Hyvinvointia työstä
Työterveyshuollon laatujärjestelmä Kari-Pekka Martimo, LT Työterveyshuollon ja työlääketieteen erik.lääk., Vaikuttava työterveyshuolto teeman johtaja (31.12.14 asti)
Esityksen sisältöä Miksi laatujärjestelmäpakko tulee työterveysyksikköihin? Mitä laadulla ja laatujärjestelmällä tarkoitetaan? Prosessiajattelu ja jatkuva laadun parantaminen laatutyön pohjana Vaadittavan laatujärjestelmän sisällöstä Itse- ja vertaisarvioinnista toiminnan kehittämisen mahdollisuutena Laatuportaalista mahdollisuus niin työterveysyksiköille kuin koko palvelujärjestelmällekin
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Työterveyshuollon järjestämisessä, toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavat yleiset periaatteet siten kuin tässä laissa säädetään sekä ottaen huomioon työterveyttä koskeva tietämys ja kokemus ja työterveyshuollon yleiset periaatteet. Työnantajan velvollisuus käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita Työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla tulee olla pätevyys sekä riittävällä täydennyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot. Työnantajan järjestettäväksi säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Työterveyshuollon toiminnan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketieteellinen valvonta kuuluu STM:lle, Valviralle ja AVIlle siten kuin siitä erikseen säädetään. Työsuojeluviranomaisten on valvottava, että työnantaja järjestää tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitetun työterveyshuollon.
'Sateenkaari'-tutkimuskokonaisuus 2005-2010 Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta ei toteutunut kovinkaan hyvin Suunnittelu ja työpaikkojen tarpeiden määrittäminen oli harvinaista Tavoitteet niin yleisellä tasolla, ettei niiden perusteella voi arvioida vaikuttavuutta tai edes seurata toteutumista Toimenpiteet rutiineja - eivät yhteydessä tarpeisiin, arviointi vähäistä. Toiminta erittäin yksilökeskeistä, ja työkin alkaa jäädä unohduksiin ja yleisen terveyden ja elintapojen varjoon. Vaihtelu HTTHK:n kriteerien mukaisella toiminnalla työterveyshuoltoyksiköiden välillä oli suuri. Kuitenkin asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset työterveyshuoltoa kohtaan ovat kasvaneet!
Arviointimenetelmät työterveysyksiköissä 2007 ja 2010 TTH Suomessa 2010 ja kehitystrendi 2000-2010, TTL ja STM, 2012
Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013 5 Työterveysyksiköllä on oltava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Mitä on laatu? Mitä on laatujärjestelmä? Mikä on työterveysyksikkö, toimipiste, käyntipiste?
Laatuseminaari 4.6.2014
Laatuseminaari 4.6.2014
Laadun määritelmiä Tuotteen tai palvelun ne piirteet ja ominaisuudet, joihin perustuu tuotteen tai palvelun kyky vastata asiakkaiden ilmaisemiin tai heidän kokemiinsa tarpeisiin. (ISO 9001:n mukaan) Määrä, jolla terveyspalvelut lisäävät toivottujen terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilöiden tai väestöjen keskuudessa, ja ovat nykyisen tieteellisen tiedon mukaisia. (WHO:n mukaan) Työterveyshuollon laatujärjestelmä 12.9.2014
Laadun periaatteet Palveluyrityksen menestys riippuu siitä, kuinka hyvin yritys onnistuu vastaamaan asiakkaan odotuksiin (perusodotukset ja Wau!-elementit) Laatu rakentuu prosesseista Prosessit tuottavat tietoa, jota voidaan käyttää niiden parantamiseen Useimmat työntekijät pyrkivät laatuun Ei Kuka tämän teki? vaan Mikä teki tämän mahdolliseksi? Työterveyshuollon laatujärjestelmä 12.9.2014
Laadun arviointi ODOTUKSET KOKEMUKSET ASIAKKAAN ARVIO LAADUSTA PALVELU PALVELU- ORGANISAATIO PROSESSIT EDELLYTYKSET TYÖNTEKIJÄT Tokyo Step: Laadun kehittämisen työkirja, TTL1994 Työterveyshuollon laatujärjestelmä 12.9.2014
Laadun hallinta Näyttäkää, mitä teette! Määritelkää avainprosessit (HTTHK) Näyttäkää, miten teette! Kuvatkaa avainprosessit Tehkää kuten lupaatte/kuvaatte! Todistakaa toimintanne! Kerätkää tietoa prosesseista, auditoikaa Parantakaa toimintaanne! Jatkuva laadun parantaminen Työterveyshuollon laatujärjestelmä 12.9.2014
STM:n perustelut asetusmuutokselle 5 Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Työterveysyksiköllä olisi oltava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä, jotta työterveyshuoltopalvelujen laatua prosessien ja sisällön osalta voitaisiin seurata. (tavoite) Työterveyshuollon toiminta on vaikuttavaa silloin, kun se voi auttaa asiakasta, niin yksilöä kuin koko työpaikkaa, työterveyteen liittyvissä tarpeissa ja ongelmissa. (laadun määritelmä) Asiakkailla tulee olla mahdollisuus seurata ja arvioida palvelujen laatua esimerkiksi hankintapäätöksiä tehdessään ja palvelujen vaikuttavuutta arvioidessaan. (laatujärjestelmä) Laatujärjestelmään siirtymäaika olisi kaksi vuotta asetuksen voimaantulosta.
