Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa

Transkriptio

1 Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö Työterveyshoitajien koulutuspäivät 9.9 Oulu ja 11.9 Tampere

2 Missä ollaan? Toiminta on lisääntynyt v Asiakastyytyväisyys on kahdeksikon luokkaa Työterveyshuollon kattavuus on % (laskutavasta riippuen), suhteellinen kattavuus on hieman noussut? Työvahingot ovat vähentyneet v lähtien Mihin mennään? Uusi asetus 2014 HTTHK-oppaat uusitaan Työterveysyhteistyön korostuminen Laatujärjestelmä työterveysyksiköihin Vaarojen kartoituksesta työkyvyn hallintaan Pienyritysten työterveyshuoltomallia maatalouteen

3 Työterveyshuollon kattavuus Maatalousyrittäjien tth: 70 % lypsykarjatilallisista (Mela 2013) % nautakarja- ja sikatilallisista (TNS Gallup 2012) 55 % maatalousyrittäjistä (TTL 2009, 2012) 54 % päätoimisista (TTL 2006) 44 % aktiivimaanviljelijöistä (TNS Gallup 2012) 39 % kaikista Myel-vakuutetuista, sis. sivutoimiset (Mela 2013) Maatalousyrittäjien tth ja/tai työnantajan järjestämä tth: % lypsykarja- ja sikatilallisista (TNS Gallup 2012) 65 % aktiivimaanviljelijöistä (TNS Gallup 2012) Yksinyrittäjien tth:n kattavuus 18 % (Suomen Yrittäjät 2012) Palkansaajien tth:n kattavuus % (TTL 2013)

4 Kalvo: Birgitta Kinnunen

5 Vakuutetut ja työterveyshuollon kattavuus-% % Kalvo: Birgitta Kinnunen

6 euroa Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kokonaiskustannukset (ehkäisevä + sairaanhoito) vuoden 2012 rahan arvoon muunnettuna Lähde: Kelan työterveyshuollon korvaustilastot V korvauksia maksettiin henkilölle

7 Toiminta vähitellen lisääntynyt

8 Uusittu hyvä työterveyshuoltokäytäntöasetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) astui voimaan keskeinen tavoite työkyvyn edistäminen ja työssä jaksamisen tukeminen selkeyttää työterveyshuollon tehtäviä osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää työterveysyhteistyö (suunnitelmallista ja tavoitteellista) kirjallinen laatujärjestelmä

9 HTTHK-asetus (708/2013): sosiaalialan asiantuntija Ensimmäiset sosiaalialan asiantuntijat pätevöitetään Työterveyslaitoksella syksyllä 2014 Toimivat jatkossa työterveyshuollon asiantuntijoina Asiantuntijan toiminta oikeuttaa Kelan korvauksiin

10 Sosiaalialan asiantuntijan pohjakoulutus ja tehtävät Käsitelty STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa Hyväksyttiin koulutusjaoston esitys Pohjakoulutus Sosiaalialan asiantuntijalla tulee olla ylempi tai alempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava alan aikaisempi ammatillinen tutkinto ja sosiaali- tai kuntoutusalan osaaminen Esimerkiksi maisterin tai kandidaatin tutkinto, sosionomi (amk), kuntoutuksenohjaaja (amk), kuntoutuksen (yamk) tai muu kuin sosiaali- tai kuntoutusalan tutkinto ja kolmen vuoden työkokemus työikäisten sosiaalivakuutuksen tai kuntoutuksen tehtävistä sekä sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen jatko- ja täydennyskoulutusopintoja Kalvo: Eija Mäenpää-Moilanen

11 Sosiaalialan asiantuntijan pohjakoulutus ja tehtävät Tehtävät työterveyshuollossa Sosiaalialan asiantuntijaa koskevat samat periaatteet kuin muita asetuksen 708/ :n kohdan 3 mukaisia asiantuntijoita Tehtävät perustuvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioimaan tarpeeseen Toiminta on konsultaatioluonteista Vastuu työkyvyn tukemisen prosessista säilyy ammattihenkilöllä Esimerkkejä Työpaikan/ryhmien neuvonta ja ohjaus organisaation muutostilanteissa Työntekijän neuvonta ja ohjaus sosiaalivakuutuksen etuuksista ja kuntoutusmahdollisuuksista Kalvo: Eija Mäenpää-Moilanen

12 Asiantuntijoiden käyttö ja toiminnan korvaaminen Edellytyksiä korvaamiselle Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsoma työterveyshuollon asiantuntijatoiminta on korvattavaa kun se on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa, joka pohjautuu työpaikkaselvitykseen toteutettu työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti (vrt. HTTHK-kirjan toimintasuunnitelmaan) toimintasuunnitelmassa tulisi kuvata mm.: työpaikan tarpeet (kuormitustekijät, altisteet ja tapaturmavaara) ja niistä johdetut tavoitteet, suunnitellut menetelmät ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi työterveyshuollon toiminnan sisältö/toteuttaminen ja toteuttajat (moniammatillisuus) seuranta ja arviointi, miten vaikuttavuus varmistetaan (kuka, milloin ja miten mitataan) Ammattihenkilöt varmistavat käyttämiensä asiantuntijoiden pätevyyden (myös toimiluvat) Kohdennettuna kertaluontoisesti työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön perustuen (noin 1-3 kertaa) Kalvo: Eija Mäenpää-Moilanen

13 Maatalousyrittäjä työnantajana Työturvallisuuslain mukaiset velvoitteet: Yleinen huolehtimisvelvoite Työsuojelun toimintaohjelma Perehdyttäminen Vaarojen kartoitus, riskien arviointi ja hallinta Laki nuorista työntekijöistä Työterveyshuollon järjestäminen työntekijälle

14 Kehittämisen painopistealueita 1. Tarpeen arvioinnin on oltava aidosti asiakaslähtöistä tarvekartoitus (esitiedot) suunnatut toimenpiteet 2. Vaikutusten (vaikuttavuuden) seuraamista on kehitettävä seuranta sovitaan yhdessä yrittäjän kanssa 3. Yhteistyötä työterveyshuollon ja maatilan muiden kumppanien välillä tiivistetään tiedon siirtyminen, tilan tukiverkon luominen 4. Työterveyshuollon toimijoiden vaikuttamisen keinoja on tuettava ammatilliset valmiudet (substanssiosaaminen), neuvonta- ja ohjaustaidot, motivointitaidot 5. Maatalousyrittäjän omia työkyvyn hallinnan keinoja on tuettava tiedotus, neuvonta ja opastus, oppilaitoskoulutus

15 Maatilakäynnistä palvelukäynti esitiedot esitietokysely (lomake, puhelin, nettikysely), yrittäjän tekemä oma-arviointi lomituksen palvelusuunnitelma / työolokartoitus työturvallisuuden tarkistuslomakkeet (SafetyCheck ym.) riskinarvioinnin tulokset (Maatila-RH ym.) ProAgrian neuvonnan kartoitukset menetelmät havainnointi, haastattelu mittaukset ohjaus ja neuvonta perusselvitys / suunnattu selvitys kehittämisehdotukset ja aikataulu toteutukselle tilakäyntiraportti työolojen kehittämissuunnitelma seuranta nopeasti tilakäynnin jälkeen, sovitaan jatkosta, vuosittainen yhteydenotto

16 Tilakäyntiraportti / kehittämissuunnitelma raportin mentyä tilalle (puhelin)kontakti sovitun ajan päästä työolojen keskeisten terveysvaarojen priorisointi konkreettiset kehittämisehdotukset, riittävän yksityiskohtaiset ohjeet seurannasta sopiminen yrittäjän kanssa

17 Maatalousalan työterveyshuolto huomenna tai ylihuomenna? Tarvelähtöinen työterveyshuolto Toimintasuunnitelma Sopimusneuvottelu, esitiedot, peruskartoitus, yrittäjän itsearviointi Tarpeiden kartoittaminen (tosu) Varhaisen tuen tarpeen arviointi Vuosittainen yhteydenotto Terveyssuunnitelma Aktiivinen asiakas Työolojen kehittämissuunnitelma, pohjana tth:n raportti (ja maatilan riskien arvioinnin tulos) Sairaanhoito Terveystarkastus - elintavat, mittaukset ja testit, työolot, kuntoutuksen tarve Työkykyneuvottelu Maatilakäynti - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen työympäristö Vakuutusyhtiö Lomitus Maatalousneuvonta

18 Kelan korvausten enimmäismäärät yrittäjien tth:ssa vuonna 2014 Korvausluokka Kustannukset Korvaus- % Korvaus Korvausluokka I, vuotuiseen yrittäjäkohtaiseen enimmäismäärään kuuluvat kalenterivuoden aikana aiheutuneet: tilakäynnin tai työpaikkaselvityksen; työterveyshoitajan vastaanotollaan tekemän työolosuhdehaastattelun kustannukset; toimintasuunnitelman laatimisen ja tarkistamisen kustannukset; tilakäynnillä tarpeellisten työhygieenisten mittaustarvikkeiden kustannukset; työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tilakäynneistä tai työpaikkaselvityksistä aiheutuneet matkakustannukset. 850,50 50 % 60 % 100 % Myelvakuutetuille (Sv-laki + erillislaki) 425,25 510,30 850, 50 Korvausluokka I: vuotuiseen yrittäjäkohtaiseen enimmäismäärään kuuluvat yrittäjän työterveyshuollosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet: terveystarkastuksen kustannukset; tietojen antamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta aiheutuneet kustannukset; maatalousyrittäjälle ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä aiheutuneet ensiapukoulutuksen ja -tarvikkeiden kustannukset; terveystarkastuksista maatalousyrittäjälle aiheutuneet matkakustannukset; matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet palveluntuottajalle esimerkiksi työterveyshuoltoon liittyvän ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä. 425,50 50 % 60 % 212,75 255,30 Korvausluokka II: vuotuiset yrittäjäkohtaiset työterveyspainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannukset 303,60 50 % 151,80

19 Syksyllä tapahtuu Työterveyslaitoksella Hyvä työterveyshuoltokäytäntö mitä uutta? Helsinki, Oulu, Kuopio, oma työpaikka, oma tietokone Työterveyspäivät Terveydenhuolto ja työterveysyhteistyö seminaari NMAOHS 2014 ( ) Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health & Safety Abstraktit ja esitykset netissä luettavissa Maatalouden ajankohtaispäivät Kuopio, Tampere

20 Työterveyslaitoksella vireillä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö maatalousyrittäjien työterveyshuollossa oppaan uudistaminen TTH-palvelujen ostajan opas maatalousyrittäjälle Maatilayrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta (MIRA) Nettipohjaisen työoloselvitys-ohjelman käytettävyyden arviointi Maatalous ja työterveys Suomessa 2014 haastattelututkimus, kohderyhmänä myel-vakuutetut

21