Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivät 2016 Marja Toivanen, suunnittelija, TtM

2 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Edistää, kannustaa ja ohjata työpaikan tarpeista lähtevän ehkäisevän työterveyshuollon toteutumista kaikilla työpaikoilla työpaikan koosta, sijainnista ja taloudellisesta asemasta riippumatta Painottaa ehkäisevää työterveyshuoltoa työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi läpi työuran, työolosuhteiden ja työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi 2

3 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Tukea työterveyshuollon henkilö- ja laitevoimavaroin toteutettavan työterveyspainotteisen sairaanhoidon toimeenpanoa yhdenvertaisesti Ohjata järjestämään palvelut korvaus- ja rahoitusjärjestelmän kannalta taloudellisesti ja kustannustehokkaasti 3

4 Lainsäädännöllinen perusta Työturvallisuuslaki Työnantajan velvoite on huolehtia tarpeellisin toimenpitein työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä Keskeinen tavoite on kiinnittää huomiota järjestelmälliseen ja jatkuvaan työympäristön ja työolosuhteiden arviointiin ja parantamiseen Työterveyshuoltolaki, asetus Työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto Sisältö ja toteuttaminen Sairausvakuutuslaki Korvattava toiminta- hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestäminen 4

5 Lainsäädännöllinen perusta ja kehitys - korvattavuuden keskeiset referenssit Työterveyshuoltolainsäädäntö Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työturvallisuuslaki (738/2002) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Työterveyshuoltolaki, opas työterveyshuoltolain soveltajille (STM 2004:12) - sisältää lain säännökset ja tulkinnat; HE 114/2001 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys (STM 2004:10) - sisältää pätevyysvaatimukset ja ohjeet työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-opas (STM, TTL 2014) Toimintaperiaatteiden konkretisointi ja selkeytys Käsitelty STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa 5

6 Hyvä korvauskäytäntö VNA 708/ Työterveyshuollon Asiakaslähtöisesti toimintatapa Riippumattomasti Eettisesti Luottamuksellisesti Monitieteisesti ja moniammatillisesti Hyvä korvauskäytäntö SVL 1224/ luku Korvausoikeuden selvittäminen (1, 2, 8 ) Korvattavuuden yleiset edellytykset (4 ) Korvattavan toiminnan selvittäminen (3 ) Kustannusten hyväksyminen ( 7 ) Korvauksen määrä ( 5 ) 6

7 Työterveyshuolto vuonna 2014 Työnantajat Muutos- % TTH:n piiriin kuuluvat henkilöt Muutos-% ,5-0,9 Kustannukset, milj. e 777,9 775,7 0,3 29,9 Maksetut korvaukset, milj. e 335,7 335,5 0,1 23,2 Korvausluokka I 155,3 152,9 1,6 31,2 Korvausluokka II 180,4 182,6-1,2 17,0 Yrittäjät Yrittäjät ,0 39,5 Korvaukset yht. milj. e 4,9 4,8 0,4 24,8 joista valtion os. työoloselv. 1,0 1,0-1,5 19,4 7

8 Työterveyshuollon toimintatietoja 2014 Työnantajat Muutos- % Muutos-% Työpaikkaselvitykset, t ,1. Ryhmän neuvonta ja ohjaus, t ,7. Yksilön neuvonta ja ohj.käynnit, kpl ,8. Terveystarkastukset (ERSV) ,2. Muut terveystarkastukset ,5. Sairaanhoitokäynnit ,8-4,7 Muut terveydenhuollon käynnit ,9. Tutkimukset (lab. ja kuvantaminen) ,4 3,2 8

9 9 Työterveyshuolto palvelujen pääasiallisen tuottajan mukaan 2014

10 10 Terveystarkastukset 100 TTH:n piiriin kuuluvaa työntekijää kohti

11 Sairausvakuutusmaksut Vakuutetun sairausvakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu sairaanhoitomaksu päivärahamaksu Sairaanhoitovakuutus Rahoitetaan sairaanhoidoksi laskettavat etuudet lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot, YTHS:n korvaukset, EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset. 11 Työtulovakuutus Rahoitetaan työtuloetuuksiksi laskettavat etuudet sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat, työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista, työterveyshuollon korvaukset.

