssäoppimisen ohjausta Ohjausprosessien kuvaaminen ja mallintaminen Työssäoppimisen laatutyönkehittäminen arvioinnin kehittämisen ja palautejärjestelmien kehittämisen kautta ehops laajennetun työssäoppimisen dokumentoinnin apuna Opintojen työelämälähtöisyyden ja työvaltaistamisen kehittäminen PBL -perusteinen työelämälähtöinen opiskelu Sitä saa mitä tilaa! Tilaustöiden toteuttaminen win-win-win periaatteella (yritys, opettaja ja opiskelija muodostavat toisiaan hyödyntävän kokonaisuuden. Yritys saa apukäsiä esim. ruuhka-aikaan. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista hyödynnetään) 4 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Kokeiluhankkeen tavoitteiden saavuttamisesta on jo selkeitä viitteitä väliraporttien, vertaisarviointien ja palautekyselyiden perusteella. Ennen loppuraporttien valmistumista tuloksien saavuttamista ei voida vielä kaikilta osin arvioida. 4.1 Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Käytäntöorientaation lisääntyminen hankkeissa näkyy usealla eri tavalla työssäoppimisen määrän sekä työpainotteisen toiminnan lisääntymisenä. Työssäoppimisen määrällinen lisääntyminen vaihtelee hankkeittain yhden opintoviikon lisäyksestä lähes koko tutkinnon työvaltaistamiseen. Useissa hankkeissa työssäoppimisen laajentaminen kohdistuu erityisesti toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle. Joissakin hankkeissa laajennettu työssäoppiminen on aloitettu jo ensimmäisenä lukuvuonna lyhyellä työssäoppimisjaksolla, joka on lisännyt tuntuvasti opiskelijoiden motivaatiota ja tietoa työelämän pelisäännöistä. Osalla koulutuksen järjestäjistä uusissa opetussuunnitelmissa on työssäoppimisen minimimääräksi kaikilla tutkintoaloilla linjattu enemmän kuin tutkinnonperusteiden vähimmäisvaatimus. Eräiden koulutuksen järjestäjien malleissa kokeilussa mukana olevien yksittäisten opiskelijoiden tai yksittäisten ryhmien

työssäoppimisen määrä on lisääntynyt huomattavasti, vaikka se muilla onkin pysynyt tutkinnon perusteiden minimimäärässä. Työssäoppimisen määrät vaihtelevat koulutuksen järjestäjien sisällä ja niiden välillä sekä opiskelija että ryhmätasolla huomattavastikin. Joissakin hankkeissa kesätöitä tai kesätyöpajatoimintaa on luettu hyväksi työssäoppimiseen, joka on osaltaan nopeuttanut opiskelijoiden valmistumista. Miesvaltaisilla aloilla naisten työllistymisen mahdollisuudet näyttävät lisääntyneen, koska pitkät työssäoppimisajat ovat vahvistaneet työnantajan myönteistä näkemystä naisista kyseisen alan työntekijöinä. Useissa hankkeissa työssäoppimisen määrällisen kasvattamisen lisäksi on työpaikalla tapahtuvaa oppimista monipuolistettu. Useissa hankkeissa perinteisesti oppilaitoksessa opittavien ammattiteorioiden opintoja ja työpaja /-sali opintoja on siirretty ainakin osittain työpaikalla opittaviksi. Lisäksi useissa kokeilumalleissa valinnaiset tutkinnon osat toteutetaan kokonaan tai osittain työelämässä. Tällöin opiskelijat pääsevät mukaan laajempiin työelämän kokonaisuuksiin ja opettajien kontakti työelämään syventyy. Monissa kokeiluhankkeissa myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien oppimista työpaikoilla on kehitetty. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntymisen ohella myös oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista on kehitetty työpainotteisemmiksi: Asiakastilaisuuksien järjestämistä oppilaitoksen tiloissa on lisätty, työelämän asiantuntijoita on palkattu ohjaamaan työpajatyöskentelyä ja projektimaista toimintaa on lisätty esim. tilaustöiden avulla. Myös yrittäjämäinen toiminta (mm. NY-toiminta) on lisääntynyt käytäntöorientaation ja työvaltaisen opiskelun myötä. Eräissä kokeiluhankkeissa tarkoituksena on kehittää alalle toimiva osuuskuntamalli, jolloin opiskelija voi kehittää yrittäjyysosaamistaan aidoissa työtehtävissä. Joissain hankkeissa on todettu, että osa opetuksesta on järkevää toteuttaa oppilaitoksen omissa tiloissa, mutta niissäkin tapahtuvaa opiskelua voidaan erilaisten projektien tai asiakastilaisuuksien avulla muokata lähemmäksi aitoja työelämän tilanteita. Tietyillä aloilla koetaan erityisen tärkeäksi, että tietyt työssäoppimisessa tarvittavat valmiudet on ensin opittava oppilaitoksessa ja harjoiteltava työsalissa tai muussa oppilaitosympäristössä. Tällaisia ovat esim. työturvallisuuteen liittyvät perusvalmiudet. Koulutuksen ja työn vuorottelu sekä lisääntynyt työelämäyhteistyö ovat osaltaan lisänneet oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen käytäntöorientaatiota. Opiskelijoiden kyetessä soveltamaan teoriaa käytäntöön on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota sekä teorian ja osaamisen tärkeyden ymmärtämistä. Työelämän toimintatavat, uudet käytänteet ja työelämän vaatimukset ovat sekä opiskelijoiden että opettajien kautta tulleet tiiviimmäksi osaksi myös oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista. Useissa oppilaitoksissa laajennettu työssäoppiminen on kirjattu tai aiotaan kirjata osaksi oppilaitoksen opetussuunnitelmaa. 15 4.2 Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kokeillaan hyvin monenlaisia malleja oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun vuorottelusta. Joissain hankkeissa koulun ja työn vuorottelu säilyy periaatteessa samanlaisena kuin aiemmin, mutta työssäoppimisjaksot pitenevät ja monipuolistuvat selvästi. Useissa kokeiluhankkeissa kokeillaan työn ja koulutuksen jatkuvaan vuorotteluun perustuvia malleja, joissa esim. osa viikosta opiskellaan työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Toisissa malleissa työssäoppimisjaksojen välillä on selkeitä teoriajaksoja ja toisissa taas työpaikalla tapahtuva oppiminen on projektiluonteista. Työssäoppimisjaksojen pituudet vaihtelevat opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai kulloisenkin ryhmän mukaan. Esimerkkejä oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuvan opiskelun vuorottelusta 3pv/vko opiskellaan oppilaitoksessa ja 2pv/vko työssäoppimassa

16 1pv/vko opiskellaan oppilaitoksessa ja 4pv/vko työssäoppimassa 1 viikko opiskellaan oppilaitoksessa ja 4-5 viikkoa työssäoppimassa 2-3 päivää opiskellaan oppilaitoksessa ja 7 viikkoa työssäoppimassa opetuksen ja työn vuorottelu opiskelijan tarpeiden ja työelämän mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti suunnitellen ja toteuttaen. oppisopimuskoulutuksessa tutkintoalasta ja oppisopimuksesta riippuen opiskelijat ovat n. 1 pvä viikossa kontaktiopetuksessa ja loput työpaikalla työssä oppien. Työpaikalla tapahtuva oppimisen määrä vaihtelee tutkintoalan, yrityksen ja opiskelijan tarpeiden mukaan. verkko-opetusta soveltamalla on päästy jopa päivän sisällä tapahtuvaan työn ja teorian vuorotteluun. Useissa hankkeissa oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vuorottelu on pystytty suunnittelemaan siten, että se palvelee kulloisenkin opiskelijan oppimistarpeita. Koulutuksen ja työssäoppimisen vuorotteluun haasteita ovat tuoneet koulutuksen järjestäjien joustamattomat suunnitelmat ja rakenteet, joissa opetus on suunniteltu toteutettavaksi vuosi-, jakso-, moduuli- tai viikkosuunnitelman mukaisesti. Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen vuorottelussa nähdään oppimisprosessin kannalta useita hyviä puolia. Jatkuva kiinteä kontakti työelämään luo puitteet teoriaopetuksen kiinnittymiselle käytännön työhön sekä mahdollisuuden reflektoida työpaikalla opittua ryhmässä ja opettajan ohjauksessa. Opiskelijat kokevat merkitykselliseksi myös säännöllisen kontaktin muuhun opiskeluryhmään. Vertaisarviointien perusteella suurella osalla opiskelijoista on tarve ryhmän jäsenyyteen. Opettajien kokemuksen mukaan säännöllinen tapaaminen mahdollistaa kiinteän ohjaussuhteen koko ryhmään. Tähänastisten kokemusten mukaan näyttää siltä, että työelämän näkökulmasta parhaiten palvelevat pitkät työssäoppimisjaksot, jolloin opiskelija pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja työpaikan työtehtäviin. Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan vuorottelun malleista parhaiten työelämän rytmiin näyttävät sopivan mallit, joissa työviikko työpaikalla ei jää kovin lyhyeksi. Kolme päivää työpaikalla ja kaksi oppilaitoksessa rytmiin perustuvat mallit näyttävät useilla työpaikoilla olevan hankalasti järjestettävissä ja oppiminen työpaikalla jää rikkonaiseksi. Opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden haasteena vaikuttaa vertaisarviointien mukaan olevan tutkinnon perusteiden tunteminen sekä arviointikriteerien ymmärtäminen työelämän ja ammattiosaamisen näytön näkökulmista. Tutkinnon perusteiden tunteminen on välttämätöntä suunnitellessa mitä osaamista kussakin työpaikassa voidaan oppia ja näyttää. Osa hankkeista on kehittänyt työpaikkarekisterejä ja sähköisiä oppimispäiväkirjoja laajennetun työssäoppimisen suunnittelun ja seurannan tueksi. 4.3 Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden väliraporttien perusteella laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneille opiskelijoille on laadittu tavallista yksilöllisemmät henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat heidän omista tarpeistaan lähtien. Suunnitelmia laadittaessa on aiempaa paremmin kyetty huomioimaan myös työssäoppimispaikan tarpeet ja lähtökohdat. Yksilölliset opintopolut on nähty mahdollisuudeksi kiinnittää erityistä huomiota ohjaukseen ja opintojen etenemisen suunnitteluun opiskelijan lähtökohdista käsin. Opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarve voi vaihdella opiskelijoittain ja eri vaiheissa opintoja. Kokeiluhankkeen edetessä yksilöllisten opiskelusuunnitelmien laadintaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminenkin saattoi vaihdella saman ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavasti. Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumisen suhteen koulutuksen järjestäjien kesken ollaan hyvin erilaisissa

vaiheissa. Toisissa kokeiluhankkeissa on jo runsaasti kokemusta yksilöllisten polkujen räätälöinnistä ja aidosti henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnasta, kun taas toisissa prosessia vasta suunnitellaan. Hankkeet, joissa yksilöllisten mallien kehittämiseen on keskitytty, ovat edellä muita oppilaitoksia. Valitettavan useissa tapauksissa henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat edelleen tarkoittavat samaa kuin ryhmäkohtainen opiskelusuunnitelma. Yksilölliseen ohjaamiseen perustuvat mallit tukevat paremmin yksilöllisten opintopolkujen toteutumista kuin ryhmäkohtaiset mallit. Ryhmäkohtaisissa malleissa valinnaisuuden lisääntyminen on toteutunut lähinnä vain työpaikan valinnan kautta. Osassa ryhmäkohtaisista