HTTHK:n mukaisia laadunpiirteitä asetuksen mukaan 1 Työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. 2 Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. 3 Työterveyshuollon on toimittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Työterveyshuollon toimintaan on sisällytettävä työterveysyhteistyössä työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen.
HTTHK:n mukaiset palveluprosessit asetuksen mukaan 4 Työterveyshuollon sisällön määrittely 6 Työpaikkaselvitys 7 Terveystarkastus 8 Työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen 9 Neuvonta ja ohjaus 11 Ensiapuvalmius 12-14 Ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyyden varmistaminen (ja ylläpitäminen)
Työterveyspalveluiden prosessimalli Tietojen keruu Tietojen muokkaaminen ja vertailu Johtopäätösten teko ja tavoitteiden asettaminen toiminnalle Vaikuttavien keinojen käyttö Seuranta ja arviointi TYÖTERVEYS- YHTEISTYÖ TYÖTERVEYS- YHTEISTYÖ Työterveyshuollon laatujärjestelmä 12.9.2014
Laatujärjestelmä Järjestelmä sisältää määritelmänsä mukaisesti Johtamisen (tavoitteet, periaatteet, suunnitelmat, seuranta, mittaaminen ja kehittäminen) Toimintajärjestelmän (prosessit, henkilöstö ja osaaminen) Muut resurssit (esimerkiksi tietojärjestelmät) Yhteistyökumppanit Asiakkaat eli työpaikat Palveluprosessien tulee alkaa työterveysyhteistyöllä ja päättyä työterveysyhteistyöhön niin, että Jokaiselle prosessille asetetaan tavoitteet yhdessä Toiminnan tuloksia tarkastellaan yhdessä Tuloksia hyödynnetään eri tavoin työpaikoilla
Prosessiajattelu Kaikki toiminta voidaan kuvata palveluprosesseina, joita voidaan mitata ja parantaa sen pohjalta Keskeistä on, että Palvelun hyvin tuntevat muodostavat moniammatillisen ryhmän prosessin kuvaamiseen Määritellään, mistä prosessi alkaa työterveysyhteistyössä ja mihin se päättyy työterveysyhteistyössä Kuvataan palvelun oleelliset vaiheet (ei liian monta), joilla on merkitystä laadun (asiakaskokemus, vaikuttavuus) näkökulmasta Pyritään pitämään vaiheet samalla tasolla Jokaiseen vaiheeseen voidaan tehdä tarvittaessa aliprosessi Paras on hyvän pahin vihollinen HTTHK-oppaassa kuvataan mittareita, joita voi käyttää prosessin laadun seuraamiseen
Mari Antti-Poika 2002
Jatkuvan laadun parantamisen periaate Laatujärjestelmässä on tärkeää, että Koko henkilökunta tuntee prosessit ja toimii niiden mukaisesti Prosesseista kerätään reaaliaikaisesti tietoa, jota analysoidaan säännöllisin väliajoin laadun parantamisen pohjaksi Dokumentteja tarvitaan Laatujärjestelmän kuvaamiseen Prosesseja koskevan tiedon keräämiseen Arviointien dokumentointiin Tehtyjen laadun parannustoimenpiteiden dokumentointiin
Laadunarviointi /auditointi Työterveysyksikön laadunarviointi tulee tehdä kerran vuodessa. Laatuarvioinnissa käydään läpi yksikön kaikki toiminnot ja prosessit, johtaminen, henkilöstö ja muut resurssit, sekä yhteistyökumppaneiden toiminta. Laatuarvioinnin tarkoituksena on analysoida yksikön omaa toimintaa, arvioida toiminnan tuloksia ja luoda arvioinnin pohjalta kehittämishankkeet seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. Tämä jatkuvan kehittämisen periaate työterveysyksiköissä tarkoittaa koko henkilöstön osallistamista arviointiin ja kannustamista toiminnan kehittämiseen.