12 12 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö on hyvän korvauskäytännön perusta

13 Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työterveyteen 13 Työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveyshuollon toimintaan on sisällytettävä työterveysyhteistyössä työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen. VNA 708/2013

14 Monitieteellisesti ja moniammatillisesti

15 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsoma työterveyshuollon asiantuntijatoiminta ( TTHL 1383/ ) on korvattavaa kun se on : Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa, joka pohjautuu työpaikkaselvitykseen ja on toteutettu työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti Asiantuntijoiden työ on kiinteä osa työterveyshuollon kokonaisprosessia, ei siitä irrallista erillistoimintaa Asiantuntija tuo oman alansa tietoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden avuksi työn terveydellisen merkityksen arviointiin: Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu 15 Työpaikkaselvitys

16 Työterveyshuollon asiantuntijoiden, fysioterapeutti, psykologi ja erikoislääkäri, käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa I Asiantuntija selvittää ja arvioi asiantuntijuuteensa perustuen työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, ohjaa ja neuvoo sekä tekee tarvittavaa seurantaa: Terveystarkastukset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen Kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus Ammattihenkilöt varmistavat käyttämiensä asiantuntijoiden pätevyyden 16 (HE 114/2001)

17 Työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö ja korvaamisen edellytykset korvausluokassa II Fysioterapeutti: Fysioterapia työterveyslääkärin lähetteellä Työterveyslääkärin konsultaatiopyyntö: sairauden tutkimiseen ja hoitoon kuuluva työntekijän terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä (=työntekijä palautuu työterveyslääkärille) 17

18 Työterveyshuollon etäpalvelun korvaukset Katso: Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määrittelemät edellytykset. Etäpalveluna annetuista työterveyshuollon sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluista (KL II) voidaan maksaa työterveyshuollon korvausta alkaen. Kela edellyttää, että työterveyshuollon palveluntuottajat tekevät sairaanhoidon etävastaanottoja varten tietojärjestelmäänsä ja hinnastoonsa omat koodit siten, että niistä on pyydettäessä mahdollisuus saada erillinen listaus voimavaroittain (toimintatiedot ja kustannukset). Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalvelut (KL I) eivät toistaiseksi oikeuta korvaukseen. 18

19 Työpaikkaselvitys / perusselvitys - toiminnan perusta

20 6 Työpaikkaselvityksen tekeminen VNA 708/ 2013 (1/2) 20 Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. arvioitava työstä, työympäristöstä, työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle tiedot on kirjattava selvityksestä tehtävään asiakirjaan tehtävä toimintasuunnitelman laatimiseksi, muuttamiseksi tai tarkistamiseksi työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai määräajoin

21 Perusselvitys korvaamisen edellytykseksi alkaen työnantajalle korvataan tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset korvataan jos työterveyshuollon toiminta perustuu perusselvitykseen Yrittäjälle kalenterivuoden 2017 aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset. Kustannukset hylätään siihen asti kunnes työpaikkaselvitys on tehty 21

22 6 Työpaikkaselvityksen tekeminen VNA 708/ 2013 (2/2) Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa riskinarviointia. Yhteisillä työpaikoilla työnantajan on annettava työpaikkaselvityksen laatimiseksi tiedot, jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvien terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi. 22

23 Kyllä - rasti hakemuslomakkeessa (SV 98 a TTH, SV TTH) edellyttää, että seuraavat kriteerit täyttyvät: Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi perustuu työpaikkakäynnillä tehtyyn perusselvitykseen (vrt. suunnattu/eritysselvitys ei ole riittävä kriteeri) Työpaikkaselvitys on ainakin ammattihenkilön toteuttama (poikkeuksena maatalousyrittäjät: työterveyshuollon ammattihenkilön tai maatalouden asiantuntijan toteuttama) 23

24 Kyllä - rasti hakemuslomakkeessa (SV 98 a TTH, SV TTH) edellyttää, että seuraavat kriteerit täyttyvät: Perusselvityksen tiedot kirjataan selvityksestä tehtävään asiakirjaan Asiakirjaan tulee olla kirjattuna (paikka, aika, osallistujat) työn kuormitustekijät ja voimavarat, terveydellisen merkityksen ja merkitys työkyvylle (johtopäätökset) ja toimenpide-ehdotukset 24

25 25 Työterveyshuoltotilastot

26 Työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisen painotus Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki sekä työhön paluun tukeminen 60 % korvaamisen edellytys korvausluokassa I Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee tehdä ehdotuksia hyvistä käytännöistä Antaa tietoja toimintakäytäntöjen järjestämiseksi Yksilötasolla tukea työntekijöiden työssä jatkamista ja työpaikan kanssa neuvotellen Työurien pidentäminen; alusta, keskeltä ja lopusta 26

27 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytykseksi Katso: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-kirja (luku Hyvä korvauskäytäntö) Työterveysyhteistyössä 60 % Vähintään 20 henkilön työpaikka Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö erillinen asiakirja Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Alle 20 henkilön työpaikka Työpaikan toimintakäytäntö kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät 27 Sovitut asiat toteutuu käytännössä