malleista opiskelija on itse voinut vaikuttaa työssäoppimispaikkansa valintaan ja osallistua itse työpaikan hankintaa. Muutoin ryhmäkohtainen suunnitelma on määrittänyt myös yksittäisen opiskelijan oppimispolkua. Yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyössä opettajan, opiskelijan ja opinto-ohjaajan kesken on mahdollista räätälöidä opiskelijalle hänen tarpeitaan vastaava malli opintoihin, suorittamistapoineen ja aikatauluineen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ovat useissa kokeiluissa osallistuneet vastuuopettaja, opiskelija sekä opinto-ohjaaja. Myös nuorisotyöntekijän osallistumista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan sekä ohjaukseen on kokeiltu onnistuneesti. Nuorisotyöntekijä on voinut tukea opiskelijoita heidän muissa tuentarpeissaan, kuten tarvittavien koulun ulkopuolisten palvelujen suunnittelussa. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa on opiskelijoiden tarpeiden lisäksi voitu huomioida myös työssäoppimispaikan tarpeet ja lähtökohdat. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia on tarkasteltu työssäoppimisen edetessä. Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen edellyttää vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä tutkinnonperusteiden tavoitteista eri osapuolten kesken. Työssäoppimisen laajentaminen kokeiluhankkeissa on pääsääntöisesti toteutunut opettaja-/oppilaitosjohtoisesti. Alkuvaiheeseen varatulla yhteisellä suunnittelulla yksilölliset opintopolut voisivat toteutua nykyistä useammin. Työssäoppimisen laajentaminen kirjataan yleensä opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja työssäoppimisen mahdollisuuksia peilataan opetussuunnitelmaan. Yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tueksi hankkeissa on kiinnitetty huomiota esim. opiskelijahallinnon kuten Primus ja Wilma järjestelmien lomakkeiden kehittämiseen siten, että ne paremmin vastaavat yksilöllisen suunnittelun tarpeita. Eräissä hankkeissa oleellinen osa työssäoppimisen laadun kehittämisessä on ollut sähköisen HOPS:in toteuttaminen. Työpaikkarekisterit ovat tukeneet laajennetun työssäoppimisen suunnittelua ja ohjausta. Verkko-opetuksen mahdollisuudet teoriaopetuksen yksilöllistämisessä ja vaihtoehtona oppilaitoksessa tapahtuvalle opetukselle on huomioitu useissa kokeiluhankkeissa. Verkko-ohjauksen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen edelleen kehittäminen nähdään tärkeänä haasteena työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen kehittämisessä. Teoriaopintojen räätälöinnissä on lisäksi käytetty erilaisia paja- tai ohjaamotyyppisiä ratkaisuja, joissa opiskelijat ovat työstäneet lähiohjauksessa heille räätälöityjä tehtäviä opettajan tai ohjaajan ohjauksessa. Yksittäisen opiskelijan osallistuminen muun ryhmän mukana vain joillekin tunneille nähdään osittain haasteelliseksi ryhmädynamiikan ja opetuksen järjestämisen (aikataulutus ja sisällöllinen suunnittelu) näkökulmasta. Verkko-opetuksessa ja ohjauksessa on hyödynnetty mm. sähköistä oppimispäiväkirjaa, wikispacesivuja, facebookia, virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä blogeja. Joissakin hankkeissa opetuksen ja ohjauksen välineinä on hyödynnetty myös mm. älypuhelimia ja sen ominaisuuksia. Opintojen henkilökohtaistaminen on mahdollistanut mukautetun opetussuunnitelman mukaan opiskelevien opiskelijoiden osallistumisen työssäoppimiseen esimerkiksi henkilökunnan työparina ja yksilöllisesti ohjattuna. Muutoinkin erityistä tukea tarvitseville ja niille, joille koulumuotoinen opiskelu ei sovi, on voitu kokeiluhankkeen myötä henkilökohtaistaa opintoja työelämäpainotteiseksi. Keskeyttämisuhan alla oleville tai kerran ja keskeyttäneille opiskelijoille on laajennetun työssäoppimisen kautta kyetty räätälöimään mielekkäitä polkuja ja saattamaan opinnot loppuun. Laajennetun työssäoppimisen nähdään mahdollistavan henkilökohtaisen ohjauksen ja opiskelun omaan tahtiin. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla on voitu nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Työelämä oppimismisympäristönä nähdään mahdollisuutena opiskelijoille, jotka eivät sopeudu 17

18 luokkamuotoiseen opetukseen (opetus joko liian hidasta tai opiskelijalla itsellään vaikeus seurata luentoopetusta). Oppilaitosopiskelun ja työssäoppimisen nähtiin kaiken kaikkiaan tukevan toisiaan hyvin. Työelämän nähtiin mahdollistavan oikeiden työprosessien oppimisen sekä oikeiden asiakkaiden kanssa työskentelyn. Opettajien vaihdokset luovat haasteita laajennettaessa työssäoppimista, mikäli ohjausvastuu sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaaminen on ollut vain yksittäisen opettajan vastuulla ilman sähköistä kirjaamista. Vertaisarvioinneissa on noussut esille, että opettajan siirtyessä muihin työtehtäviin on muodostunut tilanteita, ettei oppilaitoksessa kukaan muu tiedä, mitä opiskelijan kanssa on sovittu. 4.4 Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Työnantajien osallistuminen työssäoppimisen kehittämiseen nähdään kokeiluhankkeissa ensisijaisen tärkeäksi. Työssäoppimisen laajentaminen on mahdotonta ilman yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän välillä tehdään kokeilujen laajemmasta suunnittelusta aina yksittäisen opiskelijan opintojen suunnitteluun asti. Työnantajilta kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Monissa hankkeissa yhteistyö työelämän kanssa on sujunut erittäin hyvin ja keskustelua tuen tarpeesta on voitu käydä kulloiseenkin tilanteeseen liittyen. Työpaikkaohjaajilta kerätyn palautteen perusteella työssäoppimisen laajentaminen, sen suunnittelu ja edelleen kehittäminen on ollut pääasiassa opettaja- tai oppilaitosjohtoista. Työelämän edustajat kokevat kuitenkin saavansa neuvoja ja tukea kysyttäessä. Työnantajilla nähdään olevan tärkeä rooli opiskelijan itsenäistymisessä ja aikuisuuteen kasvattamisessa. Työnantajien tueksi on kokeiluissa laadittu erilaista perehdytys- ja tukimateriaalia. Eri toimijoiden rooleja on joissain kokeiluissa kyetty mallintamaan prosesseiksi, kuvattu muulla tavoin tai mallinnettu. Vastuut ja velvollisuudet työssäoppimiseen liittyen ovat yleisesti hyvin työelämän tiedossa. Työelämän tukemisena nähdään myös se, että työssäoppimista ohjaaville opettajille on voitu järjestää lisäresurssia, jolloin heidän on ollut mahdollista viettää työpaikalla enemmän aikaa. Työelämän edustajien on ollut jossain määrin vaikeaa löytää aikaa opiskelijan ohjaukseen ja opastukseen, mikä asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle, vaikka pääsääntöisesti työelämän edustajat suhtautuvat positiivisesti opiskelijan ohjaamiseen. Ohjauksen lisäksi työpaikkaohjaajat osallistuvat aktiivisesti opiskelijan arviointiin. Uusien tutkinnonperusteiden toimeenpano ja arviointi ovat asioita, joihin työelämänedustajat kaipaavat tukea ja ohjausta. Tutkinnon perusteiden tunteminen sekä ammattiosaamisen näyttölomakkeiden kieli koetaan haasteelliseksi. Ammattiosaamisen näyttölomakkeet nousevat suoraan tutkinnon perusteista ja työelämä toivoo näiden muuttamista konkreettisemmiksi