Toiminnan seuranta ITSEAUDIT BENCHMARKING ULKOINEN AUDIT Mitä teen? Miten teen? Voinko muuttua? Miten? YES Teenkö Teemmekö YES YES todella sitä Suoriudunko parhaalla YES mitä luulen tekeväni? kuten muutkin? NO mahdollisella tavalla? NO Mikä on Miksi olin väärässä? paras tapa? Haittaako se? Miksi? Miten? No Lähde: Thornham 1990, Vesa Vaaranen 1994 Tuota on vaikea uskoa osoita se! Mistä me tiedämme tämän? Ovatko kaikki TTH-yksikössä samaa mieltä? Ovatko asiakkaat samaa mieltä? Entä asiakastyöpaikat? Entä viranomaiset? Työterveysportti 12.9.2014
Laadunhallinnan malli työterveysyksiköille HTTHK-opas 2014
Työterveysyksikön laatujärjestelmän ydinprosessit Johtamisen prosessit (suunnittelu, seuranta, kehittäminen, asiakkuudenhallinta) Yksikön tukiprosessit (henkilöstö, it-toiminnot, yhteistyökumppaneiden hallinta) Terveyden ja työkyvyn edistäminen Työpaikkaselvitys Toimintasuunnitelma Terveystarkastus Neuvonta ja ohjaus Työyhteisön kehittäminen Sairaanhoito Työterveysneuvottelu Ensiaputoiminta Työkykykoordinaatio Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Työkykyarvio Työterveysneuvottelu Neuvonta ja ohjaus Yhteistyö Kelan, tapaturma- ja eläkevakuutuslaitosten kanssa Erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen koordinaatio Työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus HTTHK-opas 2014
Kirjallisen laatujärjestelmän sisältö (1/2) Työterveysyksikön nimi ja yhteystiedot Yksikön esimiehen nimi ja arvo Työterveysyksikön asiakaskunta (työntekijät, yritykset) ja toimialarakenne (esim. kuvana) Työterveysyksikön henkilökunnan määrä (työaika) ammattinimikkeittäin (pätevyys ja osaaminen) Yleiset yksikön työterveyshuoltoa ohjaavat periaatteet Työterveysyksikön toimintokokonaisuus määritettynä
Kirjallisen laatujärjestelmän sisältö (2/2) Johtaminen Tukitoimet ja ulkopuoliset palvelut Prosessit Toimintaa kuvaavat indikaattorit Toiminnan seuraaminen ja mittaaminen Laatuarviointi ja -dokumentointi Kehittämistoiminta ja viestintä Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Miten tehdä oikeita asioita oikein? OPERATIIVINEN KEHITTÄMINEN (laatutyötä) Vääriä asioita oikein Oikeita asioita oikein Vääriä asioita väärin Oikeita asioita väärin STRATEGINEN KEHITTÄMINEN (asiakkaiden tarpeiden selvittämistä)
Laadunvarmistuksen hyöty vaikuttavuuden näkökulmasta Kokki M, Saarnio H, Kauppinen M. SLL 25/92 vsk 47
Laatujärjestelmän valvonta Kelan korvausjärjestelmässä Työsuojeluvalvonnassa?