28 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta ryhmässä edellyttää, että : Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat työpaikkaselvitykseen, terveystarkastuksiin ja muihin työterveyshuollon menetelmiin pohjautuen todenneet toiminnan tarpeellisuuden Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ovat osa työterveyshuollon prosessinomaista toimintaa ei prosessista erillistä toimintaa Toiminnan toteuttavat pääsääntöisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt, jotka ottavat tarpeen mukaan huomioon monitieteisyyden ja moniammatillisuuden vaatimuksen (Ttl 4 ) Sisältö valtioneuvoston asetuksen (VNA 708/ ) mukainen Ohjauksen ja neuvonnan sisältö ja menetelmät suunnitellaan ottamalla huomioon työ, työolosuhteet ja työn kuormitustekijät sekä työntekijän terveydentila ja työ- ja toimintakyky Toiminta on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. 28

29 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ryhmätoiminta on sisällöltään, osanottajamäärältään ja kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus Kuinka monta henkilöä ryhmään osallistuu, kuinka monta kertaa ryhmä kokoontuu ja kuinka kauan/kerta. Tietoja ja neuvoja annetaan sellaiselle osalle työyhteisöä, jolla on työterveyshuollon toimenpitein selvitetty tarve saada tietoa kohdennetusti omaan työhön liittyen. Koko toimipaikalle pidetyt yksittäiset luennot oikeuttavat korvaukseen, mikäli työterveyshuollon ammattihenkilö on pitänyt luentoa tarpeellisena työpaikalla tehtävän työn ja työntekijöiden terveyden välisen yhteyden perusteella. 29

30 Yrittäjän korvausten hakemisen helpottaminen Tilitysmenettelyn laajentaminen yksityisille palveluntuottajille Yrittäjän korvausta maksetaan yksityiselle palveluntuottajalle Yrittäjän antanut suostumuksen Yrittäjä maksaisi kustannuksista vain yrittäjälle kuuluvan osuuden 30 Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ostopalveluissa sovellettaisiin myös vastaavalla tavalla yrittäjän korvauksen maksamista yksityiselle palveluntuottajalle

31 Työterveyshuoltotilastot Yrittäjät

32 Yrittäjälle uudistetut hakulomakkeet? tavoitteena samanlaiset yrittäjän korvauksen hakemisen lomakkeet kaikille palveluntuottajille Kela selkeyttää nykyiset lomakkeet 32

33 Työterveyshuollon palveluverkko tavoitteena hyvä korvauskäytäntö Eteläinen vakuutuspiiri Läntinen vakuutuspiiri Keskinen vakuutuspiiri Itäinen vakuutuspiiri Pohjoinen vakuutuspiiri Työterveyshuollon ratkaisuyksiköiden sijainti 2016 Heinola, Helsinki Turku Seinäjoki - Oulu, Kokkola Työterveyshuollon palveluntuottajat Palvelustrategia Sidosryhmäyhteistyö Työnantajat ja yrittäjät TTH-korvausten suunnittelu ja kehittäminen ohjeet, koulutus seuranta Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus; Työterveyshuoltoasiat Ratkaisuyksiköt 33

34 34 Työterveyshuollon verkkopalvelu työnantajille:

35 Verkkohakemuksen täyttö pohjatietojen avulla Työterveyshuollon palveluntuottaja lähettää tietojärjestelmästään korvaushakemuksen pohjatiedot sähköisesti Kelaan. Kelan pohjatietojen vastaanottopalvelussa tiedot saatavilla työnantajan käyttöön. Työnantaja tarkistaa tiedot verkkopalvelussa ja tallentaa ne hakemuksen pohjaksi. Täydentää hakemuksen ja lähettää sen Kelaan. 35 käsittelee korvaushakemuksen, tekee päätöksen ja maksaa korvauksen työnantajalle.

36 Ohjausta ja neuvontaa ratkaisuyksiköistä. Työterveyshuollon korvausten käsittelypaikat Eteläinen vakuutuspiiri 36 Heinola p (ma klo 12 16, ti pe klo 9 12) Lähetä työnantajien ja yrittäjien hakemukset: Kela, PL 23, Helsinki Lähetä terveyskeskustilitykset: Kela, Virtakatu 9, Heinola.

37 Tilaa uutiskirjeet 37 - työterveyshuoltoasioita Työnantajainfossa ja Terveydenhuollon uutiskirjeessä - terveydenhuollon palveluntuottajien ajankohtaisia asioita Terveydenhuollon uutiskirjeessä

38 38 Terveydenhuollon uutiskirje

39 Tietoa eri kohderyhmille Työterveyshuollon ratkaisuyksiköt Yhteystiedot Korvaustietoa Työnantajille Yrittäjille Palveluntuottajille Kysymyksiä työterveyshuollon kustannusten korvaamiseen liittyen voi lähettää osoitteeseen: 39