työelämän näkökulmasta. Vertaisarvioinneissa on noussut esille, että työelämä toivoo työpaikkaohjaajakoulutukselta konkreettisuutta ohjaus ja arviointityöhön (näyttösuunnitelman tekemisessä ohjaaminen, oppimisen ohjaaminen, arviointikriteerien ymmärtäminen ja arviointiosaaminen). Työelämän edustajat ovat pääasiassa sitoutuneet ohjaustyöhön ja pitkät työssäoppimisjaksot nähdään työelämän kannalta hyvänä. Useat työelämän edustajat kokevat pitkän työssäoppimisjakson helpottavan opiskelijan työllistymistä, sillä työnantajat ovat halukkaita palkkaamaan ennestään tutun henkilön, jolle työpaikan tehtävät ovat tuttuja. Työelämän edustajat ovat tuoneet esille, että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen tulee varata riittävästi aikaa sekä opettajalle että työpaikkaohjaajalle. Työelämän tukemisen näkökulmasta tärkeäksi nähdään myös se, että opiskelijoilla on riittävät työelämävalmiudet ennen laajennetun työssäoppimisen alkamista. Vertaisarviointien perusteella työelämä kokee kantavansa yhteiskuntavastuuta toteuttaessaan opiskelijoiden työssäoppimisen ohjausta. Moniin kokeiluhankkeisiin kuuluu osana myös työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestäminen ja edelleen kehittäminen. Työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämisessä on merkittäviä tutkintoala- ja työnantajakohtaisia vaihteluja. Yhdessä hankkeessa työpaikkaohjaajakoulutusta on toteutettu PBL perusteisesti, jonka avulla oppilaitoksen pedagogiikkaa on tehty tutuksi työpaikkaohjaajille. Työpaikkaohjaajat kokivat tämän tukeneen heitä opiskelijoiden ohjauksessa. Vertaisarviointien mukaan usean päivän mittainen työpaikkaohjaajakoulutus on usein mahdoton

osallistumisen näkökulmasta useilla aloilla. Etenkin pienistä yrityksistä työntekijöiden on lähes mahdotonta irrottautua työpaikan ulkopuolella pidettävään koulutukseen. Työpaikkaohjaajakoulutuksen uudet toteutustavat ovat nousseet keskeiseksi kehittämiskohteeksi monissa kokeiluhankkeissa. Kokeiluhankkeissa on kehitetty osaamisen tunnistamista ja tunnustamista myös työpaikkaohjaaja koulutuksessa. Joissakin hankkeissa on pohdittu työpaikkaohjaajan ammattiosaamisen näytön toteuttamista, toisissa taas on edelleen kehitetty työpaikkaohjaajakoulutuksen verkko-opintoja. Joissain kokeiluissa työelämäjaksoilla olevat opettajat toteuttavat työpaikkaohjaajakoulutuksen työpaikalla heille sopivana aikana oman työelämäjaksonsa aikana. Opettajien työelämäjaksojen nähtiin muutenkin lisäävän työelämän ja oppilaitoksen välistä vuoropuhelua ja näin tukevan myös työnantajia. Toimiva vuorovaikutus puolin ja toisin mahdollistaa hyvän ohjaamisen sekä tarvittavat tukitoimet ja muut toimenpiteet. 19 4.5 Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentaminen asettaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia ammatilliselle opettajuudelle. Oppilaitoksessa tapahtuvasta opettamisesta siirrytään työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen ja lisääntyneeseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Laajennettu työssäoppiminen on lisäksi asettanut vaateita eri ammattiryhmien välisen työskentelyn tiivistämiselle ja tehostamiselle oppilaitoksen sisällä ja sen ulkopuolelle. Opiskelijoiden henkilökohtaisten polkujen suunnittelu edellyttää ammattiaineiden opettajien ja atto-opettajien yhteistyön lisäksi tiivistä yhteistyötä oppimisen tukipalvelujen ja työelämän edustajien kanssa. Keskeisiksi tukimuodoiksi laajennetun työssäoppimisen kokeilussa ovat muodostuneet: Johdon tuki ja sitoutuminen Aika ja tila