Laatuportaalin taustaa Työterveyshuolto Suomessa katsaus Perustuu STM:n tiedonsaantioikeuteen ja palvelee työterveyshuollon palvelujärjestelmän tilan ja kehittämistarpeiden selvittämistä Tehty vuosina 1992, 1995, 2000, 2004, 2007 ja viimeisin 2010: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/tth_2010.pdf Pakollinen laatujärjestelmä työterveysyksikköihin 2016 alusta Sisältää auditointivelvoitteen ja vertaisarvioinnin Työterveyspalveluiden ostajien ja kansalaisten näkökulma Puuttuu puolueeton tieto työterveyspalveluiden tuottajista www.palveluvaaka.fi kattaa tulevaisuudessa terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajat valinnan tueksi ei sisällä työterveyshuoltoa 12.9.2014 Työterveysportti
Työterveysportti Työväline työterveyshuollon laadun arviointiin ja seurantaan Palvelu, johon työterveysyksiköt liittyvät, kun täyttävät velvollisuutensa ja päivittävät tietonsa Työterveyshuolto Suomessa katsaukseen Työterveyshuollon panokset (henkilöstön määrä ja koulutus), asiakkaat (yritys- ja henkilöasiakkaat) Välitön palaute suhteessa valtakunnan keskiarvoon Maksullisen laatuportaalin avulla työterveysyksiköt voivat arvioida omia palveluprosessejaan Työterveysyksiköt voivat hakea tietojaan tietokannasta omiin käyttötarkoituksiinsa (toiminnan kehittäminen, vertaisarviointi) Vertailu alueittain ja järjestämisvaihtoehdoittain, palveluntuottajan eri yksiköiden välillä, verkostonhallinta Julkinen tiedotus- ja informaatiokanava työterveyshuollon asiakkaille Käyttäjällä mahdollisuus todentaa palveluntuottajien laatu ja vertailla eri palvelujentuottajia, esim. palveluja kilpailutettaessa 12.9.2014 Työterveysportti
Laatuportaalin kolme näkymää STM/Työterveyslaitos: TIEDON HYÖDYNTÄMINEN JA TOIMINNAN OHJAUS (Työterveyshuollot Suomessa - katsaus) LAATU- PORTAALI Asiakasorganisaatiot: TIEDON HYÖDYNTÄJIÄ (maksuton näkymä perustietoihin - siltä osin kuin yksikkö antaa siihen luvan) Työterveysyksiköt: TIEDON TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (maksuton, määräaikainen tietojen syöttö - maksullisessa palvelussa perustietojen lisäksi palveluprosesseja koskevia tietoja) 12.9.2014 32
Kaikilta kerättävää tietoa resurssien laadusta Työterveyssopimusten lukumäärä Lakisääteiset/kokonaisvaltaiset Pk-työpaikat/kaikkiin sopimustyöpaikkoihin Työnantajat, joilla palkattua työvoimaa; maatalousyrittäjät; yksinyrittäjät tai ammatinharjoittajat Henkilöasiakkaiden lukumäärä Lakisääteisen/kokonaisvaltaisen sopimuksen piirissä Työterveyshenkilöstön lukumäärä Päätoimiset (>20 t/vk) ja osa-aikaiset (<20 t/vk) Pätevöittävä koulutus Erikoistuminen Täydennyskoulutus (www.palveluvaaka.fi) 12.9.2014 Työterveysportti
EHDOTUKSIA laatuportaaliin kerättäviksi prosessien laadun mittareiksi Terveystarkastukset Kuinka monta % (ei-)lakisääteiseen tarkastukseen kutsutuista tulee tarkastukseen? Kuinka suuri osa (%) tarkastuksessa käyneistä antaa palautteessaan 9-10/10? Työpaikkaselvitykset Kuinka isoon osaan (%) kaikista työpaikoista on tehty tps edellisen 12 kk:n aikana? (työpaikka = sopimuksen tehneet organisaatiot palveluita myyvissä / kustannuspaikat integroiduissa) Kuinka suuri osa asiakastyöpaikkojen edustajista pitää työpaikkaselvityksiä vähintään melko hyödyllisinä? Työkyvyn tuki Kuinka isoon osaan (%) yli 30 päivää sairauslomalla olleeseen on oltu yhteydessä? Kuinka monta kertaa/tuntia on hyödynnetty sosiaalialan asiantuntijaa työterveyshuollossa? Sairaanhoito Kuinka monella käynnillä (%) on otettu kantaa käyntisyyn liittymiseen työhön? Kuinka suuren osan (%) sairaanhoidosta hoitavat työterveyslääkärit? Mikä on hoitajien ja lääkäreiden vastaanottomäärien suhde? Neuvonta ja ohjaus Kuinka monta tuntia edellisen 12 kk:n aikana tt-lääkärit ja tt-hoitajat ovat osallistuneet neuvontaan ja ohjaukseen? Laatuavaimen tulokset 12.9.2014 Työterveysportti
Lopuksi Lakien ja asetusten mukainen toiminta on laadukasta Laadukas työterveyshuolto syntyy asiakastarpeisiin perustuvasta kustannusvaikuttavasta toiminnasta, josta vastaavat pätevät ammattilaiset Laatujärjestelmä tukee hyvää työterveyshuoltokäytäntöä toiminnan dokumentoinnin ja mittaamisen vaatimuksilla Tavoitteena todennettavissa oleva laatu ja sen parantaminen Tulevaisuuden tavoitteena vaihtelun vähentäminen työterveyspalveluissa niin, että se voidaan myös todentaa Tuloksena laadukas, vaikuttava ja eettisesti kestävä työterveyshuolto
Kiitos!