yhteiselle ammattiryhmien väliselle keskustelulle Riittävä aikaresurssi opiskelijan henkilökohtaiselle ohjaamiselle niin oppilaitoksessa kuin työpaikallakin Riittävä aikaresurssi työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitoksessa toteutettavien opintojen yhteiselle suunnittelulle Toimintaohjeet, prosessikuvaukset, vastuista ja velvollisuuksista sopiminen Lisä- ja täydennyskoulutus Tiedotus hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa Riittävän resursoinnin ja säännöllisten yhteisten palaverien merkitys korostuu työpaikalla tapahtuvaa oppimista laajennettaessa. Tiedonkulku ja yhteinen jakaminen koetaan tärkeäksi työssäoppimista laajennettaessa. Yhdessä tietoa jakaen ja ideoiden voidaan kehittää käytännön työtä eteenpäin ja saada vertaistukea. Opettajat ja etenkin heidän asennoitumisensa työssäoppimisen laajentamiseen ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Heidän kauttaan välittyy tieto mallista opiskelijoille ja työelämän edustajille. Uusien toimintatapojen ja uudenlaisen ajattelun omaksuminen vaatii aikaa opettajien keskuudessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadukas kehittäminen edellyttää opettajien mahdollisuutta osallistua työelämäjaksoille ja kouluttautumiseen. Haasteena on uusien opettajien perehdyttäminen toimintamallin. Omana haasteena ovat myös opettajien työtehtävä- ja työpaikkavaihdokset. Ammattitaitoa täydentäviä opintoja on onnistuttu integroimaan osaksi laajennettua työssäoppimista vain harvoissa oppilaitoksissa. Kokeiluhankkeissa laaditut prosessikuvaukset ja toimintaohjeet ovat selkiinnyttäneet eri osapuolten vastuita ja velvollisuuksia ja täten varmistaneet toiminnan laatua. 4.6 Uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden käyttöönotto Uusien tutkinnonperusteiden käyttöönotto on kulkenut laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen rinnalla. Uudet tutkinnon perusteet ja aitojen työelämälähtöisten kokonaisuuksien korostuminen sekä opiskelijoiden valinnan mahdollisuudet nähdään mahdollisuutena laajennetun työssäoppimisen kokeiluille. Opettajat ja työelämän edustajat on otettu mukaan uusien opetussuunnitelmien työstämiseen. Työnantajia ja heidän mielipiteitään on kuunneltu opetuksen kehittämisessä ja heidän antamansa palaute on huomioitu

suunnittelutyössä. Monissa oppilaitoksissa mahdollisuus laajempaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tai vaihtoehtoinen työpainotteinen polku, on kirjattu opetussuunnitelmiin. Uusi opetussuunnitelma halutaan hyödyntää selkeänä työvälineenä opettajan ja työelämän edustajien välisessä toiminnassa. Kokeiluista on saatu arvokasta kokemusta erilaisista toteutusmalleista uusia opetussuunnitelmia työstettäessä. Uudet tutkinnon perusteet näyttävät aiempaa paremmin tukevan työelämälähtöistä oppimista ja mahdollistavan opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelemista ja toteuttamista. Vertaisarviointien perusteella opiskelijat ovat kokeneet työssäoppimisen laajentamisen parantaneen heidän oppimistaan ja he kokevat opiskelujen olevan työelämälähtöistä. Sen sijaan aito valinnaisuus ei aina toteudu. Uusien tutkinnonperusteiden käyttöönoton osalta edelleen kehitettävää on työpaikalla tapahtuvan ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja arvioinnin integroinnissa. Työssäoppimisen rinnalle laaditut kirjalliset oppimistehtävät eivät kaikilta osin tue oppimista kokonaisuutena vaan jäävät irrallisiksi ja työllistävät opiskelijoita kohtuuttomasti. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä aitoa työssäoppimisen laajentamista ei ole osattu aina hyödyntää. Myös oppimisprosessin aikaisen ohjaavan arvioinnin ja osaamisen arvioinnin merkityksen näkeminen ja erottaminen toisistaan vaatii edelleen työtä. Monilla tutkinnonaloilla kirjallisten tehtävien ja teoriakokeiden osuus ja merkitys kokonaisarvioinnista ammattiosaamisen näytön rinnalla on edelleen merkittävä. 20 4.7 Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Työssäoppimista laajennettaessa on kokeiluhankkeissa nähty tärkeäksi huolehtia työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen laadun edelleen kehittämisestä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ei saa olla koulutuksen järjestäjän keino säästää, vaan taata laadukkaampaa opetusta ja oppimisen kannalta mielekkäämpiä oppimisympäristöjä. Oppilaitoksissa strateginen pedagoginen johtaminen vaikuttaa olevan kehittämisen tarpeessa. Lisääntynyt ja tiivistynyt yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa osaltaan parantaa työssäoppimisen ja sen ohjaamisen laatua sekä mahdollistaa ennakointia. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen myötä opettajilla on ollut enemmän aikaa perehdyttää työpaikkaohjaajia ja käydä heidän kanssaan keskustelua uusista tutkinnonperusteista ja opetussuunnitelmien sisällöistä. Keskeiseksi tekijäksi työssäoppimisen laadunvarmistamisen näkökulmasta nähdään työpaikkaohjaajakoulutuksen ja työpaikkaohjaajakouluttajakoulutuksen kehittäminen. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen sisällön ja ammattiosaamisen näyttöjen monipuolistaminen nähdään osaksi työssäoppimisen laatutyön kehittämistä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun kehittämisen kannalta keskeistä on, että työnantaja tietää, mitä opiskelijan on tarkoitus oppia työssäoppimisen aikana ja millaista osaamista häneltä voidaan vaatia ja millä perustein arvioidaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä tutkinnonperusteiden että opiskelijan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien sisältöjen tuntemista. Tutkinnon perusteiden kielessä on kehittämistä, sillä se on haasteellista sekä opiskelijoille, työpaikkaohjaajille että osalle opettajista. Laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi opettajien tuntemusta tutkinnonperusteiden kokonaisuudesta tulee kehittää. Valitettavan usein opettajat tarkastelevat tutkinnonperusteita vain opettamansa opintojakson laajuudessa. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen myötä toimivien palautteenkeruujärjestelmien merkitys on noussut esiin. Työssäoppimisen toteuttamisesta kerätään laaja-alaisesti palautetta etenkin opiskelijoilta, mutta palautteenkeruuta työelämän edustajilta ja opettajilta on syytä entisestään kehittää. Laatutyön kehittämisen näkökulmasta parannettavaa on etenkin kerätyn palautteen hyödyntämisessä. Monissa kokeiluhankkeissa on hyvin suunniteltu palautteenkeruujärjestelmä. Vertaisarvioinnin perusteella useassa oppilaitoksessa aiotaan kehittää palautteen keräämistä ja hyödyntämistä systemaattattisemmaksi. Palautetta kerätään useissa oppilaitoksissa säännöllisesti ja niiden pohjalta toimintaa kehitetään edelleen. Vertaisarvioinnin järjestäminen koulutuksen järjestäjän tutkintoalojen välillä ja koulutuksen järjestäjien kesken nähdään tehokkaaksi laadunvarmistuksen ja kehittämisen keinoksi. Laajennetun työssäoppimisen toteuttaminen ja ohjaaminen eivät koulutuksen järjestäjien sisällä ole vielä vakiintunutta toimintaa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen